Miten kirjaston lukutaitotyötä voidaan johtaa ja kehittää?

Blogiteksti perustuu avien kirjastotoimen peruspalveluarviointiin ”Lukutaitostrategia ja lukemisen edistäminen yleisten kirjastojen toiminnassa”. Arvioinnin näkökulmana oli Kansallinen lukutaitostrategia 2030, jonka linjausten mukaisesti selvitettiin mm. lukutaitotyön strategisuutta ja suunnitelmallisuutta, lukutaitoyhteistyön rakenteita kunnissa, lukutaitotyön kohderyhmiä sekä lukutaitotyön resursseja ja osaamista kirjastoissa. Raportti on luett

Edellisessä peruspalvelujen arvioinnissa todettiin, että kirjastojen johtamiseen ja kehittämiseen on entistä vähemmän voimavaroja. Työajan pirstaloituminen useiden johdettavien toimialojen kesken vaikeuttaa kokonaisvaltaista kehitystyötä ja perehtymistä yksittäisen toimialan keskeisiin kysymyksiin. Arvioinnissa todettiin myös, että johtaja, jolla on riittävästi aikaa ja substanssiosaamista, pystyisi hyödyntämään kirjaston niukkojakin voimavaroja asiantuntevalla ja ennakoivalla suunnittelulla yhteistyössä muiden toimialojen ja asiakkaiden kanssa.

Nämä johtamisen näkökulmat vaikuttavat olevan relevantteja myös kirjastojen lukutaitotyötä tarkasteltaessa. Vastanneista kirjastoista vain 20 % koki, että henkilöstömäärä on riittävä kirjaston tekemään lukutaitotyöhön, ja 38 % koki, että osaaminen lukutaitotyöhön on riittävää. Molemmat arviointikohteet ovat sellaisia, joihin johtamisella pystytään vaikuttamaan.

Niukkojen henkilöstöresurssien kohdentaminen vaatii suunnittelua. Kirjastotyön tavoitteiden tulee olla selvät, mutta sen lisäksi johtajan tulee aktiivisesti luoda verkostoja ja muita rakenteita lukutaitotyön tueksi. Niiden avulla työ saadaan moninäkökulmaiseksi, ja potentiaali työajan säästämiseen konkretisoituu todennäköisemmin silloin, kun yhteistyöllä on johdon tuki. Sama pätee kuntalaisten mukaan ottamiseen lukutaitotyön suunnitteluun. Alle puolet vastanneista kirjastoista kertoi ottaneensa kuntalaiset mukaan suunnitteluun. Voisiko asiakkaita kuulemalla löytyä uusia, resursseja tehokkaammin hyödyntäviä työmuotoja ja priorisointikeinoja?

Johtaja voi vaikuttaa myös osaamiseen mahdollistamalla ja kannustamalla. Lähes kaksi kolmasosaa kirjastoista ilmoitti, että niissä tehdään suunnitelmallista osaamisen kehittämistä. Suunnitelmallisuus on keskeinen lähtökohta pitkäjänteiselle kehittämiselle. Sen lisäksi johtajan tulee mahdollistaa koulutuksiin ja muihin osaamisen kehittämisen toimiin osallistuminen luomalla oppimismyönteistä ilmapiiriä sekä suunnittelemalla työvuorot niin, että koulutuksiin osallistuminen on tosiasiassa mahdollista.

Laadukas johtaminen voi säästää resursseissa – myös lukutaitotyössä.

kirjastotoimen ylitarkastaja Virpi Launonen, Itä-Suomen avi