Regionförvaltningsverkets podcasts

Här hittar du podcasts från våra ansvarsområden.


Biblioteksväsendet: Röster från överinspektörens värld

Avsnitt 6: Samtal med Leena Aaltonen vid undervisnings- och kulturministeriet

 

I det sjätte avsnittet diskuterar vi bland annat om bibliotekens roll för bildningsfältet tillsammans med Leena Aaltonen, kulturråd vid undervisnings- och kulturministeriet.

[Mika] Hyvää vuorokaudenaikaa ja tervetuloa kuuntelemaan aluehallintovirastojen kirjastotoimen podcastia Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Minä olen ylitarkastaja Mustikkamäki ja työskentelen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Tässä jaksossa vieraanamme on kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Keskustelumme aiheena ovat muun muassa kirjastolaki, kirjastojen rooli sivistyksen kentällä, sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Tervetuloa mukaan.

[Mika] Tervetuloa avin kirjastotoimen podcastiin Leena, kiitos kun saatiin sut mukaan. Oli kiva että löysit meille aikaa tässä vielä syksyn ja loppusyksyn kiireissä. Mutta siis
sinä toimit opetus- ja kulttuuriministeriössä kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla ja tarkemmin sanottuna vielä siellä taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualueella. Ja sun nimike on kulttuuriasiainneuvos, niin mä olisin halunnut ihan ensimmäisenä kysyä sulta sellaista asiaa, että millainen sun oma urapolku on ollu, ja miten sä oot päätynyt opetus- ja kulttuuriministeriöön näiden kirjastoasioiden pariin?

[Leena] Joo, tää onkin jännä, mä luulen että mun niin sanottu urapolku on ollu aika traditionaalinen tietyllä tavalla eli eli tota on tämmöinen humanistinen tausta siis mun ensimmäinen rakkaus oli ranskan kieli ja kirjallisuus ja ja tota niitä sitten ryhdyin opiskele oppilaaksi tultua niin ja sitten tää kirjallisuus olisi se joka lähti niinku painottumaan vahvemmin ja ja tota sitä tää tuli tää kirjastoala ikään kuin mieleen tai mahdollisuudeksi että ai että sekin sekin on olemassa ja tota mä opiskelin helsingissä ja ja ja sitten oli tietysti niinku kirjasto on oppinut niin oli oli niinku lähdettävä Tampereelle ja ja suoritettavan ne siellä ja ja tota näin tei ja sitten jotenkin tää kirjastonhoitajajuus niin se se on sitten leimannut tai kirjastoalan mä oon ihan sen jälkeen mä en ole tehnyt niinku harhan retkiä juurikaan pikkuisen puikahdin opettajuuden puolelle nyt sekin liittyi kirjastoalaan että mun eka työpaikka mun eka työpaikka oli mä olin valmistunut kirjastonhoitajaksi niin niin se oli Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ja mä olin siellä pari vuo ja mä olin siellä pari vuotta, sit seuras tämmöinen ammattikorkeakoulukirjastovaihe. Siinä vaiheessa 90-luvun alussa synnytettiin ammattikorkeakoulun järjestelmiä ja ja tota sinne piti saada myös niinku sitten syntymään kirjastot ja se oli tosi tosi kivaa hommaa kanssa koska siinä oli siis tämmöinen niinku kehittämisdraivi päällä paljon vastavalmistuneita kirjastoammattilaisia, jotka lähti tekeen vähän niinku uutta. Ja tota sitten ammattikorkeakoulukirjaston myötä, niin tota sitten mä tajusin siinä kohdassa että tää on niin vahvasti sidoksissa tähän niinku oppimisen ja oppimisen ja tiedonhankinnan ohjaukseen, et sitten hakeuduin opettajaopintoihin. Ja kun valmistuin, sain ne opettajaopinnot, niin mä en jatkanutkaan enää sit siinä kirjastotyössä, vaan sit aukeni mahdollisuus siirtyy tonne Turun ammattikorkeakouluun, kirjastoalan koulutusohjelmaan, jossa tarvittiin opettajia just sattumoisin. Ja siellä mulla vierähtikin sit kakstoista vuotta. Ja ja sen jälkeen sitten yksi vuosi aluehallinnossa hallintohommissa ja nyt sitten tän ministeriössä on tulee 10. vuosi on menossa joo että tämmöinen ja nyt kun mä kerron tän niin tää vaikuttaa niinku tässäkin kauhean looginen, eihän nää oo näin menny vaan ja ne on sattumaa ja johdatustakin, ehkä.

[Mika] Tää on mielenkiintoinen nosto toi opettajuus, ja se pedagoginen osaaminen, että se on kuitenkin tässä viime vuosina niinku yleisten kirjastojen kentälläkin vahvistu todella paljon se keskustelu siitä, et minkälaista sen kirjastopedagogisen osaamisen tulisi olla. Ja tavallaan kuinka sitä sitten otetaan käyttöön siellä arjessa, ja ja niinku niissä yleisen kirjaston tehtävissä. Että en tiedä oliko, oliko silloin nää keskustelut kuinka pinnalla, niin kun tunsitko yleisten kirjastojen puolta lähtiessäsi sitten sinne amkkikentälle, ja ja kannoitko tavallaan sieltä mukana jotain, jotain muuta sitten takaisin tullessasi hallinnon puolelle? Että onks tää pedagogiikka ollu sulle nyt sitten kuinka, kuinka semmoinen, ei ehkä leimaava tekijä mut semmoinen mitä oot kantanut mukana näiden kaikkien vuosien ajan?

[Leena] Joo, kyl mä itse asiassa luulen, että että se on on juurikin noin. Mun mielestä se on jännä juttu, että kun kirjastojen ammattilaisethan on niinkun, siihen liittyy siihen ammattilaisuuteen niinku tosi vahvasti, siis pedagoginen osaaminen. Me ei vaan aina hoksata sitä koska se on tosi vahvasti niinku yksilöiden ohjaamista. Ollut pitkään ja on myös tänä päivänä. Että sitten se niinku tavallaan se ryhmien ohjaaminen, joka tuli sitten siellä niinku amkkipuolella vahvemmin, joka nyt myös on yleisten kirjastojen puolella, erilaisia lukutaitoja esimerkiksi kun ohjataan ja opastetaan, niin niin se ryhmän ohjaaminen on ehkä se joka niinku tuntu sitten siltä, että tätähän mä en niinku osaa ilman, että joku mua niinku auttaa ja kertoo niinku, että mitä kaikkea tähän liittyy. Että se tavallaan se pedagogiikka-käsite niinku kanssa, että miten me se kulloinkin ymmärretään. Mutta toi on jännä, et sit kun mä tulin hallintoon niin musta oli niinku tosi mielenkiintoista huomata et hallinnossa siis tällanen kaikenlainen fasilitointi, niin sehän on tänä aikana kun mä oon ollut, se on lisääntynyt valtavasti. Se oli heti kun mä tulin, niin se oli semmonen asia johon kiinnitti huomiota, että okei, täälläkin haetaan koko ajan niitä työmenetelmiä, niinku miten erilaisten sidosryhmien tai ylipäätään ihmisten kanssa niinku toimitaan, että saadaan saadaan kaikki se tieto mitä mitä heillä on, mikä tarvitaan nyt vaikkapa lakihankkeisiin.

[Mika] Aivan, aivan. Toihan on mielenkiintoinen kehityskulku, kun ajattelee että tää niin kun kansalaisten osallisuuden lisääminen on niinku valtavan voimakkaasti noussut tapetille viimeisten vuosien aikana. Niin voisi ehkä sanoa ja luonnehtia niin, että täällä valtionhallinnossakin siihen on, siihen on ihan hyvät… ja niinku ymmärretään se osallisuuden merkitys täällä.

[Leena] On, on, ihan oikeesti on, ja sitten myös tekoja. Itse asiassa on aika jännä, mä olin viime viikolla niin tota, olin siinä Erätauko-koulutuksessa itse, joka on meillä ministeriössä tota, oli järjestetty siellä meidän henkilöstölle. Että se kuvaa niinku juuri siitä, että minkälaisella tavallaan työotteella niin yhä enemmän ja enemmän töitä tehdään hallinnossa.

[Mika] No hei, tota, voisitko sä avata vielä vähän sitä teidän opetus- ja kulttuuriministeriön organisaatiota, ja ehkä vielä spesifimmin sitä, että miten nyt kirjastot näkyy ja sijoittuu… mä tuossa kerroin, kerroin tavallaan sitä että minkälaiselle osastolle ja vastuualueelle siellä sijoitut, mutta mimmoinen organisaatio niinku kirjastoasioissa OKM:ssä on? Millaisilla resursseilla kirjastoasioiden eteen tehdään töitä siellä ministeriössä?

[Leena] Joo, se on tietysti aina nää organisaatiorakenteet niin on vähän vähän niinku kryptisiä ja ja sitten kun rupeaa miettimään miksiköhän tää on näin niin sitten siellä on monta kertaa semmoinen joku ihan historiallinen selitys, mitä voi olla vaikea enää tästä ajasta hahmottaa. Mutta meillä siis kirjastoasiat on kahdella osastolla, että yleiset ja sitten Celia, eli näkövammaisten kirjasto, niin ne on ne on sillä osastolla jossa itse olen eli kulttuuri- ja taidepolitiikan puolella. Ja sitten korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla on sit Varastokirjasto ja ja ja tuo Kansalliskirjaston ohjaus. Et tämmöinen niinku ja tämmöinen, kaks osastoa on on niinku kirjastoasioiden kanssa tavalla tai toisella tekemisessä. ja sitten jos mä vedin niinku sitä mun lähipiirukkaa jonka tehdään yleisesti kirjastoa ja tuon näkövammaisten kirjastojen kanssa töitä niin niin meillä on sellainen 3 ihmiset ydintiimi ja ja tota meistä 2 on infotutkimuksen, niinku kouluttautuneita kirjastoalalle ja sitten on on niinku vahvaa osaamista sitten tuolta ihan siis työelämästä kirjastoalan työelämästä. Ja tota KTP on, elikkä siellä tiedepuolella on yks esittelijä, jonka, pääsääntöisesti yks esittelijä, jonka vastuulla on sitten nää tota, Kansalliskirjasto ja sitten tuo, Varastokirjasto-asiat. Mut se tavallaan että tää on vähän hämäävää, koska tota, nyt mä puhun yleisistä kirjastoista, niin ne kirjastoasiathan oikeestaan niinku liittyy, ne liittyy siis kunta-asioihin, ne liittyy kulttuuriseen moninaisuuteen, ne liittyy varhaiskasvatukseen, perusopetukseen nuorisotoimen milloin vähän niinku milloin mihinkin. Eli tietyllä tavalla toi oli semmoinen ydin a orukka joka meillä on ydin tiimi meidän kolmikko niin sitten sitten kuitenkin niinku työkollegoina kirjastoasioissa on aikamoinen määrä ihmisiä hyvinkin niinku erilaisella substanssitaustalla, ja tota eri osastoilta, että se se ei ehkä hahmotu ulospäin ja se on toisaalta myös se kaikkein, tai on hirveän kiinnostava ja ihan ihan se niinku paras puoli mun mielestä ministeriössä, kun puhutaan kirjastoasioista.

[Mika] Toi on varmasti muuten ihan totta, että se semmoinen tietynlainen moniammatillisuus joka, joka teilläkin siellä on, niin se ei välttämättä näy, jos ajatellaan ihan meidän yleisiä kirjastoja. Niin siellä helposti nousee sitten ne semmoset henkilöt, jotka on se kontakti ja yhdyspinta sinne ministeriön suuntaan. Mutta tavallaan sitten se kaikki mikä siellä niinku fasadin tai esiripun takana on, niin se ei ehkä oo niin itsestään selvää tai selvää sitten tuota meidän, meidän alan niinku yleisten kirjastojen ammattilaisille, toi on mielenkiintoista kuulla.

[Mika] Tuota, miten, jos jos niinku tuosta henkilöstöresurssien näkökulmasta kysyin niin, niin niin, nythän ilmeisesti käy niin että tässä esillä ollut tietynlainen rakenteellinen uudistus ei tule tapahtumaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, jonka ministeri Kurvinen aikanaan laittoi liikkeelle, et ilmeisesti tää uudistus, uudistus nyt sitten jää toteutumatta. Mutta tietysti meillä on menossa niinku valtavan paljon muuta mullistusta ja, ja niinku esimerkiksi kirjastojen valtionosuusrahoituksen tulevaisuudessa tapahtuu muutoksia ja ja veikkausvoittovarojen tulevaisuutta ollaan tässä nyt viimeisen kahden vuoden aikana aika voimakkaastikin niinku työstetty eteenpäin parlamentaarisesti ja ja varmasti erilaisissa asiantuntijaryhmissä. Niin pystytkö vielä kuvailemaan, tai minkälainen näkymä sinulla on siihen että miten tää kirjastojen perustoiminnan rahoitus ja ja sitten tää kehittämistoiminnan rahoitus tulevaisuudessa tulee, tulee rakentumaan, ja näkyykö siellä enemmän myrskypilviä vai poutasäätä?

[Leena] Joo, tosta ministeriön sisäisestä organisaatiouudistuksesta, niin sitä ei sitä ei jatketa. Että se keväinen ajatus jota tutkailtiin, että yhdistettäisiin tää kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto jossa itse olen tähän nuoriso- ja liikuntapuolen osastoon, tai tehtäisiin niistä tämmöinen yhteinen kokonaisuus ja siinähän niinku taustalla oli vahvasti se, että kun asiat on sillä tavalla limittäin ja lomittain, niin siinä ajateltiin että olisiko tämmöinen tota osastojen yhteen laittaminen, niin olisiko se tapa myös tehostaa sitä yhteistyötä. Mutta, mutta sitten on päädytty siihen, että on muita tapoja, että sitä yhteistyötä toki tarvitaan, mutta että ei jatketa enää tältä pohjalta sitten sitä sitä uudistamisajatusta. Mutta sä kysyit tuosta rahoitusasiasta sitten vielä, tota se on on tosiaan niin että että nyt tässä on ollut käynnissä ja on käynnissä näitä isoja, niinku rahoitukseen liittyviä prosesseja ja ja muutoksia. Että meillähän siis ministeriössä on, on tai OKM:n budjetista tulee nää, yleisten kirjastojen kehittämistoimenpiteisiin suunnatut rahat, ja kaikki muu tulee sitten sieltä perusrahoituksesta, kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista. Ja tota, täs meidän kehittämisrahotuksessa niin, sieltähän on ollut tosi todellakin niinku enemmän rahaa ollut siellä rahapelituottojen, elikkä sen Veikkauksen momentilla ja ja, hallitushan on päättänyt, että ne tota siirretään sinne budjettiin ja ja tota meillähän on siellä valmiina budjetissa momentti yleisille kirjastoille. Siinä mielessä tota, en näe niinku siinä mitään semmoista niinku, ei niitä tummia pilviä ei ole näkyvissä, että kehittämisrahaa tarvitaan jatkossakin. Ja tota, ei ole tiedossa semmoista että siihen resurssiin olis tarvetta kajota. Minusta näyttää niinku, että aika lailla, tässä tilanteessa missä nyt ollaan niin niin tota, ollaan tässä lähitulevaisuudessakin.

[Mika] Joo. Joo se on ihan positiivinen viesti kuitenkin se, meidän kentän toimijoille että. Tässä ollaan paljon, paljonkin keskusteltu viime aikoina siitä kun ollaan kentän kanssa käyty keskusteluja ihan valtakunnallisesti, miten miten tavallaan se kirjastojen kehittäminen tapahtuu, minkälaisessa kontekstissa se tapahtuu ja minkälaisilla resursseilla se tapahtuu. Ja siitä on ehkä tullut vähän semmoinen itsestäänselvyyskin siitä lausahduksesta, että nää erityisavustukset kirjastojen alueelliseen paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan on yksiä niitä harvoja, ellei ainoita korvamerkittyjä kirjastoille tulevia, tämmöisiä kehittämisrahahoja. Ja tietysti se on ollut valtavan hieno resurssi kirjastoille ja ymmärrettävistä syistä siitä halutaan pitää kiinni. Toi on kiva kuitenkin tulevaisuuden näkymä, tavallaan sen perustoiminnan lisäksi niiden uusien toimintamuotojen ja olemassa olevien palvelujenkin kehittämiselle se, että siellä on sitten mahdollisuus saada resursoituja niitä muutenkin kun sieltä, sieltä niinku valtionosuusjärjestelmästä tavallaan siihen peruspalvelun tuottamiseen.
[Mika] Mutta, tuota, jos mennään keskustelussa eteenpäin, niin ajattelin niinku kirjastolakiin kääntää katseen. Meillähän siis voimassa oleva kirjastolaki on nyt ollut käytössä tai voimassa pian kuus vuotta, ja tuota niinku, lainvalmistelussa tarkasteltiin aikanaan hyvin laajasti kirjastojen toimintaympäristöä ja, ja ennakoitiin hyvin laajasti puitteita kirjastojen toiminnalle tulevaisuudessa. Nyt kun ollaan tosiaan kohta kuusi vuotta käyty tätä, lainausmerkeissä uutta kirjastolakia, niin miten sä näet tällä hetkellä, onko kirjastolaki pysynyt perässä tässä yhteiskunnan muutoksessa? Onko jotain semmoisia asioita tai tematiikkoja noussut tässä kuuden vuoden aikana esiin, jotka kaipaisi korjauksia tai tarkennuksia vai onko, onko tää meidän voimassa oleva kirjastolaki tavoitteineen ja tehtävineen edelleen semmoinen kehys, joka antaa kirjastoille hyvät mahdollisuudet toimia ja myös kehittää toimintaansa?

[Leena] Mä uskon että se on, että se on toimiva toimiva kehys. Mä sain siitä sellaisen suoran palautteen kun tässä syksyn aikana, kun kierrettiin kirjastoja eri puolilla Suomea ja tota, yhdessä tilaisuudessa aika mainiosti yksi ammattilainen totesi että tota kirjastolaki on hänelle lohdun asiakirja, ja niin se.. rupesin niinku oikein kuulostelemaan että mitä, että se oli niin runollisesti ilmaistu se, että hänelle kirjastolaki on sellainen raami, että kun hän joskus pohtii omaa tekemistään, et onko tämä, että pysyykö tämä, onko hän työn ytimessä, kirjastotyön ytimessä, niin tota, hän lukee kirjastolain nimenomaisesti sitä tehtäväpykälää ja löytää kyllä itsensä ja tekemisensä sieltä. Tää tuntu tietysti kauheen hyvältä, tän tyyppistä palautetta on tullut oikeestaan vähän niinku koko ajan tähän asti, nimenomaisesti siitä tehtäväpykälästä, että se raamittaa sitä tekemistä, antaa sitä selkärankaa sitä raamia ja sitä kehystä. Sehän siinä se idea juuri onkin. Et tota, sitä pidän onnistuneena. Samoin pidän onnistuneena, lakia onnistuneena tavallaan tän verkoston, kehittämisverkoston niinku luojana tai niinku sen no se on sitten vahvistajana. Että meillä on nää erityiset tehtävät, erityiset kehittämistehtävät ja sitten ihan erityiset, esimerkiksi kielen liittyvät kehittämistehtävät tietyillä kirjastolla. Et se verkko on niinku lailla turvattu mun mielestä hyvin. Mut se mikä ehkä, voi olla että unohtuu, tai ei nouse riittävästi esille on se yhteistyöpykälä, joka musta linkittyy siis vahvasti siihen tehtäväpykälään, elikkä että kirjasto voi toimia yhteistyössä, se toimii yhteistyössä niinku kirjastokentän kanssa, mutta se voi toimia yhteistyössä hyvin monien niinku eri tahojen kanssa niiden tehtävien toteuttamiseksi. Ja sitä mun mielestä kannattaa ehkä niinku miettiä ja ottaa se niinku sillä tavalla mahdollisuutena että ihan oikeasti että, että niitä kumppanuuksia on ja niitä tarvitaan, jotta kaikki ne tehtävät tulee niinku mahdollisimman järkevästi paikallisesti tehtyä, et kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Tällanen ajattelu mulle on tässä niinkun oikeestaan tän syksyn aikana myöskin kirkastunut. Se mitä sanoit, että mikä sitten vaatii niinkun ehkä entraamista jollain aikataululla, niin on ilmiselvää että tossa peruspalvelujen arvioinnissa nousi esille, siinä kartotettiin tätä henkilöstöasiaa, niin se on ollut tässä tietysti voimakkaasti esillä, ja se on semmonen asia mitä pitää niinku oikeesti katsoa, että onko siinä sitten jotain sellaista, ajan myötä, joka vaatii niinku päivittämistä.

[Mika] Aivan. Toi toi on kyllä tosi tosi hienoa, mitä sanoit tuosta, tuosta niinku tehtäväpykälään liittyvästä semmoisesta niinku lohdusta, tai miten, miten sitä käytetään ja hyödynnetään ihan siellä ammattilaisten semmoisessa arkiajatteluussakin, ehkä sen semmoisen ammatillisen ajattelun lisäksi. Että noi kuulosti tosi, noi ajatukset. Täällä aluehallintovirastoissakin on kirjastotoimen asiantuntijat tässä tämän vuoden aikana kiertäneet kenttää, ja käyneet näitä keskusteluja kirjastojen kanssa, niin musta tuntuu että aika usein nousee myös se semmoinen arvopohja ikään kuin sieltä tehtäväpykälästä, että tavallaan niinkun tosi moni ammattilainen identifioituu ikään kuin siihen meidän yleisten, ja niinku laajemminkin kirjastokentän arvopohjaan niiden tehtävien kautta. Eli se on kyllä niinku siinä mielessä mun nähdäkseni se muotoilu on todella onnistunu, että, et sieltä pystyy ammentamaan sitä konkreettista tekemistä mut sen lisäksi sieltä pystyy myös ammentamaan ja vahvistamaan sitä arvopohjaa, jonka päälle niinku rakennetaan sitä kirjastotyötä.

[Leena] Mä oon siis ihan samaa mieltä, ja mä oon ollu oikeastaan vähän hämmentynytkin siitä, että se on nimeomaisesti se laki on niinku niin toimiva juuri siellä missä sen pitää ollakin, elikkä niinkun kirjastoammattilaisten keskuudessa. Eli että se on niinku heille merkittävä, että he pystyy niinku sen avulla sitä omaa työtään niinku miettimään ja, ja todellakin siis se että teenkö nyt sitä ydintyötäni, jaa, katsonpas pykälää kuusi, näytän tekevän. Niin musta se on aika hurmaavaa.

[Mika] Ehkä sananen siitä seuraavaksi, aina on vaikea ajatella sitä että ketkä on meidän, meidän niinkun sisällöntuotannon ydinryhmää, kun me esimerkiksi näitä podcasteja tehdään. Mut jos ajatellaan sellaista kuulijaa, joka ei välttämättä ole niin sisällä, että on esimerkiksi opiskelija, opiskelee alaa tai on muuten kiinnostunut kirjastoasioista ja on meidän podcastiin törmännyt, niin olisin niinku tämmöiseen keskusteluun kääntynyt seuraavaksi, että meillähän valtion aluehallinto toimii kahdeksan eri ministeriön ohjauksessa, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on tietenkin yksi näistä kahdeksasta, niin me aluehallintovirastojen kirjastotoimessa ollaan läheisessä vuorovaikutuksessa koko ajan ministeriön suuntaan näissä meidän yleisissä kirjastoissa, heihin liittyvissä asioissa. Ja esimerkiksi nää meidän myöntämät erityisavustukset tähän jo edellä mainittuun kokeilu- ja kehittämistoimintaan, niin myönnetään sen jälkeen kun avi ensin hakee määrärahat opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Niin millaisena sä itse näet ministeriön ja avien välisen suhteen, tai tai ehkä sen ministeriön ja avien välisen vuorovaikutuksen kirjastoasioissa?

[Leena] Mä haluan lainata sitä kirjastoammattilaisista, jolle kirjastolaki on niinku lohtu, koska mulle henkilökohtaisesti avi-kollegat on se, on se minun lohtu. Ja siis avilaiset valtionhallinnon kollegoina on erityinen ryhmä, nyt mä puhun henkilökohtaisesti mitä se tarkoittaa minulle, eli tavallaan se on se porukka jonka kanssa mä voin puhua kirjastoa, myöskin, eli tota avin kautta mä niinku tunnen vahvimmin että mä kiinnityn osaksi sitä kirjastoyhteisöä, tavallaan se on niinkun se meidän, miten mä sanoisin, kirjastotyöyhteisö hyvin vahvasti. Toki mulla on tietysti nämä mun kollegat ministeriössä, mut sit jos mä ajattelen tavallaan, että ministeriön kautta mä kiinnityn sinne valtioneuvostoon, mutta sitten tän avin kautta mä oon, tottakai, valtionhallinnossa kiinni, mutta mä oon siis niinku kiinni kirjastoissa. Koska te ootte suoraan sinne kenttään niin vahvasti yhteydessä, niin sieltä mä saan tota tavattoman paljon siis niinku sellasta infoo ja ymmärrystä, mitä mä en yksinkertaisesti muuten saisi. Ja ihan lohtuakin joissakin asioissa. Et tästä varmaan nyt selvis, että meillä on tosiaan tiivis ja tota hyvä yhteistyö, erittäin avoin. Ja mä oon jopa siinä käsityksessä että me ollaan päästy tota kirjastotoimessa ministeriön ja aluehallinnon välisessä yhteistyössä ehkä niinku semmoselle tasolle, että se ei oo ihan, se ei oo ihan jokapäiväistä. Ja tota, mun mielestä sitä kuvaa myös se, että meidän niinku näissä kokoontumisissa, joita meillä on aika systemaattisesti tai hyvinkin systemaattisesti, niin on sitten myöskin aina sieltä avin puolelta mukana, niin yks opetus- ja kulttuuritoimen johtajista, jonka kautta tieto välittyy sitten sinne opetus- ja kulttuuritoimeen aveihin erittäin nopeasti ja tehokkaasti. Ja musta se kuvaa niinku sitä linkitystä ja sitä sidoksen vahvuutta joka meillä on.

[Mika] Toi on kyllä toi on hieno huomio, että että se on selvästi meille niin kun myös semmoinen moniammatillisuuteen liittyvä kysymys, että meillä on tietysti niin kun jos ajattelee meidän, meidän kirjastotoimen ylitarkastajia ja suunnittelijoita, jotka kuuluu tähän meidän valtakunnalliseen työyhteisöön, niin se on niin kun osaamiseltaan hyvin moniammatillinen. Sitten kun ajatellaan just taas näitä hallinnon rakenteita ja sitten miten meidän asiat mikä välittyy sitten opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen päätöksentekoon valtakunnallisesti, niin toi on kyllä tosi tärkeää, että meillä on henkilö, joka tuntee sen keskustelun ja niinku toimii semmoisena välittömänä linkkinä sitten meidän vastuualuejohtajien pyöreään pöytään, jos näin voi sanoa. Että omasta näkökulmasta meilläkin aluehallintovirastojen kirjastotoimen työ on valtakunnallistanut uusilla tavoilla tässä viimeisen parin vuoden aikana, ja kun ollaan haettu tämmöisiä niinku uusia toimintatapoja nyt sitten vaikka ministeriön suuntaan, ja näitä muita tällaisia sidosryhmäverkostoja, kyllä tää niinkun, kuten sanoit, niin se jaettu kuva ja ehkä se mahdollisuus tietynlaiseen ennakointiin, tai ainakin pieneen tämmöiseen - niin no, ehkä se ennakointi on hyvä sana, että me tunnetaan niin kun sitä kentän muutosta ja sitä kentän elämää, kun me nähdään ja jos me nähdään, että on tulossa jotenkin isompia liikahduksia niin kun substanssiasoissa, niin voidaan tuoda ne nopeasti yhteiseen keskusteluun. Että tää on aika aika joustavaa ja tämmöistä niin kun kivasti kivasti reagoivaa tää meidän yhteistyö. Tässä jälleen henkilökohtainen mielipide.

[Leena] Joo. Joo ja siis ja sitten tietysti tän koronan aikana tää tuli niinku koeteltua, että on todella tärkeätä että meillä oli kanavat kunnossa, ne oli, oli tapa toimia tiedossa, ja saatiin tosi nopeasti niinku asioita aina puolelta toiselle siirrettyä. Koska teillä on vielä se viranomaisvastuu siinä, niin siinä oli tota, siinä oli monta kertaa kysymys että pitää riittävän nopeasti pitää pystyä reagoimaan, ja silloin pitää olla pelimerkit ja välineet kunnossa.

[Mika] Syyskuussa julkaistiin valtioneuvoston toimesta tämmöinen tulevaisuuskatsaus, jolla varmasti osaltaan pohjustetaan ensi kevään hallitusneuvotteluja tulevien eduskuntavaalien jälkeen. Ja muutenkin ehkä tällasella tulevaisuuskatsauksella luodataan sitä että, että mitä niin kun ministeriöiden, eri ministeriöiden kenttään kuuluu ja miltä tulevaisuus ja ehkä lähitulevaisuus näyttää. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuudessa tässä tulevaisuuskatsauksessa, niin sivistys ja osallisuus ja moniarvoisuus ja myös jatkuva oppiminen nousi vahvasti esille. Ja kirjastot ihan omanaan ja erikseen mainitaan tässä katsauksessa yhtenä tämmöisenä väestön perustaitojen kehittäjänä, ja ehkä erityisesti siellä alleviivaan niinku roolia, kirjastojen roolia kaikkien väestöryhmien palveluntarjoana. Mikä on tietysti meille, kentällä tuttuakin keskustelua. Mutta kun itse luin tätä tulevaisuuskatsausta kirjastosilmälaseilla, niin mulle syntyi semmoinen mielikuva että kirjastolaitosta oltaisiin nostamassa ihan merkittävään asemaan tämmöisen kansallisen koheesion tai tai jonkinlaisen tämmöisen poliittis-sosiaalisen yhteisön kehittäjänä. Niin mulla on nyt ehkä vähän tämä tämmöinen niinku juhlallinen kysymys, että millä tavalla sä itse näet kirjastojen sivistyksellisen merkityksen tai tämmöisen kansalaisuutta kultivoivan roolin? Tässähän on ollut kaikenlaista kirjastojen kansalaisuus, tai kansalaisuutta tukevaan toimintaan liittyvää avustustakin meillä jaossa viime, viime vuosina. Miten sulle hahmottuu tää kirjastojen merkitys sivistyskentällä ja, ja niinku kansalaisuuden tukemisessa?

[Leena] Se on sillai, se on jännä kun kirjastoilla on tosiaan niin monet kasvot ja niinku monta roolia tietyllä tavalla, että se linkittyy moniin asioihin. Kuvasit tuossa sitä sitä tulevaisuuskatsausta, että siellähän se ehkä vahvin linkki on nimenomaan siellä niinku oppimisen puolella, oppimisen tukena et, ne painotukset vähän vaihtelee eri aikoina ja ehkä se hallinnon, myöskin hallinnon puhe on sellasta vaihtelevaa eri ainoina. Millon puhutaan kirjastoista, tai siihen liitetään, niin tällä hetkellä liittyy vahvasti tää hyvinvointipuhe, sitten, tuossa äsken viittasit tähän osallisuuspuheeseen, se on siellä edelleenkin vahvana, demokratiapuhe samoin. Sit kun mennään vähän taaksepäin, oli tää tietoyhteiskuntapuhe. Ehkä nää puhumisen tavat, monet puhumisen tavat ja niinku monet roolit, ne ehkä niinku sitten sotkee ja sotkeutuu. Ja ainakin mua itseäni ne niinku tietyllä tavalla sotkee ja vaivaakin, et mikä on niinku mitäkin. Semmonen ehkä puhe, mitä mä ajattelen että voisi olla enemmänkin, ja josta ehkä me kirjastolaiset tunnistamme itsemme helpommin, niin on tämän niinku kulttuurin rooli ja kulttuuripuhe kirjastoista niinku kulttuurilaitoksia tai, tai niinku kulttuurin edistäjinä vahvemmin. Että tää on musta semmonen puhumisen tapaan liittyvä juttu kans, tää, tai tota niinku hallinnon tapaan käyttää milloin mitäkin termiä joka on pinnalla. Mut musta se ydin siellä koko ajan kuitenkin on niinku se sama hyvä, vahva. Mutta on selvää, että tää osallisuusasia ja tämmönen yhteisöllisyys, niin sehän myös sitä lakia kirjotettaessa niin oli tietynlainen lähtökohta sille lain uudistamiselle. Niin uskon kyllä, että se juonne on vahvasti, ja minusta se on totta. Että se siellä, siellä kirjastotyössä niinku on nyt. Ja varmaan vielä vahvemmin tulevaisuudessa.

[Mika] Joo, toi on mun miestä mielekäs, mielekäs huomio ja hyvä huomioida tää että että millä tavalla nää erilaiset diskurssit tai tää tämmöiset tiedot puheet, puheet on et niinku mainitsit että tietoyhteiskuntakeskustelu, jolle ehkä nyt sitten tää digituki- ja digitalisaatiorooli kirjastoissa on tietyllä tavalla ollut jatkoa nyt tässä viime vuosina. Sitten ehkä, omasta näkökulmasta muistan, että noin 10 vuotta takaperin mediakasvatuspuhe oli hyvin vahvaa ja tää, ehkä tää osallisuus, osallisuuspuhe on sitten hiipinyt niinku myös sitä kautta, että nähdään että se, se kansalaisten osallisuus on niin merkittävää ja ehkä just sen paikallisen osallisuuden tukeminen. Että, että se niinku on vahvana siellä kirjastojen roolissa. Tää on tietysti mielenkiintoista sitten että miten se peilautuu siihen, niihin niin sanottuihin perustehtäviin. Että meilläkin on näissä erilaisissa kyselyaineistossa, viittasit aikaisemmin tuo peruspalvelujen arviointiin niin, puhutaan sitten siitä ruohonjuuren osaamisesta ja henkilöstön riittävyydestä ja muista tällaisista asioista, niin niin ehkä nää uudet tehtävät on vielä sillä tavalla niinku kehittymisasteella, että sitten kun pyydetään arvioimaan esimerkiksi tämmöistä osaamista ja henkilöstön riittävyyttä, niin nähdään että näissä niin sanotuissa perinteisemmissä tehtävissä se on vahvempaa. Ja vielä ollaan ehkä matkalla kohti sitä semmoista uudempaa, uudempaa osallisuutta tukevaa ja kansalaisuutta tukevaa kirjastoa, ja toisaalta myös sitä osaamista jota kirjastossa tarvitaan. Ja tässähän tullaan tullaan sitten nopeasti tähän osaamisen kehittämisen keskusteluihin, ja tietysti siihen työhön mitä ehkä aluehallintovirastot niinku oma omilla osaamisen kehittämisen panoksillaan, miten me sitten tuetaan alueellista kehittämistehtävää tekeviä kirjastoista, joilla se kirjastoammatillisen osaamisen kehittäminen on todella fokuksessa. Että tää niinku kietoutuu kyllä mielenkiintoisella tavalla nää nää tehtävät ja visiot ja tulevaisuuden osaamiset niin toisiinsa.

[Leena] Joo se on ihan totta ja edelleen itse asiassa mä oon jotenki kauheen viehättynyt siitä yhteistyöpykälästä ja se jollain tavalla mulle, vähän niinku leimahduksenomainen, kun mä tajusin tässä syksyn aikana että miten merkittävä se on, ja miten on ehkä itsekin liian vähän sitä tuonut esille. Niin tietyllä tavalla mä ajattelen sen myös niin, että se liittyy tähän osallisuuteen ja tosi vahvasti, ja yhteisöllisyyteen, että juuri niinkun yhteistyöllä sellaisten kumppanuuksien kautta niin tota sitä semmosta niinku aitoo, yhdessä tekemistä, sitä että kirjastoissa toimii vaikka, no, mitä tahansa muita toimijoita kirjastotilan sisällä. Niin se on sitä osallisuuden vahvistamista ja yhteisöjen rakentamista ja yhteisöjen kehittämistä. Se on mun mielestä jotenki nyt tuntuu että se on avain se yhdessä tekeminen niinku todella vahvasti. Moneen suuntaan.

[Mika] Joo. Ja täähän on viime vuosina korostunut, jos ajatellaan tätä yhtä  aluehallintoviraston kirjastotoimen niin kuin vahvaa toimintaa, tai jos sanotaan semmoista niinku kulmakiveä, peruskiveä tälle meidän toiminnalle, elikkä meidän valtionavustuksia. Niin täähän on niinku valtavan paljon viime vuosina on tää yhteistyön tekeminen ja erilaiset niin kun, erilaiset sopimiset yhteistyöstä ja muusta, niin on noussut myös näissä meidän valtionavustusten hakemisen ja myöntämisen yhteydessä framille, että kyllä ehkä on sitten myös siellä puolella nähty se että saadaan sitten leveämmillä hartioilla ja ehkä siellä moniammatillisuudella niinku aikaan merkittäviä ja vaikuttavia tuloksia myös siellä hankkeen ja kehittämisen puolella. Että tavallaan, tietysti kirjasto voi hakeutua niihin yhteistyöverkostoihin siellä ihan sen normaalin toimintansa puitteissa mut sitten se että se on niinku nähty myös siellä vahvana tukena ja ehkä jopa jonkinlaista niinku periaatteellisena asiana näille kehittämistoimenpiteiden rahoitukselle, kehittämisrahoitukselle, että tehdään työtä niin että sen potentiaalinen vaikuttavuus sitten saavuttaa laajempia kohderyhmiä. Mikä tulee sitten niiden verkostojen kautta.

[Leena] Joo kyllä. Kirjastojen välinen yhteistyö, se on aivan aivan elintärkeä, musta on niinku tosi jännä kuulla sellaisista tapauksista kunnista, jossa siis niinku nää muut toimijat kuin kirjastot - ne oli usein kolmannen sektorin toimijat saattoi olla myöskin jotain kuntatoimijoita - ne olivat tunnistaneet sen kirjaston mahdollisuudet niinku omalle toiminnalleen. Ja oli niinku aktiivisesti tuomassa sitä omaa toimintaansa, ja samalla toivat myös uusia niinku asiakkaita sinne kirjaston puolelle. Jotka olivat heidän asiakkaita, eivät välttämättä kirjaston asiakkaita, mutta että tämä niinku yhteisellä touhuamisella niin tota, näissähän asiakkaatkin vaihtoivat ikään kuin niinku paikkaa. Ja se on musta kans tärkee juttu, koska kyllähän me tiedetään et ei kaikki käytä kirjastoa, enkä mä tarkoita että kaikki pitää käyttää kirjastoa, mutta tavalla kaikille joille se voisi olla niinku tarpeen tai avuksi, tai jotka voisivat saada sieltä jotain, niin olisi hyvä että heille aukenisi se mahdollisuus ja se todennäköisesti on niin, että vahvasti näitä uusia asiakkuuksia asiakkuuksia syntyy, tai vahvemmin, juuri sitä kautta että sinne tulee sellaisia toimijoita jotka tuovat mukanaan sitten uutta väkeä.

[Mika] Joo. Joo tää on tosi iso asia ja iso kysymys. Jos mietitään sitä, mä en tiedä voiko sanoa julkisissa palveluissa mitään uusasiakashankintaa, mutta siis tän tyyppiset, miten käyttäjät saadaan tulemaan sitten palvelujen äärelle. Että tässä on kyllä tuhannen taalan paikka jos ajatellaan niinku kunnan sisällä semmoisia kulttuurin tai sivistyksen palvelupolkuja, että miten ne uudet käyttäjät löytävät kirjastoon, mikä on ikään kuin se heidän kontaktipiste josta he niinkun pääsee, ja saavat sen ensikosketuksen kirjastoon, koska sen jälkeen kun se ovi on avattu ja palveluihin tutustuttu, niin siinä, siinä voi sitten olla että se imu vetää tavallaan mukaan sinne kirjaston palvelujen käyttäjäksi. Mutta juuri tää ensikontaktin saaminen, jos on kyseessä henkilö jolla ei välttämättä oo sitten semmoista niinku kontaktia tai käsitystä siihen, että mikä kirjasto tänä päivänä on. Että toi on kyllä tosi tärkeä nosto ja huomio.

[Mika] Oikeastaan keskustelu kääntyy sillä tavalla loppupuolelle. Tässä on ollut tosi mielenkiintoisia havaintoja, joita ollaan päästy yhdessä tässä tekemään, mutta mainitsit tuossa aikaisemmin keskustelussa tän avin julkaiseman peruspalvelujen arviointiraportin. Ja tota meillähän kirjastotoimen osalta arvioitiin sitä henkilöstön riittävyyttä, henkilöstön osaamista ja sitten kirjastojen johtamista. Ja niin kun yleensäkin tämmöisissä kyselyaineistoissa, niin sieltä vastauksista nousi esiin niin kuin sekä huolenaiheita, että sitten ilon ja tyytyväisyyden aiheita. Esimerkiksi kirjastoammattilaisten koulutustaso ja sitä kautta osaaminen on kohonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana ihan merkittävästiKIN, jos verrataan siihen aikaisempaan tähän teemaan liittyvään arviointiin. Ja sitten toisaalta huolen aiheena on esimerkiksi esitetty tää, että kirjastojen johtajuudessa näkyy tietynlaisia hajautumisen merkkejä, ja se ehkä painottuu nyt sitten pienempiin kuntiin ja pienempiin kirjastoihin. Onko näiden lisäksi jotain semmoisia ajatuksia, tai minkälaisia ajatuksia nää tulokset herätti sillä ministeriön suunnalla?
[Leena] Ensinnäkin se oli mun mielestä tavattoman hyvä, että se selvitys tehtiin ja tuota saatiin sitten näitä tuloksia. Olkoonkin että osa tuloksista oli sellaisia että ne oli niinku sitten se varmasti teillä niinku ministeriössäkin osin tiedossa, mutta totta kai siellä oli paljon sellaista faktaa, jota ilman muuta tarvitaan ja tarvittiin. Musta kuitenkin on niinku rehellistä kuitenkin todeta, ja pitää todeta, että tää kysymys, täähän liittyy niinku laajempaan keskusteluun, laajempiin asioihin. Eli tää liittyy siis totta kai niinku kuntatalouteen ja kuntien erilaisuuteen hyvinkin vahvasti. Siihen ylipäätään miten kunnat saa rekrytoitua eri puolilla Suomea väkeä, ja tietysti kun me luetaan, että päivähoitoväkeä ei saada pääkaupunkiseudullakaan, niin tavallaan tässä on tämmöisestä aika monimutkaisistakin asioista kysymys. Eikä se minusta ole niinku ei ole älyllisesti ihan rehellistä irrottaa tää ikään kuin kirjastohenkilöstön problematiikkaa niinku koko tästä isommasta kuviosta. Ja tottahan tässä on kysymys myös sitten niinku alan koulutuksesta, koulutustarjonnasta, että monet asiat liittyy toisiinsa. Tossa oli viikonloppuna, taisi olla tieto siitä että meillä on, oliko niin että meillä on viisi kriisikuntaa tällä hetkellä, eli sellaiset jotka ovat jo valtiovarainministeriö on luokitellut kunniksi, jotka eivät kykene hoitaa lakisääteisiä tehtäviään. Ja sitten meillä on paljon kuntia jossa on niinku suuria vaikeuksia, ja toisaalta myös sitten tässä niinku on viestitty vahvasti sitä, että nyt on hyvinvointialueiden käynnistyessä ensi vuoden alussa, niin varmaan on edessä semmoinen kunnissa semmoinen niinku vähintäänkin parin vuoden jakso, jolloin niinku katsotaan, että miten nää asiat nyt sitten niinku asettuu. Eli minkälaiseksi se kuntatalous ja kuntien niinku mahdollisuudet tarjota ja hoitaa nää lakisääteiset palvelutehtävänsä, niin minkälaiseksi se muodostuu. Ja mun mielestä se on niinku koskee myös kirjastoja erittäin vahvasti, että nyt varmaan on niinku semmoinen hetki että nyt meillä on noi tiedot, nyt pitää katsoa niinku että miten tää, miten tää kuvio on niinku tästä lähtee asettumaan, ja onko sitten jotain, johon meidän pitäisi myös niinku lainsäädännön kautta koettaa sitten vaikuttaa. Etttä tällä hetkellä ajattelen, niin että tuo on erittäin niinku tärkeetä tietoa, mut nyt täytyy myöskin sillai rauhassa katsoa että kuinka kuinka tota tää tulevaisuus tästä, kunnissa, minkä näköiseksi se muuttuu. Ja mitä muuta niinku yli kehittämiseen liittyvää sitten valmistelua on menossa ja tota tulossa niin.

[Mika] Joo, kyllä. Ja tossa varmaan on kyllä, että jos kytketään sitä kirjastojen toimintaa tähän laajempaan kuntalaisten hyvinvointiin, ja kulttuurihyvinvointiin, mutta miksei niinku laajemminkin hyvinvointiin, niin kyllähän siinä on tietenkin sitten, se asettaa vaatimuksia myös sille, että millä tavalla sitten kirjaston viranhaltijat ikään kuin viestii oman kuntansa päättäjille siitä kirjaston osuudesta ja roolista sen kunnan hyvinvoinnin kehittämiseen ja edistämiseen. Että tässä on paljon myös tämmöistä tavallaan sitten niin kun suoraan kirjastoille ja siellä toiminnan kehittämisestä vastaaville kaatuvaa, ikään kuin viestintävastuuta ja sitä oman toiminnan niinku esillä pitämisen haastetta. Että miten ikään kuin se kirjasto paalutetaan osaksi sitä tulevan sivistyskunnan palvelutuotantoa ja prosesseja.

[Leena] Kyllä, se on varmasti juuri noin.

[Mika] Ihan loppuun vielä, Leena, niin millaisia terveisiä haluaisit lähettää kirjastoille, ja myös kirjastojen asiakkaille? Nyt eletään syksyä 2022, niin tuota millaisilla sanoilla haluaisit lähettää nytten tämän podcastin sitten ilmoille?

[Leena] Tota, kirjastoille niin haluaisin sanoa, ja tää pohjautuu nyt tosiaan tähän aikaisemmin mainitsemaani kierrokseen jota tässä on tota syksyn aikana tehty. Niin tota mä jotenkin suhtaudun niinku, mitenkä mä sanoisin sellaisella, nöyryydellä ja niinku ylpeydellä samanaikaisesti kirjastoihin ja kirjaston väkeen. Ja tavallaan niinku ylpeydellä siinä mielessä, että mitä työtä he tekevät. Ja sitten vähän niinku sillai, että mäkin voin olla niinku, mäkin oon osa tota kirjastoväkeä. Että jotenkin haluan ajatella sen niin, koska pidän sitä työtä niin tavattoman merkityksellisenä. Että se on, mulla oli tosiaan syksyn aikana semmoisia joitakin kohtaamisia kirjastoammattilaisten kanssa eri puolilla Suomea. Tuli kyllä niinku aika huikea tunne että oho mitä väkeä, että hienoa kuulua siihen joukkueeseen vaikka pieneltä osin. Ja asiakkaille mä niinku -  ja samalla niinku itselle asiakkaana - niin kyllä niinku sanoisin, että tota pysytään uteliaina, eli et suhtaudutaan niinku edelleenkin uteliaasti ja entistä uteliaammin ihmisiin ja tota maailmaan. Ja muistetaan sekin, että tota nimenomaisesti sieltä kirjastojen kautta voi tyydyttää sitä uteliaisuutta ihmisiin ja maailmaan niinku ihan erityisellä tavalla, että sitä kautta pääsee kokemaan niin moninkertaisesti. Ja jotenkin pidetään se kirjasto niinku, pidetään se siinä arjessa. Mä oon itte huomannu että parhaat jutut kirjastosta mä löydän sillain vähän niinku yllärinä. Että kun tota mä en oo kauheesti mitään suunnittelu, vaikka jonkun kävelylenkin yhteydessä niin mä hiippailen hengailemaan kirjastoon, se on jotenkin siinä reitillä. Niin sitten kun katsoo mihin siellä sitten törmää, niin monta kertaakin törmää just siihen, mitä ei tiennytkään tarvitsevansa mutta kuitenkin tarvitsee. Eli tota jotenkin että se pysyy sellaisena arkisena ja niinku mukana tuossa, niinku joka päivä, niin sillai mä ajattelen että me asiakkaina parhaiten hyödynnetään kirjastoo.

[Mika] Kiitos mielenkiinnostasi ja tervetuloa kuuntelemaan myös tulevia Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Käy tutustumassa myös aluehallintoviraston blogeihin, joissa avaamme kirjastotoimen liittyviä asioita säännöllisesti. Blogit löytyvät osoitteesta avi.fi/blogi. Sosiaalisen median valikoiduissa kanavissa löydät meidät hakusanalla AVI Kirjastotoimi. Kuulemiin ja näkemiin.

Avsnitt 5: Utvärdering av samhällets basservice - 5

 

Mika] Hyvää vuorokaudenaikaa ja tervetuloa kuuntelemaan aluehallintoviraston kirjastotoimen toimialapodcastia Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Tässä podcast-sarjassa tutustutaan aluehallintovirastojen kirjastotoimeen, ensivaiheessa meidän tiedon tuotannon ja arvioinnin toimintaan ja erityisesti vuoden 2021 peruspalvelujen arviointiin - sen asetelmiin, tuloksiin, johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tuonnempana pyrimme nostamaan muitakin mielenkiintoisia asioita omasta toiminnastamme kuultavaksi. Minä olen ylitarkastaja Mustikkamäki ja työskentelen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.

[Mika] Tässä viidennessä jaksossa keskustelemme vuoden 2021 peruspalvelujen arvioinnin johtopäätöksistä ja toimenpide ehdotuksista. Mitä ne tarkoittavat, miten niitä pitäisi lukea ja ennen kaikkea: mitä ne ovat. Mukana virallisesti mutta ystävällisesti Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen avista ja Susanne Ahlroth avien ruotsinkielisestä yksiköstä. Tämä jakso päättää samalla peruspalvelujen arviointia koskevan podcast-jaksojen sarjan.

[Mika] Me ollaan aikaisemmissa jaksoissa keskusteltu peruspalvelujen arvioinnista arviointiasetelman kautta, henkilöstön riittävyyden ja osaamisen ja kirjastojen johtamisen näkökulmista. Jos ollaan nyt ammennettu tätä aihepiiriä riittävästi tyhjiin, niin voitaisiin kääntää se katse sinne johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin, joka on näissä peruspalvelujen arvioinnissa se yks semmoinen rakenteellinen, keskeinen osa. Mutta ennen kuin mennään varsinaisesti niihin kysymyksiin, niin ehkä vielä semmoinen yksi yleinen kysymys, että miten me täällä aveissa nähdään nää toimenpide-ehdotusten luonteet tai merkitykset kirjastoille? Ja ehkä laajemminkin kunnille - mitä me ikään kuin oletetaan että kunnat ja kirjastot näillä meidän toimenpide-ehdotuksilla tekevät? Kristiina?

[Kristiina] No mehän tässä arvioinnissa, niin mehän saadaan niinkun, tulokset on niinkuin keskimääräisiä tuloksia, että mitenkä peruspalvelut toteutuu keskimäärin, ja tuota keskimääräisyydessä on aina se ongelma sitten, että se sehän jää vähän niin kuin kädenlämpöiseksi sitten, se että siellä ei niinku erotu - jollei sitten tarkkaan katsota - niitä ääripäitä niin tota, miltä sen kuva sitten näyttää. Että se aineistohan meillä on niinku olemassa, ja me voidaan itse sitten käyttää niinku sillä tavalla kun me keskustellaan kuntien ja kirjastojen kanssa, ja tiedetään sitä kautta että minkälaisia tuota asioita ehkä pitäisi niin kun tarkemmin kunnassa ottaa esiin. Tai mitkä tarvitsee niin kun tukea. Ja samoin sitten näissä toimenpide-ehdotuksissa, niin me voidaan esittää tämmöisiä suosituksia siitä, että mitä kunnissa voitaisiin tehdä jos ja kun tulee tällaisia heikkouksia esiin. Että vaikka me tuodaan näitä ikään kuin ongelmia esiin, mutta me yritetään myös tuoda ratkaisuja esiin näiden toimenpide-ehdotusten avulla. Ja tuota nyt sitten tällä kierroksella, kun meillä oli aiheena tää henkilöstö ja johtamisen riittävyys, niin siitähän niinku ymmärrettiin jo heti alussa että tämä ei ole pelkästään kirjaston ratkaistava ongelma, vaan se on niin kun kunnan asia, ja tuota sen mukaan ne meidän toimenpidesuosituksetkin, niin niitä ei voida niinku rakentaa sillä tavalla, että ikään kuin lisätään sitä ja lisätään tätä. Koska realiteetit tunnetaan, että raha ei ole niinku ratkaisu, ja varsinkaan silloin kun sitä rahaa ei ole - missäpä sitä nyt onkaan - niin sitten me niin kun siinä toimenpidesuosituksissa (…) niin ajatuksena on se, että kunnissa niinku suunnittelisi etukäteen ja haettaisiin niinku vaihtoehtoja ennen kun tehdään päätöksiä, ja ennakoidaan että mitenkä ne päätökset sitten vaikuttaa kirjaston toimintaan - ja sitten niihin kirjaston kuntalaisille antamiin palveluihin. Että ne meidän toimenpidesuositukset ei toteudu yleensä niinku rahalla, vaan nimenomaan semmoisella niinku hyvällä tahdolla ja hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä. Eikä etenkään mitään hokkuspokkus-temppuja voi olla, vaan ne on niinku semmoista pitkäjänteistä työtä, ei mitään tämmöisiä niinku hätäratkaisuja, vaan se pitää niinku tuota miettiä, ja sitä asiaa jotenkin enemmän. Ja tosiaan niinku meidän toimenpidesuosituksissa ei valtakunnallisestikaan saa olla passiivia, vaan aina pitää olla subjekti, ja tota sen takia koska itse oltiin sitä tekemässä, niin meidän piti myös itsellemmekin laittaa joku tuota toimenpidesuositus joka liittyisi tähän koulutusten suunnitteluun yhdessä ake-kirjastojen kanssa.

[Susanne] Ja, de här åtgärdsförslagen är ju ofta ganska svåra att formulera, eftersom vi, den här utvärderingen baserar sig på ett genomsnitt och vi inte går in på kommunvisa resultat. Men vi försöker göra de här åtgärdsförslagen, formulera dem så konkret samtidigt så allmängiltigt som möjligt, så det är liksom, det kan vara ganska besvärligt. Men vi försöker varje fall rikta det mot rätt håll och det där, därför kan vi rikta de här åtgärderna eller förslaget till åtgärder till biblioteken, till kommunen, till regionförvaltningen, till ministeriet - styrande ministeriet till exempel. I år så var de har, våra slutsatser och åtgärdsförslagen baserar sig liksom bara slutsatser så de är sådana, att vi var tvungna att rikta dem till kommunen. Ja det blir då bara ett egentligen som riktar sig till oss själva. Men jag skulle ändå säga att det här finns alltså slutsatser och åtgärdsförslag, men den här utvärderingen ger så mycket mer än bara de här, utan där finns den där informationen som vi har byggt på, som ändå berättar mycket mer än att än bara de här åtgärdsförslagen.

[Mika] No mennäänkö sit käymään vielä vähän tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin läpi näitä meidän johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia vaikka ihan valitsemassanne järjestyksessä.

[Kristiina] Mä lähden taas, jälleen kerran kirjastolaista, eli se meidän johtopäätös kirjastolain toteutumisesta nyt sitten tässä johtajakysymyksessä oli se, että vaikka niitä kirjastolain kelpoisuusvaatimuksia on väljennetty, niin siitä huolimatta kelpoisia johtajia on entistä vähemmän.

[Susanne] Och det att vi bygger så mycket på bibliotekslagen har ju också att göra med att det egentligen vårt enda bibliotekspolitiska dokument. Vi har inga andra kvalitetsrekommendationer eller egentligen heller nå, nog finns det kulturpolitiska strategier att följa, men i varje fall, det är det dokument vi jobbar med. Och för den här delen så har vi kommit till ett sådant åtgärdsförslag att den person som kommunen anställer för att leda biblioteksverksamheten ska ha behörighet enligt bibliotekslagen. Det är ju tre olika saker då, att det räcker inte alltså den nominella chefen räcker inte till på biblioteket, det ska finnas en direktör som har den där lagliga yrkeskompetensen, de där tre: högre högskoleexamen, ledarförmåga och god förtrogenhet med bibliotekens uppgifter och verksamhet. Så det är liksom, det är inte bara den där högre högskoleexamen, man behöver också den där ledarförmåga och man behöver ha också den där kännedomen om bibliotek.

[Kristiina] Tää voi kuulostaa  vähän yksinkertaiselta, että me sanotaan että pitää noudattaa lakia, mutta tuota se ei ole kuitenkaan käytännössä sitten itsestään selvä asia.

[Susanne] Sen vår andra slutsats var den att ledningen av bibliotekens är splittrad, och det leder till att ansvaret för den verkliga ledningen och utvecklingen av biblioteket ofta är otydlig, och det här gör det svårare att verkställa bibliotekslagen kommunens eller bibliotekets uppgift där och att använda bibliotekens resurser effektivt.

[Kristiina] Joo, äsken oli vähän puhetta siitä, että jos kunta haluaa maksimaalisesti käyttää niitä voimavaroja, mitä kunta on veronmaksajien rahoja sijoittanut siihen kirjastoon, ne halutaan niinku tehokkaaseen käyttöön, niin silloin kunnalle on tietenkin edullista että kunta määrittelee selkeästi sen johtajan vallan ja vastuun, ja sitten että sillä johtajalla on aikaa johtaa ja kehittää sitä kirjaston toimintaa kirjastolain mukaisesti. Ja tää on semmoinen, mikä maksaa aikaa ja vaivaa kunnassa tehdä se, mutta se ei maksaa rahaa, jos siellä on jo kuitenkin se johtaja.

[Kristiina] Joo, tästäkin jo vähän puhuttiin johtopäätöksenä tai tuossa aikaisemmassa keskustelussa, että kirjastolla ylipäätään on vaikeuksia hoitaa niitä lakisääteisiä tehtäviään jos henkilökuntaa ei palkata poistuvien tilalle - ammattitaitoista henkilökuntaa ei palkata poistuvien tilalle - tai sitten niihin ei saada päteviä hakijoita.

[Susanne] Och där föreslår vi då som en åtgärd att kommunen förbereder sig för sån här hotande personalbrist, som kommer nog att bli ganska aktuell i många kommuner, för att vi har ju också ganska stor andel som kommer bli pensionerade under följande åren. Och att man då förbereder sig genom att beakta synergier, och sen på ett övergripande och förutseende sätt bedömer, vilka kompetenser man behöver i den här servicen. Och att den här rekryteringen baserar sig på den här bedömningen att man har den där framsynen, och liksom försöker tänka framåt vad  kommer vi att behöva i vår kommun.

[Susanne] Sen, för det fjärde så konstaterar vi, att en god grundutbildning och yrkeskompetens hos bibliotekspersonalen räcker till för de traditionella uppgifterna, men att det behövs nytt kunnande. Och som åtgärd där då att ledningen för biblioteket ska tillsammans med personalen definiera och planera det kunnande som behövs, att där är nog en dialog och diskussion som kan hjälpa i det fallet.

[Kristiina] Joo, ja tähän tää meidän viides johtopäätös siitä, että tää osaamisen kehittäminen kirjastossa on järjestelmällisempää kuin mitä se oli vielä kymmenkunta vuotta sitten. Mutta vaikka otetaan täydennyskoulutusta, niin tää hankittu uusi osaaminen ei aina kuitenkaan muuta niitä vanhentuneita toimintatapoja. Ja sitä me tietenkin mietittiin pitkään, että mistähän se nyt mahtaa johtua ja tuota, siinä tämän johtopäätöksen perusteella tultiin siihen toimenpide-ehdotukseen, että ensinnäkin se että, kunta mahdollistaa kirjastojen henkilökunnalle sen osaamisen kehittämisen ja sitten kirjaston johto - kirjaston johdon tehtävänä on sitten varmistaa se, että henkilöstö voi hyödyntää niitä uusia tietojaan ja taitojaan sen kirjaston toiminnan ja palvelujen kehittämisessä. Ja sitten ake-kirjastot eli alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot ja sitten avit huomioivat koulutuksissa - yllätys yllätys, kirjastolaissa määritellyt kirjaston tehtävät. Eli tässä tuota ikään kuin se laki taas, jälleen kerran, on se meidän selkäranka ja ohjenuora.

[Susanne] Ja, och det är bra att det finns utskrivet i bibliotekslagen - bibliotekens uppgifter - så det ger väldigt bra verktyg också att arbeta med, till exempel vad gäller den här kompetensutvecklingen.

[Mika] Tää on niinku mielenkiintoinen tilanne myös, kun voidaan ajatella jollakin tavalla että koronapandemia on ainakin hiipumaan päin, mutta sitten näyttäisi siltä että kuitenkin kaikenlaisia toimintatapojen muutoksia kunnissa on seurannut siitä, että ei olla päästy vaikka kohtaamaan, tai lähtemään koulutuksiin, tai tapaamaan muutenkaan kollegoja. Että täähän on niinku myös mahdollisuus nyt sitten kunnissa ja sitä kautta kirjastoissa pohtia tätä osaamisen kehittämistä ja ylläpitoa uudella tavalla, kun ollaan ehkä totuttu toisenlaisiin käytäntöihin ja toimintatapoihin nyt pandemian aikana. Että toivottavasti se myös niin kun avaa silmiä uudenlaisille mahdollisuuksille osaamisen kehittämiseen - nimenomaan kun puhutaan tästä viimeisestä toimenpide-ehdotuksesta ja johtopäätöksestä.

[Susanne] Jag skulle ännu vilja säga till det här om fortbildningar, att det är ju också viktigt nu att tycker jag att se, att även om det ordnas mycket distansutbildning alltså i digitala former, så att också komma ihåg att en del av kompetensen är det där att man kan föra dialog med varandra, att man kan liksom möta andra. Och det lyckas inte alltid så bra bara på skärmen, så att också öppna för att det blir möjligt att träffa kolleger i samma rum och liksom spinna vidare på olika idéer och tankar där, som kan leda mycket längre till och med än att man bara liksom är mera den mottagande parten när man deltar i webbinarier. Så att jag hoppas att vi hittar någon slags bra medelväg här nu framöver.

[Kristiina] Ja kun tätä vielä laajentaa siihen suuntaan, asiakkaitten suuntaan siihen, miten tämmöiseen niinku tapaamiseen, ja kun - jos ja kun me halutaan tietää, mitä asiakkaat - kirjaston käyttäjä tai ei käyttäjä - haluaa kirjastolta, niin silloinhan tämä just että tavataan niin kun vastakkain, niin kun nenätysten ja keskustellaan, niin täähän kaikki menee niinku siihen suuntaan, että myös asiakkaat otetaan mukaan siihen kirjastotoiminnan kehittämiseen.

[Susanne] Det här ”nenätysten” är jättebra ord här.

[Mika] Kyllä. Oli mielenkiintoinen ja hyvä keskustelu tästä meidän peruspalvelujen arvioinnista. Kiitoksia Kristiina ja Susanne tästä.

[Susanne] Tack.

[Kristiina] Kiitos.

Avsnitt 4: Utvärdering av samhällets basservice - 4

Resultaten av utvärdering av samhällets basservice har mycket att prata om. I den episoden diskuterar vi om ledning på biblioteken.

[Mika] Hyvää vuorokaudenaikaa ja tervetuloa kuuntelemaan aluehallintoviraston kirjastotoimen toimialapodcastia Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Tässä podcast-sarjassa tutustutaan aluehallintovirastojen kirjastotoimeen, ensivaiheessa meidän tiedon tuotannon ja arvioinnin toimintaan ja erityisesti vuoden 2021 peruspalvelujen arviointiin - sen asetelmiin, tuloksiin, johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tuonnempana pyrimme nostamaan muitakin mielenkiintoisia asioita omasta toiminnastamme kuultavaksi. Minä olen ylitarkastaja Mustikkamäki ja työskentelen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.

[Mika] Tässä jaksossa ääneen palaavat tutut asiantuntijavieraat Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ja Susanne Ahlroth aluehallintovirastojen ruotsinkielisestä yksiköstä. Keskustelemme kirjastojen johtamisesta ja siihen liittyvistä monipuolisista kysymyksistä. Tervetuloa mukaan.

[Mika] Jos palataan, tässä palataan puhumaan sitten tästä arvioinnin siitä osuudesta, että puhumme kirjastojen johtamisesta, niin olisiko sieltä jotenkin semmoisia yleisiä huomioita joita voisi tehdä johtamiseen liittyen? Kristiina?

[Kristiina] Jos otetaan ensin niinku, kaivetaan tää kirjastolain kohta, jossa sanotaan että, määritellään kirjastolaitoksen johtavan henkilön pätevyys. Että hänellä pitää olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Ja tää hyvä perehtyneisyys nyt tarkoittaa niinku työkokemusta ja sillä tavalla ammatillista perehtymistä. Ei aktiivista kirjaston käyttöä sinänsä, vaan että pitää olla vähän enemmän ja tuota yleisesti ottaen – niin, tässä tuli esiin että kahdella kirjastolla kolmesta on kirjastolain mukainen johtaja. Yksi kolmasosa kirjastoista on vailla lain mukaista pätevää johtajaa, ja varsinkin pienissä kirjastoissa näitä kelpoisia johtajia on vähemmän kuin 10 vuotta sitten kun viimeksi näitä asioita tarkasteltiin. Vaikka sitä lain kelpoisuusvaatimusta on väljennetty, tää oli sillä tavalla yllättävä asia toisaalta, että olisi voinut kuvitella.

[Susanne] Å en sidan var det överraskande och å andra sidan var det här är ju en sån sak som man fäste vikt vid då är då man gav utlåtanden om den nya bibliotekslagen, ja, att det här var en sak som man många var rädda för, att så här kommer det att gå, speciellt i mindre kommuner. Så att det här liksom svarar nog delvis också på den rädslan som fanns då.

[Kristiina] Joo, juu, niin se lausunnosta tuli esiin se, että siinä oli musta kun hyvin ikään kuin semmoinen ennuste tänne laille. Että kun hyvin käy, niin se on hyvä juttu, mut sitten jos se, siinä jos käytetään ikään kuin porsaanreikänä sillä tavalla että, sillä että se lain henki ei toteudu, niin silloin käy niin että tuota kelpoisia johtajia on vähemmän. Että mennään yli siitä missä aita on niinku matalin, niin tota tää oli.

[Susanne] Och alltid kan man inte rekrytera (…) man kan ju alltid höja också på de där, det där skrivelse som finns i bibliotekslagen, det är ju liksom det där ”minimi”. Man kan ju också kräva mera behörighet.

[Kristiina] Joo, mutta sitten se, että okei, jos on muodollisesti pätevä, mutta sekään ei tee niinku autuaaksi, jos ihmisellä ei ole aikaa, että niinku hoitaa sitä tehtävää sitten, ja tää oli semmoista (…) niin kun mikä tässä tuli selkeästi esiin, että varsinkin niissä avovastauksissa että (…) jos miettii, puhutaan nyt vaikka niinku laadusta - johtamisen laadusta - niin se vaihtelee kyllä hyvin paljon kirjastoissa. Ja mä oon sitä tuossa nyt miettinyt ja mielessäni jakanut sitten vähän niinku karkeasti kolmeen ryhmään kirjastot tämän johtajuuden perusteella. Ja tää on niinku ihan mun omaa ajattelua tai jaottelua, että ei mitenkään niin kun tule siinä, tai ole siinä arvioinnissa mutta että se ihannetilanne on se, että on kirjasto jolla pätevä, osaava johtaja jolla on sitten vielä aikaa johtaa ja kehittää sitä kirjastoa. Niin tää on niinku se varmaan se paras tilanne.

[Mika] Toteutuuko tämmöinen ideaali missään?

[Kristiina] Joo ja tuossa musta se näkyy sitten siinä, että se vaikuttaa siihen kirjastoon rooliin siinä kunnassa muutenkin sitten, että siellä johtajalla on sitten niin kun pätevyyttä, kompetenssia jotenkin niin kun olla siinä kunnassa, kunnan toiminnassa ja tuoda se kirjaston rooli sitä kautta esiin. Se on mun mielestä niinku se paras tilanne, ja tosiaan että tässä voisi ehkä sanoa senkin vielä, että koska tuossa kelpoisuusvaatimuksessa ei puhuta siitä ammatillisesta - että ei tarvitse välttämättä ole kirjastoalan ihminen jos on hyvä johtaja, niin se se riittää.

[Kristiina] Tietenkin vielä parempi, että jos on sitten sitä ammatillista, kirjastoammatillista taustaa, mutta se ei ole välttämättömyys. Mutta näitäkin on, mitä mieltä oot Susanne löytyykö Suomesta tämmöisiä?

[Susanne] Ja, det finns verkligen, men jag är inte riktigt säker på om det finns i mindre kommuner, att det är nog kanske gjort de här större städerna, större kommunerna. Men man ser ju nog att det syns där i kommunen på det sättet också, tycker jag att biblioteket får en synligare plats och tar också en synligare plats för att det finns liksom en ledare som kan ta den, och som kan liksom nätverka med andra ledare i kommunen säkert också. Men att det där, det verkar som det skulle bli liksom som när ni inte sådana ”A-klass” och sen andra klasser när det gäller chefskapet.

[Mika] Mehän ollaan tavallaan sitä kyllä sillä tavalla niinku just huomioitu, niin kun itsekin tuota, että kun ollaan pohdittu että pitäisikö pienempiin kirjastoihin -pienemmissä kunnissa toimiviin kirjastoihin - jollain tavalla kiinnittää erityistä huomiota, niin kun heidän tukemiseen, tai niinkun informaatio-ohjauksen keinoin tai jollakin muulla tavalla ottaa huomioon. Ja tiedetään myös se, että tätä samaa keskustelua on sitten käyty alueellisissa kehittämiskirjastoissa ainakin tietyissä kaupungeissa ja tietyillä alueilla. Että otettaisiin pienemmät kirjastot ja kunnat nyt fokukseen ja tuettaisiin heidän osaamisensa kehittämistä, tuettaisiin ehkä heidän johtajuutta jotenkin erityisillä keinoilla. Mutta nääkin, mitä nyt tässä keskusteltiin, niin voisi olla ihan hyviä perusteita kääntää katsetta sitten erityisesti pienempiin.

[Susanne] Ja och i den här utvärderingen så tog vi ju de små kommunerna under speciell lupp, alltså vi fokuserade på kommunerna som har mindre än femtusen invånare, och tittade där liksom på olika indikatorer då och där kan man nog se en skillnad på många olika sätt.

[Kristiina] Toinen on sitten tämä nyt on tämmöinen niinku muodollinen johtajuus, että on kirjastoja joilla on niinku pätevä ja osaava johtaja, jolla on kaikki nämä lain vaatimukset niin kun hänen repertuaarissa. Mutta sitten sillä yhdellä ihmisellä on myös muita toimialoja hoidettavana, että hänellä on niinku kädet täynnä jo töitä ilman sitä kirjastoakin, ja tuota ettei kerta kaikkiaan oo aikaa kehittää sitten sitä kirjaston toimintaa, ja se on niin kun sen yksittäisen ihmisen kannalta hankala tilanne, että vaikka hänellä on motivaatiota mutta kerta kaikkiaan kun aika ei riitä kaikkeen, niin se tulee ikään kuin mahdoton siitä tehtävästä. Ja sitten mä oon sitä miettinyt, että mitä se tarkoittaa noin niin kun sen kirjaston kannalta sitten, että siinä on sitten, kirjastosta tulee tavallaan niinku semmoinen tukitoiminto kunnan muille toiminnoille - esimerkiksi vaikka opetustoimelle - että kirjastolla ei välttämättä ole niin kuin semmoista omaa linjaa tai semmoista, tai kunnassa ei nähdä sitä kirjastoa niin kun semmoisena omana yksikkönä, jolla olisi niinku joku oma tehtävä. Onneksi on kirjastolaki jossa ne on määritelty, tehtävät, mutta että se on hankalampaa sitten sille ihmiselle itselleenkin ikään kuin ottaa se johtajuus siinä tilanteessa, ja varsinkin sitten jos siellä tuota kirjastossa, niin, jos siellä on ammattitaitoista, pätevää porukkaa, niin silloin se helpottuu tietenkin se johtajan tilanne, jos hän voi niinku luottaa niihin työntekijöihin että he hoitaa sen ikään kuin sen kirjastoammatillisen puolen, ja hän sitten tuota hoitaa siinä muuten siinä kunnassa sen noin niinku hallinnollisesti.

[Susanne] Ja, men att om den där chefen inte är närvarande, inte med där och liksom leder verksamheten så att det kan finnas yrkeskunniga personer, så den där riktlinjen om vart man strävar kan bli ganska otydlig för personalen och det kan hända att det blir många olika linjer där också, om den här chefen aldrig är på plats, och inte har den där kännedomen heller. Och det visar sig kanske sen också här igen att biblioteket är i såna här kommuner knappast så synligt, och de andra verksamheterna tar så mycket tid och utrymme av den här chefens arbete då, att man kanske inte ser liksom det här bibliotekets samhälleliga roll och uppgift utan det är andra verksamheter som kanske upplevs som viktigare där.

[Kristiina] Silloin tulee myös sekin, että mitenkä kunnassa nähdään, että onko se kirjasto, onko se niin kuin se ikään kuin sijoitus vai onko se niin kun kulu. Että jos tää, että jos sitä ei oikein kukaan niin kun ei ole aikaa, niinku johtaa sitä ja niitä resursseja mitä siinä kirjastossa on, mitä kunta muuten satsaa, niin silloin ei välttämättä niitä resursseja ja voimavaroja ei voida kunnolla hyödyntää.

[Susanne] Ja, man ser liksom biblioteken som en utgiftspost och inte som en investering i invånarnas välmående och bildning och utbildning, mångsidig läskunnighet, allt det här. Om man inte ser att biblioteket har en roll där och kan vara den liksom som kan agera för invånarna bästa, så då blir det ju bara lanske en utgiftspost, en utlåningsstation i det läget.

[Kristiina] Ja tuo mitä Mika sanoit siitä, että meidän on niin kun hyvä tukea niitä nimenomaan nyt niitä kuntia tai kirjastoja, mikä on tämä ikään kuin tää mun kolmas kategoria. Eli että on kirjasto jolla on - niin kun mä puhun niinku tämmöisestä nimellisestä johtajuudesta - että kunnassa on jonkun ihmisen tehtäväksi nimetty kirjaston hoito, kirjaston johtaminen, mutta sitten käytännössä hänellä ei ole niinku mitään muuta, kuin hän kirjoittaa nimensä johonkin paperiin, mihinkä tarvitaan nyt sitten - virallisiin papereihin - ja sitten vielä se, että jos siellä kirjastossa ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa tai sitä ei ole riittävästi, niin ne on sellaisia mitä niinku, mihin meidän varmaan pitää kiinnittää huomiota sitten. Koska silloin siinä on vaarana, että se kirjasto jää täysin niin kun marginaaliin ja tosiaan, että sitten se on niinku semmoinen kuluerä tai säästökohde, jos ikään kun ei ole ketään pitämässä sen kirjaston puolia. Eikä sekään, pitää kirjaston puolta, vaan osoittamassa mikä se kirjaston tehtävä siinä kunnassa on ja kuntalaisten palveluissa.

[Susanne] Såna här bibliotek som på det här sättet har blivit lite lämnade vind för våg, har vi sett nog och där biblioteket har liksom stannat några årtionden tillbaka och ingen utveckling alls har skett, och det finns inte heller några planer för biblioteken. Men vi har också sett sådana bibliotek som har varit vind för våg, och där det har sedan anställts en direktör som kanske har flera verksamheter, men är en driftig, och en som har den där viljan att också lyfta bibliotekets tjänster så är ibland kan det också gå bra ,att det sen liksom händer, och man ser att det verkligen händer i den där kommunen och det biblioteket.

[Kristiina] Ja just tästä koulutuksesta, elikkä aina kannetaan niinku huolta että onko ammattitaitoista alan koulutusta saanutta henkilökuntaa, ja onko johtajalla sitä - mitä se mitä laki enää edellytä – sitä, niin se että tässä maassa on kirjastoja joissa on johtajia joilla ei ole alan koulutusta mutta erittäin hyvin hoitavat homman. Ja on niin kun toisenlaista näkemystä siitä kirjastotoiminnasta kuin mitä ehkä niin kun jossakin muussa tilanteessa, ja se on minusta niinku kauhean rohkaisevaa ja tuota. Mutta mä en tiedä että mitenkä sekin on sellainen, se ei ole ikään kuin että onko se tuuristakin vai mistä se on kiinni. Ehkä se motivaatio, ja ihmisellä pitää olla motivaatiota ja sitten että jos ajattelee työnantajan puolelta niin, että sillä työntekijällä - kirjaston johtajalla - on aikaa niinku siihen kirjaston johtamiseen, ja on se näkemys että sitä voidaan kehittää, että se ei vaan jää semmoiseksi staattiseksi, niin se on varmaan niinku kaikista tärkeintä.

[Susanne] Och att personalen upplever att den här chefen har tid.

[Kristiina] Niin. Kyllä. Joo.

[Mika] Miten te niinkun… johtamiskysymys sitten yleisemmin, että näettekö te että maantieteellä on merkitystä tänä päivänä niinku siinä kirjastojen johtamisessa, tai kuntien mahdollisuuksissa sitten löytää - nyt tässä oli vähän kategorisoitu näitä erilaisia johtamisen tyylejä tai johtajatyyppejä - mutta että mikä se maantieteen merkitys tänä päivänä on hyvän, osaavan ja riittävän johtajan löytämisessä. Saadaanko kaikkialle Suomeen hyviä kirjastonjohtajia?

[Kristiina] Nythän näyttää siltä, että on kauhean vaikea… niin kun jos paikkoja on auki, niin saada porukkaa rekrytoitua ja sitten - en tiedä onko se sattumaa - mutta sen jälkeen kun tää kelpoisuuspykälää väljennettiin, niin nythän sitten tuota esimerkiksi alan oppilaitoksia, niin ovat vähentäneet alan koulutusta. Että se että onko se sitten syy vai seuraus, en tiedä, mutta että näin kuitenkin on käynyt ja tuota… niin, mutta kyllä maassa, maa on niin kun erilaisissa tilanteessa, että Itä- ja Pohjois-Suomi on ollut niin kun aina sillä tavalla, siellä on ollut sellainen että on ollut vaikeuksia saada tuota pätevää porukkaa. Ja sitten taas nämä alat, siis paikkakunnat joissa on alan koulutusta, niin siellä saattaa olla jopa vähän tuntuakin sitten.

[Susanne] Men sen å andra sidan är det inte heller så att södra Finland skulle liksom ha lätt att rekrytera, eller alltså om man tänker till exempel på Nyland, där finns stora kommuner och där finns starka huvudstadsregionen. Sen finns det små kommuner på båda sidorna, kan det finnas och det kan vara svårt också på områden med tätare befolkning, där det finns små kommuner att locka till sig chefer. Ja det beror mycket på hur attraktiv den där kommunen är annars också, vad finns det för möjligheter, och sen också i vilket liksom ska man säga tillstånd det här biblioteket är. Kräver det nya investeringar i bibliotek, kräver det nya byggnader eller finns det redan en ganska bra infrastruktur. Att vilka utmaningar stöter man på, ska man sköta allt det här sen vid sidan om många andra uppgifter, så då blir det nog ganska krävande.

[Mika] Tässä varmaan, täältä tulee niinku sitten osaamisen kehittämisen kysymykset aika tärkeäksi, jos ajatellaan että meillä on erilaisilla pätevyyksillä olevia johtajia kirjastoissa, että miten me avina, miten alueelliset kehittämiskirjastot tukee sitten johtajia ikään kuin siinä omassa työssään. Mikä mikä se meidän panos voi olla ja onko siellä sitten erilaisilla osaamisen kehittämisen ja oppimisen tavoilla merkitystä. Että mehän tiedetään että tämmöiset vertaismentorointi-tyyppiset, niinku johtajien väliset sparraukset toimii joissakin tapauksissa, ja ollaan itsekin nyt järjestetty tämmöisiä niinku lyhyitä johtajawebinaareja tässä ja jonkin aikaa, jossa tarkoitus on tuoda esille sitä, eli erilaisia näkökulmia siihen johtamiseen. Että työkalut sitten tavallaan niin kun näiden vaikkapa pienempien kuntien kirjastoalan pätevyyttä tai osaamista omaavien johtajien tukemiseen niin voi olla hyvin monenkaltaisia, ja sielläkin ehkä sitten on erilaisiin tilanteisiin erilaisia lääkkeitä joilla voidaan auttaa johtajia ja kirjastoja.

[Mika] Kiitos mielenkiinnostasi ja tervetuloa mukaan tuleviin jaksoihin, joissa jatkamme peruspalvelujen arvioinnin purkamista ja kuulemme lisää Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Käy tutustumassa myös aluehallintoviraston blogeihin, joissa avaamme kirjastotoimeen liittyviä asioita säännöllisesti. Blogit löytyvät osoitteesta avi.fi/blogi. Ja laita saman tien seurantaan kanavamme sosiaalisessa mediassa. Sekä Twitterissä että Facebookissa meidät löytää hakusanalla AVI Kirjastotoimi. Moi moi!

Avsnitt 3: Utvärdering av samhällets basservice - 3

I det tredje avsnittet granskar vi med utvärdering av samhällets basservice.

[Susanne] Hej och välkommen att lyssna på podcasten Röster från överinspektionens värld. Podcasten är delvis tvåspråkig. Vi som gör podcasten jobbar inom biblioteksväsendet på regionförvaltningsverket. Vi talar bland annat om vår informationsproduktion och utvärdering, och dyker ner i andra intressanta frågor i vår verksamhet. Programledare är Mika Mustikkamäki, han jobbar som överinspektör på regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland.

[Mika] Tässä jaksossa jatkamme edelleen keskustelua peruspalvelujen arvioinnista. Fokuksessa ovat erityisesti osaamisen kehittäminen ja osaamisvaatimukset tämän päivän kirjastoissa. Virallisesti mutta kevyellä otteella keskustelemassa Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen avista ja Susanne Ahlroth avien ruotsinkielisestä yksiköstä. Tervetuloa mukaan.

[Mika] Miten tavallaan tuo, ollaan puhuttu nyt sitä henkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta, mutta että minkälaisia seikkoja tuossa kyselyssä nousi sitten esiin niistä mahdollisuuksista siihen oman osaamisen kehittämiseen?

[Kristiina] Joo, se niitä on niinku riittävästi ihan niinku ähkyyn asti. Että tuota, ja etäosallistuminen oli saanut näitä mahdollisuuksia vielä, mutta tuota niin just tää, että ne rutiinityöt ehkä estää sen osallistumisen. Ei ole tarpeeksi väkeä siihen asiakaspalveluun tai sitten että jos ja kun oppii uusia asioita, niin ei pysty siirtämään sinne perustyöhön sitä, mut sitten kun miettii tuota varsinkin näissä kirjastojen avovastauksissa tuli musta hyvin esiin semmoisia niinku ratkaisuja näille ongelmille ja tuota ehkä onkin niinku hyvä - vaikka meidän tässä arvioinnissa ehkä tulee vähän niinku semmoisia aina ongelmia tai haasteita, niin kuin nykyään sanotaan, niin esiin - mutta että on parempi keskittyä niihin ongelmien ratkaisuun. Tää liittyy siihen meidän kyselyyn kun me kysyttiin kirjastolta, että tuota onko kirjastossa koulutussuunnittelua tai semmoista, että mitä kukin, minkälaista tietoa ja taitoa kukin työntekijä tarvitsee jotta kirjasto pääsee niihin tavoitteisiin, mitä siellä kirjastossa ja kunnassa on laitettu kirjastolle. Ja että kirjaston johto ja henkilökunta niinku yhdessä miettii, että mitä sitä, minkälaista tietotaitoa tarvitaan jotta pysytään kehityksessä mukana, ja sitten siihen liittyy myös tavallaan sen työn järjestäminenkin sitten, että kun tulee uusia toimintatapoja, uusia tapoja ajatella asioista, niin mistä me voidaan luopua. Se on niinku yksi tärkeä, mikä se luopuminen jostakin asioista, mitä voidaan muuttaa ja mistä voidaan luopua kokonaan. Ja sitten että nää tulee niinku siellä kehityskeskustelussa sitten esiin, että kun työntekijä käy esimiehen kanssa keskusteluja siitä, että miten mihinkä hänen kannattaisi niin kun satsata niin tuota siinä voi niin kun siinä kohtaa sitten se työpaikan tarve ja sitten sen työntekijä tarve -niitä varmaan on hyvä sovittaa yhteen. Ja toi mitä on tullut monta kertaa mieleen tässä kun kirjastojen kanssa on juteltu, niin se että kun ei riitä aikaa, mutta samaan aikaan meillä on nyt sitten aika paljon omatoimikirjastoja otettu käyttöön, niin sehän mun mielestä, kirjastot voi ihan rohkeasti laittaa kirjaston omatoimisesti auki ja lähteä koulutukseen. Että sitäkin voi hyödyntää edelleen. Näitä on ratkaisuja, vielä tässä luettelen ikään kuin, niin tuota mikä tuli tuossa meidän kyselyssäkin esiin, niin reilusti yli puolet kirjastoista pitää yhteyttä muihin kirjastoihin tai käy kylässä tutustumassa että mitenkä muualla tehdään, ja sehän on erittäin hyvä tämmöinen vertaistuki mikä on kirjastossa jo käytössä. Ja sitten toinen, mikä on ihan semmoinen inhimillinen juttu tietysti, niin on se että me kaikki haluttaisiin pysyä siinä, mitä me itse osataan tehdä. Kauhean vaikea niinku miettiä, että lähtisin nyt sitten jotakin ihan uutta opettelemaan, että se on ihmeellistä mutta tässä esimerkiksi niinku työkierto ja mentorointi, niin se näyttää olevan yksi semmoinen tapa miten kirjastossa käytetään ja käydään katsomassa, mitä työkaverit tekee joko omassa kirjastossa tai jossakin muualla.

[Susanne] Jo, det var intressant att se vilka andra sätt bibliotekspersonal använder för sin kompetensutveckling, andra sätt än traditionella, att delta i något seminarium eller webbinarium. 1/3 svarar att de använder just den här arbetsrotationen och mentorskap, och nästan 2/3 svarar kamratstöd och besök i andra bibliotek. Jag tror att det här är ganska unikt för biblioteksbranschen, att man tar reda på och frågar hur andra gör, och kanske hittar sina lösningar där och tat lärdom och att man delar öppet och fritt med varandra, det är en styrka.

[Mika] Niin, kuitenkin toimijakenttä on melko pieni kun ollaan melko pienessä maassakin tavallaan, että sitä ammattilaiset toisaalta niin kun verkottuneita, verkostoituneita toistensa kanssa kuitenkin ja erilaisia mahdollisuuksia kohtaamiseen kuitenkin on.

[Susanne] Ja biblioteken kan vara små med en liten personal och det kan vara långa avstånd till följande kommunbibliotek så det är nog säkert helt nödvändigt också att hålla den där kontakten att besöka varandra och se andra platser också.

[Mika] Jos puhutaan muutama sana niin kun näistä välineistä ja teknologiasta ja henkilöstön oppimisesta, niin nousiko tässä kyselyssä tai arvioinnissa yleisemmin niinku esiin semmoisia asioita että minkälaisia kanavia käytetään, miten aluehallintovirastojen koulutukset mahdollistaa oman osaamisen kehittämistä tai suhteessa sitten alueellista kehittämistehtävää tekevien kirjastojen koulutukset ja (…) meillä on nykyään tietysti erilaisia kanavia osallistua ja se osittain ehkä johtaa siihen koulutusähkyn tunteeseen. Mutta oliko tässä poimintoja tai nostoja siitä, että mitä kanavia käytetään, mitkä on tuttuja ja?

[Kristiina] Se, mikä oli kauhean ilahduttava asia oli se, että tää Liboppi on nyt niinku yllättävän paljon käytetty, mun mielestä kun tuota kysyt yleistä käyttöä, niin se oli yli puolet kirjastoista oli käyttänyt sitä. Tietenkään se kerro sitä että kuinka aktiivisesti sitä käytetään, mutta joka tapauksessa se on tuttu ja jos on joka toisessa kirjastossa jo tuttu, niin mun mielestä se on hyvä merkki siitä, että tämmöisille on kysyntää ja sitä kannattaa niin kun hyödyntää sitten.

[Mika] Onko tota, ollaan puhuttu tavallaan nyt niin kun osaamisen kehittämisestä ja niinku tämmöisestä osaamiskartoituksista ja tavallaan semmoista suunnitelmallisesta työstä, jota kirjasto itsessään tekee niin kun oman henkilöstön osaamisen eteen, mutta nousiko tässä esiin, tai muissa aineistoissa esiin sitten se, että mitä se kunta itsessään mahdollistaa? Eli kirjastolla on tietysti liikkumavapautta paljon siinä, miten oman porukan osaamista kehitetään, mutta että miten se emo-organisaatio tai ne puitteet joissa kirjasto toimii, niin saavatko he sieltä tukea tai ollaanko siellä kirjastojen suuntaan kehittämistyönteisiä?

[Kristiina] No se vaihtelee kunnittain, että semmoinen niin kun kunnissa on varmaan niin kun erilaisia kulttuureita sen asian suhteen. Mutta se varmasti yhteinen asiahan on, niin kun vähän niinku työmarkkinoilla muutenkin, että kohta ja nyt on jo aloja, joissa se voi myös, että on pulaa ja sitten kuntien pitää pystyä kilpailemaan niillä markkinoilla. Kuntien pitää olla houkutteleva työnantaja. Niin tässä on varmaan niinku yks semmoinen näkökulma, mitä kunnissa varmasti mietitään nyt jo, että se työhyvinvointi ja työssä jaksaminen niin se perustuu muuhunkin kuin (…) työstä saatuun palkkaan. Ja no palkkaan en ota kantaa nyt, kun tiedetään kaikki mitkä on kirjastoalan palkat, mutta että jos se työ ja se itsensä kehittäminen ja työhönsä vaikuttaminen on hyvin vahvaa ja sille annetaan mahdollisuuksia, niin se on keskeinen osa sitä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Iso kilpailuvaltti kun kilpaillaan työntekijöistä.

[Susanne] Just ja när det gäller tvåspråkiga kommuner så råder det en stor brist på och efterfrågan på personal, som kan utföra uppgifter som kräver sakkunskap på svenska, med god svenska och kännedom om svenska kultur och så vidare. Men sen också personal som har tillräckligt god svenska för att kunna utföra kundbetjäning. För de här kommunerna så gäller det ju inte bara att aktivt rekrytera också personal som har en god svenska, utan också se till att den här personalen har sedan faktiskt möjligheten att också göra de där uppgifterna på svenska. Det blir väldigt krävande om man ska göra allt både på finska och svenska utan att man att man får tid och möjlighet att jobba på svenska och utföra den där verksamheten, så att den blir synlig också på svenska. Och där gäller det ju också att göra den där kommunen attraktiv också på det sättet. Sen frågar vi i den här enkäten också om rekryteringen, att tar man i beaktande språkkunskaper som behövs för uppgiften i den kommunen, och där var vi nog lite förvånade över att under en tredjedel uppger att språkkunskap är en aspekt som man tar i beaktande. Vi tyckte att det var en liten andel, för vilka olika språk som talas i kommunerna borde ju sen återspegla sig också i personalens sammansättning så att den har tillräckligt många språk.

[Kristiina] Ja mun mielestä tää kielikysymys on, on mikä tavallaan niinku näyttää sen semmoisia että se, se kehittäminen on niinku osa sitä jokapäiväistä työtä, että en mieti vaikka kielitaidon kehittäminen niin kun siinä rakenteessakin ja pelkästään, että se kuuluu niin kun siihen siihen, että se ei ole erillinen asia, vaan se kuuluu siihen jokapäiväiseen työhön ja tässä kun olin yksi koulutustilaisuudessa, niin siellä joku sanoi että niinku se kehittäminen, se ei ole niinku erillinen projekti vaan se on niinku jatkuvaa prosessia, ja mun mielestä se oli niinku erittäin kauniisti sanottu tästä asiasta. Että ei meidän tarvitse niinku stressata siitä että taas alkaa uusi kehittämisprojekti, vaan että jos on se ikään kuin se asenne tai niin kun se, että katsotaan siihen uuteen suuntaan tai kehittävään suuntaan niin sekin oli mun mielestä paljon.

[Mika] Ja tää kielikysymys on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että jos ajattelee sitä niin kun moninaisten työyhteisöjen näkökulmasta, niin onhan se nyt niin että - tai molempiin suuntiin toimii se - että niin kun rikas työyhteisö tai kulttuurisesti moninainen työyhteisö pystyy sitten palvelemaan asiakaskuntaa, joka on vastaavalla tavalla monimuotoista ja taas tietysti toisin päin se, että kun on monimuotoiset toimintaympäristöt tai on kulttuurisesti kirjavaa se oma toimintaympäristö niin se asettaa paineita sitten kirjaston suuntaan, on sitten kysymys kielestä tai niinku muista tämmöisistä kulttuurisesta tekijöistä. Että nää niinku kulkee sillä tavalla käsi kädessä.

[Susanne] Frågan är att man blir sedd och hörd som den som man är språkligt kulturellt och med liksom med ens egna egenskaper och styrkor.

[Kristiina] Ja mun mielestä tää hyvä, Suomi on kaksikielinen maa että mehän voidaan tavallaan aloittaa aina se monikulttuurisuus jo siitä se havainnoista, että meillä on kaksi kieltä, jolloinka se kynnys ikään kuin muidenkin kielien vastaanottamiseen tähän maahan ja muunkielisten vastaanottaminen on niinku matalampi.

[Susanne] Precis.

[Mika] Tuota, jos vielä rekrytoinnista niinku muutama sana lisää. Tässä puhuttiin nyt erityisesti kielinäkökulmasta, mutta mitäs tää meidän kyselydata kertoi muuten kirjastojen rekrytoinnista?

[Kristiina] Joo. Jos siinäkin taas niinku yksinkertaistaa, niin kun ihmisiä jää eläkkeelle tai vaihtaa muihin töihin tai jättää kirjaston, niin ei ole itsestään selvää että se paikka täytetään. Ja tääkin oli se, mikä meillä oli se mututuntuma, mutta että nyt saatiin niinku vahvistusta siihen että näin se vaan on, että ja sitä me, siitä me keskusteltiin erittäin paljon että mikä tässä voi olla ratkaisu. Ja tuota se vähän liittyy tähän samaan, mitkä tuossa oli tuosta henkilöstön? kouluttautumisesta ja siitä, niistä kirjaston tarpeista ja kunnan tarpeista, että minkälaista ihmistä tarvitaan kun vakansseja täytetään. Että se pitää niinku keskustella auki siellä ja tarkastella sitä, että haetaanko nyt just ihan samalla toimenkuvalla ihmistä, uutta ihmistä kun mikä sillä lähtevällä on, vai olisiko järkevää se, että mietitään että mitä nyt ihan oikeasti tarvitaan tässä niiden kirjastossa. Tai koko kunnassa jopa, jos on toivottavasti jo sitä keskustelua myös laajemmin kuin pelkästään sinne kirjastossa. Niin se, että siinäkin taas on hyvä katsoa tulevaisuuteen ja just sieltä, että jos meillä on vahva osaaminen esimerkiksi tässä kirjallisuudessa ja sen tyyppisissä asioissa, niin onko sitä jo tarpeeksi – tarvitaanko jotain muuta osaamista kenties? Että se on niinku tärkeä juttu.

[Mika] Joo, oma mutu ehkä just tuohon asiaan liittyen on se, että niinku tehtäväkuvia aika harvoin pohditaan sillä tavalla ennakoiden tai tulevaisuuteen katsoen - mikä meidän tarve voisi vaikka kolmen tai viiden vuoden kuluttua niin kun tehtäväkentässä. Ja en mä tiedä onko se helppoudesta kiinni tai tottumuksesta kiinni, että kun joudutaan tai päästään ihminen korvaamaan, rekrytoidaan uutta henkilökuntaa, niin sitten mennään niillä olemassa olevilla tehtäväkuvilla koska se on, niin, helpompaa.

[Susanne] Jo, den här nya lagen, som kommer säkert alltid att heta den nya lagen, den möjliggör ju att rekrytera mångsidigt kunnande. Att den gamla lagen med förordningen, så där skulle man då alltid stöda sig på förordningen vad den säger om behörigheten, så det kanske blev lite schablonmässigt också ofta den här rekryteringen då. Utan nu kan man ju då söka personal som har också annat kunnande, eller annan kompetens än den bibliotekskompetensen, för de behov som man har som man måste kunna bedöma att vilken vilka slags kunnande behöver vi nu här.

[Kristiina] Joo, täs on just kirjastojen, tässä justiin kirjastolaki antaa hyvät mahdollisuudet siihen, että ei ole enää niitä tiukkoja kelpoisuusvaatimuksia, että voi olla erilaisia ihmisiä kirjastossa erilaisella koulutustaustalla, ja tuota että se niin kun on, ikään kuin elävämpi ja dynaamisempi voi olla se henkilökuntarakenne.

[Susanne] En annan sak är sedan, att hur leder man en sådan personal. Men det kan vi kanske diskutera en annan gång, att det kräver sen mera av ledarskapet igen.

[Mika] Tää on varmaan semmonen, että me halutaan niinku omalta osaltaan rohkaista kirjastoja just katsomaan pidemmälle horisonttiin päin ja ajattelemaan sitä oman toimintaympäristön ja tavallaan sen muuttuvan tehtäväkentän näkökulmasta sitä rekrytointia.

[Mika] Kiitos mielenkiinnostasi ja tervetuloa mukaan tuleviin jaksoihin, joissa jatkamme peruspalvelujen arvioinnin purkamista ja kuulemme lisää Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Käy tutustumassa myös aluehallintoviraston blogeihin, joissa avaamme kirjastotoimeen liittyviä asioita säännöllisesti. Blogit löytyvät osoitteesta avi.fi/blogi. Ja laita saman tien seurantaan kanavamme sosiaalisessa mediassa, sekä Twitterissä että Facebookissa meidät löytää hakusanalla AVI kirjastotoimi. Moi moi!

Avsnitt 2: Utvärdering av samhällets basservice - 2

I det andra avsnittet fortsätter vi med utvärdering av samhällets basservice.

[Mika] Hyvää vuorokaudenaikaa ja tervetuloa kuuntelemaan aluehallintoviraston kirjastotoimen toimialapodcastia Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Tässä podcast-sarjassa tutustutaan aluehallintoviraston kirjastotoimeen, ensivaiheessa meidän tiedon tuotannon ja arvioinnin toimintaan ja erityisesti vuoden 2021 peruspalvelujen arviointiin - sen asetelmiin, tuloksiin, johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tuonnempana pyrimme nostamaan muitakin mielenkiintoisia asioita omasta toiminnastamme kuultavaksi. Minä olen ylitarkastaja Mustikkamäki ja työskentelen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Tässä toisessa, vuoden 2021 peruspalvelujen arviointia käsittelevässä jaksossa jatkan keskustelua ESAVIn Kristiina Kontiaisen ja avin ruotsinkielisen yksikön Susanne Ahlrothin kanssa. Sukellamme syvemmälle arviointiprosessiin ja tulosten pohdintaan. Podden är delvis på svenska, välkommen ombord!

[Mika] Millaisella kysymyksenasettelulla tämänkertaiseen arviointiin siis lähdettiin? Mitä tarkalleen ottaen haluttiin tietää, Kristiina?

[Kristiina] Ihan yksinkertaistettuna, niin me haluttiin että onko kirjastoissa riittävästi osaavaa henkilökuntaa ja sitä, että mitenkä kirjastoja johdetaan. Toteutuuko kirjastolaki. Siinä ehkä niin kuin ytimekkäästi.

[Susanne] Precis. Den här utvärderingen var tredelad. Ja det gäller alltså tillräckliga personalresurser, personalens kompetens och ledarskapet. Frågor vi ställde var till exempel att finns det tillräckligt med personal i biblioteken, vilka ändringar har skett efter föregående utvärdering 2012, också hur rekryterar kommunen och har personalen tillräckligt med utbildning och kompetens, och hur upprätthålls den. Sen tittar vi i rapporten om biblioteket leds av en person som uppfyller de här kraven i bibliotekslagen, vem ansvarar i kommunen på biblioteket för utvecklingen och den dagliga verksamheten

[Kristiina] Täähän on semmoinen asia, minkä tavallaan, mä voisin sanoa että niinku mututuntumalla tiedettiin aika monta asiaa tavallaan etukäteen, tai voitiin sanoa että tämmöinen tulos todennäköisesti tulee. Nyt kun tilastoja katsottiin hyvin tarkkaan -mikä oli yksi meidän päälähde tietysti - ja sitten kun me kysyttiin kirjastoilta vielä että mitenkä he itse niin kun näkee sen tilanteen, niin se tietenkin antoi, täydensi sitä kuvaa mikä meillä niin kun oli ennakkoon jo. Ja nyt meillä on sitten se ikään kuin faktapohja sille meidän, mitkä meillä ikään kuin oman työn kautta on tullut, niin tuota se on nyt sitten jotenkin pystytty todentamaan paremmin. Ja paljonhan me käytettiin sitten muitakin tämmöisiä selvityksiä, mitä on tehty. Helsingin kaupunginkirjasto valtakunnallisena kehittämiskirjastona, niin siellä tehtiin hyvä tämmöinen selvitys henkilöstön osaamisesta ja sitä on käytetty, ja sitten me katsottiin näitä opinnäytteitä mitä viime vuosina on tehty tästä teemasta, ja tosiaan että se meidän keskinäinen keskustelu ja se tiedonvaihto, ja mitenkä tää näyttäytyy niin kuin eri alueilla eri puolilla maata, niin sehän on kauhean tärkeä, koska kunnat on erilaisia, alueet on erilaisia, niin niistä keskusteltiin paljon.

[Mika] Tiedonlähteet on siis tosi monipuolisia, jos ajattelee sitä tällä tavalla. Että se ei ole pelkästään tosiaan se meidän tilastotietokanta. Mut onko se tyypillistä että tehdään aina näissä peruspalvelujen arviointikierroksilla tämmöinen erillinen kysely kirjastoilla, jolla sitten kerätään spesifiä tietoa siihen kysymykseen, kulloiseenkin kysymykseen liittyen?

[Kristiina] Kyllä me niinku entistä enemmän, kai siitä on tehty kyselyitä kirjastoille oikeastaan aina - niin kauan kun mä oon näitä tehnyt, niin on tuota niitä tehty, ja nyt viime aikoina, viime vuosina on vielä enemmän puhuttu siitä, että meidän olisi vieläkin enemmän hyvä saada mukaan kirjastoja ja sitten näkymää, mitenkä kirjastot itse ajattelee sen asian, koska siellä on se paras tieto siitä mitenkä ne palvelut toimii. Ja ylipäätään tämä kirjastojen osallistaminen, henkilökunnan osallistaminen niin se on tärkeä ja siihen suuntaan mennään varmaan vieläkin enemmän. Että me ei voida tehdä arviointia ikään kuin vaan paperilla tai teoreettisesti, että siinä tarvitaan sitä semmoista käytännön tietoa.

[Susanne] Ja svarsprocenten brukar ju vara hög när vi gör de här enkäterna och överlag om vi gör några utredningar, det får vi nog tacka biblioteken för att de svarar på sådana här enkäter. Det är inte helt enkelt att bara kryssa i rutan. Vi frågar ju också uppgifter som man måste kolla upp helt enkelt. Vi hade en svarsprocent nu på 95, vilka jag tycker är bra, jag tror att vi hade 98 förra gången. Men det verkar att man upplever att det är viktigt att få de här resultaten och rapporten, så man ser hur det ligger till. Men jag skulle nog säga att den här information som vi samlat in, det att vi läser andra utredningar, avhandlingar och enkäten som ger viktig info är en grund för det gemensamma arbete och det gemensamma kunnandet som kommer fram i våra diskussioner, i våra dialoger, och det är nog det bästa i det här arbetet. Att man inte behöver sitta ensam och kämpa utan tar del av delad kunskap, det är ett viktigt kapital i vårt arbete helt enkelt.

[Mika] Kyllä, ihan samaa mieltä tavallaan, ja just se kun ajattelee sitä aikaa joka käytettiin nyt vaikka tässäkin arvioinnissa siihen yhteiseen keskusteluun siitä, että miten meidän pitäisi lähestyä ja miten tää olisi hyvä tehdä, ja ehkä sekin peruskysymys, että kun tietoa tuotetaan ja kirjastojen toimintaa arvioidaan, että koska tulee vastaan se raja että me kysellään liikaa. Että me ei kuormiteta sit myöskään kirjastoja.

[Susanne] Joo. Det finns också andra som frågar dem. Vi är ju faktiskt inte de enda, så det där det blir nog ganska mycket ibland för biblioteken att försöka svara på.

[Kristiina] Et siinä mielessä tota kirjastoja, jotka sen kaiken perustyön ohella vielä ehtii vastaamaan, se on erittäin iso apu meille, että me saadaan tämmöiset pohjoiskorealaiset luvut vastausprosenttina niin se on on kauhean tärkeää, koska silloin me saadaan se kattavuus ja ikään kuin pohja sille että tuota miks sitä kannattaa tehdä.

[Mika] Kyllä, niinku Susanne sanoikin että kiitos kuuluu kirjastoille hyvin vahvasti siitä että me pystytään sitten näitä tuloksia niin kun uskottavalla tavalla esittelemään, nää kertoo siitä meidän kirjastokentästä ihan valtakunnallisesti oikeita ja niin kun aitoja asioita. Jutellaan hetki siitä että miten tää itse prosessi yleensä, miten ne, millaisia vaiheita arviointiin sisältyy yleisesti tai tällä kertaa. Poikkesiko tämä viimeksi tehty arviointikierros jotenkin aikaisemmista? Haluatko Kristiina tästä aloittaa?

[Kristiina] Tää prosessi on tässä kirjastotoimessa niinku aika pitkälle niinku hiottu, että me ollaan aina pyritty hyvin semmoiseen tehokkaaseen ja tuota taloudelliseen tekotapaan että jokaisella on niinku oma tehtävänsä. Meillä on niinku tämmöinen (…) ja oikeastaan kaikki osallistuu, mutta ehkä kaikki ei osallistu samalla intensiteetillä sitten, että me kirjoitetaan tätä raporttia yhdessä, mutta sitten se joka on päävastuullinen niin sitten se niin kun katsoo sen viimeisen silauksen ja ikään kuin kokoaa sen jutun että siinä säilyy se punainen lanka, niin se on tärkeää.

[Susanne] I år var det ju du som hade huvudansvaret. Och jag måste säga, att jag tittade igår på fotbollsmatch och tänkte att det här är ju nästan som pepa-arbete, att var och en har sin egen uppgift, som du sa, och man spelar tillsammans och man kan inte göra det ensam. Man måste liksom hela tiden följa med, också vad andra gör och säger. Man har ett gemensamt mål och en lagkapten och så här, man ska ha lite spelsinne också och kunna arbeta för det gemensamma. 

[Kristiina] Joo ja se tekeekin sen prosessin niin kun sujuvaksi kun kaikki tietää, että on se yhteinen tavoitemaali ja tuota potkitaan samaan suuntaan. (…) Ja sitten kun me puhutaan kauhean paljon, tätä arviointiraporttia pystytään tai halutaan ja yleensä tehdäänkin niin, että me hyödynnetään sitä mahdollisimman paljon. Niin tulee kaikki keskustelua, ja siinä keskustelussa tulee, että sitten kun tämä raportti on valmis niin sitten me tehdään se ja se ja se, niin ikään kun me jalostetaan eteenpäin. Se ei ole pelkästään tämä raportti mitä me tehdään. Ja ensin alkuunhan se onkin kauhean vaikea, että kun meillä on niinku aivan valtava se massa niin kuin mitä me niinku, paljon keskustellaan ja heitellään asioita ja se on niinku sillä tavalla fokusoimaton jotenkin ensin alkuun, mutta sitten kun aletaan vähän palastelemaan sitä asiaa, joo ja nyt kun tällä kertaa menisin alkuun niin kun mietittiin että nyt taas jälleen kerran pitää pysyttäytyä kirjastolaissa. Katsoa että mitä siellä on, sitten tuota mitä se vaatii kirjastolta ja miten se joku toteutuu ja jos se (…) että aina välillähän meinaa tulla uskonpuute, kun tää on niinku pitkä prosessi. Tää kaiken kaikkiaan kestää melkein puolitoista vuotta, joo, niin niin tuota että se vaatii semmoista turnajaiskestävyyttä sitten, että se jatkuu ja pysyy se semmoinen mielenkiinto siinä ja, mut just sitten tää meidän (…) on, hyvin paljon keskustellaan ja [olen] sanonutkin, että se on, joskus on jopa hauskaa tehdä työtä, ja yleensä on hyvin usein että kaikista on aina niin hyvin mielenkiintoisia – ne rönsyilee ne meidän keskustelut, mutta ehkä sitten onkin se joka siinä on siinä - puhutaan kirjoittamisvastuussa - niin sitten sen tehtävä ikään kuin poimia niitä helmiä sitten sieltä.

[Susanne] Ja, när vi har dom där frågeställningarna och man börjar ta reda på, försöker att hitta information och sen när man kommer till någon slutsats tillsammans, leder det vidare. Att diskutera och titta på olika siffror och att höra de här regionala skillnaderna - ja det är intressant höra olika synvinklar.

[Kristiina] Mä sanoisin että meihin luotetaan nyt aika hyvin kyllä, siihen että kun me mietitään sitä aihetta - tietenkin siihen pitää saada ministeriön siunaus siihen aiheeseen ja teemaan - mutta sitten sen jälkeen niin tuota se on tämmöinen vahva parviäly, joka tuota siinä siihen kootaan ja tuota se, jos mä mietin että mitä meidän ehkä pitäisi tehdä vielä enemmän, jos nyt semmoinen sallitaan tässä, niin kun muut toimialat tekee kanssa näitä peruspalvelujen arviointeja, liikunta, nuoriso ja niin edelleen, niin meidän pitäisi ehkä jossakin vaiheessa vielä enemmän - meillä on vähän niin kuin itua jo siihen, että nuorisotoimen kanssa vähän niin kun katsotaan että minkälaisia raportteja tulee - mutta se on se meidän kehittämispaikka varmaan miten tämmöinen toimialojen rajat ylittävä juttu.

[Susanne] Vi har en bra diskussion med det styrande ministeriet, alltså undervisnings- och kulturministeriet, och kommer oftast då till gemensam slutsats, att det här ska vi utvärdera. Att det finns ett behov och att det är tid att göra det här nu. Men sen vad gäller de olika substansområden som vi har, ungdom, idrott och undervisning och så vidare, så saknar jag att vi skulle någon gång kunna arbeta också här fenomenbaserat, vi är liksom lite i som man på finska säga ”siilot”. Var och en gör sin egen rapport och det skulle kunna vara intressant någon gång att gå tvärsöver våra gränser. Mera utvärdera några större helheter i kommunerna.

[Mika] Niin, ehkä tässä sitten kun käynnissä on tällä hetkellä menossa tämä tiedolla johtamisen kehittämishanke ja ja muita tämmöisiä pyrkimyksiä just ehkä ilmiölähtöiseen asioiden tarkasteluun niin kun meidän toimialojen välillä, niin onko sitten niin että tulevaisuudessa peruspalvelujen arviointiakin tukee yhteiset tietojärjestelmät paremmin kuin tällä hetkellä. Ja tosiaan vielä enemmän siirrytään niinku laajempiin ilmiöihin ja niiden tarkasteluun, jolloin sitten tää toimialojen välinen niin kun yhteinen arviointikin voi mahdollistua toisella tavalla kun tänä päivänä.

[Kristiina] Näin varmasti. Ja sitten miten sitäkin, että tekniikan nimiin ei voi kaikkea vannoa, mutta se että jos me saadaan sitä tietoa kerättyä vähän toisella tavalla, ikään kuin reaaliaikaisemmin ja sitten että tiedon tarvitsijat itse pystyy sitä tietoa keräämään - että me ollaan, tuotetaan sitä tietoa jollekin alustalle, niin silloinhan tää vähän niinku mullistuu tää kuvio toiseen suuntaan. Mutta sitä kun ei vielä tiedä, niin…

[Mika] No siis, ollaan nyt sitten juteltu peruspalvelujen arvioinnista yleisellä tasolla ja ollaan juteltu vähän siitä meidän viimeisimmän arvioinnin kysymyksen asettelusta ja tiedonlähteistä ja prosessista. Niin jos ollaan nyt tutustuttu näihin taustaseikkoihin ja toteutumiseen, niin jos sitten puhuttais enemmän tästä arviointiasetelmakohtaisista tuloksista, ja vaikka nyt sitten ensimmäisenä henkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta, niin mitä Kristiina sä voit kertoa nyt sitten kirjastojen henkilöstön riittävyydestä tän meidän arvioinnin pohjalta?

[Kristiina] Sen voisi niinku ensimmäisenä sanoa että tässä tää paras asiantuntija on on ne kirjastot itse, ja me kysyttiin kirjastoilta että mitä mieltä he on siitä, että onko heillä riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Niin että riittääkö ne työntekijät ja onko heillä riittävästi osaamista, ja tässä tulos ei sinänsä yllättänyt mutta se antoi niinku vahvistusta sille meidän mututuntumalle, että niin kun kokoelmatyö ja sitten pääsy aineistoihin ja siihen liittyvä työ on niin kun hyvin vahvaa kirjastossa, että niihin riittää eniten henkilökuntaa ja sitten myös osaamista. Mutta sitten se toinen ääripää että missä on niinku vähiten henkilökuntaa ja osaamista, niin sekin oli aika selvä. Kirjastot arvioi että tämmöiseen yhteiskunnallisen ja tuota kulttuurisen vuoropuhelun edistämiseen on vähiten osaamista ja henkilökuntaa tää oli niinku se yleiskuva? tässä osaamisesta. Ja kaiken kaikkiaan kun ajattelee että henkilökunnan määrähän on niin kun absoluuttisesti vähentynyt kirjastoissa, että se oli niinku se yks, ja näyttää siltä että se ei riitä näiden nykyisten tai nykyisen kirjastolain kaikkien tehtävien tekemiseen. Sitten kun meillä tässä arvioinnissa, aina tehdään sitten tämän asiantilan kuvauksen lisäksi tämmöisiä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia niin tässä tapauksessa melko selvä, että kun vähiten osaamista on tässä kulttuurisessa ja ja yhteiskunnallisessa vuoropuhelun edistämisessä niin se pitää ottaa sitten huomioon myös täydennyskoulutuksessa, että tuota nämä, tämmöistä ammattitaitoa pyritään vahvistamaan edelleen.

[Susanne] Att det finns i bibliotekslagen en skrivelse om att främja aktivt medborgarskap, demokrati och yttrandefrihet så har nog visat sig att det var det var riktigt rätt i tiden att det kom in i lagen, för det har skett så stora samhälleliga förändringar och utmaningar under de här senaste åren. Det känns som att den här skrivelsen i lagen liksom sitter väldigt bra. Den är inte löst hängande där, utan det är ett viktigt uppdrag för biblioteken, och man kanske inte riktigt kunde ana när man skrev lagen om hur aktuell den här paragrafen skulle bli. Jag tänker att vår tid bjuder nu på så många frågor som anknyter till det här, och pockar på att främja demokratin och som biblioteken har möjlighet att lyfta upp i sin verksamhet. Och där föds kompetensen också, alltså inte enbart genom fortbildning, men det är naturligtvis viktigt att man får information, nya insikter, tankar och idéer. Men det föds också den där kompetensen genom aktiv omvärldsbevakning, att man följer med nyheter, diskussioner, debatter och för vidare sådana teman som kommer fram i den här allmänna diskussionen i samhället, i nyheter och så vidare. I form av kanske diskussioner och debatter på biblioteket, olika evenemang och det kan vara utställningar, bokprat och så vidare. Att liksom ta del i den formella fortbildningen, men också att man själv följer med vad som händer i världen och i närsamhället.

[Mika] Sellanen kysymys tosta arvioinnista ja tavallaan niistä tietyllä tavalla ääripäistä, joita siinä kirjastojen vastauksissa nousi esiin. Eli pystyykö kirjastot jollain tavalla esimerkiksi avoimissa vastauksissa tai toisilla tavoin sitten pohtimaan sitä, että jos laki on uusi, ollut voimassa sen viis vuotta, niin onko se kuinka uusi enää, mutta että tavallaan näkyykö se lain muutos edelleenkin siinä, että se koetaan että se yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen on niin vaikeata ja siihen ei tahdo riittää niinku määrällisesti tai osaamisenkaan puolesta sitten henkilöstöä?

[Kristiina] Niin, myös siinä välttämättä liity niin kun koulutukseen kanssa mun mielestä, vaan ehkä se on kysymys myös siitä että mikä se, tai pidetäänkö ihan aidosti sitä kirjaston rooliin kuuluvana, onko se ehkä sillä tavalla vähän niin kun herkkä asia kirjastoissa että esimerkiksi tämmöisten jos edes jotain keskustelutilaisuuksia, ja miten se niinku viedään läpi, että tavallaan semmoinen -koska nehän voi niinku nostattaa semmoisia niin kun hyvinkin paljon jopa tunteita ihan niin kun tämmöiset jotkut asiat - niin tavallaan siihen ehkä välttämättä ei niin kun olekaan sitä taitoa, eikä voikaan olla noin vaan, että se on varmaan yksi semmoinen asia mikä tuota nimenomaan nyt tähän, tuota jos puhutaan demokratian edistämisestä, että siinä on myös aina se ikään kuin sellainen oma momenttinsa siitä että mitenkä se pystytään viemään läpi, että se on hyvin ymmärrettävää.

[Mika] Ja tää keskustelu, keskusteluhan on itse asiassa jo aika vanhaa liittyen tähän, tai sitä keskustelua on käyty monta vuotta, että millä tavalla kirjastot voi sitten niin kun jollain tavalla neutraalisti tai asettumalla, asettumatta kenenkään puolelle niin tuoda tämmöistä niin kun poliittisempaa keskustelua sinne kirjastotilaan. Että tota se on sitä keskustelua on käyty aika kauan, ja siellä on tietysti niinku jännä (…) mä itse olen seurannut tosi niinku mielenkiinnolla ja iloisenakin sitä, että miten vaikkapa tää Erätauko-keskustelu ja konsepti on kirjastoihin lähtenyt leviämään, koska siinähän on nimenomaan tarkoitus tuoda niitä mielipiteitä esille. Että ei ole tarkoitus että kenenkään mielipide voittaa, tai että löydetään oikeaa mielipidettä niissä keskusteluissa vaan se, että käydään yhdessä sitä keskustelua ja tota (…) niin, tää on ehkä omasta näkökulmasta ollut semmoinen kiva tapa kirjastoille ja ottaa osaa sitten siihen yhteiskunnallisen keskustelun edistämiseen.

[Kristiina] Joo ja varmaan tämän tapasia työkaluja niinku tarvitaan entistä enemmän, ja ne ollut hyvin niin kun musta rohkaisevia.

[Susanne] Jag skulle vilja återgå till den här frågan om att räcker personalen till, för att vi såg ju att personalen i hela landet i genomsnitt har minskat om man ser till årsverken per 1000 invånare, men också i alla landskap har vi mindre personal. Man kan säga ja och nej. Ja, utbildningsnivån har stigit och deltagande i fortbildning har ökat dels säkert tack vare de digitala möjligheterna. Och kanske kan det minska glappet som kommer av minskade personalresurser, att utbildningsnivån är högre. Och förstås har automationen hjälpt till att personalen räcker till bättre. Men i den här enkäten så frågar vi hur personalen räckte till för bibliotekens uppgifter som nämns i bibliotekslagen, och å andra sidan hur kompetensen räckte till. De här frågorna ställdes på olika ställen i enkäten. Intressant var när man sedan ställer de här svaren bredvid varandra för varje uppgift, så har man uppskattat kompetensen högre än resurserna för de här uppgifterna, så är det alltså så att det här kunnandet finns, men det kommer inte riktigt till användning? Till exempel den här bibliotekens grundläggande uppgift att främja läsning och litteratur, så där hade 85 % svarat att det finns tillräckligt med kompetens på biblioteket, men bara 55 % bedömde att personalen räckte till för det här den här uppgiften. Så det talar förstås om att det är en uppgift som kräver mycket arbete med både innehåll och förmedling, men också att det eventuellt kan finnas en del frustration på biblioteken om man inte har möjlighet att arbeta med det som man är kunnig i. Och då tänker jag att har man inte tid och möjlighet att jobba med det här, har man då motivation att utveckla den här kompetensen, om man känner att man inte ändå får jobba med det? Kanske det här också berättar lite om varför vi får varje år väldigt många ansökningar i de projektansökningar där man söker om understöd för att främja läsande, att det inte riktigt räcker med de resurser man har på biblioteket och då kan man inte göra det där arbetet.

[Kristiina] Ja tämä samahan koskee tekaisi niinku koulutukseen osallistumista sitten voin täydennyskoulutusta se että että ihmisillä ei ole aikaa osallistua tai sitten että jos ne osallistuu koulutukseen ne ei pysty hyödyntämään sitten siinä työssään.

[Susanne] Det är en annan, den till liksom fråga, där hur kan man liksom utnyttja det man har, eller hur kan man, ja utnyttja det, och också förverkliga det i sitt arbete det som han lärt sig.

[Kristiina] Joo, just se että rutiinityöt vie niin kuin sen kaiken ajan, tai jotenkin että se, että semmoiseen uuden tekemiseen ei ole sitten mahdollisuutta ihan oikeasti kuitenkaan.

[Mika] Kiitos mielenkiinnostasi ja tervetuloa mukaan tuleviin jaksoihin, joissa jatkamme peruspalvelujen arvioinnin purkamista ja kuulemme lisää Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Käy tutustumassa myös aluehallintoviraston blogeihin, joissa avaamme kirjastotoimeen liittyviä asioita säännöllisesti. Blogit löytyvät osoitteesta avi.fi/blogi. Ja laita saman tien seurantaan kanavamme sosiaalisessa mediassa, sekä Twitterissä että Facebookissa meidät löytää hakusanalla AVI kirjastotoimi. Moi moi!

Episod 1: Utvärdering av samhällets basservice avsnitt 1

AVI Kirjastotoimi · Peruspalvelujen arviointia osa 1

Biblioteksväsendets podcast är här! I den första episoden diskuterar vi resultatet av utvärdering av samhällets basservice.

[Mika] Hyvää vuorokaudenaikaa ja tervetuloa kuuntelemaan aluehallintoviraston kirjastotoimen toimialapodcastia Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Tässä podcast-sarjassa tutustutaan aluehallintoviraston kirjastotoimeen, ensivaiheessa meidän tiedon tuotannon ja arvioinnin toimintaan ja erityisesti vuoden 2021 peruspalvelujen arviointiin - sen asetelmiin, tuloksiin, johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tuonnempana pyrimme nostamaan muitakin mielenkiintoisia asioita omasta toiminnastamme kuultavaksi. Minä olen ylitarkastaja Mustikkamäki ja työskentelen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Minulla oli ensimmäisessä jaksossa vieraana Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen avista sekä Susanne Ahlroth avien ruotsinkielisestä yksiköstä. Oli mukava saada heidät mukaan keskustelemaan peruspalvelujen arvioinnista yhdessä. Mitä kuuluu och hur står det till, Kristiina ja Susanne? Ja kerrottakoon vielä että podden är delvis på svenska, men jag låter de mera svensktalande ta ansvar för flerspråkighet – även denna gång.

[Kristiina] Kiitos! Arviointi on tehty ja jatkojalostus alkaa.

[Susanne] Jättetrevligt att vara här tillsammans med er, första gången på länge då vi kan träffas. Så det känns riktigt bra.

[Mika] On se hieno juttu olla pitkästä aikaa saman pöydän ääressä. Me ollaan viimeksi tavattu Tampereella syksyllä [2021].

[Susanne] Ja, det var kort tid där det var möjligt att träffas då, det var november och sen blev det igen strängare restriktioner. Men hoppas vi kan fortsätta så här.

[Susanne] Ja, det var kort tid där det var möjligt att träffas då, det var november och sen blev det igen liksom strängare restriktioner. Men hoppas vi kan fortsätta så här.

[Kristiina] Niinpä.

[Mika] Joo, nyt ollaan tosiaan peruspalvelujen arvioinnin tulosten ja oikeastaan sen koko prosessin parissa tässä tänään ja tulevina tulevina aikoina. Tota, mulla oli semmoinen ajatus, että oltaisiin voitu tässä ihan ensimmäisenä keskustella tosiaan siitä, että mistä tässä peruspalvelujen arvioinnissa tai PPA:ssa tai pepassa - rakkaalla lapsella on monta nimeä - niin mistä tässä on kysymys. Mä olisin voinut niinkun ensimmäiseksi Kristiina kysyä sulta, että sä voisit vähän alustaa ja taustoittaa sitä että mistä tässä pepassa siis on kysymys, miksi aluehallintovirasto tekee tämmöistä arviointityötä ja miten sitä tehdään ja mitä me ollaan tässä viime vuosina arvioitu?

[Kristiina] Joo, ensin semmoinen paperinmakuinen vastaus, että koska laki edellyttää, aluehallintovirastolaki edellyttää, että avit arvioi näitä peruspalveluita, eli sitä mitenkä kansalaiset saavat peruspalveluja käyttöönsä. Täähän on tuota valtakunnallinen arviointi, tässä on useita toimialoja, tänä vuonna on pääasiassa nyt opetustoimi, nuoriso ja liikunta ja kulttuuripalvelujen arviointi. Meillä on velvollisuus valvoa sitä että nää peruspalvelut on sitten kaikkien ihmisten saatavilla ja tämä arviointi on sekin yksi tapa katsoa, että mitenkä se toteutuu. Ja sitten tää arviointi on tietenkin sillä tavalla, että me ikään kuin kuvataan että mikä on se tilanne, mutta sitten toisaalta meillä on se idea, että me ikään kuin annetaan suosituksia tai suuntaviivoja että mitä kannattaisi tehdä, että ne peruspalvelut olisi kaikkien saavutettavissa. Ja sittenhän tää on ihan tämmöinen, me kerätään ikään kuin tietopakettia ja nykyään puhutaan paljon tästä tiedolla johtamisesta ja siitä, että tarvitaan niin kun taustatietoa päätöksenteon tueksi. Niin se on niinku yks semmoinen keskeinen asia, mikä tuota meillä tässä on tietenkin tavoitteena. Tiedon kerääminen ja sen jakaminen, ja meitä ohjaavat ministeriöt ohjaavat myös sitten tämän arvioinnin tekoakin. Sillä tavalla ne tehdään tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden kanssa - pääasiassa nyt sillä tavalla, että keskustellaan mistä, mitä arvioidaan, ja sitten se arviointi tehdään täällä aluehallintovirastossa, ja ministeriöt sitten toivottavasti pystyvät käyttämään näitä arvioinnin tuloksia niin sitten lakien valmisteluun, ja tuota esimerkiksi valtionavustusten myöntöperusteisiin ja tämän tapaisiin asioihin. Ja me ollaan tässä kirjastotoimessa, meillä on sillä tavalla hyvä tilanne, että me voidaan niinku sanoa että meidän arviointiraportti [on] luettu siellä ministeriössä, että se on ihan, ihan kiva että ei ole mennyt hukkaan se työ. Kun tietenkin sitten se yksi mikä on tärkeä juttu on se, että me yritetään siinä arviointiraportin, niissä toimenpide-ehdotuksissa niinkuin antaa, ja kunnille ja kirjastoille meidän tapauksissa, niin tukea siihen, että mihinkä suuntaan kannattaisi mennä tässä tuota kirjastopalvelujen kehittämisessä.

[Mika] Ja varmaan tärkein huomio, että sitä niinku ei tehdä pelkästään sen lain kirjaimen täyttämiseksi vaan aidosti se tavoite on tukea kirjastoja niinku heidän toiminnassaan, ja viestittää myös niille kunnille tavallaan kirjastojen emo-organisaatioina, että tältä se teidän lapsenne kenttä näyttää ja tällaisia asioita siellä on liikkeessä.

[Susanne] Ja eftersom den här utvärderingen görs både regionalt och nationellt så får vi en ganska bra täckande information om hur landet ligger, då det gäller biblioteken och den här informationen och de här åtgärdsförslagen som här ju också ingår i den här rapporten, kan vara grundsyn för nationella bibliotekspolitiken, resursstyrningen till exempel, men också i kommunerna för ledarskapet. Och speciellt här i årets utvärdering har vi utvärderat ledarskap, det kan ge mål och några av nycklarna för arbetet i kommunerna.

[Mika] Minkälainen aikajänne näissä peruspalvelujen arvioinneissa on siis, eli kuinka usein näitä tehdään?

[Kristiina] Joka toinen vuosi, ja tuota meillä on ollut tässä kirjastotoimessa tavoitteena sekin, että me arvioidaan samoja asioita tietyin väliajoin. Esimerkiksi tämänkertainen arviointikohde, joka oli tämä henkilöstön riittävyys ja henkilöstön osaamisen riittävyys ja johtaminen, niin sitä arvioitiin viimeksi sitten 10 vuotta sitten. Ja tuota edellisenä kertana me arvioitiin pari vuotta sitten kirjastotiloja, ja sitten on arvioitu kirjastoja  lukutaidon edistäjinä, ja sitten lasten ja nuorten kirjastopalveluita. Eli hyvin tämmöisiä keskeisiä asioita, kirjaston ihan niitä perustoimintoja.

[Mika] Eli saadaan vähän semmoista ajallista perspektiiviä myös siihen, että miten tosiaan, miten se kenttä on muutoksessa ja ehkä pystytään tekemään sitten myös kirjastoille näkyväksi sitä meidän vinkkelistä, että miten se heidän pelikenttä muuttuu. Haluatko Susanne täydentää?

[Susanne] Jag tänker på det att den här utvärderingen av bibliotekets verksamhet hör till regionförvaltningsverket också enligt bibliotekslagen, och den här utvärderingen av basservicen är ett sätt att utvärdera bibliotekets verksamhet, men så har vi också sätt som verksamhetsstatistiken och olika användar- och befolkningsenkäter och utredningar. D här basserviceutvärderingen gör vi vartannat år och meningen är ju inte med det här att inspektera hur biblioteken eller kommunerna sköter sig, utan att ta fram information som hjälper kommunerna och också stadsförvaltningen att formulera målsättningar för framtiden och kanske hitta verktyg för att förverkliga tillgängliga och jämlika och också kvalitativt goda bibliotekstjänster för hela landet. Och det är ju just det som basserviceutvärderingen mäter, tillgången till basservicen i kommunerna och där är bibliotekens tjänster en del av den basservicen, och hur kommunerna förverkligar den med de statsandelar som de får. Det är därför staten också vill utvärdera, hur de här statsandelarna används för invånarnas bästa.

[Kristiina] Joo, se on ihan hyvä muistaa se, että tuota kunnat saavat edelleenkin valtionosuutta siihen kirjaston toimintaan, vaikka sitä ei oo erikseen korvamerkitty, ja sen takia on tärkeä niinku tämmöisiä arviointeja tehdä, että mitenkä se toimii kirjastopalvelut kunnassa

[Mika] Ja se on niinku mielenkiintoinen ajatus toi, että tää nyt vaikka, tää on niinku iso kokonaisuus tää peruspalvelujen arviointi, niinku meillä kirjastotoimessakin se on iso pyöräytys joka toinen vuosi, kun sitä tehdään, mutta tavallaan se kehys jossa se tehdään ja jossa niitä tuloksia käytetään on niin kun laajempi sitten siinä mielessä, että arvioidaan avin toimesta myös muita niitä kunnan peruspalveluja. Ja sitten kun tää yhdistetään niihin, niin kunnalla itsellään on mahdollisuus katsoa laajemmin sitä, että mitä heidän palveluille nyt kuuluu arvioivan viranomaisen niinku näkökulmasta. Että sillä tavalla niin kun, kun sitä pohtii kunnan näkökulmasta, niin siinä on niin kun laajempia käytön mahdollisuuksia, mutta sitten toisaalta kun pohtii just sitä meidän tiedontuotannon ja arvioinnin tehtävää laajemmin, niin tää on niinku yksi osa tää peruspalvelujen arviointi meidän oman tiedon tuotannon laajempaa palettia. Ja nää on varmaan semmoisia, jotka on vuorovaikutuksessa niin kun keskenään myös sitten meillä?

[Susanne] Precis, vi tittar ju ofta också på fenomen med hjälp av olika utredningar, eller verksamhetsstatistiken, och ser hur de är kopplade till varandra.

[Kristiina] Joo, me saadaan kuvaa, ja yleiskuva siitä että mikä on tilanne. Ja mä, tai kun toivotaan, että sitten kunnissa saadaan ikään kuin semmoista vertailutietoa, että kunnat voi itse katsoa sitten sen oman palvelunsa tilanne vertaamalla siihen keskimääräiseen tulokseen, mitä nyt saadaan tästä arviointiraportissa.

[Mika] Tota, jos vielä otettais tähän niinku lyhyesti vähän, ei lähdetä vielä perkaamaan varsinaisia sisältöjä, mutta ihan lyhyesti tähän loppuun vielä sitä, että mitä tällä kierroksella lähdettiin siis selvittämään? Jos kerrataan se vielä, että mikä oli niinku teema ja tiedonintressi tässä viimeisimmässä arvioinnissa?

[Kristiina] Joo, niin kun aina, niin lähdetään laista liikkeelle, mikä kuulostaa jotenkin tylsältä, mutta niin se vaan on, koska sitten laki määrittelee, että mitä minkälaisia palveluita kunnassa pitää olla. Niin 2017 kun tuli kirjastolaki, uusi kirjastolaki, uudistettu kirjastolaki voimaan, niin me halutaan tai haluttiin tietää, että miten se toteutuu nyt sitten se uudistettu laki niin henkilöstön ja johtamisen osalta. Että onko sitä osaavaa henkilöstöä riittävästi, johdetaanko kirjastoja ylipäätään. Ja sitten me hyvin paljon mietittiin sitä, että mitä se tarkoittaa kun laissa on sanottu, että pitää olla riittävä määrä osaavaa henkilöstöä, niin tämä ”riittävä” olisi sitten se, mitä me niinku mietittiin vähän perusteellisemmin tässä arvioinnissa.

[Susanne] Jag vill kommentera till det här, vad betyder det här i lagparagraf sjutton, alltså kompetensparagrafen. Vad betyder det här ”tillräckligt”, för att det är ett ord som han väckt många frågor också i biblioteken, och är alltså inte helt vattentätt på det sättet som det är beskrivet där. Men den här lagen som trädde i kraft 2017, ändrade ju starkt på behörighetskraven på personalen och det har funnits ett behov av att utvärdera hur den här uppluckringen av kraven har inverkat på kompetensen och ledarskapet på biblioteken. Och nu då det hade gått fem år sedan den nya lagen trädde i kraft, ansåg vi tillsammans med ministeriet, att det är dags att ta det här som tema och jämföra till den föregående utvärderingen som bygger på uppgifter från 2012, 10 år tillbaka, att hur har de ändrat, har de förändrats på något sätt, i vilken riktning.

[Mika] Kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa mukaan tuleviin jaksoihin, joissa jatkamme peruspalvelujen arvioinnin purkamista ja kuulemme lisää Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Käy tutustumassa myös aluehallintoviraston blogeihin, joissa avaamme kirjastotoimeen liittyviä asioita säännöllisesti. Blogit löytyvät osoitteesta avi.fi/blogi. Ja laita saman tien seurantaan kanavamme sosiaalisessa mediassa. Sekä Twitterissä että Facebookissa meidät löytää hakusanalla AVI Kirjastotoimi. Moi moi!

Regionförvaltningsverkets poddar tillsammans med samarbetsparter

Sivistyksen supervoimia (Bildningens superkrafter)

Podden Sivistyksen supervoimia handlar om forskningsrön för yrkesutbildade personer inom undervisnings- och fostringssektorn. Ett nytt avsnitt läggs upp den första vardagen varje månad. Podden produceras av undervisnings- och kulturväsendet vid Regionförvaltningsverket i Norra Finland, bildnings- och kulturväsendet i Uleåborg och Uleåborgs universitet.

Podden Sivistyksen supervoimia på finska (supervoimia.fi)

Erkkaa verkossa (Spessare på nätet)

Podden Erkkaa verkossa handlar om specialyrkesutbildning och ger tips och information till yrkespersoner i branschen. Podden produceras som ett samarbete mellan undervisnings- och kulturväsendet vid Regionförvaltningsverket i Norra Finland och yrkesinstitutet Luovi.

Erkkaa verkossa-sidan på finska (luovi.fi)