Kirjastot, resilienssi ja henkinen kriisinkestävyys 

Publiceringsdatum 10.11.2021 10.00 Blogg

Neljän henkilön kädet yhdessä osoittamassa solidaarisuutta, tekstinä "resilienssi ja kriisinkestävyys".

Aluehallintovirastojen kirjastotoimet julkaisivat syyskuussa selvityksen Kirjastovuosi 2020 – Koronasta kohti uutta normaalia [pdf]. Julkaisu tarkastelee Suomen yleisten kirjastojen koronavuotta 2020 ja tarjoaa tulevaisuuden näkökulmia kirjastojen valmiussuunnitteluun ja kriiseihin varautumiseen.  

Julkaisemme selvitykseen pohjautuvan blogitekstien sarjan, jossa käsitellään esiin nousseita aiheita. Tässä kirjoituksessa pohditaan, miten kirjastot voivat olla yksilön kriisinkestävyyden tukena henkilökohtaisen resilienssin näkökulmasta. Näihin näkökulmiin pureuduttiin myös Aluehallintovirastojen kirjastotoimen 11.10.2021 järjestämässä koulutustilaisuudessa Varautuminen ja henkinen kriisinkestävyys, joka antoi paljon eväitä kansalaisten kriisinkestävyyden tukemiseen. 

Miten kirjastot voivat vahvistaa yksilöiden resilienssiä? 

Resilienssi on yksilön, organisaation tai muun tahon muutosjoustavuutta ja -kyvykkyyttä. Yksilöiden ominaisuutena resilienssiä kuvaillaan usein kykynä ponnahtaa takaisin vastoinkäymisen jälkeen. Resilienssi koostuu monesta tekijästä: osaltaan perustana ovat lapsuudet turvalliset kiintymyssuhteet, osaltaan yksilön ominaisuudet kuten optimismi, luovat ongelmanratkaisutaidot, itsemyötätunto ja kasvun asenne. Resilienssiä voi myös oppia. 

Kirjasto voi vahvistaa kansalaisten resilienssiä monella tavalla. Lukemisen edistämisellä ja aineistojen tarjoamisella on keskeinen merkitys, sillä tutkimusten mukaan kaunokirjallisuus mm. lisää empatiaa ja auttaa sanallistamaan tunteita. Digi- ja tiedonhakutaitojen opettaminen lisää yksilöiden pystyvyyden kokemusta. Kirjaston tuttu henkilökunta tukee osaltaan lapsen turvallisuuden tunnetta silloin, kun resilienssin perustuksia rakennetaan.  
 
Kuuluminen kirjastoyhteisöön -vaikka passiivisestikin - lisää luottamusta yhteiskunnan toimintaan, sillä onhan kirjasto harvoja ilmaisia turvallisia tiloja, jossa kukaan ei odota mitään. 

Kirjastot kansalaisten henkisen kriisinkestävyyden voimavarana 

Resilienssi liittyy läheisesti henkiseen kriisinkestävyyteen, joka on kykyä kestää kriisitilanteen paineet ja selviytyä niistä tilanteen jälkeen. Henkinen kriisinkestävyys on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.  Henkiselle kriisinkestävyydelle - kuten muillekin toiminnoille - keskeistä on se, että pohjaa sille rakennetaan normaalioloissa.  

Henkisen kriisinkestävyyden perustana on tunne osallisuudesta, yhteiskuntaan kuulumisesta ja elämän merkityksellisyydestä. Näitä kaikkia kirjasto voi tukea perustoiminnallaan. Kirjasto palveluna on tarkoitettu kaikille. Sen käyttöä ei rajata iän tai muun ominaisuuden perusteella, eikä sen käyttö vaadi erillisiä perusteluja tai tarvearviota. Kirjasto tarjoaa tiloja erilaisille tavoille kohdata ihmisiä ja olla vuorovaikutuksessa. Kirjastosta saa tietoja ja taitoja, joiden avulla yhteiskunnassa toimiminen helpottuu. 

Poikkeusoloissa sitoutuminen yhteiskuntaan saa uusia merkityksiä. Halu toimia yhteiseksi hyväksi esimerkiksi noudattamalla viranomaisten määräyksiä on osa henkistä kriisinkestävyyttä. 

Henkinen kriisinkestävyys on kuitenkin kuin fyysinen kunto: ei riitä, että on onnistunut jumppaamaan itsensä haluamaansa kuntoon, vaan kunnon ylläpitämiseksi on tehtävä aktiivisesti töitä. Tämä tarkoittaa sitä, että henkistä kuntoa ja kestävyyttä on pidettävä yllä myös poikkeusoloissa. 

Viimeistään korona-aikana kirkastui, mikä merkitys kirjaston tilalla, aineistolla ja henkilökunnalla on henkisessä kriisinkestävyydessä. Pelkkä perustarpeiden turvaus ei hyvinvoinnin kannalta riitä pitkälle, kirjastoa ja kulttuuripalveluita tarvitaan elämysten tarjoamiseen ja luomiseen.

Kirjastotoimen ylitarkastajat, Virpi Launonen (Itä-Suomi) ja Jonna Toukonen (Länsi- ja Sisä-Suomi)

bibliotek biblioteksväsendet