Aluehallintovirastot saivat OKM:ltä toimeksiannon tehdä kirjastojen asiakysely kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2018. Tuolloin kysyttiin kirjaston käyttäjiltä kirjaston palveluista ja käytöstä. Vuoden 2021 kysely tehtiin ajankohtaisesta teemasta ”Kirjasto demokratian edistäjänä”. Vastaajia ei rajattu kirjaston käyttäjiin, vaan kyselyn ja haastattelujen otanta (N=1000) muodostettiin valtakunnallisesta kuluttajapaneelista kiintiöidyllä satunnaispoiminnalla asuinalueen, sukupuolen, ikäluokan ja äidinkielen mukaan. Kyselyä oli laatimassa AVIen ylitarkastajien lisäksi kirjastoalan ammattilaisia alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta kirjastosta. Kyselyn toteutti Feelback Oy. Kyselyn kysymykset ja vastaukset löytyvät AVIen verkkosivuilta.
Kirjasto on matalan kynnyksen palvelu kaikille. Tämä oli kyselyn vastaajista 68 prosentin mielestä kirjaston vahvuus tiedonjakelussa. Samaa mieltä olivat niin kirjastoa viikoittain käyttävät kuin kirjastoa käyttämättömät vastaajat. Eniten (75 %) kirjaston matalaa kynnystä vahvuutena pitivät muutaman kerran kuukaudessa kirjastoa käyttävät. Kirjaston vahvuus on matalan kynnyksen palvelu erityisesti alle 10 000 asukkaan kunnissa asuvien vastaajien mielestä. Kirjaston kynnystä matalana pitivät vähiten ei-käyttäjät sekä nuoret aikuiset. Ei-käyttäjistäkin lähes puolet piti kirjaston vahvuutena matalaa kynnystä ja nuorista aikuisista yli puolet.
Kirjaston vahvuutena pidettiin myös helppoa saavutettavuutta (62 % vastanneista). Kriittisimmin saavutettavuuteen suhtautuivat ei-käyttäjät sekä harvoin lukevat. Ei-käyttäjistä vain 35 % piti kirjaston vahvuutena helppoa saavutettavuutta ja harvoin lukevista 45 %. Nuorista aikuisista lähes puolet piti kirjaston vahvuutena helppoa saavutettavuutta, vaikka he olivat ikäryhmittäin jaoteltuna kriittisimpiä. Kirjaston helppo saavutettavuus korostui yli 100 000 asukkaan paikkakunnilla asuvien vastauksissa verrattuna pienemmillä paikkakunnilla asuviin. Isojen kaupunkien tiheä kirjastotoverkko lisää saavutettavuutta.
Kirjastojen vahvuutena tiedonjakelussa pidettiin myös monipuolista painetun aineiston tarjontaa (58 % vastaajista). Kirjaston tarjoama monipuolinen aineisto mainittiin sitä useammin mitä isommalla paikkakunnalla vastaaja asui. Isoilla paikkakunnilla on isompi valikoima, vaikka kirjastokimpat tuovat isomman valikoiman pienempienkin kirjastojen kautta tarjolle. Ei-käyttäjät, vähän lukevat ja nuoret aikuiset olivat kriittisimpiä kirjaston tarjoaman monipuolisen painetun aineiston osalta.
Kirjastojen tarjoamaa digitaalista aineistoa piti vahvuutena vain kolmasosa vastaajista. Tässä ero eri ikäluokkien vastauksissa oli pieni. Kirjaston ei-käyttäjät näkyivät tässäkin kohdassa kriittisimpinä vastaajina. Positiivisimmin kirjastojen digitaaliseen aineistoon vahvuutena suhtautuivat kirjastojen aktiivikäyttäjät sekä paljon lukevat. Mielenkiintoista on, että paikkakunnan koolla ei näyttänyt olevan vaikutusta tämän kohdalla. Eroja erikokoisten paikkakuntien välillä vastauksissa oli vain kaksi prosenttiyksikköä. Tämä oli yllättävää, koska yhteistä e-kirjastoa on pidetty tärkeänä tasa-arvon näkökulmasta: samanlainen e-kirjatarjonta kaikkiin kirjastoihin ja erityisesti tämän on katsottu olevan tärkeää pienten paikkakuntien asukkaille.
Kirjastossa on saatavilla henkilökohtaista neuvontaa tiedon etsintään. Tätä piti kirjaston vahvuutena 56 % vastaajista. Kirjastoa käyttämättömistäkin lähes 40 % piti henkilökohtaisen neuvonnan saatavuutta kirjaston vahvuutena. Kirjastoa muutaman kerran kuukaudessa käyttävät pitivät saatavilla olevaa henkilökohtaista neuvontaa vahvuutena useammin kuin kirjastoa viikoittain käyttävät. Näille ns. heavy-usereille kirjasto on mitä ilmeisimmin niin tuttu paikka, että henkilökunnan apu on harvemmin tarpeen. Vanhemmat ikäryhmät nostivat henkilökohtaisen neuvonnan mahdollisuuden nuoria korkeammalle. Paikkakunnan koolla ei ollut merkitystä tämän vahvuuden osalta.
Puolet vastaajista piti vahvuutena kirjaston tarjoaman tiedon luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Kirjastoa viikoittain käyttävät heavy-userit nostivat kirjaston vahvuudeksi kirjaston tarjoaman luotettavan ja ajantasaisen tiedon selkeästi useammin kuin vähemmän kirjastoa käyttävät. Viikoittain kirjastoa käyttävistä tätä mieltä oli 65 %, ei-käyttäjistä vain 27 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna tämä oli korkeimmalla iäkkäimmillä ja laski tasaisesti iän myötä. Mutta 45 % nuorista aikuisistakin piti kirjaston vahvuutena tarjotun tiedon luotettavuutta ja ajantasaisuutta.
Vastaajista 45 % oli sitä mieltä, että kirjaston vahvuutena on myös, että tieto löytyy helposti. Tämä jakaa kirjaston aktiivikäyttäjät ja ei-käyttäjät selvästi. Vain neljäsosa kirjastoa käyttämättömistä oli sitä mieltä, että kirjastosta tieto löytyy helposti, kun puolestaan viikoittain kirjastoa käyttävistä kaksikolmasosaa piti tiedon helppoa löydettävyyttä kirjaston vahvuutena.
Vähiten kirjaston vahvuutena pidettiin hyviä näyttelyjä ja esittelyjä yhteiskunnallisista aiheista, kirjaston verkkosivut ovat ajantasaiset ja helppo käyttää, kirjasto tarjoaa monipuolisesti digitaalisia aineistoja ja kirjastossa on riittävästi tietokoneita tiedonhankintaa varten.
Ikäryhmittäin vanhemmat vastaajat arvostivat eniten kaikkia annettuja vaihtoehtoja kirjaston vahvuuksina. Kriittisyys kasvoi, mitä nuorempi vastaaja oli. Poikkeuksena oli ainoastaan hyvät näyttelyt ja esittelyt yhteiskunnallisista aiheista, joita nuorimmat vastaajat (18–34-vuotiaat) arvostivat jonkin verran enemmän kuin vastaajat keskimäärin. Eniten tätäkin arvostivat kuitenkin yli 65-vuotiaat vastaajat.
Alle 10 000 asukkaan kuntien kirjastojen verkkosivut olivat ajantasaiset ja helpot käyttää keskimääräistä useamman vastaajan mielestä. Kirjastojen kannattaisi panostaa enemmän verkkosivujensa ajantasaisuuteen ja helppokäyttöisyyteen, koska edes kirjastojen aktiivikäyttäjät eivät tunnistaneet niitä kirjastojen vahvuudeksi tiedonjakelussa. Digitaalisten aineistojen monipuolisen tarjonnan osalta haaste on aineiston saatavuus kirjastoille. Tähänkin toivottavasti saadaan parannusta yhteisen e-kirjastohankkeen myötä.
Kirjastot ovat säilyttäneet asemansa matalan kynnyksen palveluna ja helposti saavutettavana tiedonjakajana. Mutta aseman säilyttämistä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Kannattaa miettiä tarkasti nuoremman ikäryhmän sekä kirjastoa käyttämättömien muita kriittisempiä vastauksia. Millaisilla palveluilla, viestinnällä ja markkinoinnilla kirjastot voisivat jatkossa tarjota luotettavaa ja ajantasaista tietoa heillekin.
Merja Kummala-Mustonen
kirjastotoimen ylitarkastaja
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
