Luetaan! -lukukilpailussa luettiin 9 miljoonaa sivua – kirjastot lukutaitoa edistämässä

Publiceringsdatum 28.5.2021 14.45 Blogg

Oulun kaupunginkirjaston alueellinen kehittämistehtävä (ake) ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto järjestivät yhdessä alueen kirjastojen kanssa suuren Luetaan! -lukukilpailun. Lukukilpailu järjestettiin 15.3.–15.5.2021 Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin varhaiskasvatus- ja kouluryhmille. Kilpailussa oli viisi sarjaa: päiväkotiryhmät, eskarit, 1.–2.-luokat, 3.–4.-luokat ja 5.–6.-luokat. Kilpailuun osallistui 176 ryhmää, joissa oli yhteensä yli 3000 lasta. Osallistujat lukivat yhteensä huikeat 9 miljoonaa sivua.

Eniten osallistujia (51) oli 3.–4.-luokkalaisten sarjassa ja lähes yhtä paljon (45) 1.–2.-luokkalaisten sarjassa. 5.–6.-luokkalaisten sarjassa osallistujia oli puolet vähemmän (24) kuin 3.–4-luokkalaisten sarjassa. Alkaako lukuinto hiipua jo ennen yläastetta? Vai eivätkö opettajat pidä tämän ikäisten lukemisen edistämistä enää yhtä tärkeänä kuin alemmilla luokilla? Päiväkotisarjassa oli 35 osallistujaa ja eskareissa 21 osallistujaa. Luetuiksi sivuiksi hyväksyttiin sekä lasten itse lukemat että heille ääneen luetut sivut.

Aktiivisinta osanotto oli Pohjois-Pohjanmaalla, ja niinpä kaikkien sarjojen kärkisijat menivät sinne. Kaikkien sarjojen voittajat olivat kuitenkin eri kunnista. Tämä on hienoa. Kilpailun markkinointi ei tavoittanut yhtä hyvin Kainuun ja Lapin kouluja ja päiväkoteja, mutta niistäkin oli kuitenkin useita osanottajia lähes kaikissa sarjoissa. Palkinnot jaettiin 26.5. yhteisessä virtuaalijuhlassa osana Luetaan! -tapahtumaa.

Alueen kirjastot lahjoittivat kirjoja palkinnoiksi sekä markkinoivat kilpailua omissa kunnissaan. Markkinointimateriaalia oli tarjolla Oulun ake-toiminnan materiaalipankissa. Lisäksi kirjastot tietysti tukivat lukemista vinkkaamalla ja tarjoamalla luettavaa. Monet kunnat/kirjastot palkitsivat oman kuntansa aktiiviset osallistujat.

Piiros hahmosta, jolla on kuulokkeet päässä ja mukanaan puhelin tai tabletti.

Kuva on Luetaan!-kampanjan markkinointimateriaaleista.

Kirjastoilla merkittävä rooli lasten lukutaidon edistämisessä

Kirjastot edistävät lasten ja nuorten lukemista monella tavalla. Lukukilpailujen tapaiset kampanjat ovat näkyviä ja innostavia, mutta paljon tehdään myös vähemmän näkyvää yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa. Monet kirjastot sijaitsevat samoissa rakennuksissa koulun tai päiväkodin kanssa tai ainakin lähellä. Monessa kunnassa kirjastopalvelut päiväkotiin ja koululle tuo kirjastoauto. Näin lapsilla ja nuorilla on käytettävissään laaja ja uudistuva kokoelma asiantuntevasti valittuja lasten- ja nuortenkirjoja. Alle kouluikäiset lapset voivat helposti tulla kirjastoon satutunnille.

Kirjastoissa on paljon lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntemusta, jota varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset voivat hyödyntää. Kirjavinkkaus ja teemapaketit ovat monille tuttuja kirjastopalveluja kouluille ja päiväkoteihin. Myös kirjaston tarjoama kirjailijavieras voi innostaa lapsia ja nuoria lukemaan. Monessa kunnassa koulujen ja kirjaston yhteistyöstä on tehty sopimus tai vuosisuunnitelma sekä kirjastopolku tai -reitti, jossa on vuosiluokittaiset kirjastopalvelut oppilaille. Polkuja on laajennettu alkamaan jo pienistä lapsista neuvolayhteistyöllä ja yhteistyöllä varhaiskasvatuksen kanssa.

Kirjastojen tukena lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisessä ovat alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen lisäksi Seinäjoen kaupunginkirjasto, jolla on valtakunnallinen erityistehtävä (erte) lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Myös aluehallintovirastot ovat kautta vuosien tukeneet kirjastoja lukemisen ja lukutaitojen edistämisessä valtionavustuksia myöntämällä sekä kirjastojen osaamista kehittämällä.

Kaikki tämä kirjastojen tekemä työ lukutaitojen edistämiseksi on lakisääteistä ja jokaisessa Suomen kunnassa toteutuvaa, tosin kirjastojen resurssien mukaan vaihtelevasti. Sitä pidetään niin itsestään selvänä, ettei sitä juuri ole tutkittu. Lukuliike koordinoi parhaillaan lukutaitostrategian laatimista. Tässä työssä on huomattu, ettei suomalaisten kirjastojen lukemisen edistämistyön vaikutuksista löydy tutkittua tietoa. Vaarana on, että tutkimuksen puutteen takia tämä merkittävä, vuosia tehty työ ei saa arvoistaan merkitystä kansallisessa lukutaitostrategiassa. 

Lue lisää:

Lukumittari
Lukuliike: Kansallinen lukutaitostrategia 2030

Merja Kummala-Mustonen
kirjastotoimen ylitarkastaja
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

 

bibliotek