Kirjastot alueellisen tiedon lähteenä

Publiceringsdatum 12.1.2022 14.18 Blogg

Kirjastot demokratian vahvistajana, blogiteksti 2021 väestökyselystä.

Aluehallintovirastot saivat OKM:ltä toimeksiannon tehdä kirjastojen asiakaskysely kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2018. Tuolloin kysyttiin kirjaston käyttäjiltä kirjaston palveluista ja käytöstä. Vuoden 2021 kysely tehtiin ajankohtaisesta teemasta ”Kirjasto demokratian edistäjänä”. Vastaajia ei rajattu kirjaston käyttäjiin, vaan kyselyn ja haastattelujen otanta (N=1000) muodostettiin valtakunnallisesta kuluttajapaneelista kiintiöidyllä satunnaispoiminnalla asuinalueen, sukupuolen, ikäluokan ja äidinkielen mukaan. Kyselyä oli laatimassa AVIen ylitarkastajien lisäksi kirjastoalan ammattilaisia alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta kirjastosta. Kyselyn toteutti Feelback Oy. Kyselyn kysymykset ja vastaukset löytyvät AVIen verkkosivuilta.

Toimiiko kirjasto jatkossa myös alueellisen tason tiedon lähteenä?

Aluevaalien ennakkoäänestys on käynnissä kotimaassa 12.-18.1.2022 ja varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. Soteuudistus on samalla myös iso kuntauudistus. Hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö on jatkossa erittäin tärkeää. Erilaiset yhdyspinnat hallinnon tasojen välillä ovat keskeisiä sujuvalle yhteistyölle. Yksi näistä yhdyspinnoista liittyy tiedon saatavuuteen ja kirjastoihin. 

Aluehallintovirastojen kirjastotoimen väestökyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä kirjastojen roolista paikallisen ja valtakunnallisen tiedon tarjoajana. Paikallisella ja valtakunnallisella tiedolla tarkoitetaan tässä esimerkiksi tietoa ajankohtaisista asioista, päätöksenteosta sekä vaikuttamismahdollisuuksista.

Yli 80 prosenttia vastaajista pitää paikallisen ja valtakunnallisen tiedon saantia kirjastoista vähintään melko tärkeänä. Lisäksi noin 60 % vastaajista on etsinyt ja löytänyt oman kuntansa kirjaston kautta jotakin paikallisen ja valtakunnallisen tason tietoa. Tämä tarkoittaa, että myös ne, jotka eivät välttämättä itse ole tietoa kirjastosta etsineet pitävät sen saatavuutta tärkeänä. 

Nuoret aikuiset ovat löytäneet paikallisen tason tietoa kirjastosta keskimäärin vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat, mutta hekin pitävät kuitenkin yhtä lailla tärkeänä, että sitä on tarjolla kirjastossa. Valtakunnallisen tason tiedon osalta vastauksissa ei ole selvää ikäluokittaista jakautumista, vaan hajontaa on enemmän. 

Mielenkiintoinen yksityiskohta kyselyssä on myös se, että keskisuurten kuntien (yli 10000 ja alle 100000 asukasta) vastaajat ovat löytäneet paikallisen tason tietoa kirjastosta selvästi enemmän kuin pienten ja isojen kuntien asukkaat. 

Kyselyn tulosten perusteella on ilmeistä, että myös alueellisen tason tietoa tulee olla jatkossa saatavilla kirjastojen kautta. Kirjaston vahvuus on matala kynnys ja helppo saavutettavuus laajoin aukioloin. Aluevaalien äänestysaktiivisuus on herättänyt etukäteen huolta. On tulos lopulta mikä tahansa, alkavan valtuustokauden aikana tietoisuutta hyvinvointialueen tehtävistä ja päätöksistä tulee lisätä.

Aluevaltuuston yhtenä tehtävänä on asukkaiden osallistaminen päätöksentekoon. Vaikuttamistoimielinten, kuten hyvinvointialueen nuorisovaltuusto, lisäksi aluevaltuuston tulee järjestää esimerkiksi keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia. Erinomaisia paikkoja näille ovat alueen kirjastot. Kuntien keskeisenä tehtävänä on uudistuksen jälkeenkin asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen ja kirjastoilla on keskeinen rooli etenkin kulttuurihyvinvoinnin kentällä. Kirjastoilla on myös mahdollisuus olla linkki hyvinvointialueiden valmistelun ja päätöksenteon sekä asukkaiden välillä. Tähän kirjastojen kannattaa nyt myös itse aktiivisesti tarttua.

Marko Ojala
ylitarkastaja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

bibliotek bibliotekstjänster biblioteksväsendet