Aluehallintovirasto osallisuuden mahdollistajana

Publiceringsdatum 6.7.2021 10.30 Blogg

Osallisuustyössä ymmärretään erilaisia väestöryhmiä sekä tavoitetaan kaikkia ihmisiä ja palvelujen tarvitsijoita uudella tavalla, joka haastaa asiakkaita, ammattilaisia ja johtoa ymmärtämään, mistä kaikesta osallisuudessa on kyse. Hyödyn saajina on suomalainen väestö ja uudistuva hallinto, jonka keskiössä ovat ihmislähtöiset palvelut. Piirroskuva portaikossa olevista ihmisistä, jotka pitävät toisiaan kädestä.

EU-hankkeista hyötyä aluehallintovirastojen strategian ja avoimen hallinnon toteuttamiseen 

Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja teemat kuten osallistumisoikeus, osallistumisen mahdollisuudet ja niiden edistäminen sekä mukaan kutsuminen että mukaan pääseminen ovat herättäneet kiinnostusta ja nousseet vahvasti esille keskusteluissa.

Esimerkiksi Euroopan unionin rakennerahaston tuella toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmatyötä (2014 – 2020). Suomessa on toteutettu Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelmaa ja sen eri toimintalinjoja. Erityisesti toimintalinjan 5 kehittämistyöllä on pyritty vastaamaan eriarvoisuuden kaventamisen ja yhdenvertaisuuden vahvistamisen haasteeseen. Toimintalinja 5 on "Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta", ja sen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö (STM) rahoittaa valtakunnallista ja ELYt alueellista hanketoimintaa. Rahoitettujen hankkeiden kokonaismäärä kesäkuussa oli 520 jakautuen eri aluehallintoviraston alueelle. Kansallisesti ja alueellisesti uutta mahdollistamisen politiikkaa toteutetaan laajoissa hankkeissa, joissa usein yhdistyy myös tutkimus- ja kehittämistoiminta. Osallisuuden edistämisen hankkeiden tuloksista olisi hyötyä aluehallintoviraston ja tulevien hyvinvointialueiden palvelujärjestelmän keskeisiin haasteisiin. Hallinto- ja toimialojen yhdyspinnoille on löydetty uudenlaisia menetelmiä ja käytännön yhteistoimintaa mm. työllisyys-, sosiaali-, terveys-, sivistys- ja koulutuspolitiikkaa yhdistävissä asiakokonaisuuksissa.

Osallisuuden hankkeita voidaan käyttää myös instrumenttina, joka tukee sote-hallinnonalaa koskevan lainsäädännön toimeenpanoa ja kehittämistä kokeilemalla erilaisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Esimerkkeinä voidaan mainita vankien oikeusturva ja vankiterveydenhuolto valvonnan kohteena, työttömien terveystarkastukset (vt Terveydenhuoltolaki 30.12.2010 / 1326) ja Toipumisorientaatiomalli mielenterveyspalvelujen vaikutusten vahvistajana ja ehkäisevän lain toimeenpanoon tukena (vt Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 6§). Vaikka Toipumisorientaatio-mallia ei mainita laissa, näkyvät sen vaikutukset sekä mielenterveys- että päihdepalveluissa.

Miten hyödyntää EU:n investointia ja arvioituja lupaavia esimerkkejä?

EU:n sosiaalisten oikeuksien periaatteissa Suomen haasteena on eriarvoistuminen, väestön terveyserojen polarisoituminen ja huono-osaisuuden kasautuminen. 5. toimintalinjan kehittämishankkeiden tavoitteena on ehkäistä rakenteellista eriarvoisuutta ja osattomuutta ja edistää ihmisten kiinnittymistä yhteiskuntaan. Osallisuustyö vaikuttaa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen ja sillä on vahvasti yhteyttä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Monia eri kumppanuuksia yhdistävillä osallisuushankkeilla ei ole vaikutuksia vain yksittäisen ihmisen, vaan myös monen eri toimijan ja hallinnon näkökulmasta.

Kahdeksan eri ministeriön hallinnon alueellisena asiantuntijana aluehallintovirastoilla (AVI) on mahdollisuudet sisällyttää osallisuusymmärrystä ja tietoa valvonta-, lupa-, täydennyskoulutustehtäviensä sisälle. Aluerahoituksella tuetaan paikallisista tarpeista lähteviä kehittämishankkeita, joissa syntyy lupaavia, osallisuutta edistäviä esimerkkejä. AVIt voivat puolestaan valvonta- ja ohjaustyössään tehdä näitä esimerkkejä tunnetuksi asiantuntijaverkostoidensa välityksellä. 

Aluehallintoviraston toimessa voidaan huomioida ja integroida yhä paremmin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden näkökulmat. Osallisuuden tutkimus ja kehittämistyö nostaa esille esimerkkejä kaikissa edellä kuvatuissa teemoissa (esimerkkinä kouluterveyskysely ja Finnsoten väestökysely). Toimintaa on myös arvioitu yhdessä kehittämishankkeiden kanssa ja lupaavia esimerkkejä Innokylään on kirjattu jo yli 70. Esimerkkejä löytyy heikoimmassa asemassa olevien kanssa toiminnasta: nuorten elämänhallinta, työllisyyden tuki, vammaisten ja muiden osatyökykyisten työllisyyspoluille pääsy, sosiaalisen kuntoutumisen monet eri keinot, parempaa työ- ja toimintakyvyn arviointia sekä vaikuttavuutta ja laatua asunnottomuuden ja päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn sekä mielenterveyden vahvistamiseen.

Osallisuus luo toivoa ja tuo mielekkyyttä ihmiselle ja parhaimmillaan järjestelmän kaikkiin osiin. Positiiviselle lähestymistavalle on kysyntää ihmisten kohtaamisessa, palveluissa ja viranomaistoiminnassa. Nyt on kysyntää myös osallisuusymmärryksen, -tiedon, -tutkimuksen, -työkalujen ja osallisuutta tukevan kuntatyön äärellä.  Osallisuus on kaikkien oikeus, se on jotain hyvin inhimillistä ja hyvä lisä perinteiselle auttamisjärjestelmälle ja hallinnolle. Seurattavaksi jää, miten ihmisten kokemus osallisuudesta voisi vaikuttaa asiakastyytymättömyyteen ja kanteluiden määrään.

Ihmislähtöiset palvelut, kuntalaisten paremmat vaikuttamisen mahdollisuudet, palvelujen parempi yhdenvertainen saatavuus, laatu, vaikuttavuus ja yhteentoimivuus ovat osallisuuden merkittäviä mahdollistajia. Osallisuus voidaan nähdä aluehallintoviranomaisen näkökulmasta sen tehtäviä vahvistavana ja samalla uusia näkökulmia tuovana.

Aluehallintoviranomainen on keskeinen osallisuuden vaikuttaja 

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra) tukee työssään rakennerahastokauden valmistelua, tuottaa osallisuutta edistäviä tutkimustuloksia sekä niiden popularisointia, levittää ja viestii niitä yhdenmukaisesti neljällä ELY- ja kuudella AVI-alueella. Sokra-hankkeessa kehitetty osallisuuden teoreettinen viitekehys antaa vinkkejä osallisuustyön sisältöihin ja toteuttamiseen.

Kaikilla meillä on siis yhteinen tavoite: kansalaisten osallisuuden, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden vahvistuminen. Osallisuusajattelun ja kehitettyjen osallisuuden toimintamallien juurtuminen edellyttää monialaista ja verkostomaista yhteistyötä. Julkisten ja yksityisten toimijoiden uudenlainen yhteistyö sekä palvelujen käyttäjien osallistuminen ja vaikuttaminen palveluihin painottuu esim. tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa, sosiaalihuollon kehittämisohjelmassa ja mielenterveysstrategiassa, työkykyohjelmassa ja kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa.

Sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä sinnikkäästi esiintyvien terveyserojen poistaminen ovat teemoja, joissa aluehallintoviranomaisella on keskeinen rooli. Valvovalla asiantuntijaviranomaisella on moninaisia keinoja, joita on mahdollista tarkastella myös osallisuustietoa ja -ajattelua hyödyntävällä tavalla. Esimerkiksi kuntakäynnit ja informaatio-ohjaus sekä erilaiset kantelut ovat merkittäviä paikkoja havainnoida osallisuutta ja sen toteutumista.

Osallisuus on mainittu hallitusohjelmassa ja eri ministeriöiden suosituksissa. Koska käsite on suhteellisen uusi hallinnollisessa toiminnassa, niin asian edistämiseksi tarvitaan selvästi lisää vuorovaikutusta ja valmennusta myös viranomaistyöhön. Lakisääteisyydelle ja eri ministeriöiden lakien toimeenpanoa tukevalle keskustelulle on vielä tarvetta. Vaikka osallisuutta tulkitaan eri ministeriöissä hieman eri tavalla, se ei kuitenkaan estä kehitettyjen osallisuustyökalujen hyödyntämistä ihmisarvoa, itsemääräämisoikeutta, oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta käsittelevässä työssä.

Verkostotyöllä vaikuttavuutta

AVIt toimivat monialaisena asiantuntijana alueensa useissa eri verkostoissa. Näillä verkostoilla ja asiantuntijatyöllä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten kuntalaiset, asukkaat, asiakkaat ja eritoten työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat saavat vaikuttamisen kanavia ja osallisuuden kokemuksia vahvistettua. Osallisuutta tukevat alueelliset ja paikalliset verkostot parhaimmillaan vahvistavat paikallista ja alueellista elinvoimaa. Osallisuustyölle tarjoutuu aluehallintoviranomaisen kautta mahdollisuus tarkastella systeemivaikutuksia ja syventää samalla osallisuuden ymmärrystä tässä kontekstissa.

Osallisuuden kokeilu- ja kehittämishankkeet ovat nostaneet myös tarpeen kehittää ajattelua ja ymmärrystä osallisuuden merkityksestä ja vaikutuksista. Osallisuusosaamiselle on syntynyt kysyntää hankkeissa, kun on opittu toimimaan uudella tavalla ja saatu sen myötä uutta ymmärrystä myös ammatilliseen toimintaan. Erilaisten oppilaitosten rooli on toimia aktiivisesti alueensa kehittämistyössä. Oppilaitokset ovat mukana kehittämishankkeissa mutta juurruttamista ja uuden ymmärryksen levittämistä ei hanketyön aikana ehditä saada kestävälle pohjalle. Koska osallisuus kiinnostaa myös julkista hallintoa, nousee kysymys voisiko AVIn sivistysosaston täydennyskoulutustyön kautta saada osallisuusosaamista kestävämmälle pohjalle.

Aluehallintoviranomainen osallisuuden voimavarana

Aluehallintovirastolla on mahdollisuus toimia valtionapuviranomaisen ja eri ministeriöiden alueellisen asiantuntijuuden roolista kehittämistyön tukena. Tätä roolia voi vahvistaa osallisuuden näkökulmasta tukemalla sellaista toimintaa, jossa yhdenvertaisuus ja ihmisarvo ovat keskiössä. Tärkeätä on tunnistaa epäkohdat ja vaikuttaa niissä kohdin, joissa ongelmat alkavat kasautua ja pitkittyä.

Hyviä paikallisia esimerkkejä löytyy jokaisen AVIn alueelta runsaasti: erilaisia avoimia tiloja, kohtaamisen paikkoja ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. Näistä paikoista ihmiset saavat tukea oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, työllistymiseen tai turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Vähemmistöryhmien ja rikostaustaisten elämän mahdollistaminen ilman pelkoa tai sosiaalista häpeää ovat tuoneet erityisryhmiä tutuiksi uudella tavalla. Ihmisten sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja samanaikaisesti yksinäisyyden lievittäminen vahvistavat osallisuuden kokemusta.

Ihmisten tulisi saada elää omannäköistä elämää ja määritellä itse, mihin toimintaan ja palveluun hän osallistuu. Aluehallintovirasto voi tukea tätä kohtaamalla ihmisiä kunnioittaen ja kategorisoimatta ja etsimällä ihmisille yksilöllisiä ratkaisuja. Sellaista on muun muassa ihmisten vapaa-aikaan liittyvä toiminta, kuten harrastukset tai kulttuuritapahtumat. Palveluissa asiakasosallisuus on yksi tapa tukea osallisuutta. Ihmisen pitää myös saada vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja palveluihin ja sitä pitää tukea. Yhteisen hyvän näkökulmasta on luotava sellaisia olosuhteita, joissa ihmiset voivat osallistua hyvän tuottamiseen ja pääsevät myös nauttimaan yhteisestä hyvästä. Tämä edesauttaa sitä, että ihmiset saavat arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. Esimerkkejä näistä ovat Helsingin Myllypurossa tehty asuinalueen kehittäminen Siltaustoiminnan avulla tai Oulussa tehty osallistava budjetointi, jossa elinympäristön siivoaminen vaikutti positiivisesti osallistujien omaan alueen kiinnittymiseen.

Lisää osallisuutta

Toimintakentät, joissa työskentelemme, ovat jatkuvassa muutoksessa. Ympäristö ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kompleksisia, mikä näyttäytyy ammattilaisten ja palveluiden erikoistumisena. Tätä pirstaleista palvelujärjestelmää on vaikea hahmottaa ja hallita. Siksi ei ole yllättävää, että järjestelmän kokonaisuuden hallinnan ongelmat ovat yleisiä. Osallisuuden keskeiset periaatteet näkyvät hyvin aluehallintoviranomaisen toiminnassa, vaikkakaan käsite ei ole kaikille toimijoille vielä selkeä, ja kullakin alueella on omat painotuksensa ja vahvuutensa. AVIen ydintoiminta osallisuuden edistämisessä voi näkyä selkeästi ohjaus- ja valvontatyössä. Erityisen tärkeää on seurata, miten heikoimmassa asemassa olevien ääni saadaan aidosti kuuluville päätöksentekijöille asti. Vahvistamalla osallisuusajattelua osaksi asiakasraatien, neuvottelukuntien ja järjestöjen kautta saadaan väestön ja kuntalaisten vaikuttamiselle ja osallistumiselle vahvistusta tulevaisuuden toiminnassa.

Sokran toimesta Innokylään on koottu lupaavia osallisuuden toimintamalleja, joita voi hyödyntää monin eri tavoin. Hyvänä esimerkkinä liittyen New Public Government -ajatteluun on Osallisuutta edistävä hallintomalli. Sitä toteuttamalla mahdollistetaan kuntalaisten ja palvelun käyttäjien osallistuminen alueen ja palveluiden kehittämiseen ja ongelmien ratkaisuun – aina uuden toiminnon tai palvelun tarpeellisuuden toteamisesta toteutukseen ja arviointiin. Osallisuutta edistävässä hallintomallissa valtio tai kunta on edelleen vetovastuussa; mahdollistaa osallisuutta lisäävien toimintatapojen toteutumisen ja johtaa osallisuustyötä. Kokemusosaamisen hyödyntämistä on myös syytä ottaa laajemmin käyttöön.

Osallisuutta voidaan lisätä kitkemällä rajoitteita ja hyödyntämällä paikallisia voimavaroja. Rajoitteiden purkaminen voidaan aloittaa osallisuuden esteiden ja rajojen tunnistamisella. Syrjinnän, kiusaamisen ja väkivallan torjuminen sekä kansalaistoiminnan helpottaminen lisäävät osallisuuden kokemusta yhteisen hyvän kehittämisestä. Tätä voidaan edistää olemisen ja toiminnan paikkojen luomisella ja saavutettavien kohtaamisten mahdollistamisella. Sellaista strategista toimintaa on hyvä tukea, joka edistää osallisuutta ja uudistaa voimavaroja. Eri toimijoita on hyvä kohtauttaa, verkostoida ja tukea yhdessä tekemistä sekä yhteisen hyvä rakentamista. Paikallisten voimavarojen hyödyntämisessä yhdessä tekeminen kasvattaa kapasiteettiä. Esimerkiksi palveluita voidaan kehittää osallistavasti ottamalla käyttöön esimerkiksi kiertävän kokouksen periaatteet, jolloin kaikki pääsevät ääneen. Toinen esimerkki on päihdepalvelut ja huumehoidon kehittämisen malli, jossa hankinnoissa ja suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa osallistujat ovat mukana.

Näiden lisäksi on hyvä tarkastella myös meidän kaikkien ammattilaisten osallisuuden kokemusta. Se tukee monin tavoin tuotettujen palvelujen vaikuttavuutta. Päätösten tulisikin olla ihmisten omaehtoista aktiivisuutta kannustavaa ja palkitsevaa.

Lupa osallistua ja osallistaa

Julkisella hallinnolla on mahdollisuus tarkastella osallisuuden kautta myös omia uudistumisen tarpeitaan. Yhteiset päämäärät, strategiat, suuntaavat hallinnon uudistamista ja yhdessä tekemistä tulevaisuudessa.

Kansalaisten oikeusturvaa on se, että kaikki voisivat olla osallisia omassa elämässä, yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä yhteisestä hyvästä. Mutta miten voidaan taata se, että osallisuus on kaikille yhdenvertaista? Voisiko osallisuus olla muutoksen ytimessä oleva perusta, jotain sellaista, jonka kautta voi tarkastella omaa sisäistä ja ulkoista toimintaa. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mukaan saaminen ja heidän kokemusten ja näkemysten huomioiminen on edellytys yhdenvertaisuuden turvaamiselle. Laillisuusvalvojan, kehittämistyön tukemisen ja informaation antajan roolissa aluehallintovirastolla on hieno mahdollisuus ohjata osallisuusajattelun kehittymistä.

Ihmiskeskeisesti voidaan uudistaa ja kehittää, oli näkökulma sitten taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen kestävyys tai digitalisaation hyödyntäminen.

Ota osallisuuden periaatteet käyttöösi:

  • Ihminen voi osallistua toimintaan tai palveluun omaehtoisesti.
  • Osallistujalle etsitään yksilöllisiä ratkaisuja.
  • Osallistuja kohdataan kunnioittaen ja kategorisoimatta.
  • Yksin jääneet ja omiin oloihinsa päätyneet löydetään ja saadaan mukaan toimintaan.
  • Toimintaa tai palvelua kehitetään yhdessä.
  • Toiminta vahvistaa osallistujan vaikuttamismahdollisuuksia myös toiminnan ulkopuolella.
  • Ihminen pääsee osalliseksi yhteisestä hyvästä. Ihminen saa arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. Yhteiskuntaryhmät kohtaavat.
  • Osallisuutta edistävät keinot juurtuvat osaksi jatkuvaa toimintaa.


Kirjoittajat:

Tytti Tuulos, Sokra-hankkeen asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Varpu Wiens, Sokra- osahankkeen asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Raija Fors, ylitarkastaja, PSAVI

Lue lisää:
Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa
Osallisuuden edistämisen mallit ja lupaavat käytänteet Innokylässä 
Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta
Osallisuutta edistävä hallintomalli edistää osallisuuden johtamista 
THL Raportti 14/2019: Uusi julkinen hallinta, yhteistyö ja osallisuus sosiaali-ja terveyspalvelujen hankinnassa: Tapaustutkimus innovatiivisesta huumehoidon hankinnasta
 

samarbete