Tupakkalain viranomaistehtäviä hoidetaan kuntien ympäristöterveydenhuollossa, Valvirassa ja aluehallintovirastoissa. Valvonta koskee muun muassa tupakkatuotteiden myyntiä, tukkumyyntiä, yleisiä tupakointikieltoja sekä asuntoyhteisöjen hakemia tupakointikieltoja. Perinteisten tupakkatuotteiden käyttö Suomessa on ollut pitkään laskusuunnassa. Viime vuosina kuitenkin erilaisten nikotiinituotteiden päihdekäyttö on kasvanut huomattavasti, ja lapsia sekä nuoria houkuttavat myös niin sanotut vapet. Vapet ovat nikotiinittomia sähkösavukkeen kaltaisia laitteita.
Tupakkalakiin (549/2016) on kirjattu lain tarkoitukseksi tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen, sillä kyseessä olevat tuotteet sisältävät ihmisille myrkyllisiä aineita ja ne aiheuttavat riippuvuutta. Tupakkalaki onkin syystä laajenemassa vuoden 2024 aikana koskemaan perinteisten tupakkatuotteiden ja sähkötupakkatuotteiden lisäksi nikotiinituotteita. Lisäksi erilaisten tupakan vastikkeiden kuten esimerkiksi vape-tuotteiden rajoitukset alaikäisille laajenevat. Esimerkiksi koulujen henkilökunnalle olisi tulossa paremmat mahdollisuudet puuttua tilanteisiin. Lainsäädäntöehdotuksessa on merkittävänä heikkoutena nuorten ja lasten kannalta se, että lakiin oltaisiin sallimassa erilaiset maut nikotiinituotteille, vaikka tupakkatuotteista ne on saatu kiellettyä.
Ehkäisevän päihdetyön haittoja ehkäisevä työ kohdistuu myös tupakka- ja nikotiinituotteisiin. Ehkäisevä päihdetyö on kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. Laissa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) velvoitetaan päihde-, tupakka- ja rahapeliolojen seuraamiseen, tiedottamiseen ja tarjoamaan tietoa haitoista ja niiden vähentämisestä. Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jolla vähennetään päihteiden käyttöä sekä päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Ehkäisevässä päihdetyössä tulee kiinnittää huomiota myös muille kuin päihteidenkäyttäjille, kuten lapsille ja nuorille aiheutuviin haittoihin.
Tupakka ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy nuorilla
Duodecimin Käypä hoito -suositus painottaa tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn aloittamista jo alakoulun 3.–4. luokilla. Ehkäisytoimet tulisi suunnata erityisesti 9–18-vuotiaisiin, koska tässä ikäryhmässä aloitetaan kokeilut ja käyttö vakiintuu. Koulujen, oppilaitosten ja suun terveydenhuollon rooli on keskeinen aloittamisen ehkäisyssä. Lisäksi on tärkeää huomioida riskitekijät, kuten vanhempien tai kavereiden tupakointi, koulunkäynnin haasteet ja tuotteiden helppo saatavuus.
Etelä-Suomen aluehallintovirastossa toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön ryhmä, jossa monialaisesti kerätään tietoa ja tehdään poikkihallinnollista yhteistyötä yhdenmukaistamalla kuntien ja hyvinvointialueiden ohjausta. Ryhmän jäsenillä on omat laki- ja toimialakohtaiset verkostot, joissa myös viedään eteenpäin tätä yhteistä asiaa.
Terveellisten elämäntapojen tukeminen hankkeissa
Aluehallintovirasto vaikuttaa savuttomuuden ja nikotiinittomuuden edistämiseen myös valtionavustusten avulla, joita myönnetään vuosittain yli 40 miljoonaa euroa erilaisiin liikunta-, kirjasto- ja nuorisoalan hankkeisiin. Hankkeet tähtäävät pääasiassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Nuorisoalan avustuspäätöksissä sovelletaan Nuorisolakia (1285/2016), jonka tavoitteena on muun muassa tukea nuorten kasvua sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteet toteutuvat siten, että myös hankkeissa huolehditaan terveistä elämäntavoista, kestävästä kehityksestä sekä ympäristön ja elämän kunnioittamisesta. Valtionavustusten saajista esimerkiksi kunnat ovat vastuussa siitä, että avustuksella palkattujen henkilöiden työpaikat sekä koulut ja muut tilat, jossa hankkeita toteutetaan ovat savuttomia.
Jatkossa tarvitaan entistä enemmän toimialat ylittävää yhteistyötä, jotta vastuulliset toimijat yhteiskunnassa suojaavat nuoria ja lapsia tupakka- ja nikotiiniteollisuuden vaikuttamiselta. Ongelmia ehkäisevä työ on aina kannattavampaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.
Kirjoittajat:
Tomi Kekki, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja, Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö
Heli Heimala, ylitarkastaja, Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus -yksikkö
Kristian Åbacka, ylitarkastaja, Kulttuuritoimen yksikkö
