Kouluterveyskyselyn pohdintaa Pohjois-Suomen näkövinkkelistä

Publiceringsdatum 10.11.2021 14.25 Blogg

Viime keväänä tehdyn kouluterveyskyselyn tulokset kertovat positiivisesta kehityksestä: Nuorten tupakanpoltto ja humalajuominen ovat vähentyneet. Mutta miltä tulokset näyttävät, jos sukellamme hiukan syvemmälle, ja tarkastelemme tuloksia tarkemmin alueellisesti?

Pohjois-Suomen (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) tulokset

Syyskuussa julkaistujen tulosten mukaan Pohjois-Suomen nuoret eli 8.–9. luokkalaiset ovat vähentäneet päihteidenkäyttöä. Myös raittiiden määrä on kasvanut hiukan sitten vuoden 2019 kyselyn. Tupakkatuotteiden, tupakan ja nuuskan, käyttö on vähentynyt, mikä selittynee osalta niiden saatavuusongelmilla. Ruotsin rajan ollessa kiinni nuuskan saatavuus on ollut katukaupassa heikkoa ja hinta korkealla.

Raittiiden nuorten määrä on kasvanut jo vuosia ja Pohjois-Suomenkin alueella 8.–9. luokkalaisista nuorista raittiita on 60–70 prosenttia. Puolet kasi- ja ysiluokkalaisista ei ole kokeillut tupakkatuotteita.

Lukion 1.–2. luokkien osalta kehitys Pohjois-Suomessa on ollut pääosin parempaan suuntaan. Tosin Kainuussa on ollut vähäistä kasvua kannabiskokeiluissa, humalajuomisessa ja tupakkatuotteiden käytössä.  Lukiolaisista yli 50 prosenttia ei ole kokeillut mitään tupakkatuotetta.

Mutta mitä onkaan tapahtunut ammattikoulussa opiskeleville tytöille?

Humalajuominen, kannabiskokeilut ja nuuskan käyttö on lisääntynyt koko alueella ammattioppilaitoksessa opiskelevien tyttöjen osalta. Nuuskaa käyttää päivittäin jo 7–10 prosenttia tytöistä, mikä on jo merkittävä määrä. Kehitystä olisi hyvä pohtia tarkemmin, sillä joidenkin vuosien päästä nämä nuoret voivat olla jo tulossa äideiksi ja heillä saattaa olla halu luopua nuuskan käytöstä. Mutta löytyykö meiltä osaamista vahvoista nuuskatuotteita vierottamiseen neuvoloissa? Jo nyt olisi tärkeää aloittaa keskustelu siitä, miten vahvojen nikotiinituotteiden käyttö vaikuttaa sikiöön ja kuinka löydämme oikean hoidon ja avun nuuskan käytön lopettamiselle.

Päihteiden käytön vähenemiseen on todennäköisesti vaikuttanut myös korona. Korona-aikana nuoret ovat olleet eristettyinä koteihinsa ja sosiaalinen kanssakäyminen on rajoittunut koulu- ja opiskelumaailmaan. Usein nuorten päihdekokeiluihin ja päihteidenkäyttöön liittyy vahvasti sosiaalinen paine ja ryhmässä toimiminen. Kun kontaktit ovat vähäisiä, myös ryhmänpaine aloittaa nikotiinituotteiden ja muiden päihteiden käyttö on huomattavasti vähäisempää.

Jo nyt kuuluu kentältä, että koronarajoituksista luopumisen jälkeen nuoret ovat kokoontuneet isoissa joukoissa ja myös alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö on lisääntynyt. Nyt on hyvä aika toimia ja ottaa päihteet puheeksi lasten ja nuorten kanssa sekä kotona että muissa kasvatusympäristöistä.

Suomalaisessa kulttuurissa päihteet ovat olleet isossa roolissa niin iloissa kuin suruissa. Olisiko nyt aika uudelle kulttuurille? Nuoret tarvitsevat tukea ja vaihtoehtoja päihteettömään elämään, jotta hyvä kehitys voisi jatkua. Että osaisimme iloita ja surra sanoilla ja teoilla ilman päihteitä. Olisiko vihdoin niin että päihteiden käyttö ei olisi pakollinen riitti aikuisuuteen?

Kirjoittajat:

Saija Himanka
aluekoordinaattori
EHYT ry

Raija Fors
ylitarkastaja
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
[email protected]

förebyggande rusmedelsarbete pohjois-suomen aluehallintovirasto pohjois-suomi rusmedelsarbete rusmedelsberoende service för missbrukare