Kirjastosta monipalvelupuuhamaa?

Kirjastopalvelujen monipuolistuminen ja muuttuminen vaatii, että kirjastotilat myös elävät muutoksessa mukana. Kirjastolaki määrittelee kirjastoille uusia tehtäviä, joihin kirjaston tilojenkin olisi taivuttava. Tilojen käyttöön vaikuttavat myös uudet aineisto- ja palvelumuodot. Kaikki nämä on otettava huomioon kirjastotiloja kehitettäessä tai uusia tiloja suunniteltaessa.

Viime vuosina on ollut nähtävissä erityisesti omatoimikirjastopalvelujen voimakas lisääntyminen. Osaltaan se on sysännyt liikkeelle uusia kirjastotilojen kehittämistarpeita. Osaltaan taas vanhojen tilojen sisäilmaongelmat ajavat kirjastoja uusiin tiloihin tai ainakin suuriin remonttitarpeisiin. Peruspalveluarvioinnin mukaan 40 % kunnista aikoo lähimmän viiden vuoden aikana peruskorjata kirjastotiloja tai rakentaa uuden kirjastorakennuksen. Yhä useammassa tapauksessa kirjasto sijoittuu rakennukseen, joka palvelee monia muitakin toimijoita.

Parhaimmassa tapauksessa kirjasto voi toimia tasavertaisena muiden toimijoiden kanssa yhteiskäyttötiloissa tai ainakin saman katon alla monen muun toimijan kanssa. Huonoimmassa tapauksessa kirjasto on sysätty liian pieniin tiloihin ja monitoimitilojen käyttö toimii enemmän muiden toimijoiden ehdoilla. Kauheimpana vaihtoehtona on se, että kirjastoa ei oteta edes mukaan uusien tilojen suunnitteluun. Tuo kauhuskenaario ei ehkä ole ihan todellisuutta, mutta pelkoja sen suhteen kirjastoissa silti on. Uusia monitoimitiloja suunniteltaessa kuntien heikkenevä talous ja vahvempi koulutoimi sanelevat paljon. Kiltit kirjastolaiset ohitetaan helposti ja uuden kirjastotilan suunnittelussa mennään minimitasolla sieltä missä aita on matalin. Joissakin kunnissa kirjastojen todellinen vaihtoehto on suostua tilojen osalta minimiin, jos sillä vältytään kirjaston lakkauttamiselta. Onhan kunnassa kuitenkin oltava edes yksi kirjasto, vaikka vaatimatonkin.

Saman katon alle sijoittuvat palvelut voidaan nähdä monessa suhteessa myös positiivisena asiana. Tärkeää on, että kirjasto on jo alusta alkaen mukana tilojen suunnittelussa. Tällöin kaikki osapuolet hyötyvät ja eri toimintojen yhteensovittaminen on mahdollista ilman, että joku kokee kärsivänsä. Valtakunnallisessa peruspalvelujen arvioinnissa useat kyselyyn vastanneet näkevät yhteisten tilojen tuovan synergiaetuja kaikille. Muunneltavat kirjastotilat ovat sekä kirjaston itsensä kannalta että muidenkin tiloissa toimivien kannalta oikeasti hyvä asia. Toimintaa voidaan suunnitella aidosti yhteistyössä ja hyödyntää eri tiloja puolin ja toisin. Eikä aina niin, että muut tulevat kirjastoon, vaan kirjastokin voi levittäytyä muiden tiloihin, vaikkapa jonkin tapahtuman muodossa.

Otsikon monipalvelupuuhamaa viittaa siihen, että kirjastot ovat tulleet ulos perinteisestä roolistaan ja laajentaneet palvelujaan ja aineistojaan hyvinkin erikoisiin ulottuvuuksiin. Kirjastoissa tehdään muutakin kuin luetaan ja opiskellaan. Kirjastossa voidaan vaikkapa 3D-tulostella ja kirjastosta voidaan lainata vaikkapa lumikenkiä. Yksin kirjasto ei kaikkea ole saanut aikaan. Usein on tarvittu yhteistyökumppaneita. Ja usein on tarvittu uusia tiloja. Näissä kirjastojen joustavuus ja monipuolisuus korostuu. Kun suunta näyttää yhä enemmän olevan yhteiskäyttötiloihin ja monipalvelukeskuksiin, niin kirjastojen kannattaa olla siinä kehityksessä mukana. Kirjastojen tehtävä on muutakin kuin lukemisen edistämistä. Kuten Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) sanoo, kirjasto myös edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Ja siinä on kirjastojen mahdollisuus yhteiskäyttötilojen suunnittelussa.

Vuoden 2019 peruspalvelujen arvioinnissa kirjastotilojen osalta yhtenä toimenpide-ehdotuksena esitetään: ”Kunnat jatkavat yhteisten tilojen käyttöönottoa ja toimialat ylittävää yhteistyötä. Kirjastojen pitää olla alusta lähtien suunnittelemassa sekä yhteisiä tiloja että toimintaa, jotta kirjasto voi kirjastolain mukaisesti ottaa huomioon kirjastotilan erilaiset käyttäjäryhmät ja kirjastotoiminnan muutokset.” Tämä kun toteutuu, niin kirjastot voivat katsoa uusin silmin tulevaisuuteen. Ja vielä niitä neliöitäkin tarvitaan kirjastoissa.

Vesa Sarajärvi
Kirjastotoimen ylitarkastaja, Lapin AVI