Kirjaston monet roolit kunnassa: sote-uudistus ja kuntien uusi alku 

Publiceringsdatum 21.7.2021 10.18 Blogg

Käsi poimii hyllystä kirjan.

Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen, joka muuttaa kuntien palvelurakennetta paljon. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät 21 hyvinvointialueelle. Kuntien hoidettaviksi jäävät sivistys- ja kulttuuripalvelut, rakennetun ympäristön ylläpito sekä elinvoimapalvelut. Miten teidän kunnassanne on alettu suunnitella tulevaa palvelurakennetta?

Kunnat eivät voi tuudittautua siihen, että sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueille pelastaisi kuntatalouden. Kuntien rahoituspohja muuttuu sote-uudistuksen myötä, kun siirtyvien palvelujen valtionosuudet eivät enää kilahda kunnan kassaan. Taloudellisesti uusi tilanne luo kuntatalouteen parempaa ennustettavuutta, mutta samalla on syytä katsoa hiukan nenää pidemmälle: millä eväillä kuntaa jatkossa kehitetään ja ylläpidetään? Miten ja millaiset palvelut tuotetaan olemassa olevalle ja tulevalle väestölle?

Suurimmassa osassa kunnista väestö ikääntyy ja vähenee. Samalla pienenevät valtionosuudet, joten kuntien on ratkaistava palvelujensa rahoittaminen. Millainen on palvelurakenne - yhdistetäänkö esimerkiksi kirjasto ja kansalaisopisto? Entä miten hoidetaan yhteistyö hyvinvointialueen alaisuudessa oleviin vanhusten palveluihin ja neuvoloihin? Miten pidetään huolta hyvinvointipalvelujen yhtenäisyydestä, kun osa hyvinvointipalveluista on kuntien ja osa hyvinvointialueiden hallinnoimaa?

Hyvinvointi määritellään uudestaan: se ei ole vain sairaudenhoitoa, vaan laajemmin hyvää elämää, johon siis vaikuttavat myös kuntien ylläpidettäviksi jäävät palvelut. Kuntalaiset tarvitsevat hyvinvointia edistävää ja sairautta ennaltaehkäisevää henkistä ja fyysistä toimintaa. Vielä ei ole selvää, millaisina kokonaisuuksina nämä palvelut jatkossa tarjoillaan. 

Rohkeat kokeilut vahvistaisivat kirjastojen uusia rooleja

Kirjastojen tulee tuoda esille entistä vahvemmin kytköstään hyvinvointiin. Kirjaston hyvinvointirooleina voidaan nähdä ensinnäkin mielekäs vapaa-aika. Tutkimusten mukaan mielekäs tekeminen vapaa-ajalla parantaa ihmisten kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin, joilla vapaa-aikaa voi viettää. Erityisesti pienissä kunnissa kirjasto on keskeinen kulttuuripalvelujen tuottaja ja alusta. Kirjastotila pitäisikin nähdä alustana monipuoliselle toiminnalle, jolla voidaan edistää niin kulttuurisia kuin osallisuuteen liittyviä tarpeita.

Toisena aspektina kirjastojen hyvinvointirooliin on lukutaitojen vahvistaminen. Hyvä lukutaito antaa paremmat edellytykset kouluttautumiseen ja työelämään, mikä puolestaan indikoi parempaa tulokehitystä. Jatkuvan oppisen valmiudet ovat kiihkeästi muuttuvassa yhteiskunnassa tärkeitä. Niitä kirjasto voi tukea palveluillaan.

Entä onko kuntalaiset osallistettu suunnittelemaan uutta palvelurakennetta? Kirjastojen roolia demokratian ja osallisuuden edistäjänä ei tule unohtaa. Menestyviä kuntia yhdistää kuntalaisten ylpeys omasta kunnasta, johon liittyy olennaisena osana kokemus kuntaan kuulumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kirjasto matalan kynnyksen tilana tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden monenlaisille demokratiaa ja osallisuutta vahvistaville kokeiluille. 

Lukutaidoilla on merkitys myös demokratian ja osallisuuden kehittämisessä. Monipuoliset lukutaidot mahdollistavat osallistumisen eri alustoilla ja välineillä käytävään keskusteluun.

Sote-uudistus haastaa kunnat - ja kirjastot niiden mukana - pohtimaan uutta rooliaan. Kirjastoilla on nyt oiva hetki tuoda esille vahvaa rooliaan yhdenvertaisena tilana sekä arjen hyvinvointia tuottavana palveluna. Uusia kokeiluja ja yhteistyömalleja kaivataan. Kuka on rohkea ja testaa jotakin aivan uutta konseptia, jossa ennakkoluulottomasti yhdistetään eri substansseja yhteen ja katsotaan palvelutarjontaa perinteisten siilojen ulkopuolelta? Uusien rakenteiden lisäksi on hyvä hetki miettiä laajemminkin kunnan resurssien joustavaa käyttöä: voisivatko esimerkiksi kulttuuripalvelut ja tekninen toimi löytää jonkin yhteisen sävelen rakennetun ympäristön kehittämisessä?

Kirjastotoimen ylitarkastajat Satu Ihanamäki (Lappi) ja Virpi Launonen (Itä-Suomi)
 

bibliotek kommuner