Arjen turva on henkisen kriisinkestävyyden perusta koronatilanteen pitkittyessä - Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Merja Ekqvist totesi kokouksen aluksi, että aluehallintoviraston marraskuuta koskevia kokoontumisrajoituksia valmistellaan parhaillaan. Pääkaupunkiseudulla on maanantaista 19.10. alkaen ollut voimassa määräys, jonka mukaan yli 20 hengen yleisötilaisuuksissa pitää noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta turvaväleistä ja hygieniakäytännöistä. Muualla Etelä-Suomen alueella on lokakuun ajan voimassa määräys, jonka mukaan ohjetta täytyy noudattaa järjestettäessä yli 50 hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Tautitilanne on pahentunut lokakuun edetessä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueilla, joskin viimeisimpien tietojen valossa tilanne olisi tasoittumassa jonkin verran Uudellamaalla.

Koronaepidemia on moniulotteinen kriisi, jolla on kauaskantoisia seurauksia

Jan Vapaavuori totesi, että korona on aiheuttanut paitsi terveydellisen, myös taloudellisen ja sosiaalisen kriisin. Nämä näkökulmat ovat toisiinsa tiiviisti yhteydessä ja vaikuttavat toinen toisiinsa: taloudellinen kriisi pahentaa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Helsingin työpaikat painottuvat palvelualan työpaikkoihin, joihin korona on iskenyt poikkeuksellisen pahasti. Tätä kautta kriisi iskee voimallisimmin nuoriin, sillä iso osa luovan alan ja palvelualan työntekijöistä on nuoria ja maahanmuuttajataustaisia. Seuraukset voivat olla pitkäkestoisia ja pahentaa segregaatiota. Siksi yhteiskunta pitäisi voida pitää mahdollisimman pitkälle avoinna koronaepidemiasta huolimatta ja torjuntatoimissa pitäisi aina tasapainotella terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien välillä.

Vapaavuori myös korosti yhteistyön merkitystä: pääkaupunkiseutu on yhtenäinen alue liikkumisen, työssäkäynnin ja joukkoliikenteen suhteen. Tämän vuoksi kannattaa pyrkiä yhteneväisyyteen koronarajoituksissa ja ylipäänsä koronakriisin hoidossa. Vapaavuori totesi alueellisen ja paikallisen yhteistyön toimineen hyvin mutta toivoi aktiivisempaa yhteistyötä keskushallinnon kanssa, kun koronarajoituksista linjataan ja päätetään.

Paneeli: koronakriisi koskettaa kaikkia mutta iskee silti pahiten niihin, joilla menee jo ennestään heikosti

Paneelikeskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että arjen turvallisuuden tunne on henkisen kriisinkestävyyden perusta, kun koronatilanne pitkittyy. Ari Evwaraye huomautti, että jatkuva työ arjen turvallisuuden ja toimintakyvyn turvaamiseksi on tärkeää. Jos alamme toimia vasta kriisin kohdatessa, se on myöhäistä.

Sekä piispa Teemu Laajasalo että Mieli ry:n toiminnanjohtaja Outi Ruishalme kuvasivat keskustelussa toivon merkitystä. Ihmiset ovat lähtökohtaisesti joustavia ja kestävät monia asioita, mutta tarvitaan tietoa siitä, mitä tilanteessa voi tehdä, ja luottamusta siihen, että koronatilanne joskus helpottaa. Ruishalme kertoi, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt pandemian aikana ja sosiaalinen kanssakäyminen pitäisi mahdollistaa.

Pinja Orre PING Helsingistä totesi, että koronatilanne aiheuttaa paljon epävarmuutta ja kysymyksiä, minkä vuoksi on tärkeää, että kaikille pystytään jakamaan ja tarjoamaan ajankohtaista oikeaa tietoa. Tilanne antaa hyvän mahdollisuuden väärän tiedon levittämiselle esim. somessa, mikä lisää entisestään epävarmuutta ja pelkoa. Sosiaalisen median kanavat ovat erittäin keskeisessä roolissa kriisitilanteessa. Somessa voisikin osallistaa yleisöä enemmän ja siten lisätä myös viranomaisten ja kansalaisten välistä vuoropuhelua ja kasvattaa yhteisöllisyyden tunnetta.

Panelistit keskustelivat myös siitä, keihin kriisi iskee pahiten ja miten kriisistä voidaan palautua. Koronakriisi on toisaalta demokraattisempi kuin moni muu kriisitilanne ja läpileikkaa koko yhteiskuntaa ja sen kaikkia jäseniä. Silti osa kärsii kriisistä enemmän kuin toiset, mikä eriarvoistaa ihmisiä ja on uhka yhteiskunnan toimintakyvylle. Jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevat kärsivät eniten myös koronakriisistä ja sen vaikutuksista. Ratkaisuiksi panelistit hahmottelivat kohdennettua tukea ja palvelutarjontaa: pyritään tarjoamaan sellaista apua ja tukea eri tilanteissa oleville, joka on aidosti hyödyksi. Tiedostetaan se, että osa tarvitsee pitkäkestoista tukea, osa akuuttia apua.

Yhteenvetona päivän kokouksesta voi todeta, että keskeistä on katsoa tulevaisuuteen: meidän pitää nyt kaikin mahdollisin keinoin yrittää välttää tilanne, jossa meillä on pian käsissämme koronaviruskriisin lisäksi mielenterveyspandemia. Myös pitkäkestoisiin seurauksiin pitää löytää tehokkaita täsmälääkkeitä.

Lisätietoja:

Merja Ekqvist, ylijohtaja, p. 0295 016 000 (vaihde)
[email protected]
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa ja toimia viranomaisten välisenä tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueellisessa valmiustoimikunnassa on mukana maakuntien varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat.