Aluehallintoviraston podcastit

Tällä sivulla julkaisemme aluehallintoviraston vastuualueiden tuottamia podcasteja.

Kirjastotoimi: Ääniä ylitarkastuksen maailmasta

Jakso 1: Peruspalveluiden arviointia osa 1

Avien kirjastotoimen podcast on täällä! Ensimmäisessä jaksossa syvennytään peruspalvelujen arvioinnin tuloksiin.

[Mika] Hyvää vuorokaudenaikaa ja tervetuloa kuuntelemaan aluehallintoviraston kirjastotoimen toimialapodcastia Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Tässä podcast-sarjassa tutustutaan aluehallintoviraston kirjastotoimeen, ensivaiheessa meidän tiedon tuotannon ja arvioinnin toimintaan ja erityisesti vuoden 2021 peruspalvelujen arviointiin - sen asetelmiin, tuloksiin, johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tuonnempana pyrimme nostamaan muitakin mielenkiintoisia asioita omasta toiminnastamme kuultavaksi. Minä olen ylitarkastaja Mustikkamäki ja työskentelen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Minulla oli ensimmäisessä jaksossa vieraana Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen avista sekä Susanne Ahlroth avien ruotsinkielisestä yksiköstä. Oli mukava saada heidät mukaan keskustelemaan peruspalvelujen arvioinnista yhdessä. Mitä kuuluu och hur står det till, Kristiina ja Susanne? Ja kerrottakoon vielä että podden är delvis på svenska, men jag låter de mera svensktalande ta ansvar för flerspråkighet – även denna gång.

[Kristiina] Kiitos! Arviointi on tehty ja jatkojalostus alkaa.

[Susanne] Jättetrevligt att vara här tillsammans med er, första gången på länge då vi kan träffas. Så det känns riktigt bra.

[Mika] On se hieno juttu olla pitkästä aikaa saman pöydän ääressä. Me ollaan viimeksi tavattu Tampereella syksyllä [2021].

[Susanne] Ja, det var kort tid där det var möjligt att träffas då, det var november och sen blev det igen strängare restriktioner. Men hoppas vi kan fortsätta så här.

[Susanne] Ja, det var kort tid där det var möjligt att träffas då, det var november och sen blev det igen liksom strängare restriktioner. Men hoppas vi kan fortsätta så här.

[Kristiina] Niinpä.

[Mika] Joo, nyt ollaan tosiaan peruspalvelujen arvioinnin tulosten ja oikeastaan sen koko prosessin parissa tässä tänään ja tulevina tulevina aikoina. Tota, mulla oli semmoinen ajatus, että oltaisiin voitu tässä ihan ensimmäisenä keskustella tosiaan siitä, että mistä tässä peruspalvelujen arvioinnissa tai PPA:ssa tai pepassa - rakkaalla lapsella on monta nimeä - niin mistä tässä on kysymys. Mä olisin voinut niinkun ensimmäiseksi Kristiina kysyä sulta, että sä voisit vähän alustaa ja taustoittaa sitä että mistä tässä pepassa siis on kysymys, miksi aluehallintovirasto tekee tämmöistä arviointityötä ja miten sitä tehdään ja mitä me ollaan tässä viime vuosina arvioitu?

[Kristiina] Joo, ensin semmoinen paperinmakuinen vastaus, että koska laki edellyttää, aluehallintovirastolaki edellyttää, että avit arvioi näitä peruspalveluita, eli sitä mitenkä kansalaiset saavat peruspalveluja käyttöönsä. Täähän on tuota valtakunnallinen arviointi, tässä on useita toimialoja, tänä vuonna on pääasiassa nyt opetustoimi, nuoriso ja liikunta ja kulttuuripalvelujen arviointi. Meillä on velvollisuus valvoa sitä että nää peruspalvelut on sitten kaikkien ihmisten saatavilla ja tämä arviointi on sekin yksi tapa katsoa, että mitenkä se toteutuu. Ja sitten tää arviointi on tietenkin sillä tavalla, että me ikään kuin kuvataan että mikä on se tilanne, mutta sitten toisaalta meillä on se idea, että me ikään kuin annetaan suosituksia tai suuntaviivoja että mitä kannattaisi tehdä, että ne peruspalvelut olisi kaikkien saavutettavissa. Ja sittenhän tää on ihan tämmöinen, me kerätään ikään kuin tietopakettia ja nykyään puhutaan paljon tästä tiedolla johtamisesta ja siitä, että tarvitaan niin kun taustatietoa päätöksenteon tueksi. Niin se on niinku yks semmoinen keskeinen asia, mikä tuota meillä tässä on tietenkin tavoitteena. Tiedon kerääminen ja sen jakaminen, ja meitä ohjaavat ministeriöt ohjaavat myös sitten tämän arvioinnin tekoakin. Sillä tavalla ne tehdään tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden kanssa - pääasiassa nyt sillä tavalla, että keskustellaan mistä, mitä arvioidaan, ja sitten se arviointi tehdään täällä aluehallintovirastossa, ja ministeriöt sitten toivottavasti pystyvät käyttämään näitä arvioinnin tuloksia niin sitten lakien valmisteluun, ja tuota esimerkiksi valtionavustusten myöntöperusteisiin ja tämän tapaisiin asioihin. Ja me ollaan tässä kirjastotoimessa, meillä on sillä tavalla hyvä tilanne, että me voidaan niinku sanoa että meidän arviointiraportti [on] luettu siellä ministeriössä, että se on ihan, ihan kiva että ei ole mennyt hukkaan se työ. Kun tietenkin sitten se yksi mikä on tärkeä juttu on se, että me yritetään siinä arviointiraportin, niissä toimenpide-ehdotuksissa niinkuin antaa, ja kunnille ja kirjastoille meidän tapauksissa, niin tukea siihen, että mihinkä suuntaan kannattaisi mennä tässä tuota kirjastopalvelujen kehittämisessä.

[Mika] Ja varmaan tärkein huomio, että sitä niinku ei tehdä pelkästään sen lain kirjaimen täyttämiseksi vaan aidosti se tavoite on tukea kirjastoja niinku heidän toiminnassaan, ja viestittää myös niille kunnille tavallaan kirjastojen emo-organisaatioina, että tältä se teidän lapsenne kenttä näyttää ja tällaisia asioita siellä on liikkeessä.

[Susanne] Ja eftersom den här utvärderingen görs både regionalt och nationellt så får vi en ganska bra täckande information om hur landet ligger, då det gäller biblioteken och den här informationen och de här åtgärdsförslagen som här ju också ingår i den här rapporten, kan vara grundsyn för nationella bibliotekspolitiken, resursstyrningen till exempel, men också i kommunerna för ledarskapet. Och speciellt här i årets utvärdering har vi utvärderat ledarskap, det kan ge mål och några av nycklarna för arbetet i kommunerna.

[Mika] Minkälainen aikajänne näissä peruspalvelujen arvioinneissa on siis, eli kuinka usein näitä tehdään?

[Kristiina] Joka toinen vuosi, ja tuota meillä on ollut tässä kirjastotoimessa tavoitteena sekin, että me arvioidaan samoja asioita tietyin väliajoin. Esimerkiksi tämänkertainen arviointikohde, joka oli tämä henkilöstön riittävyys ja henkilöstön osaamisen riittävyys ja johtaminen, niin sitä arvioitiin viimeksi sitten 10 vuotta sitten. Ja tuota edellisenä kertana me arvioitiin pari vuotta sitten kirjastotiloja, ja sitten on arvioitu kirjastoja  lukutaidon edistäjinä, ja sitten lasten ja nuorten kirjastopalveluita. Eli hyvin tämmöisiä keskeisiä asioita, kirjaston ihan niitä perustoimintoja.

[Mika] Eli saadaan vähän semmoista ajallista perspektiiviä myös siihen, että miten tosiaan, miten se kenttä on muutoksessa ja ehkä pystytään tekemään sitten myös kirjastoille näkyväksi sitä meidän vinkkelistä, että miten se heidän pelikenttä muuttuu. Haluatko Susanne täydentää?

[Susanne] Jag tänker på det att den här utvärderingen av bibliotekets verksamhet hör till regionförvaltningsverket också enligt bibliotekslagen, och den här utvärderingen av basservicen är ett sätt att utvärdera bibliotekets verksamhet, men så har vi också sätt som verksamhetsstatistiken och olika användar- och befolkningsenkäter och utredningar. D här basserviceutvärderingen gör vi vartannat år och meningen är ju inte med det här att inspektera hur biblioteken eller kommunerna sköter sig, utan att ta fram information som hjälper kommunerna och också stadsförvaltningen att formulera målsättningar för framtiden och kanske hitta verktyg för att förverkliga tillgängliga och jämlika och också kvalitativt goda bibliotekstjänster för hela landet. Och det är ju just det som basserviceutvärderingen mäter, tillgången till basservicen i kommunerna och där är bibliotekens tjänster en del av den basservicen, och hur kommunerna förverkligar den med de statsandelar som de får. Det är därför staten också vill utvärdera, hur de här statsandelarna används för invånarnas bästa.

[Kristiina] Joo, se on ihan hyvä muistaa se, että tuota kunnat saavat edelleenkin valtionosuutta siihen kirjaston toimintaan, vaikka sitä ei oo erikseen korvamerkitty, ja sen takia on tärkeä niinku tämmöisiä arviointeja tehdä, että mitenkä se toimii kirjastopalvelut kunnassa

[Mika] Ja se on niinku mielenkiintoinen ajatus toi, että tää nyt vaikka, tää on niinku iso kokonaisuus tää peruspalvelujen arviointi, niinku meillä kirjastotoimessakin se on iso pyöräytys joka toinen vuosi, kun sitä tehdään, mutta tavallaan se kehys jossa se tehdään ja jossa niitä tuloksia käytetään on niin kun laajempi sitten siinä mielessä, että arvioidaan avin toimesta myös muita niitä kunnan peruspalveluja. Ja sitten kun tää yhdistetään niihin, niin kunnalla itsellään on mahdollisuus katsoa laajemmin sitä, että mitä heidän palveluille nyt kuuluu arvioivan viranomaisen niinku näkökulmasta. Että sillä tavalla niin kun, kun sitä pohtii kunnan näkökulmasta, niin siinä on niin kun laajempia käytön mahdollisuuksia, mutta sitten toisaalta kun pohtii just sitä meidän tiedontuotannon ja arvioinnin tehtävää laajemmin, niin tää on niinku yksi osa tää peruspalvelujen arviointi meidän oman tiedon tuotannon laajempaa palettia. Ja nää on varmaan semmoisia, jotka on vuorovaikutuksessa niin kun keskenään myös sitten meillä?

[Susanne] Precis, vi tittar ju ofta också på fenomen med hjälp av olika utredningar, eller verksamhetsstatistiken, och ser hur de är kopplade till varandra.

[Kristiina] Joo, me saadaan kuvaa, ja yleiskuva siitä että mikä on tilanne. Ja mä, tai kun toivotaan, että sitten kunnissa saadaan ikään kuin semmoista vertailutietoa, että kunnat voi itse katsoa sitten sen oman palvelunsa tilanne vertaamalla siihen keskimääräiseen tulokseen, mitä nyt saadaan tästä arviointiraportissa.

[Mika] Tota, jos vielä otettais tähän niinku lyhyesti vähän, ei lähdetä vielä perkaamaan varsinaisia sisältöjä, mutta ihan lyhyesti tähän loppuun vielä sitä, että mitä tällä kierroksella lähdettiin siis selvittämään? Jos kerrataan se vielä, että mikä oli niinku teema ja tiedonintressi tässä viimeisimmässä arvioinnissa?

[Kristiina] Joo, niin kun aina, niin lähdetään laista liikkeelle, mikä kuulostaa jotenkin tylsältä, mutta niin se vaan on, koska sitten laki määrittelee, että mitä minkälaisia palveluita kunnassa pitää olla. Niin 2017 kun tuli kirjastolaki, uusi kirjastolaki, uudistettu kirjastolaki voimaan, niin me halutaan tai haluttiin tietää, että miten se toteutuu nyt sitten se uudistettu laki niin henkilöstön ja johtamisen osalta. Että onko sitä osaavaa henkilöstöä riittävästi, johdetaanko kirjastoja ylipäätään. Ja sitten me hyvin paljon mietittiin sitä, että mitä se tarkoittaa kun laissa on sanottu, että pitää olla riittävä määrä osaavaa henkilöstöä, niin tämä ”riittävä” olisi sitten se, mitä me niinku mietittiin vähän perusteellisemmin tässä arvioinnissa.

[Susanne] Jag vill kommentera till det här, vad betyder det här i lagparagraf sjutton, alltså kompetensparagrafen. Vad betyder det här ”tillräckligt”, för att det är ett ord som han väckt många frågor också i biblioteken, och är alltså inte helt vattentätt på det sättet som det är beskrivet där. Men den här lagen som trädde i kraft 2017, ändrade ju starkt på behörighetskraven på personalen och det har funnits ett behov av att utvärdera hur den här uppluckringen av kraven har inverkat på kompetensen och ledarskapet på biblioteken. Och nu då det hade gått fem år sedan den nya lagen trädde i kraft, ansåg vi tillsammans med ministeriet, att det är dags att ta det här som tema och jämföra till den föregående utvärderingen som bygger på uppgifter från 2012, 10 år tillbaka, att hur har de ändrat, har de förändrats på något sätt, i vilken riktning.

[Mika] Kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa mukaan tuleviin jaksoihin, joissa jatkamme peruspalvelujen arvioinnin purkamista ja kuulemme lisää Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Käy tutustumassa myös aluehallintoviraston blogeihin, joissa avaamme kirjastotoimeen liittyviä asioita säännöllisesti. Blogit löytyvät osoitteesta avi.fi/blogi. Ja laita saman tien seurantaan kanavamme sosiaalisessa mediassa. Sekä Twitterissä että Facebookissa meidät löytää hakusanalla AVI Kirjastotoimi. Moi moi!

Jakso 2: Peruspalveluiden arviointia osa 2

Podcastin toisessa jaksossa jatketaan peruspalvelujen arvioinnin parissa.

[Mika] Hyvää vuorokaudenaikaa ja tervetuloa kuuntelemaan aluehallintoviraston kirjastotoimen toimialapodcastia Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Tässä podcast-sarjassa tutustutaan aluehallintoviraston kirjastotoimeen, ensivaiheessa meidän tiedon tuotannon ja arvioinnin toimintaan ja erityisesti vuoden 2021 peruspalvelujen arviointiin - sen asetelmiin, tuloksiin, johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tuonnempana pyrimme nostamaan muitakin mielenkiintoisia asioita omasta toiminnastamme kuultavaksi. Minä olen ylitarkastaja Mustikkamäki ja työskentelen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Tässä toisessa, vuoden 2021 peruspalvelujen arviointia käsittelevässä jaksossa jatkan keskustelua ESAVIn Kristiina Kontiaisen ja avin ruotsinkielisen yksikön Susanne Ahlrothin kanssa. Sukellamme syvemmälle arviointiprosessiin ja tulosten pohdintaan. Podden är delvis på svenska, välkommen ombord!

[Mika] Millaisella kysymyksenasettelulla tämänkertaiseen arviointiin siis lähdettiin? Mitä tarkalleen ottaen haluttiin tietää, Kristiina?

[Kristiina] Ihan yksinkertaistettuna, niin me haluttiin että onko kirjastoissa riittävästi osaavaa henkilökuntaa ja sitä, että mitenkä kirjastoja johdetaan. Toteutuuko kirjastolaki. Siinä ehkä niin kuin ytimekkäästi.

[Susanne] Precis. Den här utvärderingen var tredelad. Ja det gäller alltså tillräckliga personalresurser, personalens kompetens och ledarskapet. Frågor vi ställde var till exempel att finns det tillräckligt med personal i biblioteken, vilka ändringar har skett efter föregående utvärdering 2012, också hur rekryterar kommunen och har personalen tillräckligt med utbildning och kompetens, och hur upprätthålls den. Sen tittar vi i rapporten om biblioteket leds av en person som uppfyller de här kraven i bibliotekslagen, vem ansvarar i kommunen på biblioteket för utvecklingen och den dagliga verksamheten

[Kristiina] Täähän on semmoinen asia, minkä tavallaan, mä voisin sanoa että niinku mututuntumalla tiedettiin aika monta asiaa tavallaan etukäteen, tai voitiin sanoa että tämmöinen tulos todennäköisesti tulee. Nyt kun tilastoja katsottiin hyvin tarkkaan -mikä oli yksi meidän päälähde tietysti - ja sitten kun me kysyttiin kirjastoilta vielä että mitenkä he itse niin kun näkee sen tilanteen, niin se tietenkin antoi, täydensi sitä kuvaa mikä meillä niin kun oli ennakkoon jo. Ja nyt meillä on sitten se ikään kuin faktapohja sille meidän, mitkä meillä ikään kuin oman työn kautta on tullut, niin tuota se on nyt sitten jotenkin pystytty todentamaan paremmin. Ja paljonhan me käytettiin sitten muitakin tämmöisiä selvityksiä, mitä on tehty. Helsingin kaupunginkirjasto valtakunnallisena kehittämiskirjastona, niin siellä tehtiin hyvä tämmöinen selvitys henkilöstön osaamisesta ja sitä on käytetty, ja sitten me katsottiin näitä opinnäytteitä mitä viime vuosina on tehty tästä teemasta, ja tosiaan että se meidän keskinäinen keskustelu ja se tiedonvaihto, ja mitenkä tää näyttäytyy niin kuin eri alueilla eri puolilla maata, niin sehän on kauhean tärkeä, koska kunnat on erilaisia, alueet on erilaisia, niin niistä keskusteltiin paljon.

[Mika] Tiedonlähteet on siis tosi monipuolisia, jos ajattelee sitä tällä tavalla. Että se ei ole pelkästään tosiaan se meidän tilastotietokanta. Mut onko se tyypillistä että tehdään aina näissä peruspalvelujen arviointikierroksilla tämmöinen erillinen kysely kirjastoilla, jolla sitten kerätään spesifiä tietoa siihen kysymykseen, kulloiseenkin kysymykseen liittyen?

[Kristiina] Kyllä me niinku entistä enemmän, kai siitä on tehty kyselyitä kirjastoille oikeastaan aina - niin kauan kun mä oon näitä tehnyt, niin on tuota niitä tehty, ja nyt viime aikoina, viime vuosina on vielä enemmän puhuttu siitä, että meidän olisi vieläkin enemmän hyvä saada mukaan kirjastoja ja sitten näkymää, mitenkä kirjastot itse ajattelee sen asian, koska siellä on se paras tieto siitä mitenkä ne palvelut toimii. Ja ylipäätään tämä kirjastojen osallistaminen, henkilökunnan osallistaminen niin se on tärkeä ja siihen suuntaan mennään varmaan vieläkin enemmän. Että me ei voida tehdä arviointia ikään kuin vaan paperilla tai teoreettisesti, että siinä tarvitaan sitä semmoista käytännön tietoa.

[Susanne] Ja svarsprocenten brukar ju vara hög när vi gör de här enkäterna och överlag om vi gör några utredningar, det får vi nog tacka biblioteken för att de svarar på sådana här enkäter. Det är inte helt enkelt att bara kryssa i rutan. Vi frågar ju också uppgifter som man måste kolla upp helt enkelt. Vi hade en svarsprocent nu på 95, vilka jag tycker är bra, jag tror att vi hade 98 förra gången. Men det verkar att man upplever att det är viktigt att få de här resultaten och rapporten, så man ser hur det ligger till. Men jag skulle nog säga att den här information som vi samlat in, det att vi läser andra utredningar, avhandlingar och enkäten som ger viktig info är en grund för det gemensamma arbete och det gemensamma kunnandet som kommer fram i våra diskussioner, i våra dialoger, och det är nog det bästa i det här arbetet. Att man inte behöver sitta ensam och kämpa utan tar del av delad kunskap, det är ett viktigt kapital i vårt arbete helt enkelt.

[Mika] Kyllä, ihan samaa mieltä tavallaan, ja just se kun ajattelee sitä aikaa joka käytettiin nyt vaikka tässäkin arvioinnissa siihen yhteiseen keskusteluun siitä, että miten meidän pitäisi lähestyä ja miten tää olisi hyvä tehdä, ja ehkä sekin peruskysymys, että kun tietoa tuotetaan ja kirjastojen toimintaa arvioidaan, että koska tulee vastaan se raja että me kysellään liikaa. Että me ei kuormiteta sit myöskään kirjastoja.

[Susanne] Joo. Det finns också andra som frågar dem. Vi är ju faktiskt inte de enda, så det där det blir nog ganska mycket ibland för biblioteken att försöka svara på.

[Kristiina] Et siinä mielessä tota kirjastoja, jotka sen kaiken perustyön ohella vielä ehtii vastaamaan, se on erittäin iso apu meille, että me saadaan tämmöiset pohjoiskorealaiset luvut vastausprosenttina niin se on on kauhean tärkeää, koska silloin me saadaan se kattavuus ja ikään kuin pohja sille että tuota miks sitä kannattaa tehdä.

[Mika] Kyllä, niinku Susanne sanoikin että kiitos kuuluu kirjastoille hyvin vahvasti siitä että me pystytään sitten näitä tuloksia niin kun uskottavalla tavalla esittelemään, nää kertoo siitä meidän kirjastokentästä ihan valtakunnallisesti oikeita ja niin kun aitoja asioita. Jutellaan hetki siitä että miten tää itse prosessi yleensä, miten ne, millaisia vaiheita arviointiin sisältyy yleisesti tai tällä kertaa. Poikkesiko tämä viimeksi tehty arviointikierros jotenkin aikaisemmista? Haluatko Kristiina tästä aloittaa?

[Kristiina] Tää prosessi on tässä kirjastotoimessa niinku aika pitkälle niinku hiottu, että me ollaan aina pyritty hyvin semmoiseen tehokkaaseen ja tuota taloudelliseen tekotapaan että jokaisella on niinku oma tehtävänsä. Meillä on niinku tämmöinen (…) ja oikeastaan kaikki osallistuu, mutta ehkä kaikki ei osallistu samalla intensiteetillä sitten, että me kirjoitetaan tätä raporttia yhdessä, mutta sitten se joka on päävastuullinen niin sitten se niin kun katsoo sen viimeisen silauksen ja ikään kuin kokoaa sen jutun että siinä säilyy se punainen lanka, niin se on tärkeää.

[Susanne] I år var det ju du som hade huvudansvaret. Och jag måste säga, att jag tittade igår på fotbollsmatch och tänkte att det här är ju nästan som pepa-arbete, att var och en har sin egen uppgift, som du sa, och man spelar tillsammans och man kan inte göra det ensam. Man måste liksom hela tiden följa med, också vad andra gör och säger. Man har ett gemensamt mål och en lagkapten och så här, man ska ha lite spelsinne också och kunna arbeta för det gemensamma. 

[Kristiina] Joo ja se tekeekin sen prosessin niin kun sujuvaksi kun kaikki tietää, että on se yhteinen tavoitemaali ja tuota potkitaan samaan suuntaan. (…) Ja sitten kun me puhutaan kauhean paljon, tätä arviointiraporttia pystytään tai halutaan ja yleensä tehdäänkin niin, että me hyödynnetään sitä mahdollisimman paljon. Niin tulee kaikki keskustelua, ja siinä keskustelussa tulee, että sitten kun tämä raportti on valmis niin sitten me tehdään se ja se ja se, niin ikään kun me jalostetaan eteenpäin. Se ei ole pelkästään tämä raportti mitä me tehdään. Ja ensin alkuunhan se onkin kauhean vaikea, että kun meillä on niinku aivan valtava se massa niin kuin mitä me niinku, paljon keskustellaan ja heitellään asioita ja se on niinku sillä tavalla fokusoimaton jotenkin ensin alkuun, mutta sitten kun aletaan vähän palastelemaan sitä asiaa, joo ja nyt kun tällä kertaa menisin alkuun niin kun mietittiin että nyt taas jälleen kerran pitää pysyttäytyä kirjastolaissa. Katsoa että mitä siellä on, sitten tuota mitä se vaatii kirjastolta ja miten se joku toteutuu ja jos se (…) että aina välillähän meinaa tulla uskonpuute, kun tää on niinku pitkä prosessi. Tää kaiken kaikkiaan kestää melkein puolitoista vuotta, joo, niin niin tuota että se vaatii semmoista turnajaiskestävyyttä sitten, että se jatkuu ja pysyy se semmoinen mielenkiinto siinä ja, mut just sitten tää meidän (…) on, hyvin paljon keskustellaan ja [olen] sanonutkin, että se on, joskus on jopa hauskaa tehdä työtä, ja yleensä on hyvin usein että kaikista on aina niin hyvin mielenkiintoisia – ne rönsyilee ne meidän keskustelut, mutta ehkä sitten onkin se joka siinä on siinä - puhutaan kirjoittamisvastuussa - niin sitten sen tehtävä ikään kuin poimia niitä helmiä sitten sieltä.

[Susanne] Ja, när vi har dom där frågeställningarna och man börjar ta reda på, försöker att hitta information och sen när man kommer till någon slutsats tillsammans, leder det vidare. Att diskutera och titta på olika siffror och att höra de här regionala skillnaderna - ja det är intressant höra olika synvinklar.

[Kristiina] Mä sanoisin että meihin luotetaan nyt aika hyvin kyllä, siihen että kun me mietitään sitä aihetta - tietenkin siihen pitää saada ministeriön siunaus siihen aiheeseen ja teemaan - mutta sitten sen jälkeen niin tuota se on tämmöinen vahva parviäly, joka tuota siinä siihen kootaan ja tuota se, jos mä mietin että mitä meidän ehkä pitäisi tehdä vielä enemmän, jos nyt semmoinen sallitaan tässä, niin kun muut toimialat tekee kanssa näitä peruspalvelujen arviointeja, liikunta, nuoriso ja niin edelleen, niin meidän pitäisi ehkä jossakin vaiheessa vielä enemmän - meillä on vähän niin kuin itua jo siihen, että nuorisotoimen kanssa vähän niin kun katsotaan että minkälaisia raportteja tulee - mutta se on se meidän kehittämispaikka varmaan miten tämmöinen toimialojen rajat ylittävä juttu.

[Susanne] Vi har en bra diskussion med det styrande ministeriet, alltså undervisnings- och kulturministeriet, och kommer oftast då till gemensam slutsats, att det här ska vi utvärdera. Att det finns ett behov och att det är tid att göra det här nu. Men sen vad gäller de olika substansområden som vi har, ungdom, idrott och undervisning och så vidare, så saknar jag att vi skulle någon gång kunna arbeta också här fenomenbaserat, vi är liksom lite i som man på finska säga ”siilot”. Var och en gör sin egen rapport och det skulle kunna vara intressant någon gång att gå tvärsöver våra gränser. Mera utvärdera några större helheter i kommunerna.

[Mika] Niin, ehkä tässä sitten kun käynnissä on tällä hetkellä menossa tämä tiedolla johtamisen kehittämishanke ja ja muita tämmöisiä pyrkimyksiä just ehkä ilmiölähtöiseen asioiden tarkasteluun niin kun meidän toimialojen välillä, niin onko sitten niin että tulevaisuudessa peruspalvelujen arviointiakin tukee yhteiset tietojärjestelmät paremmin kuin tällä hetkellä. Ja tosiaan vielä enemmän siirrytään niinku laajempiin ilmiöihin ja niiden tarkasteluun, jolloin sitten tää toimialojen välinen niin kun yhteinen arviointikin voi mahdollistua toisella tavalla kun tänä päivänä.

[Kristiina] Näin varmasti. Ja sitten miten sitäkin, että tekniikan nimiin ei voi kaikkea vannoa, mutta se että jos me saadaan sitä tietoa kerättyä vähän toisella tavalla, ikään kuin reaaliaikaisemmin ja sitten että tiedon tarvitsijat itse pystyy sitä tietoa keräämään - että me ollaan, tuotetaan sitä tietoa jollekin alustalle, niin silloinhan tää vähän niinku mullistuu tää kuvio toiseen suuntaan. Mutta sitä kun ei vielä tiedä, niin…

[Mika] No siis, ollaan nyt sitten juteltu peruspalvelujen arvioinnista yleisellä tasolla ja ollaan juteltu vähän siitä meidän viimeisimmän arvioinnin kysymyksen asettelusta ja tiedonlähteistä ja prosessista. Niin jos ollaan nyt tutustuttu näihin taustaseikkoihin ja toteutumiseen, niin jos sitten puhuttais enemmän tästä arviointiasetelmakohtaisista tuloksista, ja vaikka nyt sitten ensimmäisenä henkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta, niin mitä Kristiina sä voit kertoa nyt sitten kirjastojen henkilöstön riittävyydestä tän meidän arvioinnin pohjalta?

[Kristiina] Sen voisi niinku ensimmäisenä sanoa että tässä tää paras asiantuntija on on ne kirjastot itse, ja me kysyttiin kirjastoilta että mitä mieltä he on siitä, että onko heillä riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Niin että riittääkö ne työntekijät ja onko heillä riittävästi osaamista, ja tässä tulos ei sinänsä yllättänyt mutta se antoi niinku vahvistusta sille meidän mututuntumalle, että niin kun kokoelmatyö ja sitten pääsy aineistoihin ja siihen liittyvä työ on niin kun hyvin vahvaa kirjastossa, että niihin riittää eniten henkilökuntaa ja sitten myös osaamista. Mutta sitten se toinen ääripää että missä on niinku vähiten henkilökuntaa ja osaamista, niin sekin oli aika selvä. Kirjastot arvioi että tämmöiseen yhteiskunnallisen ja tuota kulttuurisen vuoropuhelun edistämiseen on vähiten osaamista ja henkilökuntaa tää oli niinku se yleiskuva? tässä osaamisesta. Ja kaiken kaikkiaan kun ajattelee että henkilökunnan määrähän on niin kun absoluuttisesti vähentynyt kirjastoissa, että se oli niinku se yks, ja näyttää siltä että se ei riitä näiden nykyisten tai nykyisen kirjastolain kaikkien tehtävien tekemiseen. Sitten kun meillä tässä arvioinnissa, aina tehdään sitten tämän asiantilan kuvauksen lisäksi tämmöisiä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia niin tässä tapauksessa melko selvä, että kun vähiten osaamista on tässä kulttuurisessa ja ja yhteiskunnallisessa vuoropuhelun edistämisessä niin se pitää ottaa sitten huomioon myös täydennyskoulutuksessa, että tuota nämä, tämmöistä ammattitaitoa pyritään vahvistamaan edelleen.

[Susanne] Att det finns i bibliotekslagen en skrivelse om att främja aktivt medborgarskap, demokrati och yttrandefrihet så har nog visat sig att det var det var riktigt rätt i tiden att det kom in i lagen, för det har skett så stora samhälleliga förändringar och utmaningar under de här senaste åren. Det känns som att den här skrivelsen i lagen liksom sitter väldigt bra. Den är inte löst hängande där, utan det är ett viktigt uppdrag för biblioteken, och man kanske inte riktigt kunde ana när man skrev lagen om hur aktuell den här paragrafen skulle bli. Jag tänker att vår tid bjuder nu på så många frågor som anknyter till det här, och pockar på att främja demokratin och som biblioteken har möjlighet att lyfta upp i sin verksamhet. Och där föds kompetensen också, alltså inte enbart genom fortbildning, men det är naturligtvis viktigt att man får information, nya insikter, tankar och idéer. Men det föds också den där kompetensen genom aktiv omvärldsbevakning, att man följer med nyheter, diskussioner, debatter och för vidare sådana teman som kommer fram i den här allmänna diskussionen i samhället, i nyheter och så vidare. I form av kanske diskussioner och debatter på biblioteket, olika evenemang och det kan vara utställningar, bokprat och så vidare. Att liksom ta del i den formella fortbildningen, men också att man själv följer med vad som händer i världen och i närsamhället.

[Mika] Sellanen kysymys tosta arvioinnista ja tavallaan niistä tietyllä tavalla ääripäistä, joita siinä kirjastojen vastauksissa nousi esiin. Eli pystyykö kirjastot jollain tavalla esimerkiksi avoimissa vastauksissa tai toisilla tavoin sitten pohtimaan sitä, että jos laki on uusi, ollut voimassa sen viis vuotta, niin onko se kuinka uusi enää, mutta että tavallaan näkyykö se lain muutos edelleenkin siinä, että se koetaan että se yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen on niin vaikeata ja siihen ei tahdo riittää niinku määrällisesti tai osaamisenkaan puolesta sitten henkilöstöä?

[Kristiina] Niin, myös siinä välttämättä liity niin kun koulutukseen kanssa mun mielestä, vaan ehkä se on kysymys myös siitä että mikä se, tai pidetäänkö ihan aidosti sitä kirjaston rooliin kuuluvana, onko se ehkä sillä tavalla vähän niin kun herkkä asia kirjastoissa että esimerkiksi tämmöisten jos edes jotain keskustelutilaisuuksia, ja miten se niinku viedään läpi, että tavallaan semmoinen -koska nehän voi niinku nostattaa semmoisia niin kun hyvinkin paljon jopa tunteita ihan niin kun tämmöiset jotkut asiat - niin tavallaan siihen ehkä välttämättä ei niin kun olekaan sitä taitoa, eikä voikaan olla noin vaan, että se on varmaan yksi semmoinen asia mikä tuota nimenomaan nyt tähän, tuota jos puhutaan demokratian edistämisestä, että siinä on myös aina se ikään kuin sellainen oma momenttinsa siitä että mitenkä se pystytään viemään läpi, että se on hyvin ymmärrettävää.

[Mika] Ja tää keskustelu, keskusteluhan on itse asiassa jo aika vanhaa liittyen tähän, tai sitä keskustelua on käyty monta vuotta, että millä tavalla kirjastot voi sitten niin kun jollain tavalla neutraalisti tai asettumalla, asettumatta kenenkään puolelle niin tuoda tämmöistä niin kun poliittisempaa keskustelua sinne kirjastotilaan. Että tota se on sitä keskustelua on käyty aika kauan, ja siellä on tietysti niinku jännä (…) mä itse olen seurannut tosi niinku mielenkiinnolla ja iloisenakin sitä, että miten vaikkapa tää Erätauko-keskustelu ja konsepti on kirjastoihin lähtenyt leviämään, koska siinähän on nimenomaan tarkoitus tuoda niitä mielipiteitä esille. Että ei ole tarkoitus että kenenkään mielipide voittaa, tai että löydetään oikeaa mielipidettä niissä keskusteluissa vaan se, että käydään yhdessä sitä keskustelua ja tota (…) niin, tää on ehkä omasta näkökulmasta ollut semmoinen kiva tapa kirjastoille ja ottaa osaa sitten siihen yhteiskunnallisen keskustelun edistämiseen.

[Kristiina] Joo ja varmaan tämän tapasia työkaluja niinku tarvitaan entistä enemmän, ja ne ollut hyvin niin kun musta rohkaisevia.

[Susanne] Jag skulle vilja återgå till den här frågan om att räcker personalen till, för att vi såg ju att personalen i hela landet i genomsnitt har minskat om man ser till årsverken per 1000 invånare, men också i alla landskap har vi mindre personal. Man kan säga ja och nej. Ja, utbildningsnivån har stigit och deltagande i fortbildning har ökat dels säkert tack vare de digitala möjligheterna. Och kanske kan det minska glappet som kommer av minskade personalresurser, att utbildningsnivån är högre. Och förstås har automationen hjälpt till att personalen räcker till bättre. Men i den här enkäten så frågar vi hur personalen räckte till för bibliotekens uppgifter som nämns i bibliotekslagen, och å andra sidan hur kompetensen räckte till. De här frågorna ställdes på olika ställen i enkäten. Intressant var när man sedan ställer de här svaren bredvid varandra för varje uppgift, så har man uppskattat kompetensen högre än resurserna för de här uppgifterna, så är det alltså så att det här kunnandet finns, men det kommer inte riktigt till användning? Till exempel den här bibliotekens grundläggande uppgift att främja läsning och litteratur, så där hade 85 % svarat att det finns tillräckligt med kompetens på biblioteket, men bara 55 % bedömde att personalen räckte till för det här den här uppgiften. Så det talar förstås om att det är en uppgift som kräver mycket arbete med både innehåll och förmedling, men också att det eventuellt kan finnas en del frustration på biblioteken om man inte har möjlighet att arbeta med det som man är kunnig i. Och då tänker jag att har man inte tid och möjlighet att jobba med det här, har man då motivation att utveckla den här kompetensen, om man känner att man inte ändå får jobba med det? Kanske det här också berättar lite om varför vi får varje år väldigt många ansökningar i de projektansökningar där man söker om understöd för att främja läsande, att det inte riktigt räcker med de resurser man har på biblioteket och då kan man inte göra det där arbetet.

[Kristiina] Ja tämä samahan koskee tekaisi niinku koulutukseen osallistumista sitten voin täydennyskoulutusta se että että ihmisillä ei ole aikaa osallistua tai sitten että jos ne osallistuu koulutukseen ne ei pysty hyödyntämään sitten siinä työssään.

[Susanne] Det är en annan, den till liksom fråga, där hur kan man liksom utnyttja det man har, eller hur kan man, ja utnyttja det, och också förverkliga det i sitt arbete det som han lärt sig.

[Kristiina] Joo, just se että rutiinityöt vie niin kuin sen kaiken ajan, tai jotenkin että se, että semmoiseen uuden tekemiseen ei ole sitten mahdollisuutta ihan oikeasti kuitenkaan.

[Mika] Kiitos mielenkiinnostasi ja tervetuloa mukaan tuleviin jaksoihin, joissa jatkamme peruspalvelujen arvioinnin purkamista ja kuulemme lisää Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Käy tutustumassa myös aluehallintoviraston blogeihin, joissa avaamme kirjastotoimeen liittyviä asioita säännöllisesti. Blogit löytyvät osoitteesta avi.fi/blogi. Ja laita saman tien seurantaan kanavamme sosiaalisessa mediassa, sekä Twitterissä että Facebookissa meidät löytää hakusanalla AVI kirjastotoimi. Moi moi!

Jakso 3: Peruspalvelujen arviointia osa 3

Kolmannessa jatkossa perataan jälleen peruspalvelujen arvioinnin tuloksia.

[Susanne] Hej och välkommen att lyssna på podcasten Röster från överinspektionens värld. Podcasten är delvis tvåspråkig. Vi som gör podcasten jobbar inom biblioteksväsendet på regionförvaltningsverket. Vi talar bland annat om vår informationsproduktion och utvärdering, och dyker ner i andra intressanta frågor i vår verksamhet. Programledare är Mika Mustikkamäki, han jobbar som överinspektör på regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland.

[Mika] Tässä jaksossa jatkamme edelleen keskustelua peruspalvelujen arvioinnista. Fokuksessa ovat erityisesti osaamisen kehittäminen ja osaamisvaatimukset tämän päivän kirjastoissa. Virallisesti mutta kevyellä otteella keskustelemassa Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen avista ja Susanne Ahlroth avien ruotsinkielisestä yksiköstä. Tervetuloa mukaan.

[Mika] Miten tavallaan tuo, ollaan puhuttu nyt sitä henkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta, mutta että minkälaisia seikkoja tuossa kyselyssä nousi sitten esiin niistä mahdollisuuksista siihen oman osaamisen kehittämiseen?

[Kristiina] Joo, se niitä on niinku riittävästi ihan niinku ähkyyn asti. Että tuota, ja etäosallistuminen oli saanut näitä mahdollisuuksia vielä, mutta tuota niin just tää, että ne rutiinityöt ehkä estää sen osallistumisen. Ei ole tarpeeksi väkeä siihen asiakaspalveluun tai sitten että jos ja kun oppii uusia asioita, niin ei pysty siirtämään sinne perustyöhön sitä, mut sitten kun miettii tuota varsinkin näissä kirjastojen avovastauksissa tuli musta hyvin esiin semmoisia niinku ratkaisuja näille ongelmille ja tuota ehkä onkin niinku hyvä - vaikka meidän tässä arvioinnissa ehkä tulee vähän niinku semmoisia aina ongelmia tai haasteita, niin kuin nykyään sanotaan, niin esiin - mutta että on parempi keskittyä niihin ongelmien ratkaisuun. Tää liittyy siihen meidän kyselyyn kun me kysyttiin kirjastolta, että tuota onko kirjastossa koulutussuunnittelua tai semmoista, että mitä kukin, minkälaista tietoa ja taitoa kukin työntekijä tarvitsee jotta kirjasto pääsee niihin tavoitteisiin, mitä siellä kirjastossa ja kunnassa on laitettu kirjastolle. Ja että kirjaston johto ja henkilökunta niinku yhdessä miettii, että mitä sitä, minkälaista tietotaitoa tarvitaan jotta pysytään kehityksessä mukana, ja sitten siihen liittyy myös tavallaan sen työn järjestäminenkin sitten, että kun tulee uusia toimintatapoja, uusia tapoja ajatella asioista, niin mistä me voidaan luopua. Se on niinku yksi tärkeä, mikä se luopuminen jostakin asioista, mitä voidaan muuttaa ja mistä voidaan luopua kokonaan. Ja sitten että nää tulee niinku siellä kehityskeskustelussa sitten esiin, että kun työntekijä käy esimiehen kanssa keskusteluja siitä, että miten mihinkä hänen kannattaisi niin kun satsata niin tuota siinä voi niin kun siinä kohtaa sitten se työpaikan tarve ja sitten sen työntekijä tarve -niitä varmaan on hyvä sovittaa yhteen. Ja toi mitä on tullut monta kertaa mieleen tässä kun kirjastojen kanssa on juteltu, niin se että kun ei riitä aikaa, mutta samaan aikaan meillä on nyt sitten aika paljon omatoimikirjastoja otettu käyttöön, niin sehän mun mielestä, kirjastot voi ihan rohkeasti laittaa kirjaston omatoimisesti auki ja lähteä koulutukseen. Että sitäkin voi hyödyntää edelleen. Näitä on ratkaisuja, vielä tässä luettelen ikään kuin, niin tuota mikä tuli tuossa meidän kyselyssäkin esiin, niin reilusti yli puolet kirjastoista pitää yhteyttä muihin kirjastoihin tai käy kylässä tutustumassa että mitenkä muualla tehdään, ja sehän on erittäin hyvä tämmöinen vertaistuki mikä on kirjastossa jo käytössä. Ja sitten toinen, mikä on ihan semmoinen inhimillinen juttu tietysti, niin on se että me kaikki haluttaisiin pysyä siinä, mitä me itse osataan tehdä. Kauhean vaikea niinku miettiä, että lähtisin nyt sitten jotakin ihan uutta opettelemaan, että se on ihmeellistä mutta tässä esimerkiksi niinku työkierto ja mentorointi, niin se näyttää olevan yksi semmoinen tapa miten kirjastossa käytetään ja käydään katsomassa, mitä työkaverit tekee joko omassa kirjastossa tai jossakin muualla.

[Susanne] Jo, det var intressant att se vilka andra sätt bibliotekspersonal använder för sin kompetensutveckling, andra sätt än traditionella, att delta i något seminarium eller webbinarium. 1/3 svarar att de använder just den här arbetsrotationen och mentorskap, och nästan 2/3 svarar kamratstöd och besök i andra bibliotek. Jag tror att det här är ganska unikt för biblioteksbranschen, att man tar reda på och frågar hur andra gör, och kanske hittar sina lösningar där och tat lärdom och att man delar öppet och fritt med varandra, det är en styrka.

[Mika] Niin, kuitenkin toimijakenttä on melko pieni kun ollaan melko pienessä maassakin tavallaan, että sitä ammattilaiset toisaalta niin kun verkottuneita, verkostoituneita toistensa kanssa kuitenkin ja erilaisia mahdollisuuksia kohtaamiseen kuitenkin on.

[Susanne] Ja biblioteken kan vara små med en liten personal och det kan vara långa avstånd till följande kommunbibliotek så det är nog säkert helt nödvändigt också att hålla den där kontakten att besöka varandra och se andra platser också.

[Mika] Jos puhutaan muutama sana niin kun näistä välineistä ja teknologiasta ja henkilöstön oppimisesta, niin nousiko tässä kyselyssä tai arvioinnissa yleisemmin niinku esiin semmoisia asioita että minkälaisia kanavia käytetään, miten aluehallintovirastojen koulutukset mahdollistaa oman osaamisen kehittämistä tai suhteessa sitten alueellista kehittämistehtävää tekevien kirjastojen koulutukset ja (…) meillä on nykyään tietysti erilaisia kanavia osallistua ja se osittain ehkä johtaa siihen koulutusähkyn tunteeseen. Mutta oliko tässä poimintoja tai nostoja siitä, että mitä kanavia käytetään, mitkä on tuttuja ja?

[Kristiina] Se, mikä oli kauhean ilahduttava asia oli se, että tää Liboppi on nyt niinku yllättävän paljon käytetty, mun mielestä kun tuota kysyt yleistä käyttöä, niin se oli yli puolet kirjastoista oli käyttänyt sitä. Tietenkään se kerro sitä että kuinka aktiivisesti sitä käytetään, mutta joka tapauksessa se on tuttu ja jos on joka toisessa kirjastossa jo tuttu, niin mun mielestä se on hyvä merkki siitä, että tämmöisille on kysyntää ja sitä kannattaa niin kun hyödyntää sitten.

[Mika] Onko tota, ollaan puhuttu tavallaan nyt niin kun osaamisen kehittämisestä ja niinku tämmöisestä osaamiskartoituksista ja tavallaan semmoista suunnitelmallisesta työstä, jota kirjasto itsessään tekee niin kun oman henkilöstön osaamisen eteen, mutta nousiko tässä esiin, tai muissa aineistoissa esiin sitten se, että mitä se kunta itsessään mahdollistaa? Eli kirjastolla on tietysti liikkumavapautta paljon siinä, miten oman porukan osaamista kehitetään, mutta että miten se emo-organisaatio tai ne puitteet joissa kirjasto toimii, niin saavatko he sieltä tukea tai ollaanko siellä kirjastojen suuntaan kehittämistyönteisiä?

[Kristiina] No se vaihtelee kunnittain, että semmoinen niin kun kunnissa on varmaan niin kun erilaisia kulttuureita sen asian suhteen. Mutta se varmasti yhteinen asiahan on, niin kun vähän niinku työmarkkinoilla muutenkin, että kohta ja nyt on jo aloja, joissa se voi myös, että on pulaa ja sitten kuntien pitää pystyä kilpailemaan niillä markkinoilla. Kuntien pitää olla houkutteleva työnantaja. Niin tässä on varmaan niinku yks semmoinen näkökulma, mitä kunnissa varmasti mietitään nyt jo, että se työhyvinvointi ja työssä jaksaminen niin se perustuu muuhunkin kuin (…) työstä saatuun palkkaan. Ja no palkkaan en ota kantaa nyt, kun tiedetään kaikki mitkä on kirjastoalan palkat, mutta että jos se työ ja se itsensä kehittäminen ja työhönsä vaikuttaminen on hyvin vahvaa ja sille annetaan mahdollisuuksia, niin se on keskeinen osa sitä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Iso kilpailuvaltti kun kilpaillaan työntekijöistä.

[Susanne] Just ja när det gäller tvåspråkiga kommuner så råder det en stor brist på och efterfrågan på personal, som kan utföra uppgifter som kräver sakkunskap på svenska, med god svenska och kännedom om svenska kultur och så vidare. Men sen också personal som har tillräckligt god svenska för att kunna utföra kundbetjäning. För de här kommunerna så gäller det ju inte bara att aktivt rekrytera också personal som har en god svenska, utan också se till att den här personalen har sedan faktiskt möjligheten att också göra de där uppgifterna på svenska. Det blir väldigt krävande om man ska göra allt både på finska och svenska utan att man att man får tid och möjlighet att jobba på svenska och utföra den där verksamheten, så att den blir synlig också på svenska. Och där gäller det ju också att göra den där kommunen attraktiv också på det sättet. Sen frågar vi i den här enkäten också om rekryteringen, att tar man i beaktande språkkunskaper som behövs för uppgiften i den kommunen, och där var vi nog lite förvånade över att under en tredjedel uppger att språkkunskap är en aspekt som man tar i beaktande. Vi tyckte att det var en liten andel, för vilka olika språk som talas i kommunerna borde ju sen återspegla sig också i personalens sammansättning så att den har tillräckligt många språk.

[Kristiina] Ja mun mielestä tää kielikysymys on, on mikä tavallaan niinku näyttää sen semmoisia että se, se kehittäminen on niinku osa sitä jokapäiväistä työtä, että en mieti vaikka kielitaidon kehittäminen niin kun siinä rakenteessakin ja pelkästään, että se kuuluu niin kun siihen siihen, että se ei ole erillinen asia, vaan se kuuluu siihen jokapäiväiseen työhön ja tässä kun olin yksi koulutustilaisuudessa, niin siellä joku sanoi että niinku se kehittäminen, se ei ole niinku erillinen projekti vaan se on niinku jatkuvaa prosessia, ja mun mielestä se oli niinku erittäin kauniisti sanottu tästä asiasta. Että ei meidän tarvitse niinku stressata siitä että taas alkaa uusi kehittämisprojekti, vaan että jos on se ikään kuin se asenne tai niin kun se, että katsotaan siihen uuteen suuntaan tai kehittävään suuntaan niin sekin oli mun mielestä paljon.

[Mika] Ja tää kielikysymys on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että jos ajattelee sitä niin kun moninaisten työyhteisöjen näkökulmasta, niin onhan se nyt niin että - tai molempiin suuntiin toimii se - että niin kun rikas työyhteisö tai kulttuurisesti moninainen työyhteisö pystyy sitten palvelemaan asiakaskuntaa, joka on vastaavalla tavalla monimuotoista ja taas tietysti toisin päin se, että kun on monimuotoiset toimintaympäristöt tai on kulttuurisesti kirjavaa se oma toimintaympäristö niin se asettaa paineita sitten kirjaston suuntaan, on sitten kysymys kielestä tai niinku muista tämmöisistä kulttuurisesta tekijöistä. Että nää niinku kulkee sillä tavalla käsi kädessä.

[Susanne] Frågan är att man blir sedd och hörd som den som man är språkligt kulturellt och med liksom med ens egna egenskaper och styrkor.

[Kristiina] Ja mun mielestä tää hyvä, Suomi on kaksikielinen maa että mehän voidaan tavallaan aloittaa aina se monikulttuurisuus jo siitä se havainnoista, että meillä on kaksi kieltä, jolloinka se kynnys ikään kuin muidenkin kielien vastaanottamiseen tähän maahan ja muunkielisten vastaanottaminen on niinku matalampi.

[Susanne] Precis.

[Mika] Tuota, jos vielä rekrytoinnista niinku muutama sana lisää. Tässä puhuttiin nyt erityisesti kielinäkökulmasta, mutta mitäs tää meidän kyselydata kertoi muuten kirjastojen rekrytoinnista?

[Kristiina] Joo. Jos siinäkin taas niinku yksinkertaistaa, niin kun ihmisiä jää eläkkeelle tai vaihtaa muihin töihin tai jättää kirjaston, niin ei ole itsestään selvää että se paikka täytetään. Ja tääkin oli se, mikä meillä oli se mututuntuma, mutta että nyt saatiin niinku vahvistusta siihen että näin se vaan on, että ja sitä me, siitä me keskusteltiin erittäin paljon että mikä tässä voi olla ratkaisu. Ja tuota se vähän liittyy tähän samaan, mitkä tuossa oli tuosta henkilöstön? kouluttautumisesta ja siitä, niistä kirjaston tarpeista ja kunnan tarpeista, että minkälaista ihmistä tarvitaan kun vakansseja täytetään. Että se pitää niinku keskustella auki siellä ja tarkastella sitä, että haetaanko nyt just ihan samalla toimenkuvalla ihmistä, uutta ihmistä kun mikä sillä lähtevällä on, vai olisiko järkevää se, että mietitään että mitä nyt ihan oikeasti tarvitaan tässä niiden kirjastossa. Tai koko kunnassa jopa, jos on toivottavasti jo sitä keskustelua myös laajemmin kuin pelkästään sinne kirjastossa. Niin se, että siinäkin taas on hyvä katsoa tulevaisuuteen ja just sieltä, että jos meillä on vahva osaaminen esimerkiksi tässä kirjallisuudessa ja sen tyyppisissä asioissa, niin onko sitä jo tarpeeksi – tarvitaanko jotain muuta osaamista kenties? Että se on niinku tärkeä juttu.

[Mika] Joo, oma mutu ehkä just tuohon asiaan liittyen on se, että niinku tehtäväkuvia aika harvoin pohditaan sillä tavalla ennakoiden tai tulevaisuuteen katsoen - mikä meidän tarve voisi vaikka kolmen tai viiden vuoden kuluttua niin kun tehtäväkentässä. Ja en mä tiedä onko se helppoudesta kiinni tai tottumuksesta kiinni, että kun joudutaan tai päästään ihminen korvaamaan, rekrytoidaan uutta henkilökuntaa, niin sitten mennään niillä olemassa olevilla tehtäväkuvilla koska se on, niin, helpompaa.

[Susanne] Jo, den här nya lagen, som kommer säkert alltid att heta den nya lagen, den möjliggör ju att rekrytera mångsidigt kunnande. Att den gamla lagen med förordningen, så där skulle man då alltid stöda sig på förordningen vad den säger om behörigheten, så det kanske blev lite schablonmässigt också ofta den här rekryteringen då. Utan nu kan man ju då söka personal som har också annat kunnande, eller annan kompetens än den bibliotekskompetensen, för de behov som man har som man måste kunna bedöma att vilken vilka slags kunnande behöver vi nu här.

[Kristiina] Joo, täs on just kirjastojen, tässä justiin kirjastolaki antaa hyvät mahdollisuudet siihen, että ei ole enää niitä tiukkoja kelpoisuusvaatimuksia, että voi olla erilaisia ihmisiä kirjastossa erilaisella koulutustaustalla, ja tuota että se niin kun on, ikään kuin elävämpi ja dynaamisempi voi olla se henkilökuntarakenne.

[Susanne] En annan sak är sedan, att hur leder man en sådan personal. Men det kan vi kanske diskutera en annan gång, att det kräver sen mera av ledarskapet igen.

[Mika] Tää on varmaan semmonen, että me halutaan niinku omalta osaltaan rohkaista kirjastoja just katsomaan pidemmälle horisonttiin päin ja ajattelemaan sitä oman toimintaympäristön ja tavallaan sen muuttuvan tehtäväkentän näkökulmasta sitä rekrytointia.

[Mika] Kiitos mielenkiinnostasi ja tervetuloa mukaan tuleviin jaksoihin, joissa jatkamme peruspalvelujen arvioinnin purkamista ja kuulemme lisää Ääniä ylitarkastuksen maailmasta. Käy tutustumassa myös aluehallintoviraston blogeihin, joissa avaamme kirjastotoimeen liittyviä asioita säännöllisesti. Blogit löytyvät osoitteesta avi.fi/blogi. Ja laita saman tien seurantaan kanavamme sosiaalisessa mediassa, sekä Twitterissä että Facebookissa meidät löytää hakusanalla AVI kirjastotoimi. Moi moi!

Aluehallintoviraston ja yhteistyökumppaneiden podcastit

Sivistyksen supervoimia

Sivistyksen supervoimia -podcast kertoo tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Uusi jakso ilmestyy joka kuun ensimmäisenä arkipäivänä. Podcastia tuottavat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimi, Oulun sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä Oulun yliopisto.

Sivistyksen supervoimia -podcast (supervoimia.fi)

Erkkaa verkossa

Erkkaa verkossa -podcast käsittelee ammatillista erityisopetusta ja tarjoaa vinkkejä ja tietoa ammattilaisille. Podcastia tuottavat yhteistyössä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimisto ja ammattiopisto Luovi.

Erkkaa verkossa -sivut (luovi.fi)