Psykologinen turvallisuus – työkyvyn ja hyvinvoinnin kivijalka (Työkyvyn ytimessä – jakso 8)
Psykologisella turvallisuudella on vaikutusta työyhteisöjen toimivuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Sitä on tutkittu jo 90-luvulta lähtien mutta erityisesti nyt 2020-luvulla, kun työelämän vaatimukset ovat muuttuneet ja muutosnopeus lisääntynyt. Psykologinen turvallisuus luo pohjan luottamukselle ja yhteistyölle. Perehdyimme Työkyvyn ytimessä -podcastissa psykologisen turvallisuuden rakennuspalikoihin yhdessä asiantuntijavieraamme Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitalan kanssa.
Psykologinen turvallisuus työpaikalla näkyy esimerkiksi avoimena viestintänä, luottamuksena ja oppimisena sekä ennen kaikkea siinä, että virheistä voi oppia ilman syyllistämistä. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa siis työilmapiiriä, jossa työntekijät voivat ilmaista itseään, tehdä virheitä ja kysyä apua ilman pelkoa nöyryytyksestä tai rangaistuksesta, kuvaa Yli-Kaitala. Jos tätä turvallisuuden tunnetta ei taas ole, syntyy varautuneisuutta ja pelkoa ja oppimisen mahdollisuudet menetetään. Tämä heikentää innovointia, sitoutumista ja lopulta koko työyhteisön toimivuutta. Psykologinen turvallisuus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se rakentuu kaikkien yhteisön jäsenten panoksesta: työntekijöistä esihenkilöihin ja ylimpään johtoon saakka.
Johdon rooli on luoda kulttuuria
Johto luo suuntaviivat ja kulttuurin suunnan psykologisesti turvallisen työympäristön ja organisaatiokulttuurin luomisessa. Yli-Kaitala vinkkaa, että jos johdon agendalla on lähteä edistämään psykologista turvallisuutta, niin silloin kannattaa ensimmäiseksi kiinnittää katse omaan toimintaan. Esimerkiksi siihen, minkälainen on ilmapiiri johtoryhmässä ja miten siellä suhtaudutaan toisiin, toisten ajatuksiin ja mielipiteisiin. Yli-Kaitalan mukaan on tärkeää, että johto selvästi viestii organisaation olevan sellainen, jossa ymmärretään psykologisen turvallisuuden merkitys niin työhyvinvoinnin kuin työn tuloksellisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta ja työpaikalla halutaan edistää psykologisen turvallisuuden kokemusta. Tarvitsemme mahdollisuuksia keskusteluun. Johdon onkin varmistettava, että työyhteisöillä on sekä epämuodollisia että virallisia keskustelumahdollisuuksia. Keskustelun mahdollistaminen erityisesti hajautetussa työssä on tärkeää.
Esihenkilö arjen vuorovaikuttajana
Esihenkilöillä on keskeinen rooli arjen vuorovaikutuksessa. Yli-Kaitala nosti esiin kolme keinoa kehittää psykologista turvallisuutta.
Ensinnäkin esihenkilö voi kannustaa tuomaan virheitä esille. Tarkoituksena on, että niistä voidaan oppia. Yli-Kaitala kannustaa samalla pohtimaan, miksi tiimin työ on tärkeää. Työn merkityksellisyyden pohdinnalla voidaan saavuttaa yhteiset jaetut odotukset ja merkitys työlle.
Toiseksi esihenkilön on tärkeää viestiä, että kaikkien ajatukset ja mielipiteet ovat tärkeitä. Tämä on mahdollista toteuttaa kuuntelemalla aktiivisesti ja luomalla mahdollisuuksia kohtaamisille, kuuntelemiselle ja sille, että me tosiaan voimme tulla tutuiksi toisillemme.
Ja kolmanneksi Yli-Kaitala tuo esiin rakentavan ja arvostavan suhtautumisen, jos työntekijä tuo esille jonkin virheen tai epäkohdan. Sitä tulisi käsitellä yhteisön oppimisen mahdollisuutena. Se edistää työpaikalla kulttuuria, jossa oppiminen on jatkuvaa ja yhteisöllistä.
Jokainen vaikuttaa ilmapiiriin
Jokainen voi vaikuttaa työpaikan psykologiseen turvallisuuteen omalla viestinnällään, kuuntelemisellaan ja osallistumisellaan. Me olemme kaikki erilaisia, ja näin ollen voimme myös kokea psykologisesti turvalliseksi tai turvattomaksi koetun ilmapiirin eri tavalla. Jos työntekijä kokee, ettei esihenkilö tai johto tue turvallista ilmapiiriä, voi työntekijä silti pyrkiä edistämään avointa keskustelua ja hakea tukea esimerkiksi luottamushenkilöiltä.
Podcastissa sivuttiin myös valtionhallinnon uudistuksia ja jatkuvaa muutosta työelämässä. Psykologinen turvallisuus on juuri näissä hetkissä kriittistä. Avoin viestintä, keskustelutilaisuudet ja toisten tunteiden kunnioittaminen auttavat yhteisöä selviämään muutospaineista. Yli-Kaitalan mukaan turvallinen ilmapiiri tukee työkykyä, ei vain reaktiivisesti, vaan ennaltaehkäisevästi.
Kuten kaikissa aiemmissakin jaksoissa, päätimme taas keskustelun siihen, että pääsimme ihan työkyvyn ytimeen. Yli-Kaitalan mukaan työpaikan psykologisessa ilmapiirissä työkyvyn ydin on mahdollistaa avoin keskustelu työkykyyn vaikuttavista asioista. Kun ongelmat tunnistetaan ajoissa ja niihin voidaan reagoida, säilyy sekä yksilön että koko tiimin työkyky.
Tämän blogikirjoituksen kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä podcast-jakson tekstityksen tiivistämisessä blogikirjoituksessa hyödynnettäväksi.