Valmiustoimikunta virittää alueellisen varautumisen yhteisen sävelen

Julkaisupäivä 3.6.2022 10.04 Blogit

 

Alueellinen valmiustoimikunta ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimii aluehallintovirastolle laissa säädetyn alueellisen varautumisen yhteensovittamisen kanavana ja edistää varautumisen ja turvallisuussuunnittelun yhteistoimintaa. Toimikunta on varautumiseen liittyvän tiedonvaihdon, keskustelun ja yhteisen ymmärryksen rakentamisen foorumi, jonka toimintaa suunnittelee ja koordinoi aluehallintovirasto.

kooste, jossa lähikuva bensapumpusta ja viljapellosta, sähkölinjoista sekä kouluun kävelemässä olevista nuorista.

Varautuminen ja yhteensovittaminen ovat sanoja, joiden merkitys voi jäädä helposti hieman epämääräiseksi – saati kun sanat kulkevat käsikynkässä. Alueellisen valmiustoimikunnan työ on yksi konkreettinen esimerkki varautumisen yhteensovittamisesta. Varautumisen avain on laajassa, sujuvassa yhteistyössä, ja valmiustoimikunnan toiminta auttaa varmistamaan aluetason yhteistyötä.

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeiset alue- ja paikallistason toimijat vaihtavat keskenään riittävästi tietoa lisäten yhteistä ymmärrystä erilaisista yhteiskuntaan kohdistuvista uhkista ja niihin vastaamisesta ja varautumisesta sekä suunnittelevat ja koordinoivat yhteisesti tätä varautumistyötä kunta-, maakunta- ja aluetasolla.

Jäseniä yhteiskunnan eri sektoreilta

Valmiustoimikunnan jäsenistö on laaja ja edustus ylittää sektorirajat. Mukana ovat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta keskeiset toimijat: toimikunnassa on edustajia alueen kunnista, pelastuslaitoksista, poliisilaitoksista, rajavartiolaitoksen vartiostosta, puolustusvoimien joukko-osastoista, sairaanhoitopiireistä, hiippakunnista, ELY-keskuksista, järjestöistä ja Yleisradiosta – ja luonnollisesti myös meiltä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Valmiustoimikunnassa voidaan näin keskustella luottamuksellisesti alueellisen varautumisen kysymyksistä ja edistää poikkihallinnollisesti varautumisen ja turvallisuuden yhteistyötä.

Valmiustoimikunta toimii aluehallintoviraston koordinoimana. Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kattaa koko Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueen eli Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat. Jäseniä Etelä-Suomen alueellisessa valmiustoimikunnassa onkin 60! Tärkeä osa alueellista varautumista ovat myös maakunnalliset turvallisuus- ja valmiusfoorumit, joiden terveisiä käsitellään yleensä myös valmiustoimikunnassa.

Valmiustoimikunnassa käsitellyt teemat läpileikkaavat yhteiskunnan erilaiset kriisit ja häiriötilanteet

Tavoitteenamme aluehallintovirastossa valmiustoimikunnan työtä ohjaavana tahona on välittää valmiustoimikunnalle varautumiseen liittyvää tietoa ja havaintoja sekä tarjota luottamuksellinen foorumi keskustelulle. Valmiustoimikunnan kokoontumisten aihepiirit läpileikkaavat yhteiskunnan eri toiminnot, häiriötilanteet ja mahdolliset uhkakuvat, mikä on toimikuntatyöskentelyn vahvuus.

Valmiustoimikunnan kokoontumisissa voidaan joustavasti käsitellä kulloinkin keskeisiä tilanteita ja luoda kattava yhteinen ymmärrys siitä, millaisia keinoja tilanteiden hallintaan löytyy. Kokoontumisia voidaan myös tihentää ja kokoonpanoa laajentaa, jos häiriötilanne vaatii tiiviimpää tiedonvaihtoa ja yhteistä suunnittelua, kuten on tehty sekä koronaviruspandemian aikaan että Ukrainan sodan alettua – normaalisti Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Jonkinlaista kuvaa valmiustoimikunnan työn laaja-alaisuudesta antaa esimerkinomainen listaus kokoontumisissa parin viime vuoden aikana käsitellyistä aiheista – aiheet kattavat niin koronaepidemian kulkuun kuin nuorisorikollisuuteen ja Ukrainan sodan aiheuttamiin heijastevaikutuksiin keskittyviä teemoja:

  • Nuorisorikollisuus, huumeet, ja keskustelukulttuurin muutos
  • Valtioneuvoston puolustusselonteko 2021
  • Afganistanin kriisin vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan
  • Koronaviruspandemian alueellinen tilannekuva ja arvio pandemian tulevasta kehityssuunnasta
  • Viestintä pitkittyneessä häiriötilanteessa
  • Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopan ja Venäjän välillä
  • Laajamittaiseen maahantuloon varautuminen alueellisesti

Valmiustoimikunta saa tyypillisesti kokouksissa kuulla teemoista myös ulkopuolelta kutsuttujen asiantuntijoiden syventämänä. Esimerkiksi toukokuussa valmiustoimikunta lisäsi tietouttaan kyberuhkista ja hybridivaikuttamisesta Hybridiosaamiskeskuksen ja Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden johdolla. Toukokuussa myös järjestimme valmiustoimikunnalle seminaarin, jossa työstettiin yhdessä konkreettisia eväitä palautumiseen ja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen nykymaailmassa, jossa pitkittyneet häiriötilanteet seuraavat yhteiskunnassa toisiaan ja limittyvät osin päällekkäin.

Tavoitteena kirkastaa kokonaiskuvaa ja vähentää turvallisuutta heikentäviä yllätyksiä

Valmiustoimikunnan työskentelyn tavoitteena on yhteisen käsittelyn kautta kirkastaa turvallisuustilanteen kokonaiskuvaa. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen vahvistaa organisaatioiden resilienssiä ja auttaa kohtaamaan turvallisuustilanteeseen kohdistuvia häiriöitä.

Mistä toimikunta sitten saa käsiteltävät aiheet? Me Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueella analysoimme yhteiskunnallista tilannetta ja teemme vahvaa yhteistyötä verkostojemme kanssa. Arvioimme, mitkä teemat kulloinkin olisi hyvä nostaa valmiustoimikuntaan merkityksellisinä kehityskulkuina, joista on syytä käydä yhteistä keskustelua ja tarjota enemmän tietoa. Valmiustoimikunnan sihteeristö, jonka työtä johdamme, kokoontuu ainakin neljästi vuodessa valmistelemaan kokouksia ja niiden asiasisältöjä.

Valmiustoimikunnan työn tarkoituksena on vähentää epävarmuuksia ja välttää kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia yllätyksiä. Haluamme olla tukemassa yhteiskunnan toimijoita hyvien päätösten ja ratkaisujen tekemisessä. Tärkeää on yhdessä tunnistaa hiljaisia signaaleja, kehittymässä olevia ongelmia ja pitää matala kynnys yhteydenpidolle.

Näemme, että valmiustoimikunnan työtä pitää myös kehittää, jotta se vastaa muuttuvan maailman tarpeita. Haluamme edistää toimikunnan dialogia ja vuorovaikutusta ja luodata jäsenistön palautetta kehittämisen tueksi. Myös tiedonvaihtoon ja vastavuoroiseen ymmärrykseen on tärkeää panostaa jatkossa.  Tiedon kokoamisessa on tärkeä panostaa siihen, että käytetty kieli ja sanasto on ymmärrettävää. Kehitettävää on vielä strategisen, ennakoivan ja proaktiivisen tilannetietoisuuden analyysin tuottamisessa.

Haluamme jatkaa avointa, luottamuksellista vuoropuhelua ja toiminnan yhteistä kehittämistä alueellisen valmiustoimikunnan kesken. Varautuminen onnistuu silloin, kun se tehdään yhdessä.

Kristiina Kapulainen
pelastusylitarkastaja, valmiustoimikunnan pääsihteeri

Johanna Koskela
viestintäpäällikkö, valmiustoimikunnan sihteeristön jäsen

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

etelä-suomen aluehallintovirasto etelä-suomi valmiussuunnittelu varautuminen