Koe-eläimet

Suomessa koe-eläimiä käytetään

  • tieteellisessä tutkimuksessa
  • opetuksessa
  • testauksessa.

Tieteellistä tutkimusta tehdään pääasiassa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Se on sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Jokainen tutkimushanke on yksilöllinen ja käyttää itselleen soveltuvia eläinmalleja.

Opetuksessa käytetään hyvin vähän eläviä eläimiä. Niitä saa käyttää ainoastaan korkea-asteen koulutuksessa tai sellaisessa opetuksessa, joka tähtää ammattitaidon hankkimiseen tai kehittämiseen. Ammattitaidolla tarkoitetaan sellaisia käytännön taitoja, joita tarvitaan eläinten käsittelyssä ja toimenpiteiden tekemisessä.

Testauksessa eläimiä saatetaan käyttää sellaisissa kokeissa, jotka tehdään lakiin perustuvien vaatimusten vuoksi. Niissä voidaan tutkia esimerkiksi lääkeaineiden ja kemikaalien turvallisuutta. Tällaista testaamista tehdään Suomessa erittäin vähän.

Maa- ja metsätalousministeriö: tietoa suomalaisesta toiminnasta, lainsäädännöstä ja toimintaa ohjaavista viranomaisista

Sivustolta löytyy tietoa myös koe-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnasta (TOKES, tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta). 

Eläinten tutkimus- ja opetuskäyttö -esitys

Koe-eläinten käyttömäärät

Keräämme Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vuosittain tiedot koe-eläinten käytöstä. Teemme tietojenkeruun EU:n laatimien sääntöjen mukaan. Liitteinä ovat julkaistut käyttötilastot. Voit pyytää lisätietoja sähköpostitse osoitteesta ella(at)avi.fi.

Tilastot on koottu vuonna 2021 hieman eri tavalla kuin aiemmin, koska EU:n raportoinnissa on tehty muutoksia. Vuodesta 2023 lähtien tietoja voi tutkia kansallisella tasolla ALURES-tietokannasta. Tietoja voi tutkia samalla tavoin kuin nyt voi tehdä EU-tasolla.

Eläinten käyttö Suomessa vuosilta 2015 – 2021: EU-raportit (englanninkieliset). Toimenpide tarkoittaa yksittäistä eläimen käyttökertaa. 
1. Ensimmäiset toimenpiteet ja eläinten alkuperä, trendit 
2. Kaikki toimenpiteet (paitsi geneettisesti muunneltujen eläinten luominen tai ylläpito), trendit
3. Geneettisesti muunneltujen eläinten luominen ja ylläpito -toimenpiteet, trendit

EU-tilastoraportit 2015 – 2018 löydät komission sivuilta. Sieltä löytyvät linkit myös jäsenmaiden julkaisemiin tilastotietoihin.

EU-tilastoraportit komission sivuilla (englanniksi)

ALURES-tilastotietokannasta (englanniksi) voit tutkia tarkemmin, miten eläimiä on käytetty EU:ssa.

EU-jäsenmaiden kansalliset raportit (englanniksi)

Toiminnan ohjaus ja valvonta

Yleistajuiset tiivistelmät ja takautuvat arvioinnit

Luvan saaneista eläinkokeista on laadittu yleistajuiset tiivistelmät, joiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miksi ja millaisia eläinkokeita tehdään. Tiivistelmät julkaistaan vuodesta 2021 lähtien EU:n tietokannassa.

Suomessa tiivistelmät on aiemmin julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Liitteenä ovat vuosien 2018, 2019 ja 2020 tiivistelmät.

Voit pyytää aiempien vuosien tietoja osoitteesta ella(at)avi.fi.

Takautuva arviointi on tehtävä kokeista, joissa on aiheutettu vakava-luokan haittaa eläimille tai lautakunta on muusta syystä määrännyt arvioinnin tehtäväksi lupakauden päätyttyä.

Hankelupalautakunta myöntää luvat eläinkokeisiin

Eläinkoeluvat käsittelee ja ratkaisee hankelupalautakunta. Aiemmin sen nimi oli eläinkoelautakunta ELLA.

Lautakunnan toimintakausi on viisi vuotta. 

Lautakunnassa on

  • 16 jäsentä
  • 16 varajäsentä
  • puheenjohtaja
  • varapuheenjohtaja.

Lautakunnan jäsenistö edustaa asiantuntemusta eri aloilta:

  • tieteellinen tutkimus
  • eläinten hoito ja koetekniikat
  • eläinlääketiede
  • käytännön eläinsuojelutyö ja eettiset kysymykset.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston esittelijät valmistelevat hakemukset lautakunnan käsittelyyn. Lautakunta toimii neljänä jaostona, jotka kokoontuvat vuorotellen käsittelemään hakemuksia.

Jaosto voi siirtää hakemuksen käsittelyn lautakunnalle. Tällöin kaikki jaostot ovat mukana. Näin toimitaan, jos

  • hakemukseen sisältyy linjauskysymys
  • jaosto ei myönnä lupaa hankkeelle
  • jaosto ei ole yksimielinen luvan myöntämisestä.

Hankelupalautakunnan toiminta 2019 ja suunnitelma 2020
Hankelupalautakunnan toiminta 2020 ja suunnitelma 2021
Hankelupalautakunnan toiminta 2021 ja suunnitelma 2022
Hankelupalautakunnan toiminta 2022 ja suunnitelma 2023

Jäsenet toimikaudelle 15.10.2018-14.10.2023

Tuula Heinonen, professori, Espoo (Satu Kuure, dosentti, Helsinki) 
Petteri Piepponen, dosentti, Helsinki (Vootele Võikar, dosentti, Helsinki) 
Niina Saarinen-Aaltonen, dosentti, Turku (Esa Koskela, dosentti, Jyväskylä)
Kari Mäkelä, tutkijatohtori, Oulu (Ilona Kareinen, eläinlääketieteen tohtori, Espoo) 

(varajäsenet suluissa)

Niina Kemppinen, laboratoriokoordinaattori, Helsinki (Tuula Stranius, tutkimusteknikko, Oulu) 
Sakari Laaksonen, eläinlääkäri, Oulu (Kirsi Vienola, maa- ja metsätaloustieteen maisteri, Vantaa) 
Satu Mering, dosentti, Kuopio (Auli Kiukkonen, tutkijamestari, Espoo)
Ulla-Marjut Jaakkola, dosentti, emerita, Turku (Anne Kankkunen, koe-eläinhoitaja, Kuopio) 

(varajäsenet suluissa)

Anna Meller, eläinlääkäri, Vantaa (Brian Mphande, eläinlääkäri, Hyvinkää) 
Hanna-Marja Voipio, professori, Oulu (Karoliina Alm, eläinlääkäri, Sipoo) 
Emrah Yatkin, dosentti, Turku (Lasse Saloranta, eläinlääkäri, Sauvo) 
Kai Ökva, eläinlääkäri, Kuopio (Paula Lidauer, eläinlääkäri, Jokioinen) 

(varajäsenet suluissa)

Paula Hirsjärvi, filosofian maisteri, Espoo (Laura Uotila, eläinsuojelun asiantuntija, Sipoo) 
Suvi Ponnikas, filosofian tohtori, Malmö, Ruotsi, (Nea Konttinen, eläintenhoitaja, Turku) 
Kreeta Ranki, filosofian tohtori, Turku, (Tiina Kauppinen, filosofian tohtori, Helsinki) 
Marianna Norring, filosofian tohtori, Helsinki, (Kirsi Swan, eläinlääkäri, Helsinki)

(varajäsenet suluissa)