Koe-eläimet

Suomessa koe-eläimiä käytetään

  • tieteellisessä tutkimuksessa
  • opetuksessa
  • testauksessa.

Tieteellistä tutkimusta tehdään pääasiassa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Se on sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Jokainen tutkimushanke on yksilöllinen ja käyttää itselleen soveltuvia eläinmalleja.

Opetuksessa käytetään hyvin vähän eläviä eläimiä. Niitä saa käyttää ainoastaan korkea-asteen koulutuksessa tai sellaisessa opetuksessa, joka tähtää ammattitaidon hankkimiseen tai kehittämiseen. Ammattitaidolla tarkoitetaan sellaisia käytännön taitoja, joita tarvitaan eläinten käsittelyssä ja toimenpiteiden tekemisessä.

Testauksessa eläimiä saatetaan käyttää sellaisissa kokeissa, jotka tehdään lakiin perustuvien vaatimusten vuoksi. Niissä voidaan tutkia esimerkiksi lääkeaineiden ja kemikaalien turvallisuutta. Tällaista testaamista tehdään Suomessa erittäin vähän.

Maa- ja metsätalousministeriö: tietoa suomalaisesta toiminnasta, lainsäädännöstä ja toimintaa ohjaavista viranomaisista

Sivustolta löytyy tietoa myös koe-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnasta (TOKES, tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta). 

Eläinten tutkimus- ja opetuskäyttö -esitys

Koe-eläinten käyttömäärät

Keräämme Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vuosittain tiedot koe-eläinten käytöstä. Teemme tietojenkeruun EU:n laatimien sääntöjen mukaan. Liitteinä ovat julkaistut käyttötilastot. Voit pyytää lisätietoja sähköpostitse osoitteesta ella(at)avi.fi.

Tilastot on koottu vuonna 2021 hieman eri tavalla kuin aiemmin, koska EU:n raportoinnissa on tehty muutoksia. Vuodesta 2023 lähtien tietoja voi tutkia kansallisella tasolla ALURES-tietokannasta. Tietoja voi tutkia samalla tavoin kuin nyt voi tehdä EU-tasolla.

Eläinten käyttö Suomessa vuosina 2015–2022: EU-raportit (englanninkieliset). Toimenpide tarkoittaa yksittäistä eläimen käyttökertaa. 

  1. Ensimmäiset toimenpiteet ja eläinten alkuperä, trendit 
  2. Kaikki toimenpiteet (paitsi geneettisesti muunneltujen eläinten luominen tai ylläpito), trendit
  3. Geneettisesti muunneltujen eläinten luominen ja ylläpito -toimenpiteet, trendit

EU-tilastoraportit 2015–2018 löydät komission sivuilta. Sieltä löytyvät linkit myös jäsenmaiden julkaisemiin tilastotietoihin.

EU-tilastoraportit komission sivuilla (englanniksi)

ALURES-tilastotietokannasta (englanniksi) voit tutkia tarkemmin, miten eläimiä on käytetty EU:ssa.

EU-jäsenmaiden kansalliset raportit (englanniksi)

Toiminnan ohjaus ja valvonta

Yleistajuiset tiivistelmät ja takautuvat arvioinnit

Luvan saaneista eläinkokeista on laadittu yleistajuiset tiivistelmät, joiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miksi ja millaisia eläinkokeita tehdään. Tiivistelmät julkaistaan vuodesta 2021 lähtien EU:n tietokannassa.

Suomessa tiivistelmät on aiemmin julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Liitteenä ovat vuosien 2018, 2019 ja 2020 tiivistelmät.

Voit pyytää aiempien vuosien tietoja osoitteesta ella(at)avi.fi.

Takautuva arviointi on tehtävä lupakauden päätyttyä, jos se on hankkeelle määrätty tehtäväksi. Arvionti määrätään, jos eläimille tehdään vakava-luokan toimenpiteitä. Lautakunta voi määrätä arvioinnin muutenkin tehtäväksi, jos katsoo sen tarpeelliseksi.   

Hankelupalautakunta myöntää luvat eläinkokeisiin

Eläinkoeluvat käsittelee ja ratkaisee hankelupalautakunta. Aiemmin sen nimi oli eläinkoelautakunta ELLA.

Lautakunnan toimintakausi on viisi vuotta. 

Lautakunnassa on

  • 16 jäsentä
  • 16 varajäsentä
  • puheenjohtaja
  • varapuheenjohtaja.

Lautakunnan jäsenistö edustaa asiantuntemusta eri aloilta:

  • tieteellinen tutkimus
  • eläinten hoito ja koetekniikat
  • eläinlääketiede
  • käytännön eläinsuojelutyö ja eettiset kysymykset.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston esittelijät valmistelevat hakemukset lautakunnan käsittelyyn. Lautakunta toimii neljänä jaostona, jotka kokoontuvat vuorotellen käsittelemään hakemuksia.

Jaosto voi siirtää hakemuksen käsittelyn lautakunnalle. Tällöin kaikki jaostot ovat mukana. Näin toimitaan, jos

  • hakemukseen sisältyy linjauskysymys
  • jaosto ei myönnä lupaa hankkeelle
  • jaosto ei ole yksimielinen luvan myöntämisestä.

Hankelupalautakunnan toiminta 2019 ja suunnitelma 2020
Hankelupalautakunnan toiminta 2020 ja suunnitelma 2021
Hankelupalautakunnan toiminta 2021 ja suunnitelma 2022
Hankelupalautakunnan toiminta 2022 ja suunnitelma 2023
Hankelupalautakunnan toiminta 2023 ja suunnitelma 2024

Jäsenet toimikaudelle 15.10.2023 - 14.10.2028

Puheenjohtaja: Heidi Nieminen, oikeustieteen maisteri
Varapuheenjohtaja: Mika Leppinen, oikeustieteen maisteri 
 

Kari Mäkelä, tutkijatohtori (Ilona Kareinen, Scientific Officer) 
Petteri Piepponen, dosentti (Vootele Voikar, dosentti) 
Niina Saarinen-Aaltonen, dosentti (Esa Koskela, dosentti) 
Hanna Vuorenpää, tutkijatohtori (Satu Kuure, dosentti) 

(varajäsenet suluissa)

Tiina Jalonen, laitosvastaava (Marketta Pälsynaho, laboratoriovastaava) 
Niina Kemppinen, laboratoriokoordinaattori (Kirsi Vienola, erityisasiantuntija) 
Hanna Miettinen, palvelupäällikkö (Nina Juoperi, laboratoriomestari) 
Satu Mering, dosentti (Anne Kankkunen, laboratoriomestari) 

(varajäsenet suluissa)

Sakari Laaksonen, eläinlääkäri (Varpu Laine, eläinlääkäri) 
Anna Meller, eläinlääkäri (Karoliina Alm, eläinlääkäri) 
Emrah Yatkin, dosentti (Brian Mphande, eläinlääkäri) 
Kai Õkva, eläinlääkäri, (Paula Lidauer, eläinlääkäri) 

(varajäsenet suluissa)

Tiina Kauppinen, erityisasiantuntija (Marianna Norring, dosentti) 
Nea Konttinen, tutkimusvalmistelija, (Liisa Silvennoinen, tohtorikoulutettava) 
Suvi Ponnikas, akatemiatutkija (Saara Kupsala, eläinsuojeluasiamies) 
Kirsi Swan, valvontaeläinlääkäri (Auli Kiukkonen, tutkimusmestari)

(varajäsenet suluissa)