Sosiaali- ja terveydenhuollosta hyvinvointialueisiin siirtyivät:

  • sairaanhoitopiirit
  • sosiaalihuollon erityishuoltopiirit
  • kuntien sote-tehtävät.

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta koostuu omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta. Omavalvonta perustuu hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan laatimaan omavalvontaohjelmaan. Niiden on varmistettava

  • palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu
  • asiakkaiden yhdenvertaisuus
  • tehtävien lainmukainen hoitaminen
  • sopimusten noudattaminen.

Aluehallintovirasto toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisvalvontaa. Valvomme, että hyvinvointialueet tekevät omavalvontaa ja valvovat palveluntuottajiaan, ja ohjaamme alueita näissä asioissa. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on myös puuttua asioihin, kun omavalvonta ei riitä. Aluehallintovirasto ryhtyy tietoonsa tulleen valvonta-asian perusteella niihin toimenpiteisiin, joihin se arvioi olevan aihetta asiakas- tai potilasturvallisuuden varmistamisen tai lain noudattamisen kannalta.

Ohjaamme suuren osan vireille tulevista valvonta-asioista hyvinvointialueelle, joka käsittelee ne omavalvontansa avulla. Kun selvitämme valvonta-asioita, kiinnitämme huomiota erityisesti siihen, miten hyvinvointialue reagoi asiaan omavalvonnassaan ja mitä korjaavia toimenpiteitä se tekee. Ohjaus- ja arviointikäynneillä keskeistä on tietojen vaihtaminen ja ohjauksen antaminen.

Tietoa sote-kanteluista ja -valvonnasta

Valvontaviranomaisia ovat sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirastot. Hyvinvointialue katsotaan valvontaviranomaiseksi ainoastaan silloin, kun kyse on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaisesta yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta.

Aluehallintovirasto valvoo toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen sekä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta ja antaa valvontaan liittyvää ohjausta. Aluehallintovirasto valvoo ja ohjaa myös niitä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, joissa hyvinvointialue ei toimi järjestäjänä.

Valvira ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa, yhteensovittamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Lisäksi Valvira valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen sekä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta ja antaa valvontaan liittyvää ohjausta silloin, kun kysymyksessä ovat

  • periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat
  • usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat
  • asiat, jotka liittyvät olennaisesti Valvirassa käsiteltävään muuhun sosiaalihuoltoa tai terveydenhuoltoa taikka sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan
  • asiat, joita aluehallintoviraston valvonta-asioita käsittelevät virkamiehet ovat esteellisiä käsittelemään.

Myös Valvira valvoo ja ohjaa niitä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, joissa hyvinvointialue ei toimi järjestäjänä.

Vuoden 2023 alusta alkaen ensisijainen valvontavastuu on siirtynyt sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestäjille eli hyvinvointialueille. Palvelujen järjestämisellä tarkoitetaan muun muassa sitä, että hyvinvointialue on vastuussa asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialue voi muun muassa tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut itse, hankkia ne yksityiseltä sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajalta tai järjestää palvelut palvelusetelillä. Hyvinvointialueet valvovat palvelujensa järjestämistä ja toteutumista omavalvonnallisin keinoin. Vaikka hyvinvointialue valvoo järjestämiänsä sosiaali- ja terveyspalveluja, ei hyvinvointialueesta käytetä nimeä valvontaviranomainen.

Eduskunta on 28.2.2023 hyväksynyt lain sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. Sen myötä hyvinvointialueen valvontavelvoite tulee koskemaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Jos hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvassa asiassa yksityisen palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenee epäkohtia tai puutteita, hyvinvointialueen on ohjattava yksityistä palveluntuottajaa tai tarvittaessa pyydettävä yksityiseltä palveluntuottajalta ja tämän alihankkijalta asiasta selvitystä asettamassaan riittävässä määräajassa. Epäkohtien tai puutteiden ilmettyä hyvinvointialueen on vaadittava niiden korjaamista asettamassaan riittävässä määräajassa. Jos on kyse asiakas- tai potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista tai puutteista, hyvinvointialueen on vaadittava niiden välitöntä korjaamista.

Jollei yksityinen palveluntuottaja tai tämän alihankkija korjaa epäkohtia tai puutteita hyvinvointialueen asettamassa määräajassa, hyvinvointialueen on tarvittaessa ryhdyttävä sopimusoikeudellisiin toimenpiteisiin korvauksen alentamiseksi tai sen maksamisesta pidättymiseksi. Jos rikkomukset ovat olennaisia tai toistuvia, hyvinvointialueen on ryhdyttävä toimenpiteisiin sopimuksen irtisanomiseksi tai purkamiseksi.

Hyvinvointialueen on ilmoitettava välittömästi palveluja valvovalle aluehallintovirastolle palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat ja puutteet. Vastaavasti jos aluehallintovirasto saa tiedon asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista tai puutteista palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa, on aluehallintoviraston ilmoitettava asiasta välittömästi hyvinvointialueille, joille palveluntuottaja tuottaa palveluja. Lisäksi hyvinvointialueen ja aluehallintoviraston on lähetettävä toisilleen tiedoksi laatimansa tarkastuskertomukset, jotka koskevat hyvinvointialueelle palveluja tuottavan palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toimintaa.

Aluehallintoviraston tehtävänä on edistää ja varmistaa hyvinvointialueiden omavalvontaa ja puuttua tilanteeseen, kun hyvinvointialueen omavalvonta ei riitä.

Lue lisää: Hyvinvointialueet ꟷ sosiaali- ja terveydenhuolto

Aluehallintovirastossa valvonta-asia voi tulla vireille esimerkiksi epäkohtailmoituksen tai omien havaintojemme perusteella. 

Valvontaviranomainen ryhtyy tietoonsa tulleen valvonta-asian perusteella niihin toimenpiteisiin, joihin se asiakas- tai potilasturvallisuuden varmistamisen tai lain noudattamisen kannalta katsoo olevan aihetta. 

Jos asia ei anna aluehallintovirastossa aihetta erillisiin toimenpiteisiin, aluehallintovirasto voi arvioida, että asia on syytä saattaa hyvinvointialueelle tiedoksi ja omavalvonnassa ja valvonnassa huomioon otettavaksi. 

Aluehallintoviraston valvonta puuttuu ennen kaikkea epäilyihin laadultaan tai laajuudeltaan merkittävästä lainvastaisesta tai asiakasturvallisuutta vaarantavasta toiminnasta. Aluehallintovirasto ottaa asian selvitettäväkseen lähtökohtaisesti silloin, kun hyvinvointialueen omavalvonnalliset tai valvonnalliset toimenpiteet joko omaa toimintaa tai yksityistä palvelutuotantoa koskevien epäkohtien suhteen eivät ole olleet riittäviä tai kyse ei ole hyvinvointialueen toimivaltaan kuuluvasta asiasta. 

Valvonta-asiat ovat pääsääntöisesti kanteluita laaja-alaisempia ja yleisemmällä tasolla käsiteltäviä asioita, eli niin sanottua organisaatiovalvontaa. Organisaatiovalvonnassa käsitellään toiminnan järjestämiseen ja organisointiin liittyviä asioita, joita ovat esimerkiksi henkilökunnan määrään ja rakenteeseen, hoidon ja palvelun laatuun ja sisältöön sekä lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät asiat.

Ryhdymme yleensä selvittämään valvonta-asiaa siten, että kuulemme valvonnan kohdetta. Kuulemisen yhteydessä lähetämme valvonnan kohteelle lähtökohtaisesti kaikki meille esimerkiksi epäkohtailmoituksen yhteydessä toimitetut asiakirjat, jotka liittyvät asiaan, ja pyydämme valvonnan kohteelta selvitystä asiasta. 

Jos valvonta-asia koskee yksityistä palveluntuottajaa, pyydämme lisäksi mahdollisesti palvelun järjestämisvastuulliselta taholta eli hyvinvointialueelta lausuntoa valvonta-asiasta. 

Käsittelemme valvonta-asiat useimmiten asiakirjojen perusteella, mutta valvonta-asiaan voi liittyä myös tarkastuskäynti.

Valvonta-asiaan liittyvät asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia viimeistään asian ratkaisemisen jälkeen. Asiakirjat saattavat kuitenkin sisältää joiltakin osin salassa pidettävää tietoa.

Kantelulla tarkoitetaan valvovalle viranomaiselle tehtyä ilmoitusta epäillystä laiminlyönnistä tai virheellisestä toiminnasta. Aluehallintoviraston lisäksi useat eri viranomaiset tutkivat kanteluja.

Kanteluina käsittelemme yleisimmin yksilöasioita eli tietyn asiakkaan tai potilaan hoitoa, palvelua tai kohtelua koskevia asioita, mikä erottaa kantelut laajemmista valvonta-asioista.

Aluehallintovirasto arvioi, mihin toimenpiteisiin se kantelun johdosta ryhtyy. Jos kantelu ei anna aluehallintovirastolle aihetta toimenpiteisiin, ilmoitamme siitä yleensä kantelun tekijälle kirjeellä.

Joskus asiakkaan tai potilaan kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena. Tällaisessa tapauksessa voimme siirtää asian toimintayksikköön tai hyvinvointialueelle. Sen pitää vastata muistutukseen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa ja toimittaa vastaus myös aluehallintovirastolle.

Jos kantelu otetaan aluehallintovirastossa selvitettäväksi, ryhdymme selvittämään asiaa esimerkiksi hankkimalla asiakirjoja tai kuulemalla kantelun kohdetta. Kuulemisen yhteydessä lähetämme kantelun kohteelle lähtökohtaisesti kaikki meille kantelun yhteydessä toimitetut asiakirjat ja pyydämme kantelun kohteelta selvitystä asiasta. Aluehallintovirasto voi hankkia asiassa myös asiantuntijalausunnon.

Kun olemme saaneet tarvittavat selvitykset, arvioimme, onko kantelun kohde toiminut lain edellyttämällä tavalla, ja annamme asiassa päätöksen.

Kantelut ovat salassa pidettäviä myös asian ratkaisemisen jälkeen.

Kirjevastaus annetaan yleensä, jos aluehallintovirasto on arvioinut asian ja katsoo, ettei kantelussa tai valvonta-asiassa ilmene sellaista aluehallintoviraston toimivallan piiriin kuuluvaa lainvastaista menettelyä tai laiminlyöntiä, joka antaisi aihetta aluehallintoviraston toimenpiteisiin.

Ei seuraamusta tarkoittaa, että asia on selvitysten perusteella ollut kunnossa tai epäkohta on ollut niin lievä, että valvontaviranomainen on katsonut päätöksessä annetun ohjauksen lain mukaiseen menettelyyn riittävän.

Jos aluehallintovirasto toteaa hyvinvointialueen tai yksityisen palveluntuottajan toiminnassa joko tarkastuskäynnin tai saatujen selvitysten perusteella puutteita, se voi antaa tälle päätöksessään hallinnollista ohjausta toiminnan jatkoa varten. Hallinnollisen ohjauksen muotoja ovat käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen ja voimakkaimpana huomautus. Valvova viranomainen voi siis saattaa valvottavan tietoon käsityksensä lainmukaisesta menettelystä tai kiinnittää tämän huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallinnon vaatimuksiin. Mikäli nämä keinot eivät olisi riittäviä, voimme antaa valvottavalle huomautuksen.

Valvontaviranomainen voi myös kehottaa valvottavaa korjaamaan todetun puutteen tai muun epäkohdan.

Aluehallintovirasto voi antaa esimerkiksi tarkastuskäynnillä myös suullista ohjausta, jonka tarkoituksena on ohjata palvelujen tuottajaa korjaamaan toiminnan puutteita tai epäkohtia viivytyksettä. Ohjausta voidaan antaa myös asiakkaan palveluprosesseissa olevien riskien tunnistamisessa, jotta asiakasturvallisuuden vaarantuminen voidaan ennaltaehkäistä.

Viimesijaisena keinona valvonta-asiassa voimme antaa organisaatiolle velvoittavan määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Antaessamme määräyksen asetamme määräajan, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Määräystä on mahdollista tehostaa muun muassa uhkasakolla. Asiakas- tai potilasturvallisuuden turvaamiseksi aluehallintovirasto voi myös keskeyttää toiminnan, kieltää palveluyksikön tai sen osan käytön välittömästi taikka poistaa palveluntuottajan rekisteröinnin tai palveluyksikköä koskevan rekisteröinnin.

Ennakollisella valvonnalla tarkoitetaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluntuottajien lupa- ja ilmoitusmenettelyä, jossa arvioimme palveluntuottajan toimintaedellytyksiä jo ennen toiminnan aloittamista. Toimintaedellytysten arvioinnissa huomioimme esimerkiksi tilat, joissa toimintaa on tarkoitus toteuttaa, henkilökunnan määrän ja rakenteen, toiminta-ajatuksen ja toiminnan kohderyhmän. 

Reaktiivisella valvonnalla tarkoitetaan sitä, että saamme ilmoituksen tai kantelun sosiaali- tai terveyspalveluntuottajan virheestä tai laiminlyönnistä, eli jokin epäkohta on jo saattanut toteutua, ja ryhdymme selvittämään asiaa jälkikäteen. Aluehallintovirasto voi ottaa reaktiivisen valvonta-asian käsiteltäväkseen myös omasta aloitteestaan esimerkiksi median kautta tietoonsa tulleen epäkohdan perusteella. Tästä käytetään myös nimitystä oma-aloitteinen valvonta.

Suunnitelmallisella valvonnalla tarkoitetaan valvontaa, jota toteutamme esimerkiksi riskien arvioinnin perusteella tai lakisääteisen velvollisuutemme nojalla suunnitelmaan perustuen. Toteutamme suunnitelmallista valvontaa myös aluehallintovirastojen ja Valviran yhteistyössä laatiman sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman perusteella.

Hyvinvointialueselvitykset

Laadimme jokaisessa aluehallintovirastossa vuosittain selvityksen, jossa tarkastelemme sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaista toteutumisesta hyvinvointialueilla. 

Selvitykset koskevat
•    palvelujen yhdenvertaista toteutumista
•    yhdenvertaista saatavuutta ja laatua
•    keskeisiä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen valvontahavaintoja.  

Selvityksissä näkökulmana ovat asiat, jotka kuuluvat hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämisvastuulle. 

Teemme selvitykset niiden tietojen perusteella, joita saamme sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan yhteydessä. 

Toimitamme selvityksemme Valviralle, joka tekee vastaavan valtakunnallisen selvityksen ja toimittaa selvityksemme Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriölle. THL hyödyntää selvityksiämme laatiessaan vuosittain asiantuntija-arvion sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. THL tekee arvion valtakunnallisesti, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueittain sekä hyvinvointialueittain.

Valvira.fi: Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan selvitykset ja tilastot

Aluehallintovirastojen selvitykset

Hyvinvointialueiden viranomaisvalvonnan yhteyshenkilöt sosiaali- ja terveydenhuollossa

Valvomme yhdessä Valviran kanssa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistehtävän ja palvelujen omavalvonnan toteutumista.

Olemme nimenneet hyvinvointialueille yhteyshenkilöt, jotka toimivat alueen yhteyshenkilöinä sote-valvontaan liittyvissä asioissa.

  • Helsingin kaupunki sekä  Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue: terveydenhuollon ylitarkastaja Anne Arvonen

  • Helsingin kaupunki sekä Vantaa-Keravan, Länsi-Uusimaan, Keski-Uusimaan ja Itä-Uusimaan hyvinvointialue: sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Jaana Vilpas

  • HUS-yhtymä: aluehallintoylilääkäri Tuula Meinander

  • Valviran yhteyshenkilö: lakimies Arttu Malava

  • ylitarkastaja Taija Liukkonen
  • Valviran yhteyshenkilö: ylitarkastaja Tuula Kotimäki
  • sosiaalihuollon ylitarkastaja Marjut Eskelinen
  • Valviran yhteyshenkilö: ylitarkastaja Elina Uusitalo
  • yksikön päällikkö Pauli Kamsula
  • Valviran yhteyshenkilö: lakimies Päivi Vuorinen
  • yksikön päällikkö Niina Siirilä
  • sosiaalihuollon ylitarkastaja Jaana Aarnio
  • ylitarkastaja Annina Sadeoja (valmius ja varautuminen)
  • Valviran yhteyshenkilö: lakimies Hanna Kärki
  • lakimies Heli Kajava
  • Valviran yhteyshenkilö: lakimies Niina Rytilahti

Usein kysytyt kysymykset hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysasioista

Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Ne myös valvovat niitä.Hyvinvointialueen valvontavelvollisuus koskee sekä oman järjestämistehtävän valvontaa että palvelutuotannon valvontaa.

Kun hyvinvointialue valvoo omaa järjestämistoimintaansa, sen pitää arvioida muun muassa

  • onko alueen asiakkaiden tarpeet ja yhdenvertainen saavutettavuus huomioitu
    • palveluiden suunnittelussa
    • tarpeen määrässä
    • laadun määrittämisessä ja toteutuksessa
    • palvelujen yhteensovittamisessa
  • toteutuuko julkisen vallan käyttö lainsäädännön edellyttämällä tavalla
  • onko hyvinvointialueella riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius huolehtia alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta kaikissa tilanteissa. 

Hyvinvointialueen pitää valvoa sekä omien että hankkimiensa yksityisten palvelujen toiminnan laatua ja lainmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista.

Hyvinvointialueen pitää varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla yksityisellä palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta.

Yksityisen palveluntuottajan pitää valvoa oman toimintansa palvelujen laatua ja turvallisuutta omavalvonnan keinoin. Lisäksi yksityisten palveluntuottajan pitää valvoa alihankintana hankkimiaan palveluja.

Hyvinvointialueen on järjestämisvastuunsa nojalla ohjattava ja valvottava hankkimiensa palvelujen laatua, lainmukaisuutta ja asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista kuten omia palveluitaan. Hyvinvointialueen valvontavelvollisuus koskee myös yksityisten palveluntuottajien alihankkijoiden palveluita. Yksityisten palveluntuottajien valvonta on osa hyvinvointialueen omavalvontaa.

Yksityisistä sosiaalipalveluista säädetyn lain mukaan hyvinvointialueella on yleisen valvontaviranomaisen rooli alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialue ohjaa ja valvoo kaikkia alueellaan toimivia sosiaalihuollon palveluja. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen osalta hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontavelvollisuus koskee vain niitä palveluntuottajia ja näiden alihankkijoita, joilta se hankkii palveluita.

Hyvinvointialueen pitää tehdä valvontaa ja ohjausta jatkuvasti toiminnan aikana.  Hyvinvointialue voi esimerkiksi

  • määritellä palvelujen tuottamista koskevia ohjeita
  • käydä säännöllisiä neuvotteluita
  • koota toiminnan laatuun ja turvallisuuteen liittyvä tietoa
  • kerätä palautetta.

Hyvinvointialueen täytyy dokumentoida toimenpiteensä ja varmistaa sopimuksissa valtuudet sekä puuttumismahdollisuudet.

Aluehallintovirasto myöntää toimialueellaan toimivien yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien toimiluvat ja vastaanottaa yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteröinnit hyvinvointialueiden ilmoituksesta. Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo toimialueellaan toimivia kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisiä palveluntuottajia. Valvira myöntää yksityisten sote-palvelujen palveluntuottajien luvat sekä valvoo ja ohjaa yksityisen palveluntuottajien toimintaa, kun palveluntuottaja toimii monen aluehallintoviraston alueella.

Hyvinvointialueen pitää toimittaa yksityisen palveluntuottajan tai tämän alihankkijan valvonnasta laatimansa tarkastuskertomus aluehallintovirastolle tiedoksi. Vastaavasti aluehallintovirasto ja Valvira lähettävät hyvinvointialueelle tiedoksi yksityistä palveluntuottajaa tai tämän alihankkijaa koskevan tarkastuskertomuksen.

Jos yksityisen palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenee mahdollisia epäkohtia tai puutteita, hyvinvointialueen on ohjattava yksityistä palveluntuottajaa tai tarvittaessa pyydettävä yksityiseltä palveluntuottajalta ja tämän alihankkijalta asiasta selvitystä asettamassaan riittävässä määräajassa.

Epäkohtien tai puutteiden ilmettyä hyvinvointialueen on vaadittava niiden korjaamista asettamassaan riittävässä määräajassa.

Jos on kyse asiakas- tai potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista tai puutteista, hyvinvointialueen on vaadittava niiden välitöntä korjaamista.

Hyvinvointialueen on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle yksityisen palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnasta ilmenevistä asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat ja puutteet.

Muistutuskäsittelyä koskevan lainsäädännön perusteella asiakkaalla tai potilaalla on halutessaan oikeus tehdä muistutus yksityisen palveluntuottajan toiminnasta joko hyvinvointialueelle tai suoraan yksityisen palveluntuottajan yksikköön. Jos asiakas tekee muistutuksen suoraan palveluntuottajalle, on muistutukseen perusteltua vastata suoraan yksiköstä, ellei se sisällä selkeästi myös hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvaa asiaa. Hyvinvointialue vastaa sen järjestämisvastuun piiriin kuuluvasta toiminnasta ja sen valvonnasta. Hyvinvointialue ottaa asiaan sisällöllisesti kantaa ja antaa asiassa vastauksen asiakkaalle palvelun järjestäjänä.

Aluehallintovirasto ja Valvira voivat siirtää valvontaviranomaiselle tulleen kantelun hyvinvointialueelle siltä osin, kun asiassa on kysymys asiakaslain (812/2000) 23 a §:n tai potilaslain (785/1992) 10 a §:n tarkoittamasta muistutuksen siirtämisestä tilanteessa, jossa muistutus kohdistuu hyvinvointialueelle palvelua tuottavan yksityisen palveluntuottajan toimintaan. Hyvinvointialueen täytyy pyytää asiassa selvityspyyntö yksityiseltä palveluntuottajalta, ottaa asiassa kantaa palvelunjärjestäjänä ja antaa muistutusvastaus asiakkaalle. 

Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on sote-järjestämislain mukaisessa toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla, että ne hoitavat tehtävänsä lainmukaisesti ja noudattavat tekemiään sopimuksia.

Omavalvonnalla hyvinvointialue ja yksityinen palveluntuottaja varmistavat asiakkaidensa yhdenvertaisuuden sekä palvelujensa

  • saatavuuden

  • jatkuvuuden

  • turvallisuuden

  • laadun.

Omavalvonnalla tarkoitetaan sitä, että palvelujen järjestäjä ja tuottaja valvovat, seuraavat ja arvioivat oman toimintansa laatua, lainmukaisuutta ja turvallisuutta. Omavalvonnan pitää olla ennakoivaa ja aktiivista toimintaa. Omavalvontaan kuuluu riskitilanteiden tunnistaminen ja epäkohtiin puuttuminen.

Tehtävien ja palvelujen omavalvonta on toteutettava osana niiden järjestämistä ja tuottamista. Hyvinvointialue ja yksityinen palveluntuottaja arvioivat jatkuvasti omaa toimintaansa, kuulevat asiakkaita ja potilaita laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottavat palautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. 

Hyvinvointialueiden laajaan omavalvontavelvoitteeseen kuuluu oman järjestämistehtävänsä ja oman palvelutuotantonsa valvonnan lisäksi yksityisten palveluntuottajien valvonta. Omavalvontavelvollisuus koskee myös HUS-yhtymää siltä osin kuin se järjestää terveydenhuoltoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvonnasta säädetään järjestämislaissa (612/2022), sosiaalihuoltolaissa (13101/2014), vanhuspalvelulaissa (980/2012), laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja laissa yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990).

Omavalvontaohjelma

Hyvinvointialueiden ja yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien pitää laatia toiminnastaan omavalvontaohjelma. Se on strateginen instrumentti, jolla varmistetaan, että palvelut järjestetään ja toteutetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti.

Hyvinvointialueen omavalvontaohjelman täytyy kattaa kaikki hyvinvointialueen järjestämät ja sen lukuun tuotetut palvelut. Yksityisten palveluntuottajien omavalvontaohjelman pitää kattaa palveluntuottajan itse tuottamat ja alihankkijalta hankitut palvelut. Omavalvontaohjelmassa on muun muassa todettava, miten palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja puutteellisuudet korjataan.

Omavalvontaohjelma pitää sisällään sosiaalihuoltolaissa, yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitetut omavalvontasuunnitelmat sekä terveydenhuoltolain 8 §:ssä tarkoitetun suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden edistämisestä ja täytäntöönpanosta.  

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksella tarkemmat säädökset omavalvontaohjelman yleisestä sisällöstä ja laatimisestä. Valvira voi antaa määräyksiä omavalvontaohjelman tarkemmasta sisällöstä ja sen toteutumisen seurannasta. Omavalvontaohjelma, sen toteutumisen seuranta ja niiden perusteella tehdyt toimenpiteet pitää olla julkisesti nähtävänä.

Omavalvontasuunnitelma

Omavalvontasuunnitelma on suunnitelma siitä, miten toimintayksikössä tai toimintakokonaisuudessa konkreettisin toimenpitein toiminnan laatua ja turvallisuutta valvotaan, seurataan ja arvioidaan. Omavalvontasuunnitelma on asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua. Omavalvontasuunnitelma on palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline.  Lisäksi terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa.

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä ja sen toteuttamisen seurannasta. Lisätietoa omavalvontasuunnitelmien laadinnasta löydät Valviran verkkosivuilta.

Viranomaisvalvonnalla tarkoitetaan valtion valvontaviranomaisten toteuttamaa laillisuusvalvontaa ja valvontaan liittyvä ohjausta.

Valtion valvontaviranomaisina toimivat aluehallintovirastot ja Valvira. Ylin laillisuusvalvoja on eduskunnan oikeusasiamies. Yleinen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.

Valtion valvontaviranomaisten tehtävä on edistää ja varmistaa hyvinvointialueiden ja palvelujen tuottajien omavalvontaa ja puuttua silloin, kun omavalvonnan keinot eivät riitä. Viranomaisvalvonnan ja siihen liittyvän laillisuusohjauksen tavoitteena on varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus, palvelujen lainmukaisuus ja laatu sekä palvelujen käyttäjien perusoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutuminen. Ohjauksen tarkoituksena on ehkäistä jo ennakkoon asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä asiakkaan ja potilaan oikeuksia vaarantavien olosuhteiden ja käytäntöjen syntymistä. Valvonnalla puututaan palvelujen järjestämisessä tai toteuttamisessa ilmenneisiin lainvastaisiin epäkohtiin ja puutteisiin. Valvonnan tarkoituksena on, että toiminnassa havaitut puutteet ja epäkohdat korjataan. Jälkikäteiseen valvontaan kuuluu aina myös ohjausta tilanteen korjaamiseksi.

Aluehallintoviraston ja Valviran tehtävänä on varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lainmukaisuus ja laatu sekä palvelujen käyttäjien perusoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutuminen.

Järjestämislain perustella aluehallintovirastot valvovat toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta ja antavat valvontaan liittyvää ohjausta. Aluehallintovirastot toteuttavat toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa ja myöntävät yksityisten palveluntuottajien luvat.

Valvira ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa, yhteensovittamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Lisäksi Valvira valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta sekä antaa valvontaan liittyvää ohjausta silloin, kun kysymyksessä ovat

  1. periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat
  2. usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat
  3. asiat, jotka liittyvät olennaisesti Valvirassa käsiteltävään muuhun sosiaalihuoltoa tai terveydenhuoltoa taikka sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan
  4. asiat, joita aluehallintoviraston valvonta-asioita käsittelevät virkamiehet ovat esteellisiä käsittelemään.

Aluehallintoviraston ja Valvira tehtäviin kuuluvat lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten palveluntuottajien valvonta ja toimilupien myöntäminen sekä useita muita sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaan ja toiminnan edellytyksien varmistamiseen liittyviä tehtäviä, joista on säädetty erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä sekä laissa aluehallintovirastoista (896/2009) ja laissa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (669/2008). Aluehallintovirastojen ja Valviran tehtävistä voit lukea lisää virastojen verkkosivuilta.