Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta

Tältä sivulta löydät meiltä usein kysyttyjä kysymyksiä, jotka liittyvät koronavirukseen.

Kirjoita vähintään kolme kirjainta ja vieritä sivua alaspäin.

Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Sairaanhoitopiirien verkkosivuilla on kootusti tietoa alueen koronarajoituksista ja -suosituksista.  Valtioneuvoston kanslian karttasovelluksesta on linkki kaikkien sairaanhoitopiirien koronasivustoille.

Tietoa aluehallintovirastojen eri alueita koskevista määräyksistä löydät alla olevien kysymysten vastauksista:

Huomaa, että kunnat voivat tehdä koronavirukseen liittyviä päätöksiä, jotka ovat tiukempia kuin aluehallintoviraston määräämät rajoitukset. 

Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden rajoituksista. Niistä päättää hallitus. Ravintoloiden toimintaa ohjaa tartuntatautilain väliaikainen pykälä 58 a sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan väliaikainen pykälä 3 a ja näistä annetut valtioneuvoston asetukset. Lisätietoa ravintolarajoituksista:

Tietoa valtakunnallisesta tautitilanteesta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla:

Tilannekatsaus koronaviruksesta (thl.fi)

Vastausta päivitetty 8.4.2021

Aluehallintovirasto voi tartuntatautilain mukaan päättää koronarajoituksista, jotka koskevat

  • yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia
  • lähikontaktin välttämistä asiakastiloissa
  • mm. liikuntaan ja virkistystoimintaan käytettävien asiakastilojen sulkemista
  • koulujen tilojen käyttämistä
  • terveystarkastusten järjestämistä rajanylityspaikoilla.

HUOM. Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoitukset tekee hallitus valtioneuvoston asetuksella. Lisätietoa ravintolatoiminnan rajoituksista löytyy UKK-kohdasta Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet.

Aluehallintovirasto voi antaa kunnille määräyksen, että niiden on ohjattava jokainen maahantulija vapaaehtoiseen terveystarkastukseen kuten koronatestiin. Voimme myös määrätä henkilöitä osallistumaan  terveystarkastukseen. 

YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET

Keitä koskee: Kaikkia, jotka järjestävät yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset ovat erilaiset eri puolella Suomea.

TURVAVÄLIEN VARMISTAMINEN ASIAKAS- JA TOIMITILOISSA

Keitä koskee: Yksityisiä yhteisöjä, säätiöitä ja muita oikeushenkilöitä (ei kuitenkaan ravintoloita), yksityisiä elinkeinonharjoittajia, kuntia ja kuntayhtymiä, uskonnollisia yhdyskuntia sekä julkisoikeudellisia laitoksia.

Aluehallintoviraston määräys turvavälien tosiasiallisesta varmistamisesta asiakas- tai toimitiloissa koskee yli 10 hengen sisätiloja ja yli 50 hengen ulkotiloja. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset turvavälipäätökset koskevat?

ASIAKAS- JA TOIMITILOJEN SULKEMINEN

Mitä koskee: Tiettyjä tiloja, joita käytetään liikunta-, urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan.

Aluehallintovirasto voi määrätä suljettavaksi tiettyjä asiakas- ja toimitiloja, joita käytetään liikunta-, urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan. Määräys koskee yli 10 hengen sisätiloja ja yli 50 hengen ulkotiloja. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?

Huom. Joitakin toimijoita voi koskea sekä määräys varmistaa lähikontaktin välttäminen että määräys sulkea tila. Esimerkkejä:

1. Kuntosali on yksityisen elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön tila, mutta sitä käytetään myös liikunta- tai urheilutoimintaan: tällöin kuntosalia koskee sekä turvaväli- että sulkemispäätös.

2. Kauppa on yksityisen elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön tila, mutta sitä ei käytetä liikunta-, urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan: tällöin kauppaa koskee pelkästään turvavälipäätös.

KOULUJEN TILOJEN KÄYTTÄMINEN

Mitä koskee: Ala- ja yläasteet, lukiot ja ammattikoulut

Aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen koulutilojen sulkemisesta, jos se on tarpeen usean kunnan alueella. Päätös voi kohdistua tiettyyn vuosiluokkaan tai opetusasteeseen.

TERVEYSTARKASTUKSET

Terveystarkastuksien järjestäminen

Keitä koskee: Kunnat

Aluehallintovirasto voi määrätä kunnan järjestämään terveystarkastukset alueellaan esimerkiksi rajanylityspaikoilla.

Terveystarkastukseen osallistuminen

Keitä koskee: Päätöksessä mainitut henkilöt, esimerkiksi riskimaista tulevat matkustajat

Aluehallintovirasto voi määrätä, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista esimerkiksi rajanylityspaikoilla. Terveystarkastuksen osana voidaan ottaa koronatesti tai määrätä karanteeniin.

Päivitetty 29.3.2021

Havaituista rajoitusten laiminlyönnistä voi ilmoittaa siihen kuntaan, jossa toiminnanharjoittaja toimii tai jossa tapahtuma järjestetään. Yhteystiedot löytyvät kuntien verkkosivuilta.

Ravintoloiden osalta tietoa epäkohtien ilmoittamisesta löytyy kohdasta ”Mihin asiakas voi ilmoittaa, jos havaitsee ravintolan toimivan määräysten vastaisesti?

Kokoontumisrajoitukset ovat erilaiset eri puolella Suomea. Kokoontumisrajoituksia koskevissa määräyksissä viitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjeeseen turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä

Alla on luettelo eri alueiden kokoontumisrajoituksista. Huomio: Kunnat voivat päättää alueillaan kokoontumisrajoituksista, jotka ovat vielä tiukemmat kuin alla kuvatut.

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Määräys koskee seuraavia alueita:

      Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien alueet ajalla 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 31.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     

    • Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Määräys koskee seuraavia alueita:

      Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien alueilla ajalla 1.4.-22.4.2021: Lisätietoa on 29.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

    • Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 

      Pohjois-Karjalan maakunta ja Pohjois-Savon maakunta ajalla 23.3.-22.4.2021: Lisätietoa on 17.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Lapin aluehallintoviraston toimialue 

    • Lapin sairaanhoitopiiri
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 
      Määräys ajalle 29.3.-11.4.2021: lisätietoa on 22.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.

      Aikavälillä 12.4.-11.5.2021 voi järjestää korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Lisätietoa on 8.4.2021 julkaistussa päätöksessä
       

    • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri  
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Määräys ajalle 29.3.-5.4.2021: lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Varsinais-Suomi
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 
      Määräys ajalle 27.3.-26.4.2021: lisätietoa on 23.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Satakunta
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Määräys ajalle 27.3.-26.4.2021: lisätietoa on 23.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     

    • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alue sekä Punkalaitumen kunta
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.

      Määräys ajalle 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 26.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien alue
      Voi järjestää korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.

      Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alue
      Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 

      Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien alue 
      Voi järjestää korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 

      Keski-Pohjanmaan (pl. Reisjärvi) sairaanhoitopiirien kuntien alue
      Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.

      Määräys ajalle 1.4-30.4.2021. Lisätietoa on 26.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
  • Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     

    • Pohjois-Pohjanmaa
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Määräys ajalle 1.-11.4.2021: lisätietoa on 25.3.2021 julkaistussa tiedotteessa (avautuu uudessa välilehdessä). 12.4.-25.4.2021 on voimassa rajoitus, joka mahdollistaa korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämisen. Lisätietoa 9.4.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Kainuu
      Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Määräys ajalle 1.-25.4.2021: lisätietoa on 25.3.2021 julkaistussa tiedotteessa (avautuu uudessa välilehdessä).

Kokoontumisrajoitusten lisäksi alueilla voi olla voimassa olevia tai voimaan tulevia tartuntatautilain pykälien 58 d ja g mukaisia turvaväli- ja sulkemispäätöksiä.

Ravintoloiden aukioloaikojen, anniskeluaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset perustuvat ravintoloiden toiminnan luonteeseen ja alueelliseen tautitilanteeseen. Ravintoloiden toiminnan rajoituksista on säädetty tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetuilla asetuksilla.

Valtioneuvoston karttasovelluksesta näet voimassa olevat ravintolarajoitukset maakunnittain:

Ravintoloiden toimintaa rajoitetaan tiukemmin ravintoloissa, joissa alkoholijuomien tarjoilu on ravintolan pääasiallista toimintaa. Ruokaravintoloiden rajoitukset ovat siis vähemmän tiukat. Lisätietoa ravintoloiden määritelmistä on vastauksessa UKK-kysymykseemme "Miten määritellään ravintolatyypit, joita koskevat eri rajoitukset?". Valtioneuvosto voi antaa uusia asetuksia, joilla rajoituksia muutetaan tai jatketaan. 

Majoitus- ja ravitsemistoimintalakiin on lisätty väliaikainen pykälä 3 a, jolla ravintolat ja muut ravitsemisalan yritykset, kuten kahvilat, voidaan sulkea asiakkailta väliaikaisesti kolmeksi viikoksi.

Eduskunta päätti 28.3.2021 jatkaa ravintoloiden sulkutilaa koronaviruksen ehkäisemiseksi. Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen, joka määrittelee ne maakunnat, joissa ravintolat ja muut ravitsemisalan yritykset on edelleen suljettava asiakkaiden oleskelulta. Lue lisää: Mistä löydän tietoa ravintoloiden sulkemisesta?

Asetuksen mukaan ravitsemisliikkeet on suljettava asiakkailta 29.3.-18.4.2021 seuraavissa maakunnissa:

  • Uusimaa
  • Varsinais-Suomi
  • Satakunta
  • Kanta-Häme
  • Pirkanmaa
  • Päijät-Häme
  • Kymenlaakso
  • Etelä-Karjala
  • Etelä-Savo
  • Pohjois-Savo
  • Pohjois-Karjala
  • Keski-Suomi
  • Pohjanmaa

Niissä maakunnissa, joita ei koske ravintoloiden tilapäinen sulkeminen, sijaitsevien ravintoloiden on noudatettava alla olevia maakuntakohtaisia rajoituksia.

Päivitetty 9.4.2021 voimaan tulleiden rajoitusten mukaisesti:

Anniskeluajat

  • Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnassa sijaitsevat ravintolat saavat anniskella alkoholia klo 07*−22.

*Anniskelun saa aloittaa kello 7, jos ravintolalla on siihen lupa (jatkoaikalupa). Muutoin anniskelun saa aloittaa alkoholilain mukaisesti kello 9.

Aukioloajat

  • Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnassa sijaitsevat ravintolat saavat olla auki klo 05−23.

Asiakasmäärät sisätiloissa

  • Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan Kainuun ja Lapin maakunnassa
    • Ravintoloiden, joiden pääasiallinen toiminta on alkoholin tarjoilu, asiakasmäärä voi olla korkeintaan 50 % suurimmasta sallitusta määrästä.
    • Muiden ravintoloiden asiakasmäärä voi olla korkeintaan 75 % suurimmasta sallitusta määrästä.

Suurimmalla sallitulla asiakasmäärällä tarkoitetaan anniskeluluvassa tai rakennuspaikkaluvassa määriteltyä yhtä aikaa tilassa oleskelevien asiakkaiden suurinta mahdollista määrää.

Mitä tahoja yllä kuvatut rajoitukset eivät koske?

  • Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske huoltoasemien yhteydessä toimivia ravintoloita tai kahviloita eivätkä kansainvälistä vesi- ja ilmaliikennettä.
  • Henkilöstöravintoloita ja take away -myyntiä eivät koske aukiolo- ja anniskeluaikojen eivätkä asiakasmäärien rajoitukset.

Hallitus seuraa alueiden epidemiatilannetta ja huolehtii siitä, että kullakin alueella sekä rajoitusten kohteina olevissa ravintoloissa käytetään vain epidemian leviämisen estämiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Yleiset velvoitteet, jotka koskevat ravintoloita koko Suomessa

30.6.2021 asti ravintoloita ja kahviloita koskevat muut tartuntatautilain pykälän 58 a ja sen nojalla 13.3.2021 annetun asetuksen mukaiset velvollisuudet, joita noudattamalla ehkäistään koronaviruksen leviämistä.

Käytännössä ravintoloissa on edelleen huolehdittava hyvästä hygieniasta ja asiakkaiden välisistä turvaetäisyyksistä. Ravintolan on tehtävä suunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet tartuntojen estämiseksi. Alla on lueteltu tiivistetysti keskeiset velvollisuudet, joita ravintoloiden toiminnassa pitää noudattaa koko Suomessa 30.6.2021 asti:

  • Ravintolan pitää ilmoittaa asiakkaikseen saapuville näkyvästi, että henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, ei saa tulla ravintolaan.
  • Ravintolan on huolehdittava siitä, että sen
    • asiakkaille on varattu näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin tilaan saavuttaessa;
    • käyttämät kalusteet, astiat, ruokailuvälineet ja muut asiakkaiden kosketettaviksi tulevat pinnat ja irtaimet esineet pidetään puhtaina siten, etteivät ne aiheuta tartuntataudin leviämisen vaaraa;
    • asiakkaat saavat näkyvät toimintaohjeet käsien puhdistamisesta, riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja muista ravintolassa noudatettavista tartuntataudin leviämistä estävistä toimintatavoista.
  • Kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikka pöydän tai tason ääressä. Baaritiskin ääressä voi istua. (Vaatimus ei koske henkilöstöravintoloita eikä take away -myyntiä.)
  • Asiakkaiden oleskelu pitää järjestää riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittaa riittävän etäälle toisistaan. Lähtökohtana riittävän etäisyyden määrittämiseen voi pitää vähintään 2 metriä, jonka pitäisi THL:n ohjeistuksen mukaan jäädä myös yleisötilaisuuksissa henkilöiden tai seurueiden väliin. (Vaatimus ei koske henkilöstöravintoloita eikä take away -myyntiä.)
  • Ravintolan pitää laatia suunnitelma, jossa on kuvattu toimenpiteet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.
    • Suunnitelman tiivistelmän pitää olla asiakkaiden näkyvillä näiden saapuessa ravintolaan ja koko suunnitelma täytyy antaa asiakkaiden nähtäväksi sitä pyydettäessä.
    • Suunnitelman voi yhdistää alkoholilaissa, elintarvikelaissa ja tupakkalaissa mainittuihin omavalvontasuunnitelmiin.

Näiden lisäksi velvollisuuksia ovat 5.3.2021 alkaen:

  • Asiakkaat on ohjattava istumaan istumapaikoillaan asioinnin ajan.
  • Asiakkaiden ravintolan tiloissa liikkuminen on sallittua ainoastaan ravintolaan saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai WC- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Asiakkaiden ravintolan tiloissa liikkuminen pitää suunnitella siten, että asiakkaiden väliset turvavälit varmistetaan.
  • Ravintoloiden on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten edellä mainittu sisätiloissa liikkuminen tapahtuu turvallisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuille on kerätty koronavirukseen liittyviä materiaaleja, joita ravintolat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan ja viestinnässään: THL:n materiaalipankki koronaviruksesta

Aluehallintoviraston ohje ja liitteet

Lisätietoa:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet
Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset (ml. asetukset ravintolatoiminnan rajoituksista)

Päivitetty 9.4.2021

Alla on luettelo eri alueiden tartuntatautilain 58 d ja 58 g pykälien mukaisista päätöksistä. Huomio: Kunnat voivat myös antaa alueilleen päätöksiä.

Voimassa olevat tai voimaan tulevat turvaväli- tai sulkemispäätökset alueittain:

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Alueen toimijoiden on varmistettava yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Määräys koskee seuraavia alueita: 

      Helsingin ja Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien kuntien alue ajalla 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 11.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Alueen toimijoiden on suljettava laissa määritellyt yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilansa. Päätös ei koske vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattua harrastustoimintaa, lakisääteisten palveluiden toteuttamista, ammattiurheilua sekä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Määräys koskee seuraavia alueita:

      Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021 ja 15.4.-28.4.2021. Lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa ja 9.4. julkaistussa tiedotteessa.

      Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021. Lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.

      Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021 ja 15.4.-28.4.2021. Lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa ja 9.4. julkaistussa tiedotteessa.

      Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021 ja 15.4.-23.4.2021. Lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa ja 8.4.2021 julkaistussa tiedotteessa.

      Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntien alue ajalla 10.4.-23.4.2021. Lisätietoa on 8.4.2021 julkaistussa tiedotteessa
  • Lapin aluehallintoviraston toimialue

    • Alueen toimijoiden on varmistettava yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Määräys koskee seuraavia alueita: 

      Lapin sairaanhoitopiiri ajalla 31.3.–11.4.2021. Lisätietoa on 31.3.2021 julkaistussa päätöksessä.
       
  • Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Alueen toimijoiden on varmistettava yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Määräys koskee seuraavia alueita: 

      Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien alueet ajalla 1.4.–30.4.2021. Lisätietoa on 4.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Alueen toimijoiden on suljettava laissa määritellyt yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilansa. Päätös ei koske vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattua harrastustoimintaa, lakisääteisten palveluiden toteuttamista, ammattiurheilua sekä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Määräys koskee seuraavia alueita:

      Varsinais-Suomen kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021. Lisätietoa on 31.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
  • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Alueen toimijoiden on varmistettava yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Määräys koskee seuraavia alueita: 

      Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen kunnat ajalla 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 26.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.

Tartuntatautilain pykälän 58 mukaiset sulkemispäätökset koskevat vuosiluokkien 7–9 opetukseen käytettäviä koulutiloja.

Päätökset koskien koulutilojen sulkemista alueittain

Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

Lisätietoa:

Aluehallintovirasto voi tehdä tartuntatautilain mukaisen päätöksen, että kuntien on järjestettävä terveystarkastukset alueellaan esimerkiksi rajanylityspaikoilla (pykälä 15). Tämän lisäksi aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen, että tietyistä maista tulevien matkustajien on osallistuttava pakolliseen terveystarkastukseen (pykälä 16). Terveystarkastuksen osana voidaan ottaa mm. koronatesti tai määrätä karanteeniin. Terveystarkastuksen sisällöstä päättää kunnan tartuntatautilääkäri.

Lisätietoa kuntien ja aluehallintoviraston roolista rajanylityspaikassa: Mikä on aluehallintoviraston rooli tartuntatautien ehkäisemissä rajanylityspaikoilla?

Voimassa olevat päätökset alueittain

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Pakolliseen terveystarkastukseen ohjataan ne henkilöt, jotka ovat 14 vuorokauden sisällä ennen maahantuloa oleskelleet maassa, jonka koronailmaantuvuus on suurempi kuin 25 / 100 000 henkilöä / 14 vrk. Määräys ei koske 2008 tai sen jälkeen syntyneitä lapsia eikä tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä työtehtävissään. Päätös koskee seuraavia rajanylityspaikkoja:

      Helsingin kaupungin satamissa sijaitsevia rajanylityspaikkoja, Helsinki-Vantaan kansainvälisen lentokentän rajanylityspaikkaa, Nuijamaan rajanylityspaikkaa ja Virolahden Vaalimaan rajanylityspaikkaa, ajalla 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 31.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
    • Kunnan on järjestettävä terveystarkastukset alueellaan. Päätös koskee seuraavia rajanylityspaikkoja:

      Helsingin kaupungissa Helsingin matkustajasatamat Eteläsatamassa, Länsisatamassa, Katajanokalla ja Vuosaaressa
      Vantaan kaupungissa Helsinki-Vantaan lentoasema
      Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella Nuijamaan rajanylityspaikka (Imatran rajanylityspaikan liikenne on ohjattu helmikuusta 2021 alkaen Nuijamaalle)
      Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alueella Vaalimaan rajanylityspaikka.

      Päätös on voimassa ajalla 1.-30.4.2021. Lisätietoa on 25.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue
    • Pakolliseen terveystarkastukseen ohjataan ne henkilöt, jotka ovat 14 vuorokauden sisällä ennen maahantuloa oleskelleet maassa, jonka koronailmaantuvuus on suurempi kuin 25 / 100 000 henkilöä / 14 vrk. Määräys ei koske 2008 tai sen jälkeen syntyneitä lapsia eikä tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä työtehtävissään. Päätös koskee seuraavia rajanylityspaikkoja:

      Kuopion lentoasemaa, Joensuun lentoasemaa, Niiralan rajanylityspaikkaa Tohmajärvellä ja Inarin tilapäistä rajanylityspaikkaa Lieksassa ajalla 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 31.3. julkaistussa tiedotteessa.
 
  • Lapin aluehallintoviraston toimialue

    • Kunnan on järjestettävä terveystarkastukset alueellaan. Päätös koskee seuraavien alueiden rajanylityspaikkoja:

      Rovaniemen, Kemin, Tornion, Inarin, Kittilän, Kolarin, Pellon, Sallan, Ylitornion ja Utsjoen kuntia sekä Lapin sairaanhoitopiiriä ajalla 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 25.3. julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Pakolliseen terveystarkastukseen ohjataan ne henkilöt, jotka ovat 14 vuorokauden sisällä ennen maahantuloa oleskelleet maassa, jonka koronailmaantuvuus on suurempi kuin 25 / 100 000 henkilöä / 14 vrk. Määräys ei koske 2008 tai sen jälkeen syntyneitä lapsia eikä tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä työtehtävissään. Päätös koskee seuraavia rajanylityspaikkoja:

      Turun lentoaseman rajanylityspaikka, ajalla 25.3.-8.4.2021. Lisätietoa on 25.3. julkaistussa tiedotteessa.
      Turun lentoaseman rajanylityspaikka ja Turun ja Naantalin satamat, ajalla 2.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 1.4.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Kunnan on järjestettävä terveystarkastukset alueellaan. Päätös koskee seuraavien alueiden rajanylityspaikkoja:

      Turun ja Naantalin kaupunki, ajalla 1.-30.4.2021. Lisätietoa on 31.3. julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Pakolliseen terveystarkastukseen ohjataan ne henkilöt, jotka ovat 14 vuorokauden sisällä ennen maahantuloa oleskelleet maassa, jonka koronailmaantuvuus on suurempi kuin 25 / 100 000 henkilöä / 14 vrk. Määräys ei koske 2008 tai sen jälkeen syntyneitä lapsia eikä tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä työtehtävissään. Päätös koskee seuraavia rajanylityspaikkoja:

      Oulun, Kajaanin ja Kuusamon lentoasemat sekä Kuusamon Kortesalmen ja Kuhmon Vartiuksen ylityspaikat, ajalla 2.4.-31.5.2021. Lisätietoa on 1.4. julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Kunnan on järjestettävä terveystarkastukset alueellaan. Päätös koskee seuraavien alueiden rajanylityspaikkoja: 

      Oulun kaupunki, Kuusamon kaupunki ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollonkuntayhtymä, ajalla 1.4. - 31.5.2021. Lisätietoa on 31.3. julkaistussa tiedotteessa.

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Tartuntatautilain (TTL) muutos astui voimaan 22.2.2021. Lakiin lisättiin väliaikaisesti pykälät 58 c–58 h ja 59 a–59 e. Pykälät 58 c–58 h koskevat uusia toimenpiteitä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Pykälissä 59 a–59 e säädetään viranomaisten vastuun jakautumisesta toimenpiteiden toteutuksessa ja valvonnassa. Tartuntatautilain pykäliä 58 d ja 58 g on niiden voimaan tulon jälkeen vielä muutettu. Muutos tuli voimaan 31.3.2021.

Aluehallintoviraston toimintaan vaikuttavat erityisesti nämä pykälät: 

  • TTL pykälässä 58 c säädetään siitä, että laissa määriteltyjen toimijoiden on otettava huomioon laissa säädetyt hygieniavaatimukset kaikissa yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa sisätiloissa sekä tietyissä rajatuissa ulkotiloissa. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain hygieniavaatimukset koskevat?
     
  • TTL pykälässä 58 d säädetään siitä, että aluehallintovirastot ja kunnat voivat määrätä omilla alueillaan, että laissa määriteltyjen toimijoiden sekä tietyissä urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitetuissa tiloissa on otettava käyttöön keinot, jotka tosiasiallisesti mahdollistavat turvavälien noudattamisen asiakas- ja toimitiloissa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkailla, osallistujilla ja seurueilla täytyy olla mahdollisuus välttää fyysinen kontakti toisiinsa sekä säilyttää vähintään kahden metrin etäisyys toisiinsa, jos he ovat tilassa yli 15 minuutin ajan.  Urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyissä tiloissa päätöstä on noudatettava asiakasmäärästä riippumatta. Toimijoiden muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset turvavälipäätökset koskevat?
     
  • TTL pykälässä 58 g säädetään siitä, että aluehallintovirastot ja kunnat voivat määrätä omilla alueillaan, että tiettyjen toimijoiden on suljettava laissa mainitut urheilu-, liikunta-, virkistys- tai huvitoimintaan käytettävät tilat enintään kahden viikon ajaksi epidemiatilanteen niin vaatiessa.  
    Lakimuutos tuli voimaan 31.3. Samalla poistui mahdollisuus pitää avoinna sellaiset urheilu-, liikunta-, virkistys- ja huvitoimintaan käytettävät tilat, joissa on kerrallaan enintään 10 henkilöä.

    Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?

Pykälässä 58 f säädetään matkustajamäärien väliaikaisesta rajoittamisesta liikennevälineessä. Liikenteen valvonta ja ohjaus on keskitetty Liikenne- ja viestintävirastolle ja valvonta osittain myös kunnille. 
 
Väliaikaiset pykälät ovat voimassa 30.6.2021 asti. 

Lisätietoa: 

Päivitetty 1.4.2021

Alla on luettelo eri alueiden tartuntatautilain 58 d ja 58 g pykälien mukaisista päätöksistä. Huomio: Kunnat voivat myös antaa alueilleen päätöksiä.

Voimassa olevat tai voimaan tulevat turvaväli- tai sulkemispäätökset alueittain:

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Alueen toimijoiden on varmistettava yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Määräys koskee seuraavia alueita: 

      Helsingin ja Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien kuntien alue ajalla 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 11.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Alueen toimijoiden on suljettava laissa määritellyt yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilansa. Päätös ei koske vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattua harrastustoimintaa, lakisääteisten palveluiden toteuttamista, ammattiurheilua sekä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Määräys koskee seuraavia alueita:

      Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021 ja 15.4.-28.4.2021. Lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa ja 9.4. julkaistussa tiedotteessa.

      Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021. Lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.

      Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021 ja 15.4.-28.4.2021. Lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa ja 9.4. julkaistussa tiedotteessa.

      Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021 ja 15.4.-23.4.2021. Lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa ja 8.4.2021 julkaistussa tiedotteessa.

      Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntien alue ajalla 10.4.-23.4.2021. Lisätietoa on 8.4.2021 julkaistussa tiedotteessa
  • Lapin aluehallintoviraston toimialue

    • Alueen toimijoiden on varmistettava yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Määräys koskee seuraavia alueita: 

      Lapin sairaanhoitopiiri ajalla 31.3.–11.4.2021. Lisätietoa on 31.3.2021 julkaistussa päätöksessä.
       
  • Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Alueen toimijoiden on varmistettava yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Määräys koskee seuraavia alueita: 

      Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien alueet ajalla 1.4.–30.4.2021. Lisätietoa on 4.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Alueen toimijoiden on suljettava laissa määritellyt yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilansa. Päätös ei koske vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattua harrastustoimintaa, lakisääteisten palveluiden toteuttamista, ammattiurheilua sekä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Määräys koskee seuraavia alueita:

      Varsinais-Suomen kuntien alueet ajalla 1.4.-14.4.2021. Lisätietoa on 31.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
  • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Alueen toimijoiden on varmistettava yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Määräys koskee seuraavia alueita: 

      Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen kunnat ajalla 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 26.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.

Laissa määriteltyjen toimijoiden on otettava huomioon tartuntatautilain pykälässä 58 c säädetyt hygieniavaatimukset kaikissa yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa sisätiloissa sekä tietyissä rajatuissa ulkotiloissa. Lain hygieniavaatimukset ovat voimassa automaattisesti ilman erillistä aluehallintoviraston tai kunnan päätöstä.

Tartuntatautilaissa säädetään seuraavat minimivaatimukset, joita on noudatettava yleisölle avoimissa ja asiakkaille ja osallistujille varatuissa toimitiloissa:

  • asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen
  • asiakkaille ja osallistujille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
  • tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään
  • asiakkaiden ja osallistujien oleskelu järjestetään sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista ja mahdolliset asiakaspaikat sijoitetaan riittävän etäälle toisistaan.

Suosittelemme, että tiloissa käytetään myös muita THL:n ja OKM:n ohjeessa mainittuja keinoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Lisätietoja:

Päivitetty 3.3.2021

Aluehallintovirastojen tai kunnan antamat kokoontumisrajoitukset koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Jos kyseessä on lain tarkoittama yleisötilaisuus tai yleinen kokous, kuuluu se kokoontumispaikasta riippumatta kokoontumisrajoitusten piiriin.

Jos yleisötilaisuus järjestetään sellaisessa asiakas- tai toimitilassa, jota koskee tartuntatautilain muutoksen mukainen päätös lähikontaktien tosiasiallisesta välttämisestä, on järjestäjän noudatettava sekä kokoontumisrajoituksia että tilaa koskevia rajoituksia.

Tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mahdollistama turvavälipäätös (tartuntatautilain pykälä 58 d) koskee tiettyjä, laissa mainittuja toimijoita. Näiden toimijoiden on huolehdittava omissa asiakas- ja toimitiloissaan, että asiakkaiden ja toimijoiden lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Päätös koskee tiloja, joissa on yli 10 tai ulkona yli 50 asiakasta tai osallistujaa.

Tartuntatautilain muutoksen mahdollistama sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g) koskee laissa lueteltuja liikunta- ja urheilutoimintaan tarkoitettuja sisätiloja tai huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitettuja sisä- ja ulkotiloja. Näiden tilojen hallinnasta vastaavan tahon on noudatettava sulkemispäätöstä, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila.

 Tartuntatautilain 58 c §:n mukaiset hygieniavaatimukset koskevat seuraavia toimijoita:   

  • yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt (pois lukien ravintolat)  
  • yksityiset elinkeinonharjoittajat   
  • kunnat ja kuntayhtymät   
  • uskonnolliset yhdyskunnat    
  • julkisoikeudelliset laitokset.  

Pykälässä tarkoitettuja tiloja ovat yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut sisätilat sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajatut ulkotilat, kuten: 

  • liikuntaan tai urheiluun sekä niiden seuraamiseen käytettävät alueet,  
  • huvipuistot ja festivaalialueet sekä  
  • katsomo- ja jonotusalueet.

Alueellisesti ja toiminnallisesti rajatulla ulkotilalla tarkoitetaan sitä, että tilaa käytetään jonakin ajankohtana asiakkaille tai muille toimintaan osallistuville suunnattuun tarkoitukseen ja toiminnan järjestäjä vastaa kyseisen alueen käyttämisestä kyseiseen toimintaan. 

Pykälässä tarkoitettuja asiakas- ja osallistujatiloja ovat tilat: 

  • joissa oleskelee tavanomaisesti vaihteleva määrä henkilöitä, 
  • jotka ovat avoimia asiakkaille ja osallistujille tiettynä aukioloaikana, 
  • joiden käyttö perustuu esimerkiksi jäsenyyteen tai muuhun sopimussuhteeseen tai  
  • joiden käyttö perustuu jonkin lakisääteisen palvelun saamiseen kuten kouluissa ja varhaiskasvatustoiminnassa.  

Pykälässä tarkoitettuja asiakas- ja odotustiloja ovat myös erilaiset odotustilat. 

 Hygieniavaatimukset eivät koske  

  • yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa  
  • ravintoloita.

 Ravintoloiden toimintaa ohjaa voimassa oleva tartuntatautilain väliaikainen pykälä 58 a ja siitä annettu valtioneuvoston asetus.  

Lisätietoa: 

Aluehallintovirastot tai kunnat voivat määrätä toimijoita varmistamaan lähikontaktien tosiasiallisen välttämisen asiakas- ja toimitiloissaan (tartuntatautilain pykälä 58 d). Tämän lisäksi toimijoiden on tehtävä kirjallinen suunnitelma siitä, miten lähikontaktit tosiasiallisesti vältetään. 

Määräykset koskevat seuraavia toimijoita:  

  • yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt (pois lukien ravintolat) 

  • yksityiset elinkeinonharjoittajat  

  • kunnat ja kuntayhtymät  

  • uskonnolliset yhdyskunnat   

  • julkisoikeudelliset laitokset. 

Edellä mainittujen toimijoiden on noudatettava määräystä yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, jos ne ovat 

  • sisätiloja, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun 

  • rajattuja ulkotiloja, joita käytetään samanaikaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnattuun tarkoitukseen ja joiden käyttämisestä toiminnan järjestäjä vastaa tiettynä ajankohtana. 

Henkilömäärään lasketaan mukaan asiakkaat ja toimintaan osallistuvat henkilöt, ei kuitenkaan henkilökuntaa. 

Jos kyse on tiloista, joita käytetään liikunta- ja urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan, toimijoiden on noudatettava turvavälejä koskevaa määräystä riippumatta siitä, kuinka paljon tiloissa on ihmisiä. Tämä koskee seuraavia tiloja: 

  1. joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat 
  2. yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat 
  3. tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat 
  4. huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat 
  5. sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat 
  6. kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin. 

Lähikontakti tarkoittaa ihmisten 

  • oleskelua kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan tai 

  • fyysistä kontaktia toisiinsa. 

Turvavälipäätöksiä ei sovelleta: 

  • oppilaitosten toimintaan  

  • varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvaan toimintaan 

  • ammattiurheilemiseen liittyvään toimintaan (lisätietoa ammattiurheilun määritelmästä)

  • yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan 

  • ravintoloihin. 

Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden rajoituksista. Niistä päättää hallitus. Ravintoloiden toimintaa ohjaa tartuntatautilain väliaikainen pykälä 58 a sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan väliaikainen pykälä 3 a ja näistä annetut valtioneuvoston asetukset.

Lisätietoa: 

Vastausta on päivitetty 31.3.2021

Aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen, joka velvoittaa sulkemaan tiettyjä asiakas- ja toimitiloja enintään kahden viikon ajaksi.

Päätös tilojen sulkemisesta koskee tilojen hallinnasta vastaavia toimijoita, kun ne harjoittavat liikunta-, urheilu-, huvi- tai virkistystoimintaa seuraavissa tiloissa:

  1. sisätilat, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan
  2. kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
  3. yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
  4. tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
  5. huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
  6. sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
  7. kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.

Päätös tilojen sulkemisesta koskee yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettuja tiloja.

Suljetuksi määrättyjä tiloja voi kuitenkin käyttää: 

  • vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten harrastustoimintaan 

  • lakisääteisiin palveluihin, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, koulujen liikuntaopetukseen ja koronarokotusten järjestämiseen. 

Sulkemispäätökset eivät koske 

Esimerkkejä liikunta- ja harrastustiloista, joita sulkemispäätös koskee: 

  • Kuntosalit 
  • Ryhmäliikuntatilat (esimerkiksi spinning-, aerobic- tai joogasalit) 
  • Joukkueurheiluun käytettävät sisätilat (esimerkiksi jäähallit, sisäjalkapallohallit, lentopallohallit) 
  • Kiipeilyhallit 
  • Dojot, nyrkkeilysalit, tatamit, painisalit yms. kontaktilajien harrastamiseen tarkoitetut sisätilat 
  • Tanssisalit ja tanssilavat 
  • Kuplahallit eli ylipainehallit, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen tai muuhun vastaavaan liikuntaan 
  • Sulkapallo-, squash- ja tenniskentät yms. sisäpelikentät 
  • Kuorolauluun, harrastajateatteriin yms. ryhmäharrastukseen käytettävät tilat 

Esimerkkejä liikunta- ja harrastustiloista, joita sulkemispäätös ei koske: 

  • Ratsastusmaneesit 
  • Ammuntaan ja jousiammuntaan tarkoitetut tilat 
  • Keilahallit 
  • Sisägolfradat 
  • Biljardisalit
  • Karting-autoiluhallit 
  • Agilityhallit
  • Pakohuonepelit
  • Skeittihallit

Miten suljettavat liikuntatilat määritellään 

Tartuntatautilaissa (pykälä 58 g) määritellään suljettavaksi ne liikunta- ja urheilutoimintaan käytettävät sisätilat, jotka voidaan määritellä käytettäväksi joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan. Tämän lisäksi suljettavia sisätiloja ovat kuntosaleihin verrattavissa olevat liikunta- ja urheilutilat. Sulkemispäätöksen piiriin kuuluvia liikuntatiloja on tarkasteltava tämän määritelmän kautta. 

Aluehallintovirasto katsoo, että vaikka esimerkiksi ratsastus on liikuntaa ja ratsastusmaneesi liikuntaan tarkoitettu sisätila, ei ratsastusmaneesia voida pitää kuntosaleihin rinnastuvana muuna vastaavana sisäliikuntatilana tai muutoin laissa tarkoitettuna urheiluun tai liikuntaan käytettävänä sisätilana. Sama koskee mm. keilaukseen, jousiammuntaan tai biljardinpeluuseen käytettäviä sisätiloja. 

Lisätietoa: 

Päivitetty 9.4.2021

Aluehallintovirasto voi tehdä usean kunnan alueelle päätöksen, joka velvoittaa laissa mainittuja toimijoita varmistamaan yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Kunta voi tehdä päätöksen omalla alueellaan.

Aluehallintovirasto tai kunta voi tehdä päätöksen, kun kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella 

  • 14 viimeisimmän päivän aikana todettujen tartuntojen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on vähintään 25 ja 
  • alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen.

Lähikontakti tarkoittaa ihmisten fyysistä kontaktia tai oleskelua kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin etäisyydellä yli 15 minuutin ajan.

Päätös edellyttää, että toimijat tekevät kirjallisen suunnitelman siitä, miten ne estävät yleisön ja asiakkaiden lähikontaktit. Keinot toimijat voivat määritellä itse. Jos toimintaa ei ole mahdollista järjestää lain edellyttämällä tavalla, tiloja ei voi käyttää. Lisätietoa: Miten teen kirjallisen suunnitelman lähikontaktien tosiasialliseksi välttämiseksi?

Lue lisää:

Asiakas- ja toimitilojen väliaikainen sulkeminen (tartuntatautilain pykälä 58 g) on viimesijainen toimenpide. Tilat voidaan sulkea korkeintaan kahden viikon ajaksi kerrallaan. Tilojen sulku koskee tiettyjä asiakas- ja toimitiloja. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?

Tilojen väliaikaista sulkemista koskeva päätös voidaan tehdä vasta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: 

  • sairaanhoitopiirin alueella viimeisimmän 14 päivän aikana todennettujen tartuntojen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on vähintään 50,
  • alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen ja 
  • tartuntojen määrä alueella arvioidaan johtavan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumiseen.

Lisäksi edellytyksenä on, että muita viruksen leviämisen estämiseksi jo toteutettuja toimenpiteitä ei voida pitää riittävänä ja tilojen sulkeminen on koronaviruksen hallitsemattoman leviämisen estämiseksi välttämätöntä. 

Tilojen väliaikaista sulkemista koskeva päätös velvoittaa kaikkia päätöksessä mainittuja toimintaa harjoittavia yrityksiä ja tilojen hallinnasta vastaavia toimijoita. 

Määräys tilojen sulkemisesta rajoitusten laiminlyönnin seurauksena 

Aluehallintovirasto tai kunta voi antaa yksittäistä toiminnanharjoittajaa tai tilaa koskevan määräyksen toiminnan keskeyttämisestä ja tilojen sulkemisesta enintään yhden kuukauden ajaksi, jos toiminnassa on havaittu puutteita tai epäkohtia.

Ennen toiminnan keskeyttämistä ja tilojen sulkemista koskevan määräyksen antamista toiminnanharjoittajalle on annettava määräys puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi kohtuullisessa määräajassa. 

Tartuntatautilakiin tehdyt väliaikaiset muutokset aiheuttavat yksityisille yhteisöille, säätiöille ja muille oikeushenkilöille, yksityisille elinkeinonharjoittajille, kunnille ja kuntayhtymille, uskonnollisille yhdyskunnille ja julkisoikeudellisille laitoksille uusia, pikaisia velvoitteita tautitilanteen heikentymisen takia tietyillä alueilla.

Tartuntatautilain pykälä 58 c velvoittaa edellä mainittuja toimijoita ottamaan huomioon omissa asiakas- ja toimitiloissaan laissa määritellyt hygieniavaatimukset ilman erillistä viranomaispäätöstä.

Tämän lisäksi aluehallintovirasto tai kunta voi tehdä alueellaan tartuntatautilain pykälän 58 d mukaisen päätöksen. Tämä ns. turvavälipäätös velvoittaa toimijat varmistamaan yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää.

Lähikontakti tarkoittaa ihmisten fyysistä kontaktia tai oleskelua kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin etäisyydellä yli 15 minuutin ajan.

Kun aluehallintovirasto tai kunta on antanut alueelle päätöksen, toimija suunnittelee itse ne konkreettiset toimenpiteet, joilla se pystyy toteuttamaan velvoitteet omassa toiminnassaan. Toimenpiteet täytyy kirjata tartuntatautilain pykälän 58 h vaatimaan suunnitelmaan. 

Suunnitelma on pidettävä tiloissa esillä siten, että asiakkaat tai toimintaan osallistuvat näkevät sen.

Suunnitelmaa ei lähetetä aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi. Aluehallintovirasto ei ota kantaa yksittäisiin suunnitelmiin, vaan ohjeistaa yleisluontoisesti.

Aluehallintovirasto on laatinut valmiin lomakepohjan, jota toimija voi hyödyntää suunnitelman laatimisessa. Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa lomakepohjan täyttämisessä ja suunnitelman laatimisessa.

Aluehallintoviraston suunnitelmapohja (word, suomi)

Regionförvaltningsverkets planeringsmall (word, ruotsi)

Regional State Administrative Agency's form for a plan (word, englanti)

Regional State Administrative Agency's form for a plan (word, arabia)

Regional State Administrative Agency's form for a plan (word, somali)

Ohjeita suunnitelman tekemiseksi

Aluehallintovirasto on laatinut toimijoiden avuksi lomakepohjan, jossa kysytään niistä toimenpiteistä, joilla asiakkaiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa joko

  • asiakasmäärää rajoittamalla
  • asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin tai
  • jollakin muulla toiminnan erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla.

Lomake on suunniteltu siten, että se sopii laitettavaksi asiakkaiden nähtäville lukuun ottamatta siihen sisältyviä henkilötietoja.

Toiminnan järjestäjän on tarkoitus toteuttaa toimenpiteet tavalla, joka soveltuu kunkin asiakastilan ominaisuuksiin, kuten kokoon, mahdollisiin kiinteisiin rakenteisiin, asiakaspaikkojen sijaintiin ja asiakkaiden tavanomaiseen toimintaan tilassa.

Apukysymyksiä suunnitelman laatimisen tueksi:

  • Mitkä ovat lähikontaktien välttämisen periaatteet erikokoisissa ja -tyyppisissä tiloissa?

    • Miten asiakkaiden kulkua tiloissa ohjataan (esim. etäisyysopasteet, turvavälitarrat)?
    • Miten estetään ruuhkautuminen?
    • Onko mahdollista porrastaa asiakkaiden tai osallistujien sisäänpääsyä?
    • Mikä on turvallinen henkilömäärä ja miten tätä määrää voidaan seurata?
    • Onko tiloihin tehty tilajärjestelyjä tai asennettu suojarakenteita (esim. pleksit) vähentämään viruksen leviämisriskiä?
    • Miten turvavälien toteutumista seurataan?
    • Miten käsien puhdistusmahdollisuus järjestetään siten, ettei ruuhkaa synny?
    • Huomioi 15 minuutin aikarajan sisältyminen lähikontaktin määritelmään. Tämä on merkityksellinen erityisesti silloin, kun tilassa asiointi on nopeatempoista/lyhytaikaista.
  • Mitä muita tapoja on mahdollista hyödyntää toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen?

  • Miten mahdollinen asiakasmäärien rajoittaminen toteutetaan, jos muut toteutetut toimenpiteet (asiakaspaikka- tai tilajärjestelyt tai muut keinot) eivät ole riittäviä?

Toimijoiden täytyy laatia suunnitelma viipymättä niillä alueilla, joilla aluehallintovirasto on antanut tartuntatautilain pykälän 58 d mukaisen päätöksen.

Lisätietoa:

Päivitetty 5.3.2021

Aluehallintoviraston tilojen sulkemista koskevat päätökset on annettu tiedoksi hallintolain mukaisena yleistiedoksiantona. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan päätös velvoittaa tilojen hallinnasta vastaavaa toimijaa, kun tämä tulee tietoiseksi päätöksen sisällöstä, mutta viimeistään seitsemäntenä päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta.

Mahdolliset asiakas- ja toimitilojen turvaväli- ja sulkemispäätökset koskevat myös kuntosaleja. 

Jos aluehallintovirasto on antanut alueelle tartuntatautilain pykälän 58 g mukaisen sulkemispäätöksen, kuntosali pitää sulkea. 

Jos aluehallintovirasto on antanut alueelle tartuntatautilain pykälän 58 d mukaisen turvavälipäätöksen, kuntosalin on järjestettävä toimintansa siten, että asiakkaiden ja toimijoiden väliset lähikontaktit pystytään tosiasiallisesti välttämään. Tämä koskee kaiken kokoisia kuntosaleja. Lisäksi kuntosalin on tehtävä kirjallinen suunnitelma siitä, miten lähikontaktit tosiasiallisesti vältetään.

Päivitetty 31.3.2021

Tartuntatautilain pykälän 58 g mukainen päätös tilojen sulkemisesta koskee kaiken kokoisia liikuntapaikkoja, myös urheiluhalleja. 

Päivitetty 31.3.2021

Tartuntatautilain pykälän 58 g mukaiset sulkemispäätökset eivät koske pankkeja, kauppoja tai apteekkeja. 

Aluehallintovirasto voi antaa alueellaan tartuntatautilain pykälän 58 d mukaisen turvavälipäätöksen, joka koskee myös pankkeja, kauppoja ja apteekkeja. Päätös edellyttää, että pankkien ja kauppojen on järjestettävä toimintansa siten, että asiakkaiden ja toimijoiden väliset lähikontaktit pystytään tosiasiallisesti välttämään yli 10 hengen sisätiloissa.

Lisäksi ilman erillistä päätöstä kaikkien pankkien, kauppojen ja apteekkien on otettava huomioon tiloissaan tartuntatautilain pykälän 58 c edellyttämät hygieniavaatimukset.

Lisätietoa:

Harrastustoiminta täytyy järjestää terveysturvallisesti, ja toiminnanjärjestäjän on noudatettava tartuntatautilain pykälän 58 c mukaisia hygieniavaatimuksia kaikissa tilanteissa. Aluehallintovirasto suosittelee, että lasten ja nuortenkin harrastustoiminnan järjestämisessä käytetään nykyisessä epidemiatilanteessa erityistä harkintaa. Kaikkea ylimääräistä kokoontumista kannattaa välttää. 

Miten päätös turvavälien varmistamisesta vaikuttaa lasten ja nuorten harrastustoimintaan

Auehallintoviraston päätös siitä, että eri toimijoiden on varmistettava tiloissaan turvavälien tosiasiallinen toteutuminen, koskee myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa (tartuntatautilain pykälä 58 d).

Miten päätös tilojen sulkemisesta vaikuttaa lasten ja nuorten harrastustoimintaan

Lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskevat myös tartuntatautilain nojalla annetut tilojen sulkemispäätökset (tartuntatautilain pykälä 58 g). Tiloja voi kuitenkin käyttää vuonna 2008 tai sitä nuorempien lasten ja nuorten harrastustoimintaan, jos se onnistuu terveysturvallisesti. Harrastustoiminnassa täytyy tällöin ottaa huomioon alueelle annettu turvavälipäätös. Suositeltavaa on noudattaa kaikessa toiminnassa myös OKM:n ja THL:n ohjetta. 

Tilojen sulkemispäätös koskee sellaista harrastustoimintaa, johon aikuinen osallistuu yhdessä lapsen kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi vauva- ja taaperojumpat. 

Kunnat voivat tehdä alueillaan aluehallintoviraston päätöksiä tiukempia rajoituksia tai pitää omia harrastustilojaan suljettuna.

OKM ja THL ovat tehneet ohjeen lasten ja nuorten harrastustoiminnan (ml. taiteen perusopetus) järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä eri epidemiatasoilla. Tätä ohjetta on suositeltavaa noudattaa kaikessa harrastustoiminnassa:

Ohjeen mukaan koronaviruksen leviämisen estämisen ja jäljittämisen kannalta on tärkeää, että harrastusryhmä kokoontuu aina samassa kokoonpanossa. Myös opettajien, ohjaajien ja valmentajien tulisi olla aina samoja eikä vanhempien oleskelua harrastus- ja pukeutumistiloissa tulisi sallia.

Lisätietoa:

Päivitetty 31.3.2021

Päätös turvavälien tosiasiallisesta takaamisesta koskee myös urheilutoimintaa. Toiminta on yli 10 hengen sisätiloissa tai yli 50 hengen ulkotiloissa järjestettävä niin, että lähikontaktit on tosiasiallisesti mahdollista välttää.

Aluehallintovirasto suosittelee vahvasti, että kaikkea muuta kuin aivan välttämätöntä kokoontumista vältettäisiin nykyisessä epidemiatilanteessa.

Sauna

Aluehallintoviraston mahdollinen tilojen sulkemispäätös ei koske taloyhtiön saunoja, koska ne eivät ole sulkemispäätöksen piiriin kuuluvia yleisiä saunoja (pykälä 58 g).  

Sen sijaan saunan yhteisvuorot, ns. lenkkisaunat, ovat rajoitusten piirissä. Lenkkisaunojen aikana taloyhtiön on noudatettava tartuntatautilaissa säädettyjä hygieniavaatimuksia suoraan lain velvoittamana. Jos sauna on yli 10 henkilön käytössä, taloyhtiön on noudatettava myös mahdollista alueelle annettua määräystä turvavälien tosiasiallisesta varmistamisesta.  

Kun taloyhtiön sauna on varattu yksittäiselle perheelle saunavuoron ajaksi, saunan käyttäminen on sallittua. Saunan käyttöä ei tässä tapauksessa rajoiteta, koska toiminta kuuluu yksityis- ja perhe-elämän piiriin. Näin ollen yksityistä saunan käyttämistä ei koske tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset tai mahdolliset turvaväli- tai sulkemispäätökset. 

Kuntosali

Taloyhtiön kuntosali kuuluu asiakas- ja toimitilojen rajoitusten piiriin.  

  • Taloyhtiön on otettava kuntosalilla huomioon tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset ilman aluehallintoviraston erillistä määräystä (laki velvoittaa suoraan).
  • Taloyhtiön on noudatettava kuntosalin osalta mahdollista alueelle annettua päätöstä turvavälien tosiasiallisesta varmistamisesta.   
  • Taloyhtiön on noudatettava kuntosalin osalta mahdollista alueelle annettua sulkemispäätöstä.

Pesutupa

Taloyhtiön pesutuvassa täytyy huomioida tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset. Tämän lisäksi, jos pesutupaa käyttää yli 10 henkilöä samanaikaisesti, taloyhtiön on noudatettava myös mahdollista alueelle annettua määräystä turvavälien tosiasiallisesta varmistamisesta.

Pesutupia ei koske mahdollinen alueelle annettu tartuntatautilain mukainen sulkemispäätös.

Lisätietoa:

Päivitetty 31.3.2021

Aluehallintoviraston mahdollinen tilojen sulkemispäätös, koskee urheiluun ja liikuntaan käytettävien tilojen osalta vain sisätiloja, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen tai muuhun vastaavaan urheiluun ja liikuntaan, sekä kuntosaleja ja muita vastaavia sisäliikuntatiloja. Mahdollinen tilojen sulkemispäätös ei siis koske ulkoliikuntatiloja tai vastaavia ulkona tapahtuvaan urheiluun käytettyjä tiloja. Ulkotilalla tarkoitetaan alueellisesti ja toiminnallisesti rajattua tilaa, jonka käytöstä asiakkaille tai osallistujille suunnattuun toimintaan vastaa toiminnan järjestäjä tiettynä ajankohtana. Määräys ulkotilojen sulkemisesta koskee käytännössä lähinnä tivoleita, huvipuistoja, tanssilavoja ja maauimaloita. 

Huom. Niin sisä- kuin ulkotiloissa täytyy kuitenkin huomioida tartuntatautilain mukaiset yleiset hygieniavaatimukset, joilla parannetaan tilojen terveysturvallista käyttöä. Vaatimukset koskevat laajalti yksityisiä ja julkisia toimijoita niin sisä- kuin ulkotilojen osalta koko Suomessa.

Ulkotilalla tarkoitetaan alueellisesti ja toiminnallisesti rajattua tilaa, jonka käytöstä asiakkaille tai osallistujille suunnattuun toimintaan vastaa toiminnan järjestäjä tiettynä ajankohtana. Lisätietoa näistä yleisistä hygieniavaatimuksista:

Aluehallintoviraston mahdollinen määräys varmistaa lähikontaktien tosiasiallinen välttäminen, eli varmistaa asiakkaiden tai osallistujien turvavälit, koskee laajasti erilaisia sisä- ja ulkotiloja. Ulkotilojen osalta määräys koskee sellaisia tiloja, joissa on samanaikaisesti yli 50 henkilöä. Toimijan, joka vastaa tilojen käytöstä, täytyy huomioida tämä järjestelyissä. 

Ammattiurheilu tarkoittaa 

  • sarjalisenssisopimukseen tai Olympiakomitean urheilijasopimukseen perustuvaa ammattiurheilua
  • A-maajoukkuetoimintaa ilman yleisön läsnäoloa.

Käytännössä rajaus tarkoittaa ammattiurheilemisen rajaamista palloilulajeissa kahteen ylimpään kansalliseen sarjatasoon, A-maajoukkueiden toimintaan sekä yksilöurheilussa kansainväliseen menestykseen tähtäävään tavoitteelliseen toimintaan. Päätösten ulkopuolelle on rajattu myös ammattiurheiluun liittyvä harjoittelu.

Tietoa siitä, miten kokoontumisrajoitukset vaikuttavat urheiluun löytyy kohdasta "Mitkä urheilutapahtumat luetaan yleisötilaisuuksiksi?".

Tila voidaan vuokrata yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvaa yksityistä käyttöä varten. Sellaista käyttöä on esimerkiksi tilan käyttäminen syntymäpäiväjuhlien tai häiden järjestämiseen. Yksityis- ja perhe-elämän piiriin ei esimerkiksi kuulu urheilujoukkueen harjoitukset tai kuntosalin käyttö toisilleen ennestään tuntemattomien henkilöiden kanssa, vaikka tilan olisi vuokrannut yksityinen henkilö.

Sallittua enimmäishenkilömäärää ei aluehallintovirasto voi täsmällisesti määritellä. Tilan vuokrannut yksityinen henkilö voi tuoda mukanaan tilaan esimerkiksi personal trainerin tai muun yksityisopettajan niin halutessaan. Tällaista toimintaa ei kuitenkaan voida suositella, sillä tarpeettomien lähikontaktien välttäminen on tärkeää tartuntariskin vähentämiseksi.

Kuntosaleilla ja muissa suljettavaksi määrätyissä tiloissa on toiminnan luonteen vuoksi kohonnut tartuntariski. Tällaisten tilojen käyttöä ei suositella muiden kuin oman perhepiirin kanssa.

Aluehallintovirasto suosittelee välttämään kaikkia kokoontumisia ja lähikontakteja kodin ulkopuolella aina, kun se on mahdollista.

Lisätietoa ravintoloiden tilojen vuokraamisesta: Koskevatko ravintolatoiminnan rajoitukset myös ravintolassa tai kahvilassa järjestettyä yksityistilaisuutta, esimerkiksi hääjuhlaa?

Päivitetty 9.4.2021

Vuokratun tilan sulkemisesta, lain vaatimista hygieniajärjestelyistä ja lähikontaktien tosiasiallisesta välttämisestä vastaa lain mukaan tilan hallinnasta vastaava toimija eli tilan vuokraaja.

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset ovat erilaiset eri puolella Suomea. Määräysten mukaan tietyn kokoisia yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia voi järjestää rajatuissa ulkotiloissa ja sisätiloissa, jos tilaisuuksissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 21.9.2020 antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Ohjeessa on myös mainittu laissa säädetyt hygieniavaatimukset, joita jokaisen toimijan täytyy noudattaa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Ohjetta noudattamalla voidaan estää tartuntoja ja vähentää altistuneiden määrää.

Lisätietoa kokoontumisrajoituksista on kysymyksessä "Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?"

Keskeisiä THL:n ja OKM:n ohjeen huomioita:

  • Tapahtumaan ei saa tulla, jos on lieviäkään sairastumiseen viittaavia oireita
  • Osallistujien tai seurueiden välille on lähikontaktien välttämiseksi turvattava mahdollisuus vähintään 2 metrin turvavälien ylläpitämiseen.
  • Tapahtumajärjestäjällä on velvollisuus seurata alueellista epidemiatilannetta ja suositella kasvomaskien käyttöä THL:n maskisuosituksen mukaisesti, jos tilaisuudessa ei ole mahdollista välttää lähikontakteja koko tilaisuuden ajan.
  • Tilanteissa, joissa saattaa syntyä jonoja, ihmisiä pitää muistuttaa ja auttaa turvavälien pitämisessä.
  • Järjestäjän pitää ohjeistaa osallistujia turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta sekä tarjota mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Tapahtuman järjestäjä vastaa siitä, miten ohjetta käytännössä sovelletaan tapahtuman järjestelyihin. Järjestäjän voi olla syytä eriyttää toimintaa jakamalla yleisöä ja palveluja erillisille alueille, jotta tilaisuudessa tosiasiassa voidaan noudattaa THL:n ja OKM:n ohjeistusta. Järjestäjä vastaa siitä, että tapahtuma järjestetään osallistujille turvallisella tavalla.

Jos epidemiatilanne Suomessa pahenee, aluehallintovirastot voivat tarkastella voimassa olevia päätöksiään uudestaan. Korostamme jokaisen toimijan ja kansalaisen vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä.  Jos tautitilanne pahenee nopeasti, kunta voi tehdä paikallisesti tiukempia rajoituksia.

HUOM. Jos tilaisuus on anniskelualueella, järjestäjän täytyy noudattaa myös ravintolatoimintaa koskevia velvollisuuksia, mm. sitä, että jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka pöydän tai vastaavan tason ääressä.  Lisätietoa ravintolatoimintaa koskevista velvollisuuksista on seuraavassa osiossa.

Lisätietoa kasvomaskeista:

THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille (thl.fi)

Vastausta päivitetty 12.2.2021

Kokoontumisrajoitukset ovat erilaiset eri puolella Suomea. Kokoontumisrajoituksia koskevissa määräyksissä viitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjeeseen turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä

Alla on luettelo eri alueiden kokoontumisrajoituksista. Huomio: Kunnat voivat päättää alueillaan kokoontumisrajoituksista, jotka ovat vielä tiukemmat kuin alla kuvatut.

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Määräys koskee seuraavia alueita:

      Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien alueet ajalla 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 31.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     

    • Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Määräys koskee seuraavia alueita:

      Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien alueilla ajalla 1.4.-22.4.2021: Lisätietoa on 29.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

    • Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 

      Pohjois-Karjalan maakunta ja Pohjois-Savon maakunta ajalla 23.3.-22.4.2021: Lisätietoa on 17.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Lapin aluehallintoviraston toimialue 

    • Lapin sairaanhoitopiiri
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 
      Määräys ajalle 29.3.-11.4.2021: lisätietoa on 22.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.

      Aikavälillä 12.4.-11.5.2021 voi järjestää korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Lisätietoa on 8.4.2021 julkaistussa päätöksessä
       

    • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri  
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Määräys ajalle 29.3.-5.4.2021: lisätietoa on 24.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Varsinais-Suomi
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 
      Määräys ajalle 27.3.-26.4.2021: lisätietoa on 23.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Satakunta
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Määräys ajalle 27.3.-26.4.2021: lisätietoa on 23.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     

    • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alue sekä Punkalaitumen kunta
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.

      Määräys ajalle 1.4.-30.4.2021. Lisätietoa on 26.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien alue
      Voi järjestää korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.

      Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alue
      Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 

      Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien alue 
      Voi järjestää korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 

      Keski-Pohjanmaan (pl. Reisjärvi) sairaanhoitopiirien kuntien alue
      Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.

      Määräys ajalle 1.4-30.4.2021. Lisätietoa on 26.3.2021 julkaistussa tiedotteessa.
  • Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     

    • Pohjois-Pohjanmaa
      Voi järjestää korkeintaan 6 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Määräys ajalle 1.-11.4.2021: lisätietoa on 25.3.2021 julkaistussa tiedotteessa (avautuu uudessa välilehdessä). 12.4.-25.4.2021 on voimassa rajoitus, joka mahdollistaa korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämisen. Lisätietoa 9.4.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Kainuu
      Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Määräys ajalle 1.-25.4.2021: lisätietoa on 25.3.2021 julkaistussa tiedotteessa (avautuu uudessa välilehdessä).

Kokoontumisrajoitusten lisäksi alueilla voi olla voimassa olevia tai voimaan tulevia tartuntatautilain pykälien 58 d ja g mukaisia turvaväli- ja sulkemispäätöksiä.

Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Yleinen kokous tarkoittaa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. 

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joihin osallistutaan osallistujan omasta aloitteesta. 

Yleisötilaisuuden käsitteen piiriin ei kuulu jatkuvaluonteinen, normaali palvelutoiminta ja muu tiloissa yleisesti harjoitettava toiminta eikä työpaikkojen normaali toiminta. Jatkuvaluonteinen normaalitoiminta ei ole yleisötapahtuma. Aluehallintovirastojen antamat määräykset kokoontumisrajoituksista eivät koske tällaista toimintaa. 

Myöskään yksityistilaisuudet, kuten yksityisten henkilöiden järjestämät hääjuhlat ja illanvietot, eivät ole yleisötilaisuuksia. Viranomaisten kokoukset, kuten kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoukset, eivät myöskään kuulu rajoitusten piiriin.

Esimerkkejä yleisötilaisuuksista (määräykset koskevat näitä):

  • Konsertit
  • Teatteri- ja kesäteatterinäytökset (myös esimerkiksi huvipuiston tiloissa järjestetyt näytökset)
  • Elokuvateatterinäytökset
  • Festivaalit   
  • Markkinat
  • Yksittäiset huutokauppatilaisuudet
  • Yleisurheilutapahtumat ja muut urheiluottelut ja -turnaukset (esim. pesäpallo, jalkapallo ja jääkiekko), jos paikalla on yleisöä
  • Lähtökohtaisesti kaikille avoimet, maksullisetkin koulutustilaisuudet ja seminaarit, myös kaupallisten palveluntarjoajien järjestämät
  • Pop-up-kahvilat ja -myymälät ainakin silloin, kun ne eivät ole kauppakeskusten tiloissa
  • Päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen järjestämät juhlat, päättäjäistilaisuudet ja ylioppilasjuhlat, jos tilaisuuteen osallistuu muita kuin henkilökuntaa ja lapsia, oppilaita ja opiskelijoita 
  • Vanhojen tanssit, jos paikalla on yleisöä (esim. oppilaiden vanhempia)
  • Penkkariajelut
  • Pilkkikilpailut
  • Drive-in-tapahtumat

Edellä mainittuja ja vastaavia tilaisuuksia siis koskevat aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset.

Esimerkkejä jatkuvasta normaalitoiminnasta, joka ei ole yleisötilaisuus (määräykset eivät koske näitä):

  • Huvipuistot ja sisähuvipuistot
  • Eläinpuistot 
  • Liikunta- ja aktiviteettipuistot 
  • Tivolit
  • Toritoiminta
  • Huutokauppatoiminta silloin kun yrityksen toimialana on huutokauppojen pitäminen
  • Leikkipuistot ja leikkipaikat   
  • Maauimalat ja uimarannat   
  • Kesäleirit
  • Esitykset, jotka ainoastaan striimataan yleisölle, eli yleisöä ei ole paikan päällä
  • Oppilaitosten ja koulujen toiminta sekä sisäiset tapahtumat, joissa ei ole ulkopuolista yleisöä

Näiden toimijoiden ja tilojen normaalia, jatkuvaluonteista toimintaa eivät siis koske aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset. Toimijoita ja niiden tiloja voi koskea tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Aluehallintovirasto korostaa, että jokaisen toimijan on tärkeää huomioida toiminnassaan yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään, vaikka toiminta tai tapahtuma ei kuuluisikaan aluehallintovirastojen määräämien rajoitusten piiriin.

Lisätietoa

Päivitetty 12.3.2021

Kun yleisö on erillään artisteista, urheilijoista tai muista toimijoista, yleisön henkilömäärään lasketaan mukaan yleisö ja sellaiset muut toimijat (kuten myyntipisteiden henkilökunta ja järjestyksenvalvojat), jotka ovat yleisön kanssa samoissa tiloissa tai muuten suorassa kontaktissa yleisöön. Yleisön määrään ei siis lasketa mukaan yleisöstä erillään olevia urheilijoita, artisteja tai toimitsijoita. 

Yleisön jakaminen lohkoihin ei nosta yleisötilaisuuden suurinta sallittua osallistujamäärää. Yleisötilaisuuden yleisömäärä ei kokonaisuutena saa ylittää suurinta sallittua osallistujamäärää.

Aluehallintovirasto voi päätöksissään edellyttää, että tietyn henkilömäärän ylittävien yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten järjestelyissä noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Tilaisuuden järjestäjän täytyy rajoittaa osallistujien määrää niin, että tilaisuudessa voidaan säilyttää ohjeen mukaisesti osallistujien tai seurueiden väliset turvaetäisyydet. 

Aluehallintovirasto ei ole velvoittanut järjestäjää rajaamaan osallistujia tiettyyn määrään tilan sallimasta enimmäismäärästä. Tällaiseen määräykseen liittyy käytännössä ongelmia: tilat voivat olla rakenteeltaan hyvin erilaisia eikä kaikkien tilojen osalta enimmäishenkilömäärää ole välttämättä selvästi määritelty. 

Lisäksi ravintoloita ja anniskelualueita koskevat tartuntatautilain ja sen nojalla annettujen valtioneuvoston asetusten mukaiset asiakasmäärien rajoitukset. Rajoitukset koskevat myös ravintolassa järjestettyjä yleisö- ja yksityistilaisuuksia. Rajoitukset voivat olla erilaisia eri alueilla tautitilanteen mukaisesti. 

Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista eivät koske yksityistilaisuuksia, kuten yksityisten henkilöiden järjestämiä hääjuhlia. Yksityistilaisuuksia ovat kaikki yksityisluonteiset tapahtumat, jotka eivät ole yleisölle avoimia, kuten häät, hautajaiset, ristiäiset, syntymäpäiväjuhlat ja yksityiset illanvietot. Hallitus kuitenkin suosittelee, että näissäkin tilaisuuksissa noudatetaan yleisiä ohjeita hygieniasta, turvaetäisyyksistä ja muista järjestelyistä, joilla estetään koronavirustartuntoja. Myös kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat antaa alueellisia suosituksia yksityistilaisuuksien järjestämisestä.

Jos yksityistilaisuus järjestetään ravintolassa, kahvilassa tai muussa ravitsemisliikkeessä, siinä pitää kuitenkin huomioida voimassa olevat ravintolatoiminnan rajoitukset ja velvoitteet. Näistä on määrätty tartuntatautilain väliaikaisessa muutoksessa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa.

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia. Tällaisia ovat myös kutsuun tai jäsenyyteen sidotut tilaisuudet, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.

Esimerkiksi oppilasvalintaan ja opetustoimintaan liittyvien kokeiden ei voida katsoa kuuluvan yleisötilaisuuden käsitteen ytimeen.

Kokeiden ja kokousten järjestämistä ja niiden toteuttamista arvioitaessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota vallitsevan tilanteen kokonaisuuteen ja valtioneuvoston antamiin suosituksiin. Vaikka lain nojalla määrätyt kiellot ja rajoitteet eivät suoraan koskisikaan kaikkia tilaisuuksia, niiden järjestäjän on tärkeä arvioida sen toteuttamisen välttämättömyyttä suhteessa riskiarvioon.

Jos tapahtuma on tarve järjestää, sen toteutuksessa on syytä huomioida edellä todettu rajoitetoimenpiteiden tarkoitus ja pyrkiä järjestelyissä turvaamaan osallistujia esimerkiksi:

  • huolehtimalla tilajärjestelyin riittävästä fyysisestä väljyydestä
  • harkitsemalla mahdollisuuksia etäosallistumiseen
  • huolehtimalla tilaisuudessa hygieniaan liittyvistä järjestelyistä ja ohjeista.

Vastausta päivitetty 12.3.2021

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset ovat erilaiset eri puolella Suomea. Määräysten mukaan tietyn kokoisia yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia voi järjestää rajatuissa ulkotiloissa ja sisätiloissa, jos tilaisuuksissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Ohjetta noudattamalla voidaan estää tartuntoja ja vähentää altistuneiden määrää.

Tarvittaessa kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä voi kysyä neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen.

Lisätietoa:

Aluehallintovirastojen tai kunnan antamat kokoontumisrajoitukset koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Jos kyseessä on lain tarkoittama yleisötilaisuus tai yleinen kokous, kuuluu se kokoontumispaikasta riippumatta kokoontumisrajoitusten piiriin.

Jos yleisötilaisuus järjestetään sellaisessa asiakas- tai toimitilassa, jota koskee tartuntatautilain muutoksen mukainen päätös lähikontaktien tosiasiallisesta välttämisestä, on järjestäjän noudatettava sekä kokoontumisrajoituksia että tilaa koskevia rajoituksia.

Tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mahdollistama turvavälipäätös (tartuntatautilain pykälä 58 d) koskee tiettyjä, laissa mainittuja toimijoita. Näiden toimijoiden on huolehdittava omissa asiakas- ja toimitiloissaan, että asiakkaiden ja toimijoiden lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Päätös koskee tiloja, joissa on yli 10 tai ulkona yli 50 asiakasta tai osallistujaa.

Tartuntatautilain muutoksen mahdollistama sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g) koskee laissa lueteltuja liikunta- ja urheilutoimintaan tarkoitettuja sisätiloja tai huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitettuja sisä- ja ulkotiloja. Näiden tilojen hallinnasta vastaavan tahon on noudatettava sulkemispäätöstä, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila.

Yksiselitteistä vastausta ei voida antaa jokaisen tilanteen varalta. Yleisötilaisuuksien järjestäminen ravintolassa kuuluu aluehallintoviraston määräysten piiriin riippumatta siitä, edellyttääkö osallistuminen lippua tai muuta järjestäjän hyväksymistä. Yleisötilaisuuksia ovat mm. yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Jos esimerkiksi karaoke tai bingo on osa ravintolan jatkuvaa toimintaa, lähtökohtaisesti näitä ei pidetä yleisötilaisuuksina. Sen sijaan esimerkiksi ravintolassa järjestetyt konsertit ja vastaavat tapahtumat ovat lähtökohtaisesti yleisötilaisuuksia.

Tartuntatautilain tulkinnan kannalta toimintaa on peilattava lain ja sen nojalla annettujen rajoitusten tarkoitukseen. Lain tarkoituksena on rajoittaa ja ehkäistä tartuntavaaraa tilanteissa, joissa ihmiset ovat keskenään verrattain läheisessä kontaktissa.

Jokaisen toimijan pitäisi joka tapauksessa huomioida suositukset lähikontaktien välttämisestä miettiessään ohjelmallisten tilaisuuksien järjestämistä.

Aluehallintoviraston toimivallassa ei ole määrätä kasvomaskien käytöstä. Yleisötilaisuuksia koskevissa päätöksissämme olemme edellyttäneet, että järjestäjä noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja. Ohjeessa todetaan mm., että järjestäjä voi suositella tilaisuuden osallistujia epidemiatilanteen mukaan käyttämään kasvomaskia.

Yksityiset tapahtumanjärjestäjät voivat lähtökohtaisesti harkintansa mukaan päättää, edellyttävätkö ne osallistujilta kasvomaskin käyttöä. Tällöin täytyy kuitenkin huomioida osallistujien yhdenvertainen kohtelu. Julkinen toimija ei lähtökohtaisesti voi edellyttää julkisissa tiloissa asiakkailta maskin käyttöä.

Maskien käytöstä suosituksia antavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hallitus sekä alueellisesti sairaanhoitopiirit ja kunnat. Jokaisen ihmisen vastuulla on noudattaa omalta osaltaan voimassa olevia suosituksia ja ohjeita, joilla estetään epidemiatilanteen paheneminen.

Jos yleisötilaisuuden tapahtuma-alue on kokonaisuutena anniskelualueella, jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka pöydän tai vastaavan tason ääressä. Tämän lisäksi 5.3.2021 alkaen asiakkaiden ylimääräinen liikkuminen anniskelualueella tai ravintolan tiloissa on kielletty. Vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien yhteydessä olevaa ravintolatoimintaa ja anniskelua katsomossa. Viereinen istuin ei muodosta lain tarkoittamaa pöytää tai tasoa. Vaatimus istumapaikasta ja liikkumisen rajoittamisesta tulee ravintolatoiminnalle suunnatuista rajoitteista.

Jos tilaisuus ei ole anniskelualueella, jokaisella osallistujalla ei tarvitse olla omaa istumapaikkaa. Yleisötilaisuuksia koskevat määräykset eivät velvoita siihen, että osallistujilla pitäisi olla oma istumapaikka.

Vastausta päivitetty 12.3.2021

Rajattu ulkotila on järjestäjän määrittämä alue tai alueet, jossa tapahtuma järjestetään. Jos tapahtuma toteutetaan laajoilla alueilla ja ilman fyysistä rajausta, esimerkiksi aitaa, tapahtuman järjestäjä voi tehdä aluemäärityksen kartalla. Tapahtuman järjestäjän täytyy huolehtia, että turvavälejä ja muita hygienia- ja turvallisuusohjeita on mahdollista noudattaa tapahtuma-alueella.

THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä (pdf, minedu.fi, päivitetty 22.2.2021) 

Jos ilmenee, että osallistujat ovat tapahtumassa mahdollisesti altistuneet koronatartunnalle, tapahtuman järjestäjä voi tiedottaa asiasta. Suosittelemme tiedotusta ainakin silloin, kun tartunnan saanut on ollut lähikontaktissa useampien henkilöiden kanssa, eikä heitä kaikkia vielä ole tavoitettu. 

Tiedotuksessa ei pidä mennä sellaisiin yksityiskohtiin, että tartunnan saaneen henkilöllisyys voisi paljastua tai että tämän henkilöllisyyden voisi annettujen tietojen perusteella päätellä. Kertoa voi, että tapahtumaan osallistuneella on varmistunut koronatartunta, ja että tapahtumassa olleiden kannattaa tarkkailla vointiaan mahdollisten oireiden varalta. 

Aluehallintovirastojen määräykset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoituksista ovat luonteeltaan yleisluontoiset. 

Korostamme kunkin toimijan omavalvontaa ja vastuuta noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja suosituksia. Jos havaitset mielestäsi määräysten vastaista toimintaa, sinun kannattaa ensisijaisesti selvittää asiaa tilaisuuden järjestäjän kanssa.

Aluehallintovirastojen määräykset eivät koske esimerkiksi yksityisiä kokoontumisia, kuten perhejuhlia tai vapaamuotoisia illanistujaisia. Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa muiden kokoontumisten rajoittamiseen. Määräyksemme eivät myöskään koske jatkuvaluonteista, normaalia palvelutoimintaa ja muuta tiloissa yleisesti harjoitettava toimintaa. Määräyksemme koskevat nimenomaan yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Poliisi valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi voi puuttua selkeisiin aluehallintoviraston määräämien kokoontumisrajoitusten rikkomuksiin ja tarvittaessa muihinkin kokoontumisiin, jos niistä aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. 

Lisäksi yleisötapahtuman järjestäminen voi vaatia viranomaislupia ja -ilmoituksia, joista vastaa tilaisuuden järjestäjä.  

Ravintoloiden toiminta

Aluehallintovirasto valvoo tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mukaisesti sitä, että ravintolat noudattavat toiminnassaan tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan voimassa olevia velvollisuuksia ja rajoituksia. Aluehallintovirasto voi pyytää valvontaan virka-apua poliisilta. Ravintoloissa ja niiden terasseilla, kuten kaikilla muillakin anniskelualueilla, pitää mm. olla jokaisella asiakkaalla oma istumapaikka tason ääressä. Ravintolatoiminnan velvollisuuksien noudattamisessa myös ravintoloitsijoilla on suuri vastuu tehdä omavalvontaa. 

Poliisi valvoo ravintoloiden tilapäistä sulkemista.

Jos havaitset ravintolassa koronaan liittyvien rajoitusten vastaista toimintaa, sinun kannattaa ensin selvittää asiaa henkilökunnan kanssa. Voit pyytää ravintolan henkilökunnalta nähtäväksi suunnitelma, jossa on kuvattu, kuinka ravintolan toiminnassa on huomioitu rajoitukset ja velvollisuudet hygieniajärjestelyistä koronavirustartuntojen estämiseksi. Tarvittaessa voit ottaa aluehallintovirastoon yhteyttä. Aluehallintovirasto tekee valvontaa pääosin ilmoitusten perusteella keskittyen vakavimpiin rikkomuksiin.

Päivitetty 12.3.2021

Aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksien rajoituksista eivät koske uimahallien ja muiden liikuntatilojen tavanomaista toimintaa. Rajoitukset kuitenkin koskevat liikuntatiloissa mahdollisesti järjestettäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät, ohjatut vesijumppa- ja muut ryhmäliikuntatunnit katsotaan liikuntatilan tavanomaiseksi toiminnaksi, jolloin niitä ei koske aluehallintoviraston määräys yleisötilaisuuksien rajoituksista.

Toimijoita ja niiden tiloja voi koskea tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Korostamme jokaisen toimijan ja aikuisen vastuuta noudattaa laissa säädettyjä hygieniavaatimuksia sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja muiden viranomaisten ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä ehkäistään. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset noudattavat ohjeita.

Urheiluhallien ja liikuntapaikkojen ylläpitäjien täytyy itse arvioida, miten viranomaisten ohjeita voidaan parhaiten soveltaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus varmistetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön  ohjetta tulee soveltaa myös julkisten tilojen käytössä. Ohjeessa on myös mainittu laissa säädetyt hygieniavaatimukset, joita jokaisen toimijan täytyy noudattaa ilman erillistä viranomaispäätöstä.

Erityisesti uimahallien osalta palvelun tuottajan kannattaa käydä toimintojen avaamissuunnitelmaa läpi yhdessä kaupungin ympäristöterveysviranomaisten kanssa (mukaan lukien omavalvontaan ja allasveden laadun selvittämiseen liittyvät asiat) ja huomioida legionellariski suljetuissa vesijärjestelmissä (esim. käyttämättömät vesipisteet, tyhjennetyt uima-altaat).

Vastausta on päivitetty 12.3.2021

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiä jumalanpalveluksia ja muita vastaavia toimituksia, jotka kuuluvat yhteisöjen tavanomaiseen uskonnolliseen toimintaan ja jotka järjestetään julkista uskonnonharjoittamista varten yhteisön omissa tai niitä vastaavissa tiloissa. Jumalanpalvelusten lisäksi näitä ovat esimerkiksi messut, vesperit ja ristisaatot. On kuitenkin huomattava, ettei tämä poikkeus koske uskonnollisiksi yhdyskunniksi rekisteröimättömiä uskonnollisia yhteisöjä ja yhdistyksiä. Niitä koskevat aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksista (ja mahdolliset kuntien antamat määräykset).

Uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa, joka on rekisteröity uskonnonvapauslain mukaisesti. Uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa säätelevät yhdyskunnat itse. Aluehallintovirastolla ei ole lain mukaan toimivaltaa rajoittaa tällaisia tilaisuuksia.

On kuitenkin vahvasti suositeltavaa, että kaikissa kokoontumisissa noudatetaan ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja. Lisäksi tartuntatautilaissa on säädetty hygieniavaatimukset, joita jokaisen toimijan täytyy noudattaa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Moni uskonnollinen yhteisö onkin linjannut noudattavansa terveysturvallisuutta parantavia ohjeita ja käytäntöjä tilaisuuksissaan ja esimerkiksi järjestää jumalanpalveluksia verkkotilaisuuksina.

Uskonnollisia yhdyskuntia koskee kuitenkin tartuntatautilain muutoksen mahdollistama turvavälipäätös: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Vastausta päivitetty 12.3.2021

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun verenluovutustilaisuudet eivät ole laissa tarkoitettuja yleisötilaisuuksia. Toimivan verihuollon turvaaminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Se edellyttää liikkuvaa veripalvelutoimintaa ja luovutustilaisuuksien järjestämistä. On ensiarvoisen tärkeää, että verenluovutustilaisuudet järjestetään.

Yleisölle avoimia tilaisuksia ovat esimerkiksi sellaiset isot moottoriurheilu-, hiihto-, juoksu- ja suunnistuskilpailut sekä muut urheilutapahtumat, joihin kuka tahansa voi osallistua esimerkiksi maksamalla osallistumis- tai pääsymaksun. Tällaisissa tapahtumissa on kyse yleisötilaisuudesta, vaikka paikalla ei olisi erikseen kilpailua tai tapahtumaa seuraavia katsojia. Aluehallintoviraston päätösten henkilömäärärajoitus kohdistuu näin ollen kaikkiin kilpailun tai tapahtuman osallistujiin. 

Vaikka kilpailu tai muu urheilutapahtuma jaettaisiin useammalle päivälle, se ei automaattisesti muuta tapahtuman luonnetta, jos tapahtuma muuten sisältää yleisötilaisuuden tunnusmerkkejä. Tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi tapahtuman vuoksi tehtävät erilliset liikenne- ja turvajärjestelyt sekä ruoan tai juoman tarjoaminen tai myyminen tapahtumassa. 

Yleisötilaisuuden tunnusmerkit eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti täyty, jos osallistujille ainoastaan tarjotaan mahdollisuus itselle sopivana ajankohtana esimerkiksi juosta, hiihtää tai suunnistaa omaan tahtiin tietyllä alueella ilman erityisiä järjestelyjä ja tapahtuman markkinointia.

Yleisötilaisuuksia eivät ole lajiliittojen alaiset viralliset ottelut ja kilpailut, joihin osallistuminen edellyttää lähtökohtaisesti urheilijalisenssiä. Edellytyksenä on myös, ettei paikalla ole yleisöä. Harjoitusottelut eivät myöskään ole yleisötilaisuuksia, jos niissä ei ole yleisöä.

Aluehallintoviraston määräysten mukaan kaikissa yleisötilaisuuksissa tulee noudattaa OKM:n ja THL:n antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Tätä suositellaan vahvasti kaikkien muidenkin tilaisuuksien osalta. Tällä hetkellä suositeltavaa on välttää kaikkia fyysisiä kokoontumisia, joita ei ole pakko järjestää.

Kaikissa väkeä kokoavissa tapahtumissa on syytä huomioida THL:n ja OKM:n ohje turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä (pdf, minedu.fi, päivitetty 22.2.2021).

Lisätietoa yleisötilaisuuksien määrittelystä on kohdassa Mitä yleisötilaisuuksia, kokoontumisia ja toimintaa aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat?

Päivitetty 31.3.2021

Tanssilavoilla järjestettävät tanssit ovat yleisötilaisuuksia. Näin ollen tanssien järjestämisessä pitää noudattaa aluehallintovirastojen määräyksiä yleisistä kokouksista ja yleisötilaisuuksista. Voimassa olevat rajoitukset löytyvät kohdasta "Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?"

THL:n ja OKM:n ohjeen mukaisesti tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulee välttää, joten yleisötilaisuuksissa on varmistettava, että turvavälejä on mahdollista ylläpitää. Tulkintamme mukaan lavatansseissa seurueiden väliin olisi hyvä jäädä vähintään 2 metriä. Tulkinta on sama kuin ravintoloita koskevissa ohjeissamme. 

Lisäksi tungoksen syntymistä pitäisi välttää. Tanssin osalta olemme ohjeistaneet ravintoloita seuraavalla tavalla, joka sopii myös lavatansseihin: 

  • Ravintoloiden täytyy järjestää tilarakenteiden ja kalusteiden lisäksi palvelutoimintansa niin, että asiakkaiden altistumista koronaviruksen leviämiselle ehkäistään.  
  • Ravintolan pitää huolehtia erityisesti siitä, että sen tiloissa ei synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden välillä on riittävä etäisyys.  
  • Tanssia tai muuta vastaavaa toimintaa ei ole kielletty, mutta sen järjestämisessä pitää huomioida edellä mainitut rajoitukset, joilla ehkäistään taudin leviämistä.  

Suosittelemme, että tanssilavalla tilaisuuden järjestäjä harkitsee erilaisia toimia, joilla voidaan varmistaa paikalla olijoiden turha altistuminen mahdollisille tartunnoille. Hyvä on miettiä esimerkiksi, miten varmistetaan, ettei tanssilattialle tule tungosta tai miten järjestäjä ohjeistaa parinvaihdoksen toteutettavaksi niin, että se ei aiheuta tungosta tai tiiviitä rivejä tai jonoja. 

Toimijoita ja niiden tiloja voi koskea myös tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Jos yleisötilaisuus, kuten lavatanssit, on ravintolan yhteydessä, tanssien järjestäjän tulee lisäksi noudattaa anniskelutoiminnalle asetettuja velvollisuuksia (esim. jokaiselle asiakkaalle on oltava istumapaikka ja vain lain määrittelemä asiakkaiden liikkuminen on sallittu). 

Lue lisää:

Päivitetty 12.3.2021

Pääsääntöisesti yhtiökokoukset ja muut vastaavat sääntömääräiset tai lakimääräiset kokoukset, joihin lähtökohtaisesti voivat osallistua vain yhteisön jäsenet sekä kutsuttuina eräät muut, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisölle avoimia tilaisuuksia kokoontumislaissa tarkoitetussa mielessä. Tämä koskee esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä, osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä rekisteröityjä yhdistyksiä. 

Näin ollen niitä ei myöskään koske aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset. Sen sijaan tartuntatautilain pykälän 58 c määräykset terveysturvallisuudesta koskevat myös yhtiökokouksen tai muun tahon, kuten asunto-osakeyhtiön, järjestäjää. Jos kokous järjestetään paikan päällä, se pitää järjestää terveysturvallisesti. Lisätietoa: Mitkä ovat laissa säädetyt hygieniavaatimukset?

On myös mahdollista, että kokouksen järjestäjää koskee tartuntatautilain pykälän 58 d määräys siitä, että osallistujien lähikontaktit pitää pystyä tosiasiallisesti välttämään. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mahdolliset turvavälipäätökset koskevat? 

Suosittelemme, että edellä mainitut kokoukset ja vastaavat järjestetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteydellä. 

Huomioitavaa:

  • Esimerkiksi isojen pörssiyhtiöiden yhtiökokoukset voivat kokonsa, luonteensa tai muun syyn vuoksi olla sellaisia, että ne täyttävät yleisötilaisuuden määritelmän. Tyhjentävää vastausta ei voida antaa siihen, mitkä kokoukset katsotaan yleisötilaisuudeksi. Lisätietoa: Mikä on yleisötilaisuus?
     

  • Useita satoja osallistujia sisältävä kokous pitää kirjallisesti ilmoittaa poliisille. Tällöin tilaisuus katsottaisiin yleisötilaisuudeksi, jota aluehallintoviraston kokoontumisrajoitukset koskevat. Kokouksen järjestäjän kannattaa selvittää polisiin kanta asiaan.  Lisätietoa: Yleisötilaisuudet - Poliisi (poliisi.fi) 

Rekisteröimättömien yhdistysten kokoukset ovat luonteeltaan niin erilaisia, että yhtä yleispätevää vastausta on mahdotonta antaa. Joka tapauksessa kaikissa tilanteissa, joissa ihmisiä kokoontuu yhteen, on syytä varmistaa osallistujien turvallisuus, vaikka kokoontumisten järjestämistä ei olisi rajoitettu viranomaispäätöksillä.   

Viranomaisten kokoukset, kuten kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoukset, eivät kuulu kokoontumisrajoitusten piiriin. Vahva suositus on, että nämäkin järjestettäisiin etäkokouksina.  

Kokouksen järjestäminen etänä

Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi on voimassa 30.6.2021 saakka. Laki mahdollistaa etäyhteyksien käytön näiden kokouksissa.

Osakeyhtiöistä väliaikainen laki koskee vain pörssiyhtiöitä. Pörssiyhtiön hallitus voi väliaikaisen lain mukaan päättää järjestää yhtiökokouksen niin, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (kuten etäyhteyksin).

Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) kuin pörssiyhtiöiden kohdalla yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen voi osallistua etänä. Osakeyhtiön (myös asunto-osakeyhtiö) hallitus voi päättää asiasta, jos sitä ei erikseen kielletä yhtiöjärjestyksessä.

Suosittelemme, että pörssiyhtiöissä hallitus harkitsee yhtiökokouksen järjestämistä väliaikaisen lain mukaisesti etäyhteydellä. Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) osalta suosittelemme, että hallitus tekee päätöksen kokouksen järjestämisestä etänä, ellei yhtiöjärjestys päätöstä kiellä. Joka tapauksessa kokouksen järjestäjän on pyrittävä järjestämään kokous terveysturvallisesti.

Oikeusministeriö on valmistelemassa lakimuutosta, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen niin, että ne pidetään 30.9.2021 mennessä.

Taustaa 

Aluehallintovirasto on 11.3.2021 muuttanut ohjeistustaan siitä, ovatko yhtiökokoukset ja rekisteröityjen yhdistysten sääntömääräiset sekä muiden toimijoiden sääntö- tai lakimääräiset kokoukset yleisötilaisuuksia. Aluehallintoviraston aiempi näkemys oli, että mm. yhtiökokoukset kuuluivat yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitusten piiriin. 

Aluehallintoviraston aiempi näkemys yleisötilaisuuden käsitteen soveltumisesta myös yhtiökokouksiin ja yhdistysten kokouksiin perustui oikeusministeriön 18.3.2020 laatimaan virkamiesmuistioon. Tässä ministeriö katsoi, että esimerkiksi yhdistysten kokoukset, yhtiökokoukset ja vastaavat ovat yleisötilaisuuksia. 

Syynä muutokseen on eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu, jonka mukaisesti uusi tulkintamme on, että yhtiökokouksia ja muita laki- tai sääntömääräisiä kokouksia, jotka eivät ole yleisölle avoimia, ei pääsääntöisesti pidetä yleisötilaisuuksina tai yleisinä kokouksina. 

Eduskunnan oikeusasiamies on 31.12.2020 ratkaisussaan käsitellyt kokoontumislain ja tartuntatautilain käsitteitä 'yleinen kokous' ja 'yleisötilaisuus'. Kokoontumislaki pyrkii varmistamaan kokoontumisvapautta ja tartuntatautilaki puolestaan väestön suojaamisen tartuntavaaralta. 

Oikeusasiamies on ratkaisussaan todennut, että tartuntatautilain pohjalta tehdyt rajoitukset kokoontumisvapauteen rajoittavat perusoikeuksia. Siksi perusoikeuksien rajoituksista ei voi poiketa muuten kuin lailla. Oikeusasiamies katsoi, ettei tartuntatautilain ja kokoontumislain erilaisten tarkoitusten perusteella voida tulkita eri tavoin termejä 'yleinen kokous' ja 'yleisötilaisuus'. Aluehallintovirastot eivät siis voi tartuntatautilain pykälän 58 nojalla päättää muiden “väkeä kokoavien tilaisuuksien” kuin yleisten kokouksien ja yleisötilaisuuksien kieltämisestä. 

Lisätietoa

Päivitetty 16.3.2021

Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske normaalia kirjastotoimintaa. Kokoontumisrajoitukset koskevat kuitenkin kirjastojen järjestämiä tilaisuuksia ja tapahtumia.

Lisätietoa on kohdassa "Mikä on yleisötilaisuus?"

Kirjastojen toiminnassa sovelletaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta koronaviruksen ehkäisemiseksi. Ohjeessa on myös mainittu laissa säädetyt hygieniavaatimukset, joita jokaisen toimijan täytyy noudattaa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Kirjastoissa on huolehdittava mm. tilojen ja laitteiden hygieniasta ja asiakkaiden turvavälien säilymisestä. Ohjeet koskevat myös kirjastoautoja ja omatoimikirjastoja.

Voit lainata ja palauttaa kirjastosta aineistoja normaalisti. Jos haluat välttää kirjastotiloissa asiointia, suosi verkkoaineistoja, kuten e-kirjoja.

Lue lisää:

Emme käsittele aluehallintovirastossa korvaushakemuksia. Emme myöskään voi ottaa kantaa yksityisten toimijoiden välisiin sopimuksiin ja niiden perumisesta mahdollisesti aiheutuviin korvauskysymyksiin. Ensisijaisesti yrityksen kannattaa pyrkiä neuvottelemaan sopimuskumppanin kanssa. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa. Sivuilla on myös yrityksille tarkoitetun neuvontapuhelimen yhteystiedot.
Lisätietoa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla

Yritykset voivat hakea Valtiokonttorilta kustannustukea.
Lisätietoa Valtiokonttorin sivuilla

Aluehallintoviraston kokoontumisrajoitukset eivät koske joukkorokotuksia, joita järjestetään liikuntasaleissa, messukeskuksissa jne.

Joukkorokotuksissakin on kuitenkin otettava huomioon laissa säädetyt hygieniavaatimukset sekä mahdolliset päätökset asiakkaiden turvavälien tosiasiallisesta varmistamisesta.

Lue lisää:

Lähtökohtaisesti kaikille avoimet koulutustilaisuudet ja seminaarit sekä kaupallisten palveluntarjoajien järjestämät koulutukset katsotaan yleisötilaisuuksiksi ja ne kuuluvat kokoontumisrajoitusten piiriin.

Yleisötilaisuuksiksi tai yleisiksi kokouksiksi ei katsota sellaisia koulutuksia, joita tarvitaan tutkinnon tai ammattikelpoisuuden suorittamiseen sekä ammatissa toimimiseen.

Kokoontumisrajoituksien piiriin ei siis ainakaan kuulu:

  • henkilöstökoulutus työnantajan järjestämänä

  • tietyissä oppilaitoksissa tapahtuva tutkintoon tai ammattikelpoisuuteen johtava koulutus tai muu osallistujan näkökulmasta jatkuvaluonteinen koulutus, johon osallistujat ovat valikoituneet opiskelijavalinnan, hakumenettelyn tai vastaavan kautta.

    • tällaisia oppilaitoksia ovat perusopetusta antavat oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset), yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset

  • koulutus, joka on välttämätön edellä mainituissa koulutuksissa etenemiseksi tai tutkinnon saamiseksi tai ammatissa toimimiseksi. Koulutuksen vaatimus johtuu suoraan laista, viranomaismääräyksestä, suojeluohjeesta tai vastaavasta ja kyse on yksilöidystä vaatimuksesta

    • esim. työturvallisuuskortit tai vartijakortti, ei kuitenkaan yleinen kouluttautumisvelvollisuus

Koulutuksen järjestäjiä ja koulutukseen käytettäviä tiloja voi silti koskea tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset sekä tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käyttö.

Joka tapauksessa kaikissa tilanteissa, joissa ihmisiä kokoontuu yhteen, on syytä varmistaa osallistujien turvallisuus.

Lisätietoa:

Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat myös vaalikampanjoinnissa järjestettäviä yleisötilaisuuksia. Vaalikampanjointi ei oikeuta poikkeamaan kokoontumisrajoituksista.

Yleisötilaisuudeksi vaalikampanjoinnissa katsotaan toiminta, jonne houkutellaan väkeä yhtäaikaisesti paikalle mainostamalla tilaisuutta ennakkoon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava, että tilaisuudessa noudatetaan aluehallintoviraston määräyksiä yleisömäärästä ja että se ei ylitä sallittua määrää missään vaiheessa. Lisäksi tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava myös, että määräykset hygienia- ja turvaohjeiden noudattamisesta toteutuvat. Suosittelemme vahvasti erilaisten keskustelu- ja tapaamistilaisuuksien järjestämistä etänä esimerkiksi internetin välityksellä.

Esimerkiksi pelkkä esitteiden tai tuotteiden jakaminen satunnaisille ohikulkijoille ei kuitenkaan ole yleisötilaisuus. Suosituksia lähikontaktien välttämisestä, hygieniakäytännöistä ja maskin käytöstä on hyvä noudattaa kaikessa vaalikampanjoinnissa.

Ennakkoäänestys ja äänestys vaalipäivänä eivät ole yleisötilaisuuksia eikä niitä koske aluehallintoviraston kokoontumisrajoitukset. Ennakkoäänestys- ja äänestyspaikoilla on hyvä noudattaa voimassaolevia hygienia- ja turvaväliohjeistuksia.

Lue lisää:

Oppilaitosten järjestämät retket erilaisiin yleisötilaisuuksiksi katsottaviin näytöksiin ovat kokoontumisrajoitusten piirissä. Tällaisia ovat esimerkiksi retket elokuvanäytöksiin, teatteriin, balettiin tai sirkukseen.

Näytöksen järjestäjä on vastuussa siitä, että se noudattaa aluehallintoviraston päätöstä kokoontumisrajoituksista.

Kokoontumisrajoitusten piiriin eivät kuulu oppilaitosten omana toimintana järjestetyt retket sellaisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin, jotka eivät muutenkaan kuulu yleisötilaisuuksia koskevien rajoitusten piiriin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kansallispuistot tai muistomerkit. Oppilaitos voi myös järjestää koulun sisäisesti taide- tai kulttuuritapahtuman, jossa ei ole ulkopuolista yleisöä.

Opetushallituksen ohjeen mukaan koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Ohjeen mukaan opetuksen järjestäjän kannattaa harkita paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko erilaisia retkiä tai leirikouluja järjestää.

Aluehallintovirastot eivät anna arvioita tai hyväksyntää yksittäisten toimijoiden suunnitelmille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön laatimien turvallisuus- ja hygieniaohjeiden soveltamisesta. Toimijan pitää itse arvioida, miten se voi parhaiten soveltaa näitä ohjeita toiminnassaan. 

Ohjeiden noudattamisen tarkoituksena on varmistaa osallistujien turvallisuus ja estää viruksen leviäminen. Tarvittaessa neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen voi kysyä kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä.

On huomattava, että yleisötilaisuuden järjestäminen voi edellyttää viranomaislupia, ja niistä täytyy tässäkin tilanteessa huolehtia. Vastuu on tilaisuuden järjestäjällä. Aluehallintovirastot eivät myönnä lupia tapahtumien järjestämiseen.

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu tartuntatautilain määräaikaisella muutoksella (uudella pykälällä 58 a), ja sen nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla. Määräaikainen pykälä tuli voimaan 11.1.2020, ja sen voimassa oloa jatkettiin 30.6.2021 asti muuttumattomana. 

Ravintoloiden tilapäisestä sulkemisesta on säädetty majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisella pykälällä 3 a, ja sen nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla.

Aluehallintovirastojen määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä koskevat siis myös ravintoloissa järjestettyjä tilaisuuksia. 

Tartuntatautilain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten ravintoloiden toiminnan rajoitusten ja velvoitteiden tarkoituksena on estää koronaviruksen leviäminen. Rajoitukset voivat olla eri alueilla erilaisia epidemiatilanteen mukaisesti.

Aluehallintovirasto ei tee päätöksiä ravintoloiden toiminnan rajoitusten sisällöstä tai laajuudesta. 

Päivitetty 12.3.2021

Ravintoloiden aukioloaikojen, anniskeluaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset perustuvat ravintoloiden toiminnan luonteeseen ja alueelliseen tautitilanteeseen. Ravintoloiden toiminnan rajoituksista on säädetty tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetuilla asetuksilla.

Valtioneuvoston karttasovelluksesta näet voimassa olevat ravintolarajoitukset maakunnittain:

Ravintoloiden toimintaa rajoitetaan tiukemmin ravintoloissa, joissa alkoholijuomien tarjoilu on ravintolan pääasiallista toimintaa. Ruokaravintoloiden rajoitukset ovat siis vähemmän tiukat. Lisätietoa ravintoloiden määritelmistä on vastauksessa UKK-kysymykseemme "Miten määritellään ravintolatyypit, joita koskevat eri rajoitukset?". Valtioneuvosto voi antaa uusia asetuksia, joilla rajoituksia muutetaan tai jatketaan. 

Majoitus- ja ravitsemistoimintalakiin on lisätty väliaikainen pykälä 3 a, jolla ravintolat ja muut ravitsemisalan yritykset, kuten kahvilat, voidaan sulkea asiakkailta väliaikaisesti kolmeksi viikoksi.

Eduskunta päätti 28.3.2021 jatkaa ravintoloiden sulkutilaa koronaviruksen ehkäisemiseksi. Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen, joka määrittelee ne maakunnat, joissa ravintolat ja muut ravitsemisalan yritykset on edelleen suljettava asiakkaiden oleskelulta. Lue lisää: Mistä löydän tietoa ravintoloiden sulkemisesta?

Asetuksen mukaan ravitsemisliikkeet on suljettava asiakkailta 29.3.-18.4.2021 seuraavissa maakunnissa:

  • Uusimaa
  • Varsinais-Suomi
  • Satakunta
  • Kanta-Häme
  • Pirkanmaa
  • Päijät-Häme
  • Kymenlaakso
  • Etelä-Karjala
  • Etelä-Savo
  • Pohjois-Savo
  • Pohjois-Karjala
  • Keski-Suomi
  • Pohjanmaa

Niissä maakunnissa, joita ei koske ravintoloiden tilapäinen sulkeminen, sijaitsevien ravintoloiden on noudatettava alla olevia maakuntakohtaisia rajoituksia.

Päivitetty 9.4.2021 voimaan tulleiden rajoitusten mukaisesti:

Anniskeluajat

  • Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnassa sijaitsevat ravintolat saavat anniskella alkoholia klo 07*−22.

*Anniskelun saa aloittaa kello 7, jos ravintolalla on siihen lupa (jatkoaikalupa). Muutoin anniskelun saa aloittaa alkoholilain mukaisesti kello 9.

Aukioloajat

  • Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnassa sijaitsevat ravintolat saavat olla auki klo 05−23.

Asiakasmäärät sisätiloissa

  • Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan Kainuun ja Lapin maakunnassa
    • Ravintoloiden, joiden pääasiallinen toiminta on alkoholin tarjoilu, asiakasmäärä voi olla korkeintaan 50 % suurimmasta sallitusta määrästä.
    • Muiden ravintoloiden asiakasmäärä voi olla korkeintaan 75 % suurimmasta sallitusta määrästä.

Suurimmalla sallitulla asiakasmäärällä tarkoitetaan anniskeluluvassa tai rakennuspaikkaluvassa määriteltyä yhtä aikaa tilassa oleskelevien asiakkaiden suurinta mahdollista määrää.

Mitä tahoja yllä kuvatut rajoitukset eivät koske?

  • Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske huoltoasemien yhteydessä toimivia ravintoloita tai kahviloita eivätkä kansainvälistä vesi- ja ilmaliikennettä.
  • Henkilöstöravintoloita ja take away -myyntiä eivät koske aukiolo- ja anniskeluaikojen eivätkä asiakasmäärien rajoitukset.

Hallitus seuraa alueiden epidemiatilannetta ja huolehtii siitä, että kullakin alueella sekä rajoitusten kohteina olevissa ravintoloissa käytetään vain epidemian leviämisen estämiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Yleiset velvoitteet, jotka koskevat ravintoloita koko Suomessa

30.6.2021 asti ravintoloita ja kahviloita koskevat muut tartuntatautilain pykälän 58 a ja sen nojalla 13.3.2021 annetun asetuksen mukaiset velvollisuudet, joita noudattamalla ehkäistään koronaviruksen leviämistä.

Käytännössä ravintoloissa on edelleen huolehdittava hyvästä hygieniasta ja asiakkaiden välisistä turvaetäisyyksistä. Ravintolan on tehtävä suunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet tartuntojen estämiseksi. Alla on lueteltu tiivistetysti keskeiset velvollisuudet, joita ravintoloiden toiminnassa pitää noudattaa koko Suomessa 30.6.2021 asti:

  • Ravintolan pitää ilmoittaa asiakkaikseen saapuville näkyvästi, että henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, ei saa tulla ravintolaan.
  • Ravintolan on huolehdittava siitä, että sen
    • asiakkaille on varattu näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin tilaan saavuttaessa;
    • käyttämät kalusteet, astiat, ruokailuvälineet ja muut asiakkaiden kosketettaviksi tulevat pinnat ja irtaimet esineet pidetään puhtaina siten, etteivät ne aiheuta tartuntataudin leviämisen vaaraa;
    • asiakkaat saavat näkyvät toimintaohjeet käsien puhdistamisesta, riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja muista ravintolassa noudatettavista tartuntataudin leviämistä estävistä toimintatavoista.
  • Kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikka pöydän tai tason ääressä. Baaritiskin ääressä voi istua. (Vaatimus ei koske henkilöstöravintoloita eikä take away -myyntiä.)
  • Asiakkaiden oleskelu pitää järjestää riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittaa riittävän etäälle toisistaan. Lähtökohtana riittävän etäisyyden määrittämiseen voi pitää vähintään 2 metriä, jonka pitäisi THL:n ohjeistuksen mukaan jäädä myös yleisötilaisuuksissa henkilöiden tai seurueiden väliin. (Vaatimus ei koske henkilöstöravintoloita eikä take away -myyntiä.)
  • Ravintolan pitää laatia suunnitelma, jossa on kuvattu toimenpiteet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.
    • Suunnitelman tiivistelmän pitää olla asiakkaiden näkyvillä näiden saapuessa ravintolaan ja koko suunnitelma täytyy antaa asiakkaiden nähtäväksi sitä pyydettäessä.
    • Suunnitelman voi yhdistää alkoholilaissa, elintarvikelaissa ja tupakkalaissa mainittuihin omavalvontasuunnitelmiin.

Näiden lisäksi velvollisuuksia ovat 5.3.2021 alkaen:

  • Asiakkaat on ohjattava istumaan istumapaikoillaan asioinnin ajan.
  • Asiakkaiden ravintolan tiloissa liikkuminen on sallittua ainoastaan ravintolaan saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai WC- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Asiakkaiden ravintolan tiloissa liikkuminen pitää suunnitella siten, että asiakkaiden väliset turvavälit varmistetaan.
  • Ravintoloiden on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten edellä mainittu sisätiloissa liikkuminen tapahtuu turvallisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuille on kerätty koronavirukseen liittyviä materiaaleja, joita ravintolat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan ja viestinnässään: THL:n materiaalipankki koronaviruksesta

Aluehallintoviraston ohje ja liitteet

Lisätietoa:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet
Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset (ml. asetukset ravintolatoiminnan rajoituksista)

Päivitetty 9.4.2021

1.11.2020 alkaen ravintoloita koskevat rajoitukset riippuvat siitä, millaista toimintaa niillä on. Alle on jaoteltu ravintolat kahteen ryhmään niiden toimintatyypin mukaan. Arvion siitä, kumpaan ryhmään ravintola kuuluu, tekee ensi sijassa ravintolayritys itse.

Alkoholijuomia pääasiallisesti tarjoileva ravintola

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi yökerhot, anniskelubaarit ja pubit.

Ravintolan pääasiallista toimintaa arvioidaan ensisijaisesti sen luonteen perusteella. Ratkaisevaa on, kokoontuvatko asiakkaat ravintolaan pääasiassa aterioimaan omissa pöytäseurueissaan vai onko ravintolan pääasiallinen toiminta alkoholijuomien myyntiä. Ravintolan toiminta ei muutu ruokaravintolaksi vain sen perusteella, että ravintola pitää myynnissä vähäistä määrää ruokaa. Myöskään ravintolasta käytettävä nimike ei ole itsessään merkityksellinen toiminnan määrittelyn kannalta.

Joidenkin ravintoloiden toiminta voi olla esimerkiksi päivällä ruokaravintolan tyyppistä toimintaa ja illalla pääsääntöisesti anniskelua. Ravintolan toiminta voi myös vaihdella viikonpäivän tai vuodenajan mukaan. Tällaisiin ravintoloihin sovelletaan kunakin ajankohtana sitä rajoitusta, johon niiden toiminta kyseisenä ajankohtana liittyy.

Muu kuin edellä tarkoitettu ravintola

Ryhmään kuuluvat ravintolat voivat olla esimerkiksi ruokaravintoloita, pizzerioita tai hampurilaisravintoloita, kahviloita tai lounasruokaloita.  

Ryhmään kuuluvat myös sellaiset toimipaikat, joissa pääasiallinen liiketoiminta on muu kuin ravitsemisliiketoiminta. Tällaisia toimipaikkoja voivat olla esimerkiksi biljardisalit ja keilahallit, joilla on anniskelulupa.

Keskeinen rooli valvonnassa on ravintoloitsijoiden omavalvonnalla. Aluehallintovirasto on laatinut ravintoloitsijoiden käyttöön ohjeistuksen, jonka mukaisesti ravintoloiden ylläpitäjät voivat suunnitella toimintaansa vastaamaan rajoituksia ja laatia lain mukaisen suunnitelman asiakkaiden nähtäväksi. Löydät lisätietoa ja ohjeita sivulta Ravintolat ja koronavirus.

Ravintolat ja koronavirus -sivu

Aluehallintovirasto valvoo tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mukaisesti sitä, että ravintolat noudattavat voimassa olevia vaatimuksia ja rajoituksia. Valvonnan perusteella aluehallintovirasto voi määrätä ravintoloitsijan korjaamaan toimintaansa tietyn määräajan kuluessa ja räikeimmissä rikkomuksissa jopa määrätä ravintolan suljettavaksi enintään kuukauden ajaksi. Aluehallintovirasto voi pyytää valvontaan virka-apua poliisilta.

Ravintoloiden tilapäistä sulkemista valvoo poliisi. Sulkemiseen liittyvät yhteydenotot tehdään poliisille.

Jos asiakas havaitsee ravintolan toimivan määräysten vastaisesti, ensin kannattaa pyytää ravintolan henkilökunnalta nähtäväksi suunnitelma, jossa on kuvattu, kuinka ravintolan toiminnassa on huomioitu toiminnan rajoitukset ja vaatimukset hygieniajärjestelyistä koronavirustartuntojen estämiseksi. Ravintolan ylläpitäjällä on tartuntatautilain mukaan velvollisuus laatia edellä mainittu suunnitelma ja antaa se pyydettäessä asiakkaalle nähtäväksi. Suunnitelman tiivistelmän täytyy olla ravintolassa näkyvästi esillä asiakkaan saapuessa ravintolaan.

Jos ravintoloitsija ei noudata laatimaansa suunnitelmaa tai suunnitelmaa ei ole lain mukaisesti saatavilla, asiakas voi ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto tekee valvontaa pääosin ilmoitusten perusteella keskittyen vakavimpiin rikkomuksiin. Yhteydenotot pyydetään alueellisesti alkoholihallinnon sähköpostiosoitteisiin:

Aluehallintovirasto ei tee ravintoloiden toimintaa rajoittavia päätöksiä eikä voi vaikuttaa rajoitusten sisältöön tai laajuuteen. Rajoitukset ja velvoitteet ravintoloiden toiminnalle perustuvat tartuntatautilain määräaikaiseen muutokseen (uuteen pykälään 58 a) ja lain nojalla annettuihin asetuksiin. Hallitus valmistelee lakiesityksiä ja eduskunta hyväksyy ne. Asetukset valmistellaan ministeriössä ja hyväksytään valtioneuvoston istunnossa.

Aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluu valvoa, että ravintoloiden toiminnassa noudatetaan tartuntatautilain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisia rajoituksia.

Aluehallintovirasto tekee päätökset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltämisestä tai rajoittamisesta hallituksen linjausten mukaisesti tartuntatautilain pykälän 58 perusteella. Osa näistä päätöksistä voi koskea myös ravintoloissa järjestettyjä tilaisuuksia.  

Ajantasainen tartuntatautilaki (Finlex)

Kaikilla ravintolan asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Baaritiskin ääressä omalla istumapaikalla istuminen on sallittua. Ravintolalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia asiakkaiden välisen sekä asiakkaiden ja henkilökunnan välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Asiakas täytyy ohjata istumaan omalla istumapaikallaan koko asioinnin ajaksi.

Asiakkaiden ravintolan tiloissa liikkuminen on sallittua ainoastaan ravintolaan saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai WC- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. 

Vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien ravintolatoimintaa ja anniskelualueeksi luokiteltuja katsomoita. Viereinen istuin, katsomopenkin tukirakennelmat tai katsomopenkin edessä kulkeva betoninen lattiataso eivät muodosta lain tarkoittamaa pöytää tai tasoa. Myöskään piknik-huopa tai vastaava kangas maahan asetettuna ei täytä pöydän tai vastaavan tason määritelmää.

Vaatimus istumapaikasta ja pöydästä tai vastaavasta tasosta perustuu siihen, että asiakkaiden välisten turvavälien on säilyttävä ja niitä täytyy voida myös valvoa. Turvavälit ovat välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Pöydän tai vastaavan tason täytyy olla asiakkaan helposti käytettävissä ja riittävällä etäisyydellä muista, jotta turvaväli muihin asiakkaisiin säilyy.

Päivitetty 4.3.2021

Vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien anniskelualueita. Jos katsomo on luokiteltu anniskelualueeksi, tulee asiakkaalla olla istumapaikan lisäksi pöytä tai vastaava taso käytössään. Näin ollen viereinen istuin, katsomopenkin tukirakennelmat tai katsomopenkin edessä kulkeva betoninen lattiataso eivät täytä vaatimuksia. Myöskään piknik-huopa tai vastaava kangas maahan asetettuna ei täytä pöydän tai vastaavan tason määritelmää.

Vaatimus istumapaikasta ja pöydästä tai vastaavasta tasosta perustuu poikkeukselliseen tilanteeseen taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Asiakkaiden välisten turvavälien on säilyttävä ja niitä täytyy voida myös valvoa. Anniskelualueilla on riski, että suuri määrä ihmisiä kerääntyy pienelle alueelle ja jos liikkumista ei rajoiteta edellä mainituin istumisjärjestelyin, tartuntariski kasvaa. Myös suuren väkimäärän purkautuminen esimerkiksi erätauon jälkeen on haastava hallita niin, että turvavälit säilyvät. Turvavälit ovat välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Muualla kuin anniskelualueella istumapaikka- ja pöytävaatimusta ei ole. Näin ollen muualla kuin anniskelualueella nautittua väliaikatarjoilua ja take away -annoksia pöytävaatimus ei koske. Tapahtuman järjestäjän on mahdollisuus muuttaa anniskelualuetta esimerkiksi rajaamalla sen pienemmäksi. Anniskelulupaan ei tarvitse tehdä muutoksia ja näin säilyy myös mahdollisuus tehdä ottelukohtaisesti muutoksia ravintolatoimintaan tarpeen mukaan. Ravintola-alue tulee kuitenkin rajata selkeästi muusta tapahtuma-alueesta.

Kaikkien maakuntien ravintoloiden täytyy järjestää tilarakenteiden ja kalusteiden lisäksi palvelutoimintansa niin, että asiakkaiden altistumista koronaviruksen leviämiselle ehkäistään.  

5.3.2021 alkaen asiakkaat on ohjattava istumaan heille osoitetulla istumapaikalla koko asioinnin ajan. Asiakkaiden ravintolan tiloissa liikkuminen on sallittua ainoastaan ravintolaan saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai WC- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. 

5.3.2021 alkaen ravintolassa ei siis ole sallittua esimerkiksi tanssia. 

Päivitetty 4.3.2021

Ravintoloiden ulkotiloja, kuten terasseja, koskevat voimassa olevat tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset toiminnan vaatimukset: esimerkiksi jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja pintojen puhtaudesta ja asiakkaiden välisestä riittävästä etäisyydestä täytyy huolehtia.

Kyllä, ravintoloiden ja kahviloiden toiminnan rajoitukset koskevat myös niissä järjestettyjä yksityistilaisuuksia. Esimerkiksi vaatimukset hygieniasta ja turvaetäisyyksistä on huomioitava. Lisäksi pitää huomioida aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset sekä mahdolliset asiakasmäärien rajoitukset.

Aluehallintovirastojen määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä koskevat myös ravintoloissa järjestettyjä tilaisuuksia.

Yleisötilaisuuksia ovat esimerkiksi yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Jos ravintolassa on siis esimerkiksi vierailevien esiintyjien tilaisuuksia, tilaisuuden järjestämisessä pitää huomioida ravintolatoiminnan rajoitusten lisäksi aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä.

Lue Yleisötilaisuudet-osiosta lisää siitä, millainen ravintolassa järjestettävä toiminta on katsottavissa yleisötilaisuudeksi.

Ravintoloiden tilapäinen sulkeminen ei koske henkilöstöravintoloita. Henkilöstöravintola ei voi myydä noutoruokaa ulkopuoliselle. Jos ravintola on avoinna myös noutoruoka-asiakkaille, se ei ole henkilöstöravintola. Lisätietoa: Työ- ja elinkeinoministeriön Kysymyksiä ja vastauksia ravintoloiden sulkemisesta

Ravintoloiden aukioloaikoja ja osassa maakuntia myös asiakasmääriä on rajoitettu tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen ja valtioneuvoston antamien asetusten mukaisesti. Aukioloaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain mukaan henkilöstöravintolatoiminnalla tarkoitetaan ruoan tai juoman tarjoamista yhteisön, säätiön tai laitoksen omalle henkilöstölle tai muuten rajoitetulle henkilöpiirille. Aluehallintovirasto ei määrittele tai arvioi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettua lakia enempää, mitä kulloinkin pidetään henkilöstöravintolana.

Henkilöstöravintoloiden toimintaa valvoo poliisi.

Päivitetty 29.3.2021

Jäähalleissa, jalkapallostadioneilla ja muilla vastaavilla peli- ja urheiluareenoilla on erilaisia ravintoloita ja anniskelualueita, joiden käyttötarkoitus vaihtelee eri ajankohtina. Riippuu ravintolan tai anniskelualueen käyttötarkoituksesta, koskevatko kokoontumisrajoitukset sitä. 

Jos ravintola tai anniskelualue on ottelu- tai kilpailutapahtumien ulkopuolella avoinna yleisölle, se voi jatkaa toimintaansa myös ottelutapahtuman aikana. Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset eivät siis koske tällaista ravintolatoimintaa. Tyypillistä on, että näiden ravintoloiden ja anniskelualueiden palvelut ja tarjonta ovat otteluajankohdasta riippumatta samanlaisia. 

Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset koskevat kuitenkin ravintolatoimintaa silloin, kun ravintola tai anniskelualue on pääsääntöisesti muussa kuin ravintolakäytössä ja se avataan ravintolatoiminnalle ottelu- tai kilpailutapahtuman ajaksi. Tällaisia alueita ovat muun muassa katsomot, aitiot ja jäähallien sekä muiden peliareenojen käytäväravintolat. Tyypillistä on, että näihin tiloihin pääsemiseksi asiakkaalla on useimmiten oltava ottelun pääsylippu.

Lisätietoa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia koskevista rajoituksista 

Ravintoloita velvoittavat joka tapauksessa voimassa olevat säädökset tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi: lisätietoa voimassa olevista ravintolatoiminnan rajoituksista.

Ravintolatoiminnalle asetetut rajoitukset eivät koske hotellihuoneita. Hotellihuoneissa tapahtuvassa anniskelussa on kuitenkin huomioitava, että tarjolla olevan alkoholijuomien määrän on oltava asiakasmäärään nähden kohtuullinen.

Hotellien muuta ravintolatoimintaa rajoitukset sen sijaan koskevat. Asiakas ei voi sallittujen anniskeluaikojen ulkopuolella ostaa hotellihuoneeseen alkoholijuomaa tai tilata sitä huonepalvelusta. Myöskään hotellihuoneen baarikaapin täydentäminen anniskeluaikojen ulkopuolella ei ole sallittua. 

Nämä rajoitukset koskevat Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntia. Näillä alueilla on voimassa tartuntatautilain 58 a pykälän nojalla annetun asetuksen mukaiset rajoitukset. Jos alueella on määrätty ravintolat suljettavaksi, hotellihuoneisiin ei voi anniskella.

Lisätietoa voimassa olevista rajoituksista (mm. anniskeluajoista) on kysymyksessä Millaiset ravintolatoiminnan rajoitukset ovat voimassa eri alueilla?

Päivitetty 9.4.2021

Ravintoloiden tilapäisestä sulkemisesta asiakkailta on säädetty majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskevan lain väliaikaisessa muutoksessa. Lain nojalla annettu valtioneuvoston asetus määrittelee, mitä maakuntia ravintoloiden sulku koskee. Asetuksen ulkopuolella olevien maakuntien osalta ravitsemisliikkeitä koskee tartuntatautilain väliaikainen pykälä 58 a ja sen perusteella annettu valtioneuvoston asetus. Asetuksen mukaan asiakkaat täytyy ohjata istumaan istumapaikoillaan ja vain asetuksessa määritelty välttämätön liikkuminen on sallittua.

Tilapäinen ravintoloiden sulkeminen sekä ravintoloiden liikkumisrajoitukset koskevat kaikkia ravitsemisliikkeitä, joissa on tarjolla ruokaa tai juomaa.

Keilahallit, biljardisalit ja vastaavat ravitsemisliikkeet, joiden toiminta koostuu merkittävästi myös muusta kuin ravitsemisliiketoiminnasta, voivat muuttaa toimintaansa siten, että tiloissa ei tarjota ruokaa tai juomaa. Aluehallintoviraston tulkinnan mukaan toimitiloja voidaan tällöin käyttää muuhun toimintaan, esimerkiksi keilaamiseen tai biljardin pelaamiseen. Asiakas- ja toimitiloissa on myös tällöin noudatettava tartuntatautilailla säädettyjä hygieniavaatimuksia sekä aluehallintoviraston tai kunnan antamaa päätöstä turvavälien tosiasiallisesta säilyttämisestä.

Jos toimipaikassa on voimassa oleva anniskelulupa, käytössä olevan alueen täytyy jäädä anniskelualueen ulkopuolelle. Tarvittaessa luvanhaltija voi supistaa anniskelualuetta ilmoittamalla anniskelualueen muutoksesta aluehallintovirastolle (luvan muutoksen käsittelymaksu on 95 euroa). Luvanhaltija voi myös maksutta päättää anniskelulupansa, mutta uudesta luvasta peritään luvan mukainen lupamaksu.

Majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskevan lain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) puoleen. Lain valvonnasta vastaa poliisi.

Lisätietoa:

Valvontamaksut ovat veroluonteisia maksuja, joista on säädetty laissa, eikä viranomaisella ole mahdollisuutta poiketa niistä.

Valvontamaksu peritään, jos ei ole ilmoittanut anniskeluluvan lopettamisesta viimeistään 31.3. Jos luvan lopettaa, lupa pitää hakea uudelleen ennen anniskelutoiminnan aloittamista. Silloin peritään asetuksessa määritelty lupahakemuksen käsittelymaksu.

Toiminnan keskeyttämisestä siten, että lupa säilyy voimassa, ei ole ilmoitettava viranomaiselle eikä toiminnan keskeyttämisellä voi välttää valvontamaksua. Tosin on huomattava, että anniskelussa valvontamaksun suuruus määräytyy anniskelumäärän mukaan, joten anniskelun tilapäinen väheneminen kiinnioloaikana saattaa pienentää valvontamaksun suuruutta.

Valvontamaksuun voi hakea oikaisua aluehallintovirastolta laskun yhteydessä toimitetun oikaisuvaatimusohjeen mukaisesti.

Jos poikkeusolojen vuoksi valvontamaksujen perintään tulee poikkeuksia, niistä päättää valtioneuvosto tai Valtiokonttori. Tällä hetkellä tällaisista poikkeuksista ei ole tietoa.

Opetus ja varhaiskasvatus

Opetuksen järjestäjä päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin kuten etäopetukseen siirtymisestä koulutilojen sulkemispäätöksen jälkeen. Tietoa opetusjärjestelyistä saa parhaiten opetuksen järjestäjältä.

Koulutiloja voidaan käyttää sulkemispäätöksestä huolimatta seuraavien oppilaiden lähiopetukseen:

  • erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat

  • pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat

  • valmistavan ja joustavan perusopetuksen oppilaat

  • yksilöllisen tarveharkinnan perusteella myös muut tuen tarpeessa olevat oppilaat.

Lisäksi tiloja voidaan käyttää:

  • lähiopetuksessa olevien oppilaiden oppilashuoltoon ja ateriointiin

  • oppilaiden opettamiseen etänä

  • yhteishakuun liittyvään ohjaukseen

  • oppimisen tuen järjestämiseen

  • etäopetuksessa olevien oppilaiden oppilashuoltoon.

Tiloja voidaan käyttää siis esimerkiksi koulukuraattorin, koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan tai opinto-ohjaajan ja oppilaan tapaamiseen. Opetuksen järjestäjän täytyy ottaa OKM:n ja THL:n hygienia- ja väljyyssuositukset huomioon lähiopetuksessa sekä tiloissa tapahtuvassa muussa toiminnassa.

Taiteen perusopetus luetaan harrastustoimintaan, eikä koulujen sulkemispäätös koske sitä.

Lue lisää:

Päivitetty 25.3.2021

Kunnan tartuntataudeista vastaava toimielin voi sulkea koulujen tiloja, jos se on epidemiatilanteen kannalta välttämätöntä. Lähtökohtaisesti kunnan tehtävä on käyttää sille omalla alueellaan kuuluvaa valtaa. Aluehallintovirasto voi tehdä päätökset koulutilojen sulkemisesta, jos se on tarpeen usean kunnan alueella.

Ala- ja yläasteet

Perusopetuksen järjestämistä säätelee perusopetuslaki. Lakiin on lisätty väliaikainen pykälä 20 a, joka on voimassa 31.7.2021 saakka. Pykälä mahdollistaa poikkeukselliset opetusjärjestelyt kuten etäopetuksen.

Kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea koulutiloja, kun se on yleisvaarallisen taudin tai vaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Kun päätös sulkemisesta on tehty, opetuksen järjestäjä päättää perusopetuksen osalta poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. 

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt mahdollistavat etäopetuksen sekä vuorottelun etäopetuksen ja lähiopetuksen välillä. Vaikka koulu ottaisikin poikkeukselliset opetusjärjestelyt käyttöön, voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti lähiopetuksessa pysyisivät:

  • 1.–3. luokkien oppilaat
  • erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat 
  • pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat 
  • perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat.

Lukiot ja ammattikoulut

Toisen asteen lainsäädäntö mahdollistaa sen, että koulutuksen järjestäjä voi normaalistikin järjestää opetuksen hyvin joustavasti etä-, lähi- ja monimuoto-opetusta hyödyntäen. Koulutuksen järjestäjä voi siis päättää esimerkiksi etäopetukseen siirtymisestä ilman kunnan tai aluehallintoviraston päätöstä sulkea koulutiloja.

Kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea lukioiden tai ammattikoulujen tiloja, kun se on yleisvaarallisen taudin tai vaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Kun päätös sulkemisesta on tehty, opetuksen järjestäjä päättää siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin.

Lisätietoa:

Opetushallitus on julkaissut ohjeistuksia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämiseen. Opetus järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Opetuksessa voidaan siirtyä poikkeusjärjestelyihin opetuksen järjestäjän päätöksellä, jos opetusta ei voida järjestää turvallisesti.

Lue lisää Opetushallituksen sivuilta: 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksia noudattamalla vähennetään koronaviruksen leviämis- ja tartuntariskiä lähiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Lisätietoa ja ohjeistusta löytyy kootusti myös opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysyttyjen kysymysten sivuilta: 

Jos et löydä vastauksia kysymyksiisi tältä sivulta tai muiden tahojen ohjeista, voit ottaa yhteyttä koronainfoomme. Koronainfon yhteystiedot opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa:

Oppilaitoksissa pitää noudattaa tartuntautilain väliaikaisen pykälässä 58 c säädettyjä hygieniavaatimuksia. Tämän lisäksi viranomaiset ovat antaneet koronaan liittyvästä terveysturvallisuudesta ohjeita ja suosituksia, joiden noudattamisesta vastaa opetuksen järjestäjä. 

Aluehallintovirasto ja opetushallitus suosittelevat opetuksen järjestäjiä noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemaa ohjetta tarpeettomien fyysisten kontaktien välttämisestä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja.

Edellä mainittujen turvaetäisyyksiä ja hygieniakäytäntöjä koskevien yleisten ohjeiden lisäksi kunnat tai sairaanhoitopiirit voivat antaa alueitaan koskevia suosituksia esimerkiksi maskien käytöstä, jotka opetuksen järjestäjän on syytä huomioida. Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi ohjata ja ohjeistaa opetustoimea tarkemmin koronaohjeiden käytännön soveltamisessa. 

Jos herää huoli kouluympäristön turvallisuudesta, ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä koulun johtoon tai kunnan opetustoimeen.

Päivitetty 12.3.2021

Opetushallitus on julkaissut ohjeistuksia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämiseen:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat 4.8.2020 päivittäneet suosituksiaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille. Suosituksia noudattamalla vähennetään koronaviruksen leviämis- ja tartuntariskiä lähiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Lisätietoa ja ohjeistusta löytyy kootusti myös opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysyttyjen kysymysten sivuilta:  

Jos et löydä vastauksia kysymyksiisi tältä sivulta tai muiden tahojen ohjeista, voit ottaa yhteyttä koronainfoomme. Koronainfon yhteystiedot opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa:

Kokoontumisrajoitukset eivät koske varhaiskasvatusta. Lapsiryhmät pitää muodostaa varhaiskasvatuslain mukaan. Myös henkilöstömitoitusta säätelee voimassa oleva varhaiskasvatuslaki. Tartuntavaaran vuoksi varhaiskasvatuksessa on silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Myös muiden kuin lasten ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua päiväkodin tai koulun alueella tulee välttää. Kunkin varhaiskasvatusyksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivimmat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti.

Lisätietoa:

Koulu voi perusopetuslain 35. pykälän mukaan myöntää oppilaalle luvan erityisestä syystä tilapäiseen poissaoloon opetuksesta. Luvan myöntämisen perusteiden arvioimiseksi koulu voi edellyttää huoltajaa toimittamaan selvityksen, muun muassa lääkärintodistuksen. 

Lääkäri voi kirjoittaa lääkärintodistuksen, jossa ei ole tarkempia tietoja huoltajan terveydentilasta, mutta josta käy ilmi huoltajan kuuluminen riskiryhmään. Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, jos hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. 

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Vaihtoehtoisesti opetuksen järjestäjä voi myöntää oppilaan kuljettamista varten riittävän avustuksen, jos huoltaja pystyy huolehtimaan kuljetuksesta. Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut seuraavasti:  

  1. Varmistetaan, että oppilaat eivät matkusta sairaana ja että kuljettaja ei tule sairaana tai oireisena töihin.  
  2. Pidetään etäisyyttä ja pidättäydytään fyysisestä kontaktista (esim. kättely).  
  3. Korostetaan hyvää yskimis- ja aivastamishygieniaa. 
  4. Huolehditaan käsihygieniasta. 
  5. Huolehditaan kulkuneuvon siisteydestä ja pintojen puhtaudesta 

THL:n ohje kokonaisuudessaan: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (pdf, thl.fi)

Riskiryhmään kuuluvalle oppilaalle vapautuksen opetuksesta myöntää opetuksen järjestäjä, käytännössä koulun rehtori tai opettaja. Aluehallintovirasto ei ole asiassa toimivaltainen.  

Työnantaja voi direktio-oikeuden perusteella määrätä opettajan työskentelemään koululla. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava työturvallisuudesta muun muassa tila- ja toiminnallisin järjestelyin. Työnantajan on myös hyvä huomioida työterveyslaitoksen ohjeistus viruksen torjunnassa työpaikoilla.

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvien opettajien tai koulun muun henkilökunnan mahdolliset erillisjärjestelyt hoidetaan työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Varotoimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. 

Lisätietoa:

Oppilaitoksiin kuuluvat perusopetusta antavat oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset), yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Tilastokeskus määrittelee oppilaitokseksi sellaisen hallinnollisen yksikön

  • jolla on rehtori tai muu johtaja
  • jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta
  • jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus
  • jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään
  • jonka toimintaa laki tai asetus säätelee
  • joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa
  • jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo.

Oppilaitosten järjestämät retket erilaisiin yleisötilaisuuksiksi katsottaviin näytöksiin ovat kokoontumisrajoitusten piirissä. Tällaisia ovat esimerkiksi retket elokuvanäytöksiin, teatteriin, balettiin tai sirkukseen.

Näytöksen järjestäjä on vastuussa siitä, että se noudattaa aluehallintoviraston päätöstä kokoontumisrajoituksista.

Kokoontumisrajoitusten piiriin eivät kuulu oppilaitosten omana toimintana järjestetyt retket sellaisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin, jotka eivät muutenkaan kuulu yleisötilaisuuksia koskevien rajoitusten piiriin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kansallispuistot tai muistomerkit. Oppilaitos voi myös järjestää koulun sisäisesti taide- tai kulttuuritapahtuman, jossa ei ole ulkopuolista yleisöä.

Opetushallituksen ohjeen mukaan koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Ohjeen mukaan opetuksen järjestäjän kannattaa harkita paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko erilaisia retkiä tai leirikouluja järjestää.

Kyllä, opetuksen järjestäjä voi antaa maskisuosituksia 1.–4.-luokkalaisille.

Tartuntatautilain mukaisista toimenpiteistä kunnan alueella on viime kädessä vastuussa kunta. Kunta voi ryhtyä tartuntataudin vuoksi sellaisiin toimenpiteisiin kuin se katsoo tarpeelliseksi tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

Perusopetuslain mukaan opetuksenjärjestäjä on vastuussa opetuksen turvallisuudesta. Opetuksen järjestäjä voi suositella maskinkäyttöä myös 1.–4. luokan oppilaille.

Lelujen pesuun ja hygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapselle tärkeän lelun saa tuoda varhaiskasvatukseen ja viedä kotiin päivän päätteeksi.

Lisätietoa:

Terveydenhuolto

Terveydenhuoltopalvelujen tuottaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja (toiminimi) voi antaa etäpalveluita, jos on tehnyt ilmoituksen toiminnastaan aluehallintovirastoon. Etäpalveluja tulee antaa Valviran ohjeistuksen mukaisesti.

Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Etäpalveluja voivat tarjota esimerkiksi puheterapeutit, psykoterapeutit, psykologit, lääkärit ja sairaanhoitajat.

Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (mukaan lukien verkkoyhteydet) ja asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus.

Tietojärjestelmien, joita käytetään etäpalvelussa potilastietojen välittämiseen ja tallentamiseen, tulee olla salassapitoon, tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyvien vaatimusten mukaiset. Palvelun antaja vastaa tarjoamansa palvelun tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta: etäpalvelussa käytettävästä yhteydestä ja siinä syntyvien henkilötietojen käsittelystä.

Edellä mainitut kriteerit koskevat niin julkista kuin yksityistä terveydenhuoltoa

Lisätietoa: Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut (valvira.fi)

Jos palvelujen tuottajalla on voimassa oleva lupa tai rekisteröinti tuottaa palvelua tavallisena vastaanottotoimintana, kattaa tämä lupa/rekisteröinti kyseisen palvelun tuottamisen myös etäpalveluna. Näin ollen muutoslupaa ei tarvitse hakea. Jos palvelujen tuottajalla tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla ei ole voimassa olevaa lupaa taikka rekisteröintiä, tulee lupaa/ rekisteröintiä etäpalvelujen tuottamiseen hakea.

Potilaan tunnistamisen on perustuttava luotettavaan menetelmään, jollaisena pidetään ainakin vahvaa tunnistamista, josta säädetään laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009). Tunnistamiseen käytetty menetelmä on oltava todennettavissa jälkikäteen. Toisin sanoen, etäpalveluissa asiakkaan tunnistamisessa suositellaan vahvaa sähköistä tunnistautumista. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys etäpalvelujen tuottamiselle ja erityisesti tässä poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan pitää riittävänä myös muuta tunnistautumista. Edellytyksenä kuitenkin on se, että palvelujen tuottaja pystyy potilaan/ asiakkaan tosiasiallisesti tunnistamaan. Dokumentointi on erityisen tärkeää ja dokumentoida tulee myös se, miten tunnistautuminen on tapahtunut.

Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (ml. yhteydet) ja toiminnan edellyttämä asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Etäpalveluissa potilastietojen välitykseen ja tallentamiseen käytettävien tietojärjestelmien on täytettävä salassapitoa, tietosuojaa sekä tietoturvaa koskevien säännösten vaatimukset. Vastuu tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta niin etäpalveluissa käytettävien yhteyksien kuin siinä syntyvien henkilötietojen käsittelyn osalta on palvelujen antajalla.

Etäpalvelusta, samoin kuin muista terveydenhuollon palveluista, on laadittava asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät ja potilasrekisteriä on ylläpidettävä annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Päivitetty 6.7.2020

Koronavirustestaus kuuluu mikrobiologisiin tutkimuksiin. Tämä tarkoittaa, että testauksia tekevällä yksityisellä palvelujen tuottajalla tulee olla yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa kliinisen mikrobiologian tutkimusten tekemiseen. Lisäksi mikrobiologisten tutkimusten tekeminen edellyttää tartuntatautilan 18 §:ssä tarkoitettua mikrobiologian laboratorion toimilupaa taikka valvovan laboratorion kanssa tehtyä valvontasopimusta mikrobiologian vieritestauksien tekemiseen.

Koronavirustutkimusten tekeminen edellyttää, että palvelujen tuottajalla on joko laaja tai suppea mikrobiologisen laboratorion toimilupa. Tämä tarkoittaa, että yksityisen palvelujen tuottajan tulee hakea toimintaan sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa lupaa että mikrobiologisen laboratorion toimilupaa. Koronavirusdiagnostiikan saa aloittaa vasta, kun lupa toimintaan on myönnetty.

Jos palveluntuottajan toiminnalle haetaan suppean toiminnan lupaa ja sen mikrobiologinen asiantuntemus on hankittu erityisjärjestelyillä (valvontasopimus laajan toiminnan kliinisen mikrobiologian laboratorion kanssa) on tästä erityisjärjestelystä toimitettava kirjallinen valvontasopimus sekä näiden kahden toimijan yhteistyössä laatima (oma)valvontasuunnitelma.
Jos palvelujen tuottajalla on jo myönnetty ja voimassa oleva lupa mikrobiologian toimintaan (laajan toiminnan mikrobiologian lupa sekä yksityisen terveydenhuollon lupa), ja koronavirusdiagnostiikan pystyttäminen on tehty 27.3.2020 mennessä yhteistyössä THL:n kanssa voidaan toimintaa jatkaa normaalisti. Jos koronavirustestaus ei sisälly palvelujen tuottajan tutkimusvalikoimaan, tulee koronatestauksen aloittamisesta tehdä ilmoitus mikrobiologian toimiluvan myöntäneelle aluehallintovirastolle (tutkimusvalikoiman laajennus). Ilmoitus on vapaamuotoinen, mutta siinä tulee olla tiedot tutkimusnumerosta ja -nimikkeestä, arvio viikoittaisesta maksimitutkimusmäärästä (tutkimusmäärät/ vko) ja tieto siitä, osallistuuko laboratorio ulkoiseen laadunarvioitiin. Kaikista alihankintatutkimuksista tulee ilmoittaa samat tiedot, lisäksi vaaditaan tieto alihankintalaboratorioista sekä näyte ja vastausliikenteen järjestelyistä. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti tai sähköpostitse. Koronavirusdiagnostiikan saa aloittaa vasta, kun ilmoitus on käsitelty.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa lupa- ja valvontaviranomaiset käsittelevät koronavirustestaukseen liittyvät lupahakemukset kiireellisinä.

Lisätietoa mikrobiologian toimiluvan hakemisesta ja COVID-19 laboratoriotutkimuksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkopalvelusta.

Valmiuslaki ei ole voimassa, joten siirtyminen toisiin toimipaikkoihin ilman luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä ei ole enää mahdollista.

Palvelujen tuottajien on tehtävä kaikki päätökset asiakas- ja potilasturvallisuus varmistaen. Toiminta, tehdyt päätökset sekä Covid-19-epidemiatilanteesta johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida. Palvelujen tuottajien tulee siis dokumentoida kaikki Covid-19-epidemiatilanteesta johtuvat muutokset ja päätökset sekä pitää kirjaa siitä, keitä toimipaikoissa työskentelee. Dokumentointi toimitetaan pyynnöstä lupa- ja valvontaviranomaisille.

Ne terveydenhuollon palvelujen tuottajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka Covid-19-epidemiatilanteen vuoksi siirtyivät aikaisemman ohjeistuksen mukaisesti toisiin toimintayksiköihin työskentelemään, voivat jatkaa toimintaansa näissä toimintayksiköissä 31.5.2021 saakka. Jos tarkoituksena on jatkaa palvelujen tuottamista uudessa toimipaikassa myös 31.5.2021 jälkeen, tulee tähän hakea lupa tai tehdä ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta. Jos toiminta on kuitenkin aloitettu valmiuslain voimassaolon aikana (16.3.–16.6.2020), voidaan palvelujen tuottamista jatkaa samalla tavalla myös lupahakemuksen tai ilmoituksen käsittelyaikana. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että itsenäisellä ammatinharjoittajalla on jo olemassa oleva rekisteröinti johonkin toimipaikkaan tai yhtiöllä on voimassa oleva yksityisen terveydenhuollon lupa toiseen toimipaikkaan.

Päivitetty 28.8.2020.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pääsääntönä on, että uudet tilat tulisi tarkistaa ja mahdollisesti niiden käyttöönotto edellyttäisi myös muutosta voimassa olevaan lupaan. Tartuntatautilain pykälässä 17 säädetään kuitenkin infektioiden torjunnasta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sen mukaan toimintayksikön on huolehdittava muun muassa potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa palvelujen tuottajan omavalvonnan ja potilasturvallisuuden varmistaminen voivat jopa edellyttää sitä, että etsitään erilaisia ratkaisuja mahdollisten tartuntaketjujen katkaisemiseksi ja riskiryhmien, muiden potilaiden sekä myös henkilökunnan suojaamiseksi. Erilaisten väliaikaisten tilojen käyttöönotto (jo olemassa olevien tilojen yhteydestä) tilanteessa, jossa tarkoituksena on ehkäistä koronatartuntojen leviämistä sekä samalla suojata muita potilaita, on mahdollista ilman muutosluvan hakemista tai tilojen tarkastusta. Uusien toimipaikkojen/ -pisteiden perustaminen edellyttää edelleen luvan hakemista ja tarkastuksen tekemistä.

Uusien tilojen ja ratkaisujen käyttöönoton tulee perustua nimenomaan tartuntatautiperusteisiin ja poikkeusolosuhteisiin. Uusien väliaikaisten tilojen käyttöönotosta tulee konsultoida kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet myös niiden henkilöiden osalta, jotka mahdollisesti käyttävät tilaa, vaikka eivät ole palvelujen käyttäjiä. Kaikki ratkaisut on tehtävä asiakas- ja potilasturvallisuus sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta, tehdyt päätökset sekä poikkeusoloista johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida.

Päivitetty 15.9.2020.

Valmiuslaki ei oikeuta kuntia poikkeamaan kaikista lakisääteisistä velvoitteistaan ja määräajoistaan. Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain säännökset ovat voimassa valmiuslain säännöksistä huolimatta.

Koronaepidemiatilanteessa voi kuitenkin tietyissä tilanteissa olla tarkoituksenmukaista välttää varsinaisten tarkastuskäyntien tekemistä. Kunnan vastaava lääkäri tai hammaslääkäri voi alueen koronaepidemiatilanteen takia tehdä tarkastuksen kirjallisella menettelyllä tai etäyhteyden välityksellä. Tarkastaja arvioi onko edellä kuvattu valittu tarkastusmenettely riittävä vai pitääkö lisäksi tehdä varsinainen tarkastuskäynti.

Tarkastuskertomus tulee toimittaa lupaviranomaiselle ennen kuin lupa toimintaan voidaan myöntää tai toiminta aloittaa.

Jos terveydenhuollon palvelujen tuottajalle myönnetyssä luvassa ei ole mainintaa kotikäynneistä asiakkaan tiloissa tai potilaan kotona, riittää että palvelujen tuottaja ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli aikoo jatkossa ryhtyä tuottamaan jo myönnetyssä luvassaan olevia terveydenhuollon palvelua myös potilaan kotona. Lupaviranomainen arvioi tehdyn ilmoituksen perusteella, riittääkö suunniteltujen kotona annettavien palvelujen luonne huomioiden pelkkä ilmoitus, vai kehotetaanko toimijaa hakemaan muutosta lupaan.

Jos taas terveydenhuollon palvelujen tuottaja aikoo tuottaa potilaan kotona sellaisia palveluita, jotka eivät vielä sisälly palvelujen tuottajan jo olemassa olevaan lupaan, tuottajan tulee hakea muutosta lupaan (palvelualan laajennus). 

Tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi myös kotikäynneillä on kiinnitettävä erityistä huomiota asianmukaiseen suojautumiseen, jolla turvataan asiakasta, potilasta ja henkilökuntaa.  

Lisätietoa:

Näytteenotto on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa terveydenhuollon toimintaa, joka yksityisesti tuotettuna edellyttää yksityisen terveydenhuollon lupaa. Väliaikaiseksi tarkoitettuun koronanäytteenottopisteeseen, joka ei sijaitse toiminnassa olevan toimipaikan yhteydessä, tulee hakea lupaa normaalilla yksityisen terveydenhuollon lupamenettelyllä.

Pelkkä koronanäytteiden ottaminen ei edellytä kliinisen mikrobiologian toimilupaa tai valvontasopimusta toimiluvallisen laboratorion kanssa. Sen sijaan mikrobiologisiin näytteisiin liittyvä vieritestaus/ pikadiagnostiikka edellyttää valvontasopimusta toimiluvallisen laboratorion kanssa. Koronanäytteiden analysointi edellyttää, että palvelujen tuottajalla on kliinisen mikrobiologian toimilupa, jonka palveluvalikoimaan sisältyy ne covid-19-tutkimukset (analytiikka), joita laboratoriossa on tarkoitus suorittaa.

Näytteenottopisteiden perustamisessa on otettava huomioon tartuntataudin leviämisen ehkäisyä koskevat näkökulmat sekä potilasturvallisuuden varmistaminen. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet. Kaikki ratkaisut on tehtävä potilasturvallisuus sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta on toteutettava potilasturvallisuus varmistaen. Palvelujen tuottajien tulee dokumentoida kaikki koronaepidemiatilanteesta johtuva toiminta sekä pitää kirjaa siitä, keitä toimipaikoissa kyseisellä hetkellä työskentelee. Dokumentointi toimitetaan pyynnöstä lupa- ja valvontaviranomaisille.

Väliaikaisia näytteenottopisteitä ei ole välttämätöntä tarkastaa kunnan virkalääkärin toimesta. Tällöin palvelujen tuottajan tulee kuitenkin tarkastaa tilat itse ja toimittaa täytetty ja allekirjoitettu käyttöönottotarkastus-lomake (valvira.fi) tarkastuskertomuspohjaan lupaviranomaiselle, kunnan vastaavalle infektiolääkärille sekä sille kunnan virkalääkärille, joka tavallisesti suorittaisi toimitilan käyttöönottotarkastuksen.

Henkilökunnan suojaamisessa, näytteenotossa ja näytteen lähettämisessä tulee noudattaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeistuksia:

Jos väliaikainen rokotuspiste sijaitsee olemassa olevan toimipaikan välittömässä läheisyydessä ja sitä operoidaan olemassa olevasta toimipaikasta, ei tarvitse tehdä erikseen luvan muutoshakemusta tai ilmoitusta. Erilaisten väliaikaisten tilojen käyttöönotto jo olemassa olevien tilojen yhteydestä tilanteessa, jossa tarkoituksena on ehkäistä koronatartuntojen leviämistä sekä samalla suojata muita potilaita, on siis mahdollista ilman muutosluvan hakemista tai tilojen tarkastusta.

Muut väliaikaiset rokotuspisteet edellyttävät yksityisen terveydenhuollon lupaa. Väliaikaisen toimipaikan nimessä täytyy olla maininta, että kyse on koronarokotuspisteestä.
Uusien väliaikaisten tilojen käyttöönotosta pitää konsultoida kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet myös niiden henkilöiden osalta, jotka mahdollisesti käyttävät tilaa, vaikka eivät ole palvelujen käyttäjiä. Kaikki ratkaisut on toteutettava potilasturvallisuus varmistaen sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta, tehdyt päätökset sekä poikkeusoloista johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida.

Palveluntuottajalla on velvollisuus päivittää omavalvontasuunnitelmaa siten, että se on ajantasainen ja kattaa väliaikaisen koronarokotuspisteen luvassa myönnetyn toiminnan.

Käyttöönottotarkastus

Kunnan virkalääkärin ei tarvitse tarkastaa väliaikaisia rokotuspisteitä.

Jos väliaikainen rokotuspiste sijaitsee olemassa olevan toimipaikan välittömässä läheisyydessä, ei tarkastusta tarvita. 

Palvelun tuottajan täytyy tarkastaa tilat itse, jos:

  • väliaikainen rokotuspiste sijaitsee olemassa olevan (korona)näytteenottopisteen yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä
  • väliaikainen rokotuspiste on aivan uusi irrallaan oleva piste.

Täytetty ja allekirjoitettu käyttöönottotarkastuslomake toimitetaan lupaviranomaiselle, kunnan vastaavalle infektiolääkärille sekä sille kunnan virkalääkärille, joka tavallisesti tilan tarkastaa.

Jos rokotukset tapahtuvat näytteenottopisteen yhteydessä, on palvelun tuottajan otettava huomioon tartuntataudin leviämisen ehkäisyä koskevat näkökulmat sekä potilasturvallisuuden varmistaminen. Lisäksi tarvitaan selvitys siitä, että toiminta on erillistä näytteenotosta.

Rokotuspisteen vastaavan johtajan pätevyysvaatimukset

Kunta vastaa rokotustoiminnasta tilanteessa, jossa palvelujen tuottaja antaa ainoastaan maksuttomia rokotteita kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Tässä tapauksessa vastaavan johtajan ei tarvitse olla lääkäri. Rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.

Lue lisää:

Sosiaalipalvelut

Aluehallintovirasto ja Valvira ovat julkaisseet syyskuussa 2020 tiedotteen perusoikeuksen toteutumisesta ja tartuntojen ehkäisystä sosiaalihuollossa.

Tiedote: Perusoikeuksien toteutuminen ja tartuntojen ehkäisy sosiaalihuollossa.

Lapsen kotilomien osalta poikkeusoloissakin noudatetaan lastensuojelulakia. On kuitenkin mahdollista, että tartuntatautilaki tulee sovellettavaksi. Silloin sovelletaan molempia lakeja.

Lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ratkaisevat yhteistyössä lapsen, huoltajien ja yksikön kanssa sekä mahdollisessa tartuntatautiepäilyssä yhdessä terveydenhuollon viranomaisen kanssa kunkin lapsen kohdalla yksilöllisesti, miten kotiloman kanssa toimitaan. Lasta koskevat ratkaisut tehdään siis yksilöllisin perustein voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Mahdollisissa tartunta- ja karanteeniasioissa tulee selvittää tilannetta paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa. Jos lapsi on kotilomalla, asiaa selvitetään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän johdolla paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistavat valmiuslakiin ja sen soveltamisasetukseen liittyvissä asioissa ja aluehallintovirastot edelleen neuvovat ja ohjeistavat yksittäisissä asioissa. Tässä tilanteessa on tärkeää seurata STM:n ja THL:n ohjeistuksia ja toki myös huomioida yhteinen velvoite hidastaa koronaepidemian leviämistä.

Ensisijaisesti kysymystä henkilökohtaisen avun käytöstä on syytä tarkastella asiakkaan tarpeiden ja palvelun järjestämisen näkökulmasta. Toimintayksikköjen on noudatettava tartuntatautilain säännöksiä ja toimittava niiden mukaisesti. Asiakkaalle myönnetyn palvelun käyttöä ei kuitenkaan tulisi kategorisesti kieltää.

Arvio yksittäisten asiakkaiden henkilökohtaisen avun käytöstä tulisi tehdä toimintayksikön tilanteen kokonaisarvion pohjalta. Vammaispalvelulain mukaiset henkilökohtaiset avustajat eivät ole rinnastettavissa sellaisiin toimintayksiköissä vieraileviin henkilöihin, joiden vierailut vierailukiellolla on tarkoitus kieltää (esim. omaiset ja tuttavat). Henkilökohtainen avustaja voidaan rinnastaa  toimintayksikön työntekijöihin tai yksittäisen asiakkaan luona käyvään kuntoutustyöntekijään, kuten fysioterapeuttiin.

Mahdollisen tartuntavaaran minimoimiseksi myös henkilökohtaisen avustajan työnantajan sekä avustajan itsensä on luonnollisesti näissä olosuhteissa huolehdittava asianmukaisista varotoimenpiteistä ja tarvittavasta suojautumisesta. STM on antamassa kotiin annettavia palveluja koskevan ohjeen, jossa on otettu huomioon myös henkilökohtaisen avun käyttö ja sekä palvelua käyttävän että avustajan noudatettavat seikat. Sitä voidaan soveltaa myös ko. tilanteisiin.

Sosiaalihuollon asumispalveluyksiköissä on tärkeää varmistaa turvallinen lääkehoito myös koronavirusepidemian aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa, että lääkehoitoa pitää toteuttaa asumispalveluyksiköissä ensisijaisesti kunkin asukkaan henkilökohtaisilla lääkkeillä. Yksiköissä voidaan kuitenkin ottaa käyttöön rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten.

Lisätietoa:

Kunnan tehtävänä on valvoa, että yksityinen palveluntuottaja noudattaa lakia ja viranomaisten antamia ohjeita. Kunnan velvollisuus on varmistaa, että sen omissa hoivakodeissa ja sen alueella toimivissa yksityisissä hoivakodeissa on asianmukaiset ja riittävät suojavarusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.

Ensisijaisesti on työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta ja riittävästä suojavarustuksesta, jonka avulla turvataan sekä asiakkaan että työntekijän terveyttä.

Varautuminen, kuten suojavarusteiden hankinta, kuuluu lähtökohtaisesti kaikille palveluntuottajille itselleen. Kunnan ja palveluntuottajan välisin sopimuksin voidaan kuitenkin sopia muustakin menettelystä. Tilanteessa, jossa yksityisen palveluntuottajan normaali (tai sopimuksen mukainen) varmuusvarasto loppuu, kunnan ja palveluntuottajan pitää neuvotella siitä, miten suojavarusteiden riittävyys turvataan. Kunnan pitää huomioida, että jos yksityisen palveluntuottajan henkilökunta ei pysty suojautumaan asianmukaisesti eikä palveluntuottaja siten jatkamaan toimintaansa, kunnan on viime kädessä otettava vastuu toiminnasta.

Kunnan velvollisuutena on järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, mukaan lukien lääkäripalvelut, hoivakodin asukkaille. Lääkäripalvelujen saatavuutta ei voi rajata sopimuksin.

Kriisitilanteessa kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on siis sekä asiakasturvallisuuden että toiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta järkevää tehdä tiivistä yhteistyötä.

Valvonnan vastuut ovat tässä tilanteessa samat kuin normaalistikin. Valvonta muodostuu palvelun tuottajan omavalvonnasta, järjestämisvastuussa olevan kunnan tekemästä valvonnasta ja aluehallintoviraston ja Valviran tekemästä valvonnasta kuten normaalioloissakin.

Jokaisella palveluntuottajalla on vastuu huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Kunnilla on ensisijainen ohjaus- ja valvontavastuu sekä omista vanhusten hoivakodeistaan että kunnan alueen yksityisten toimijoiden hoivakodeista.

Jos tilanne antaa aihetta aluehallintoviraston valvontaan, aluehallintovirasto selvittää tilannetta ensisijaisesti kunnalta ja palveluntuottajalta pyydettävien selvitysten ja dokumenttien sekä yhteisten keskustelujen kautta. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.

Aluehallintovirasto ja Valvira tekevät tiivistä yhteistyötä valvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietoja vaihdetaan jatkuvasti tilannekuvan ylläpitämiseksi ja toimenpiteiden ohjaamiseksi myös muiden viranomaisten - mm. ministeriöiden ja THL:n - kanssa.

Erityisen laaja-alaisissa tai periaatteeltaan merkittävissä tapauksissa Valvira voi ottaa tapauksen valvontaansa. Myös tapaukset, jotka ulottuvat useamman aluehallintoviraston alueelle, kuuluvat Valviran toimivaltaan.

Lue myös tiedotteemme 23.4.2020:

Hoivakotien omavalvonta keskeistä myös koronaepidemian aikana, aluehallintovirastot ja Valvira selvittävät mahdolliset laiminlyönnit

Hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joille virus on erityisen vaarallinen. Se, että hoivakodissa on koronaviruksen aiheuttamasta taudista johtuvia kuolemia, ei välttämättä tarkoita, että toiminnassa olisi tapahtunut laiminlyöntejä. Selvitämme tietoomme tulleita tapauksia ja tarvittaessa ryhdymme toimiin niiden johdosta. Mahdollisista keskeneräisistä valvonta-asioista emme voi tiedottaa.

On erittäin tärkeää, että vanhusten hoivakodeissa ja muissa asumispalveluyksikössä turvataan siellä asuvien henkilöiden terveys ja hyvinvointi viranomaisohjeiden mukaisilla koronaviruksen torjuntatoimenpiteillä. Kun aluehallintovirasto saa tietää, että hoivakodin toiminnassa olisi tämän osalta puutteita, virasto voi ryhtyä monenlaisiin toimiin.

Aluehallintoviraston tehtävä on ensijaisesti ohjata ja neuvoa hoivapalvelujen tuottajia. Jos kyseessä on vakava epäkohta, aluehallintovirasto voi ottaa nopeasti käyttöönsä myös vahvempia valvontamenetelmiä, kuten tarkastuskäynnit hoivakotiin. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi. Erittäin vakavissa tilanteissa hoivakodille voidaan antaa määräys toiminnan saattamisesta asianmukaiselle tasolle tai toiminta saatetaan jopa joutua keskeyttämään.

Lyhytaikaisjaksossa on kyse palvelusta, joka iäkkäälle henkilölle on myönnetty ja hänellä on siihen oikeus. Vierailujen välttämistä koskeva suositus ei koske näitä tilanteita. Asianmukaista voi kuitenkin olla selvittää etukäteen, ovatko lyhytaikaisjaksolle tulija ja hänen omaishoitajansa oireettomia, mutta palvelun epääminen kategorisesti ei ole mahdollista. On tärkeää huolehtia siitä, että omaishoitaja jaksaa kotona hoidettavansa kanssa.

Vastausta on päivitetty 2.7.2020.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut ratkaisussaan 18.6.2020, että tartuntatautilain 17 §:n nojalla ei voi antaa sitovia vierailukieltoja asumisyksiköihin, kuten vanhusten hoivakoteihin. Aluehallintovirasto viittaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun ja toteaa, että tapaamisia ja vierailuja hoivakoteihin ja muihin sosiaalihuollon asumisyksiköihin ei voi kategorisesti kieltää eikä asiakkaan poistumista yksiköstä voi estää ilman lakiin perustuvaa syytä.

Vierailut ja läheisen ulkoiluapuna toimiminen pitää lähtökohtaisesti sallia, jos asiakkaan tilanteen yksilöllinen arviointi ei anna oikeutta käyttää tartuntatautilain mukaisia eristämis- tai karanteenitoimenpiteitä. Riittävästä suojautumisesta ja turvaetäisyyksistä on kuitenkin huolehdittava.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 18.6.2020

Nuoriso ja nuorisotyö

Nuorisotyössä on omaksuttu nopeasti uudet toimintatavat, jotka ovat painottuneet digitaaliseen työskentelyyn ja jalkautuvaan työhön. Koronaviruksen aiheuttama tilanne on osoittanut, että nuorten kohtaaminen uusin, digitaalisin välinein ja etämenetelmin onnistuu hyvin ja sille on paikkansa. Moni opittu asia jää työkalupakkiin pysyvästi. Eri menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ja kehittää edelleen nuorten etu ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Oikean tiedon välittäminen koronaviruksesta ja tautitilanteesta nuorille on myös edelleen tärkeää.

Tarkat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan voidaan tehdä paikallisesti. Paikalliset tartuntataudeista vastaavat viranomaiset voivat tartuntatautilain 9 §:n mukaisesti avustaa näissä paikallisissa ratkaisuissa.

Nuorisotilatoiminnassa, kerhotoiminnoissa, ryhmäharrastuksissa, etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on erityisesti otettava huomioon seuraavat suositukset:

  • Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
  • Suositeltua turvaväliä (vähintään 2 m) noudatetaan
  • Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
  • Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
  • Annetaan osallistujille tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta
  • Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää
  • Huomioidaan alueelliset ja paikalliset rajoitukset ja suositukset

Toimijoita ja niiden tiloja voi koskea tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Lisätietoa:

Vastausta on päivitetty 12.3.2021

Nuorisotyössä ja nuorisotoiminnan järjestämisessä tulee huomioida alueellinen ja paikallinen epidemiatilanne, rajoitukset ja suositukset. Aluehallintovirasto asettaa useita kuntia koskevat kokoontumisrajoitukset, turvaväli- ja sulkemispäätökset. Paikallisista rajoituksista ja suosituksista vastaavat sairaanhoitopiirit tai kunnat.

Aluehallintovirastot suosittelevat, että myös poikkeusoloissa ja sulkutoimenpiteiden aikana nuorille suunnattuja palveluja pidetään yllä mahdollisimman kattavasti esimerkiksi etämenetelmiä hyödyntäen. Tärkeää on, että nuoria ei jätetä yksin.

Vinkkejä toiminnan turvalliseen toteuttamiseen:

Aluehallintovirastossa suhtaudutaan myönteisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnan etäkerhotoimintaan ja uusien mallien kehittämiseen.  Jos olette saaneet valtionavustusta lasten ja nuorten harrastustoimintaan, voitte käyttää rahoitusta myös etäkerhoista aiheutuviin ohjaajakuluihin. Kuvatkaa loppuraportin yhteydessä meille kokemuksenne etäkerhoista.

Etsivä nuorisotyö jatkuu normaalisti yleiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset ja paikallisten viranomaisten määräykset huomioon ottaen. Etsivä nuorisotyö jalkautuu ja tapaa nuoria kasvokkain sekä hyödyntää verkko-ohjausta ja sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Joustavat etätyökäytännöt ovat suositeltavia, jos epidemiatilanne muuttuu.

Valtionavustus on tarkoitettu nuorisolaissa (1285/2016) säädetyn etsivän nuorisotyön tukemiseen ja se on kohdennettu etsivän nuorisotyön palkkauskustannuksiin. Jos etsivä nuorisotyö päätetään keskeyttää tai toimintaa muutetaan oleellisesti, tästä on ilmoitettava oman alueen aluehallintovirastoon valtionavustuspäätöksen mukaisesti. Muutokset voivat johtaa avustuksen palauttamiseen.

Etsivään nuorisotyöhön on myös lisätty määrärahoja. Lisäavustusta on 14.9.2020 asti haettavissa uusien etsivien nuorisotyöntekijöiden palkkaamiseen. Lisäavustus on tarkoitettu koronaviruksen jälkeisiin elvytystoimiin, joilla tasoitetaan poikkeusolojen aiheuttamia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Lisätietoa:

Päivitetty 21.8.2020.

Nuorten työpajatoimintaan liittyvä sopimus on työpajan ja lähettävän tahon tekemä, joten aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa itse sopimukseen. Työpajojen pitää tarkastaa valmennettavien sopimukset ja olla yhteydessä nuorten lähettäviin tahoihin sekä sopia valmennuksen jatkamisen mahdollisuudesta uudella tavalla. Toimintatavoista pitää aina sopia yhdessä toimintaan osallistuvan asiakkaan kanssa.

Kevään 2020 poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suositteli, että kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan esimerkiksi verkkovalmennuksena tai etätehtävillä. Toimintaa oli mahdollista järjestää myös työpaikoilla, joissa tartuntariskiä ei ole. Monilla työpajoilla kehitettiin etävalmennusmalleja kevään ja kesän 2020 aikana. Valmennuksen monipuolistamista etäpalveluja kehittämällä suositellaan edelleen, jotta valmennusta voidaan jatkaa koronatilanteesta riippumatta.

Tämän hetken koronatilanteessa seurataan tartuntatautilakia. Sen mukaan ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan tehdään paikallisesti ja tarvittaessa paikallisten tartuntatautiviranomaisten avulla.

Vinkkejä verkkovalmennukseen:

Lisätietoa STM:n kevään 2020 ohjeista:

  • Tiedote 8.4.2020: Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia jatkamaan kuntouttavaa työtoimintaa vaihtoehtoisilla toteutustavoilla (stm.fi)

Päivitetty 12.2.2021.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamassa ohjeessa suositellaan muun muassa, että leireillä toimitaan rajatuissa ryhmissä alueellisten rajoitusten mukaan. Kun leirillä rajataan lähikontaktien määrää, helpotetaan altistuneiden jäljitystyötä, jos leirillä todetaan koronavirustartunta. Ohjeessa on myös suosituksia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, siivouksesta ja tarpeettoman fyysisien kosketuksen välttämisestä.

Leireillä on hyvä ottaa huomioon voimassa olevat alueelliset rajoitukset yleisötilaisuuden enimmäismäärästä. Löydät voimassa olevat kokoontumisrajoitukset kohdasta "Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?"

THL:n ja OKM:n ohje (päivitetty 22.2.2021)

Jos nuorisotilalla ilmenee koronavirustartuntoja, on tärkeää, että mahdollisesti altistuneet voidaan jäljittää mahdollisimman hyvin. Tietosuoja-asetus antaa mahdollisuuden henkilötietojen käsittelyn muun muassa silloin, kun halutaan seurata epidemian leviämistä.

Lisätietoa:

Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kokoontumisrajoitukset eivät koske nuorisotilojen ja nuorten työpajojen tavanomaista toimintaa. Nuorisotilan tavanomaiseksi toiminnaksi lasketaan esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät, ohjatut kerhot tai pienryhmät. Kokoontumisrajoitukset kuitenkin koskevat nuorisotiloissa mahdollisesti järjestettäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Lisätietoa: Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?  

Toimijoita ja niiden tiloja voi koskea tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Huomaa, että kunnat voivat tartuntatautilain pohjalta ja paikallisten tartuntatautiviranomaisten avulla päättää sulkea omia tilojaan tai rajoittaa niiden käyttöä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistavat, että julkisten tilojen, kuten nuorisotilojen käytössä, tulee soveltaa niiden antamaa ohjetta. Nuorisotilojen ja työpajojen ylläpitäjien täytyy itse arvioida, miten ohjetta voidaan parhaiten soveltaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus varmistetaan. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset ja nuoret noudattavat ohjeita.

Korostamme jokaisen toimijan ja aikuisen vastuuta noudattaa viranomaisten ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä ehkäistään. 

Vastausta on päivitetty 12.3.2021

Viranomaisten roolit ja toimivalta

Viimeisimmät päätökset aluehallintovirastojen antamista ja koronaviruksen torjuntaan liittyvistä määräyksistä ovat luettavissa verkkosivuillamme: Yleistiedoksiannot. Vanhemmat määräykset saat tekemällä tietopyynnön aluehallintoviraston kirjaamoon.

Lisätietoa:

Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirasto ohjaa ja sovittaa yhteen varautumista ja tartuntatautien torjuntaa alueellaan. 

Aluehallintovirasto valvoo, että kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten ja että sosiaalihuollon palvelut ja asiakasturvallisuus pystytään turvaamaan asianmukaisesti myös arjen häiriötilanteissa. 

Aluehallintovirasto kerää tietoa varautumisesta, ohjaa ja tarvittaessa ryhtyy tilanteen edellyttämiin valvontatoimenpiteisiin. Aluehallintovirastoilla on yhteinen edustus STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmässä ja sen alaisessa operatiivisessa ryhmässä. 

Tilojen sulkeminen ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on ensisijaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen vastuulla. Aluehallintovirasto voi tehdä vastaavat päätökset alueellaan silloin, kun päätökset ovat tarpeen usean kunnan alueella. Aluehallintoviraston toimivalta ulottuu yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoittamiseen ja kieltämiseen. Aluehallintovirasto ei voi rajoittaa yksityistilaisuuksia. Tämän lisäksi aluehallintovirasto voi tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen myötä rajoittaa asiakas- ja toimitilojen käyttöä.

Aluehallintovirasto voi määrätä alueellaan esimerkiksi kunnan järjestämään kohdennetun terveystarkastuksen, jonka osana on mahdollista ottaa koronavirusnäyte. Tarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Aluehallintovirasto voi myös päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista.

Lisätietoa kohdissa:

Vastausta päivitetty 15.3.2021

Tartuntatautien torjunta on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viranomaisten vastuut ja keskinäinen yhteistyö on määritelty tartuntatautilaissa 1227/2016. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista.

Sairaanhoitopiirit ja alueelliset koronakoordinaatio- tai yhteistyöryhmät

  • Sairaanhoitopiirit ovat omilla alueillaan tartuntatautien torjunnan asiantuntijoita. 
  • Sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaiseman toimintasuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirit ovat perustaneet alueelliset yhteistyöryhmät (koronakoordinaatioryhmät tai koronaryhmät, ns. "koronanyrkit"), joissa on mukana eri viranomaisia. Ryhmien tehtävä on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja koordinoida ja valmistella alueellisia ja paikallisia torjuntatoimia. Yhteistyöryhmät voivat esimerkiksi tehdä aluetta koskevia linjauksia, joiden perusteella kunnat ja aluehallintovirasto voivat tehdä toimivaltansa mukaisia määräyksiä. Osa linjauksista voi näkyä sairaanhoitopiirien tai kuntien antamina suosituksina, joita eri toimijoiden ja kansalaisten tulisi noudattaa. 
    Sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaisema toimintasuunnitelma
  • Sairaanhoitopiirit kokoavat verkkosivuilleen alueita koskevat ajantasaiset suositukset ja rajoitukset. 

Kunnat

  • Kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä ja oman alueensa tartuntatautien torjunnasta. Tartuntatauteja koskevaa neuvontaa ja ohjeita saa terveyskeskuksista. Tartuntaan liittyvissä asioissa ensisijainen yhteydenottopaikka on siis oma terveyskeskus. Myös valtakunnallinen päivystysapu neuvoo numerossa 116 117. 
  • Kunnat voivat rajoittaa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia alueellaan, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. 
  • Kunnat voivat sulkea alueellaan tiettyjä tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja ja hoivakoteja, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. 
  • Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä koronavirukseen sairastuneet (ja sairastuneeksi perustellusti epäillyt) henkilöt eristykseen ja altistuneet (ja altistuneeksi perustellusti epäillyt) henkilöt karanteeniin. Kunnan tartuntautaudeista vastaava lääkäri voi tehdä myös yksilöllisen päätöksen pakollisesta terveystarkastukseen osallistumisesta. 

Aluehallintovirasto

  • Aluehallintovirasto sovittaa yhteen ja valvoo tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten. 
  • Aluehallintovirasto voi rajoittaa alueellaan yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja päätös on tarpeen useamman kunnan alueella. 
  • Aluehallintovirasto voi sulkea alueellaan tiettyjä tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja ja hoivakoteja, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja päätös on tarpeen useamman kunnan alueella. 
  • Aluehallintovirasto voi määrätä alueellaan esimerkiksi kunnan järjestämään kohdennetun terveystarkastuksen, jonka osana on mahdollista ottaa koronavirusnäyte. Tarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Aluehallintovirasto voi myös päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista.
  • Aluehallintovirasto valvoo, että tartuntatautilailla ja sen nojalla annetuilla asetuksilla määrättyjä ravintolatoiminnan rajoituksia noudatetaan. 
  • Aluehallintovirasto voi määrätä alueensa toimijat varmistamaan tosiasialliset turvavälit asiakas- ja toimitiloissa
  • Aluehallintovirasto voi määrätä liikunta-, urheilu-, virkistys- tai huvitoimintaan käytettäviä tiloja suljettavaksi tilapäisesti

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 

  • Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Valtioneuvoston asettama tartuntatautien neuvottelukunta toimii ministeriön johdolla. Se seuraa tartuntatautitilanteen yleistä kehitystä ja tukee ministeriön työtä tartuntatautien torjunnassa.  
  • STM johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.  

Hallitus

  • Hallitus voi tehdä linjauksia ja suosituksia epidemiatilanteen hoidosta. Hallituksen linjauksia voivat käytännössä toteuttaa eri viranomaiset tartuntatautilain mukaisilla päätöksillään. Kaikkia hallituksen suosituksia ei voi toteuttaa viranomaispäätöksillä, koska niihin ei ole viranomaisilla lain mukaista toimivaltaa. Jokaisen vastuulla on omalta osaltaan noudattaa suosituksia, jotta epidemiatilanne ei pahene. 
  • Hallitus antaa tartuntatautilain nojalla asetuksia, joilla täsmennetään tartuntatautilaissa määriteltyjä ravintolatoiminnan rajoituksia ja velvoitteita. Asetukset valmistellaan virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valtakunnallinen, sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka muun muassa ohjaa ja tukee kuntien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen työtä tartuntatautien torjunnassa.  
  • THL myös tutkii tartuntatauteja ja niiden aiheuttajia sekä seuraa ja arvioi tartuntatautiuhkia Suomessa ja maailmalla kehittää tartuntatautien diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä. 
  • THL antaa väestölle ohjeita tartuntojen välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. 

Lisäksi Työterveyslaitos toimii asiantuntijalaitoksena työhön liittyvien tartuntojen riskinarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti työterveyshuollon osalta.

Toimenpiteet ja toimivaltaiset viranomaiset infograafissa

Taulukossa on kuvattu keskeiset koronaan liittyvät suositukset ja rajoitukset ja niiden osalta toimivaltaiset viranomaiset. Kuva: valtioneuvoston kanslia. Kuvan taustatieto löytyy sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaisemasta toimintasuunnitelmasta.

Päivitetty 26.3.2021

Kunnat vastaavat terveystarkastusten ja koronatestausten järjestämisestä alueillaan, myös rajanylityspaikoilla. Aluehallintovirastot voivat määrätä alueensa kunnat ohjaamaan jokainen maahantulija terveystarkastukseen (tartuntatautilain pykälä 15). Kunnan järjestämän terveystarkastuksen osana voidaan ottaa mm. koronavirustesti tai tehdä päätös karanteenista.

Yksilölliset määräykset terveystarkastukseen osallistumisesta

Jos henkilö kieltäytyy terveystarkastuksesta, kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä kieltäytyneelle henkilölle yksilöllisen määräyksen pakollisesta terveystarkastuksesta. Myös aluehallintovirasto voi tehdä yksilöllisen määräyksen pakollisesta terveystarkastuksesta kunnan pyynnöstä.

Useita henkilöitä koskevat määräykset terveystarkastukseen osallistumisesta

Aluehallintovirastot voivat tartuntatautilain pykälän 16 pohjalta tehdä ns. massapäätöksen pakolliseen terveystarkastukseen osallistumisesta. Tällainen päätös voidaan kohdistaa esimerkiksi tiettyyn matkustajavälineeseen ja sen kaikkiin matkustajiin.

Aluehallintovirastot eivät tee päätöksiä maahantulon rajoituksista. Hallitus päättää maahantulon rajoituksista valtioneuvoston päätöksellä. Rajavartiolaitos vastaa rajanylityspaikoilla tapahtuvasta valvonnasta yhdessä kunnan kanssa.

Lisätietoa:

Päivitetty 30.3.2021

Koronarokotukset annetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaisesti. Valtioneuvosto on päättänyt Suomen rokotusjärjestyksestä 22.12.2020 antamallaan asetuksella. THL on tehnyt rokotusjärjestyksestä tarkemman suosituksen, joka pohjautuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin kannanottoihin ja sen tekemään lääketieteelliseen riskinarvioon. 

Sairaanhoitopiirit ja kunnat vastaavat rokottamisesta THL:n suosituksen mukaisesti. Aluehallintovirastossa emme arvioi ennalta rokotusjärjestystä emmekä sitä, milloin on yksittäisen ihmisen vuoro saada rokote.

Lisätietoa:

Aluehallintoviraston sekä muiden viranomaisten toimivalta tartuntatautien torjuntatyöstä perustuu tartuntatautilakiin. Yleisten kokousten rajoittamisesta säädetään tartuntatautilain pykälässä 58. Pykälän perusteella kunta voi laissa esitettyjen edellytysten täyttyessä kieltää yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien järjestämisen korkeintaan kuukauden ajaksi omalla alueellaan. Vastaavan kiellon voi antaa myös aluehallintovirasto silloin, kun kyseisten rajoitusten tekeminen on tarpeen usean kunnan alueella. 

Yleinen kokous määritellään kokoontumislain pykälässä 2. Pykälän mukaan yleisellä kokouksella tarkoitetaan mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, joka on avoin myös muille kuin tilaisuuden järjestäjille.

Lue lisää:

Muut aiheet

Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen verkkosivuilla osoitteessa työsuojelu.fi on usein kysyttyjä kysymyksiä koronavirusepidemian vaikutuksesta työsuhteeseen ja työturvallisuuteen. Työsuojeluviranomaisella on myös valtakunnallinen puhelinneuvonta.

Tutustu myös työ- ja elinkeinoministeriön usein kysyttyihin kysymyksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeen, jossa kuvataan, mitä asioita täytyy ottaa huomioon korjaushankkeissa koronavirustilanteen aikana.

Ohjetta on päivitetty 19.3.2021 ja se korvaa 17.12.2020 annetut ohjeet. Päivitetty ohje on voimassa toistaiseksi.

Päivitetty 22.3.2021

Tietosuojavaltuutetun sivulla on usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta ja tietosuojasta.

Aluehallintovirasto ei käsittele koronatilanteen vuoksi peruuntuneiden matkojen korvauksia. Matkaa varatessa kannattaa aina tarkistaa, millaiset muutos- ja peruuttamismahdollisuudet matkantarjoajalla tai matkavakuutuksen sopimusehdoissa on.

Löydät ohjeistusta ja neuvoja Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta Usein kysyttyä koronasta: matkustaminen ja liikenne.

Löydät ajankohtaista tietoa mahdollisista liikkumisrajoituksista valtioneuvoston verkkosivuilta. Hallitus vastaa liikkumisrajoituksista.

Hallitus esittää liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaista rajoittamista