Osakaskunnan sääntöjen vahvistaminen

Osakaskunta hyväksyy säännöt tai sääntömuutokset osakaskunnan kokouksessa. Sääntöjen muutosta pitää kannattaa vähintään 2/3 äänestykseen osallistuneiden äänimäärästä sekä 1/3 äänestykseen osallistuneista osakkaista.

Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen päätöksiä voit moittia nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunta voi hakea sääntöjen vahvistamista, kun valitusaika on kulunut eikä kukaan ole nostanut kannetta kokouksen päätöksistä. 

Järjestäytyneen osakaskunnan kokouksen päätöksistä osakas voi vaatia päätöksen oikaisemista 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos päätöstä ei oikaista, voi osakas nostaa kanteen 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta. Tarkemmin oikaisuvaatimusmenettelyistä ja kanteen nostamisen määräajoista säädetään yhteisaluelain 23 §:ssä ja 23 a §:ssä. 

Osakaskunta laatii toiminnalleen säännöt. Yhteisaluelain mukaan järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä on mainittava vähintään seuraavat asiat:

1. osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen alue tai erityinen etuus
2. hoitokunnan kokoonpano ja toimiaika
3. kenellä osakaskunnassa on nimenkirjoitusoikeus
4. milloin osakaskunnan varsinainen kokous pidetään ja mitä asioita kokouksessa käsitellään
5. millä perusteilla osakkailta mahdollisesti kerätään maksuja
6. miten osakaskunta järjestää osakaskunnan talouden ja hallinnon tarkastamisen
7. osakaskunnan tilikauden pituus ja milloin osakaskunnan tilinpäätös on tehtävä
8. miten osakaskunnan kokous kutsutaan koolle ja miten muut tiedonannot toimitetaan osakkaille
9. muut osakaskunnan asioiden hoidon ja toiminnan kannalta tarpeelliset seikat.

Osakaskunta voi määrätä säännöissään, että osakaskunnan kokouksen sijasta päätösvaltaa käyttää edustajisto. Tällöin säännöissä on mainittava edustajien ja heidän varamiestensä lukumäärä ja toimiaika sekä miten heidät valitaan.

Tarkempia tietoja löydät Tärkeitä ohjeita ja neuvoja sääntöjen laatijalle -osioista tältä sivulta.

Seuraaviin asioihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota sääntöjä laatiessa. 

Osakaskunnan kokouksen koolle kutsuminen

Yhteisaluelain nojalla osakaskunnalla on erilaisia vaihtoehtoja osakaskunnan kokouksen koolle kutsumiseksi.

Kokouskutsu kirjeitse

• Yhteisaluelain kokouskutsua koskevien säädösten lähtökohta on, että kaikki osakkaat saavat tiedon osakaskunnan kokouksesta. Osakaskunnan kokous kutsutaan koolle kaikille osakkaille lähetettävällä kokouskutsulla. Kutsu lähetetään kirjeenä tai kutsu voidaan toimittaa myös sähköisellä viestintätavalla (esimerkiksi sähköpostilla).
• Jos osakaskunta käyttää sähköistä viestintävälinettä (esim. sähköposti) kokouskutsun lähettämiseen, on sen rinnalla osakkaalla oltava mahdollisuus saada kokouskutsu kirjeitse, jos hänellä ei ole mahdollisuutta vastaanottaa sähköisellä viestintävälineellä toimitettavaa kutsua. 

Kokouskutsu sanomalehdessä

• Osakaskunnan kokous voidaan kirjekutsujen sijasta kutsua koolle myös sanomalehti-ilmoituksella. Tällöin kutsu täytyy lähettää myös kirjeellä niille toisesta kunnasta asuville osakkaille, joiden osoite on osakaskunnan tiedossa. Kutsu voidaan toimittaa myös sähköisellä viestintätavalla (esimerkiksi sähköpostilla), jos osakas on tätä varten ilmoittanut yhteystietonsa, esimerkiksi sähköpostiosoitteen. Säännöissä olisi hyvä mainita lehti, jossa kokouskutsu julkaistaan, tai että osakaskunnan kokouksessa päätetään, missä lehdessä kutsu julkaistaan.
• Osakaskunnan säännöissä ei voida määrätä, että toisessa kunnassa asuvan osakkaan pitäisi erikseen pyytää tai vaatia kutsua. Toisessa kunnassa asuville osakkaille täytyy kutsu lähettää, jos osakkaan osoite on osakaskunnan tiedossa.

Kokouskutsu osakaskunnan verkkosivuilla

• Osakaskunnan kokouskutsu voidaan yllä mainituista tavoista poiketen antaa julkaisemalla kokouskutsu osakaskunnan verkkosivuilla. 
• Sivuille tulee olla yleinen pääsy (yleisessä tietoverkossa). Kutsua ei voi julkaista esim. sosiaalisen median ryhmässä, johon täytyy kirjautua. 
• Osakaskunnan verkkosivujen osoite tulee olla mainittuna säännöissä. Verkkosivujen on oltava olemassa silloin kuin sääntöjen vahvistamista haetaan.
• Niillä osakkailla, jotka eivät hyödynnä tietoverkkoa tai sähköisiä viestintäkanavia, tulee edelleen olla mahdollisuus saada kutsu kirjeellä tai muulla säännöissä määrätyllä tavalla todisteellisesti. 

Hoitokunta

• Osakaskunnan kokous valitsee hoitokunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet. Jokaisella hoitokunnan jäsenellä tulee olla henkilökohtainen varajäsen. Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Osakaskunnan kokous ei voi valita hoitokunnan puheenjohtajaa. 
• Hoitokunnalle voidaan siirtää päätösvaltaa merkitykseltään vähäisiin asioihin, jotka on määritelty ja riittävällä tavalla yksilöity säännöissä. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi osakaskunnan puolesta annetut lausunnot tai suostumukset. Säännöissä ei voida siirtää hoitokunnalle päätösvaltaa muista asioista, joita ei ole määritelty säännöissä. Määrittelemätöntä päätösvaltaa ei voida siirtää hoitokunnalle edes kiireellisissä asioissa, jos päätös koskee asiaa, joka kuuluu osakaskunnan kokouksen päätettäväksi.
• Aluehallintovirasto on ratkaisukäytänteissään katsonut lainvastaiseksi säännöt, joissa hoitokunnan päätösvaltaa on annettu muihin merkitykseltään vähäisiin asioihin, yksilöimättä näitä asioita. 

Yhteinen alue

•  Osakaskunta voi hallinnoida vain yhtä yhteisaluetta, ja jokaisella osakaskunnalla täytyy olla omat sääntönsä. Emme vahvista yhteisiä sääntöjä usealle eri yhteisalueelle.
• Osakaskunnalle kuuluva yhteinen alue määritellään osakaskunnan säännöissä kiinteistörekisteritunnuksella.

Kirjanpito ja tilikausi

• Osakaskunnan tilikauden pituus voi säännöissä olla enintään 4 vuotta. Osakaskunnan vastuulla on kuitenkin järjestää taloudenhoitonsa ja kirjanpitonsa niin, että toiminta on lain mukaista ja täyttää viranomaisten asettamat ehdot. Kirjanpitovelvollisuudesta säädetään tarkemmin kirjanpitolaissa. (Kirjanpitolaki (1336/1997) mm. 1. luku 1 § ja 4 § ja 3. luku 6 §). 
• Osakaskunnan varsinaisten kokousten väli voi olla korkeintaan neljän vuotta. Osakaskunnan tilikauden pituuden ja kokousten aikavälin ei tarvitse olla yhteneväiset. Kokousten väli voi olla siis esimerkiksi neljä vuotta, vaikka osakaskunnan tilikausi olisi yksi vuosi ja osakaskunta tekisi tilinpäätökset kirjanpitolain mukaisesti 4 kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä.

Muita huomioitavia asioita

• Säännöt ja sääntömuutokset täytyy kirjoittaa kokonaisuudeksi. Käsittelemme säännöt aina kokonaisuudessaan, emmekä esimerkiksi ainoastaan sääntöihin tehtyjä muutoksia. 
• Osakaskuntien toimintaa ja hallintoa ohjaa yhteisaluelaki. Yhdistyslakia tai osuuskuntalakia ei voi soveltaa osuuskunnan toiminnassa. 
• Säännöissä voidaan määrätä, että kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyden avulla. Tämä voi tapahtua esimerkiksi puhe- tai näköyhteyden mahdollistavan teknisen ratkaisun avulla tai sähköpostitse. Osakkaalla on oltava oikeus osallistua kokoukseen fyysisessä kokouspaikassa, vaikka kokoukseen osallistuminen olisi mahdollista myös etäyhteydellä.

 

Säännöt tulevat voimaan, kun olemme aluehallintovirastossa vahvistaneet säännöt ja päätös on saanut lainvoiman. Päätöksestä on tullut lainvoimainen, kun 30 päivän pituinen valitusaika on kulunut, eikä päätöksestä ole valitettu. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.

Emme vahvista osakaskunnan sääntöjä, jos säännöt ovat joltain osin yhteisaluelain vastaiset tai ne voivat aiheuttaa vahinkoa osakkaalle. Tällöin säännöt eivät tule voimaan.

Kerromme päätöksessämme, miltä osin säännöt ovat olleet lain vastaiset. Jos osakaskunta muuttaa tämän jälkeen sääntöjään, muutetut säännöt pitää hyväksyä uudelleen osakaskunnan kokouksessa. Vasta tämän jälkeen voit hakea uudelleen sääntöjen vahvistamista meiltä aluehallintovirastosta.

Osakaskunta voi hakea muutosta aluehallintoviraston päätökseen valittamalla päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus määräytyy sen mukaan, minkä hallinto-oikeuden tuomiopiirissä pääosa osakaskunnan alueesta sijaitsee. Ohjeet valituksen tekemiseen toimitetaan päätöksen liitteenä. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. 

Osakaskunnan täytyy lähettää aluehallintovirastoon kirjallinen hakemus. Voit lähettää hakemuksen, kun säännöt hyväksyneestä kokouksesta on kulunut 60 päivää eikä kokouksen päätöksistä ole valitettu. Voit käyttää valmista hakemuslomakettamme (ks. sivun Lomakkeet-kohta). Hakemus voi olla myös vapaamuotoinen. 

Mainitse hakemuksessa hakijan yhteystiedot ja osakaskunnan laskutustiedot.

Tarvitset hakemukseesi seuraavat liitteet:

• Osakaskunnan kokouksessa hyväksytyt säännöt.
• Kopio sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa osakaskunnan säännöt on hyväksytty. Allekirjoitetusta pöytäkirjasta täytyy näkyä, että osakaskunnan kokouksessa on päätetty hyväksyä säännöt. 
• Selvitys osakaskunnan kokouksen päätösten lainvoimaisuudesta. Selvitykseksi käy käräjäoikeuden todistus tai osakaskunnan nimenkirjoitusoikeutta käyttävän henkilön vakuutus siitä, että kokouksen päätöksistä ei ole tehty oikaisuvaatimusta tai nostettu kannetta käräjäoikeuteen. Osakaskunta selvittää itse käräjäoikeudesta, onko kanteita nostettu.

Voit lähettää hakemuksesi liitteineen:

• sähköisesti osoitteeseen [email protected]
• postitse osoitteeseen: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, PL 5, 13035 AVI.

Osakaskunnan sääntöjen vahvistamista koskevan asian käsittelystä peritään maksu, joka on 130 euroa. Maksu on samansuuruinen riippumatta siitä, onko säännöt vahvistettu vai jätetty vahvistamatta. Peruutetusta hakemuksesta peritään työmäärää vastaava osuus maksusta. 

Hakemuksessa voi ilmoittaa erillisen laskutusosoitteen, johon lasku päätöksen suoritemaksusta toimitetaan.

Lasku postitetaan jälkikäteen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

Osakaskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava aluehallintovirastoon ja Maanmittauslaitokselle. Uudet tiedot on ilmoitettava aina puheenjohtajan vaihtuessa. (Yhteisaluelaki, 33 §)

Voit ilmoittaa tiedot aluehallintovirastoon

• sähköpostilla kirjaamo.lansi(at)avi.fi  
• postitse Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon osoitteeseen PL 5, 13035 AVI.
• lomakkeella, jonka löydät tämän sivun lomalinkit-kohdasta 
• vapaamuotoisella ilmoituksella. 

Ilmoituksessa täytyy mainita osakaskunnan nimi ja kiinteistörekisterinumero. 

Yhteisen vesialueen osakaskunnan on lisäksi ilmoitettava kalatalousalueelle osakaskunnan nimi, kiinteistötunnus, osoite ja pankkitili. (Kalastuslaki, 84 §)

Aluehallintovirastolla ei ole mallisääntöjä. Kalatalouden keskusliiton sivuilla on erilaisia malliasiakirjoja osakaskunnille. Kalatalouden keskusliitto on laatinut myös mallisäännön osakaskunnille.

Osakaskuntien säännöt ja sääntöjen vahvistamista koskevat päätökset ovat julkisia asiakirjoja. Voit tehdä asiakirjapyynnön kirjaamoomme osoitteeseen [email protected].

Aluehallintovirastolla on päätökset ja säännöt siltä ajalta, kun olemme tehtävää hoitaneet, eli 1.10.2011 alkaen vireille tulleissa asioissa. Aikaisempien viranomaisten tekemiä päätöksiä ei ole siirretty aluehallintovirastoon. Aikaisempia vahvistettuja sääntöjä ja vahvistamispäätöksiä voi tiedustella aikaisemmilta viranomaisilta. Ennen aluehallintovirastoa tehtävää hoitivat nykyiset ELY-keskukset toimialueidensa mukaan. 

Järjestäytyneistä osakaskunnista ei ole olemassa rekisteriä. Emme voi aluehallintovirastosta antaa rekisteriotetta osakaskunnan järjestäytymisestä.

Aluehallintoviraston tai aiemman viranomaisen päätös sääntöjen vahvistamisesta ja sen liitteenä olevat osakaskunnan hyväksymät säännöt todentavat, että osakaskunta on järjestäytynyt. 

Voit saada meiltä asiakirjapyynnöllä järjestäytyneen osakaskunnan sääntöjen vahvistamista koskevan päätöksen ja säännöt siltä ajalta, kun olemme tehtävää hoitaneet. Voit tehdä pyynnön 1.10.2011 alkaen vireille tulleista asioista. Aiemmin järjestäytyneistä osakaskunnista voit kysyä tietoa muilta viranomaisilta. Ennen aluehallintovirastoa tehtävää hoitivat nykyiset ELY-keskukset toimialueidensa mukaan.

Osakaskunta voi jättäytyä järjestäytymättömäksi, jos se päättää siitä kokouksessaan yhteisaluelain 15 §:n mukaisesti. Järjestäytymättömäksi jättäytymisestä on hyvä ilmoittaa meille aluehallintovirastoon sekä Maanmittauslaitokselle. Voit ilmoittaa tiedot meille sähköpostilla [email protected] tai postitse Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston osoitteeseen. Mainitse ilmoituksessa osakaskunnan nimi ja kiinteistörekisterinumero. 

Ilmoita Maanmittauslaitokselle tiedot järjestäytymättömäksi jättäytymisestä Maanmittauslaitoksen sivuilla olevalla lomakkeella.

Lomake järjestäytymättömäksi jättäytymiseen Maanmittauslaitoksen sivuilla

Osakaskuntien nimenkirjoittajista ei ole olemassa rekisteriä. Osakaskunnan säännöissä täytyy mainita, kenellä on oikeus kirjoittaa osakaskunnan nimi. Nimenkirjoitusoikeus käy siten ilmi osakaskunnan säännöistä sekä niiden kokousten pöytäkirjoista, joissa henkilöt on valittu ko. tehtäviin. 

Voit saada osakaskunnan yhteystiedot, jos osakaskunta on ne aluehallintovirastoon ilmoittanut. Kattavammin osakaskuntien yhteystietoja löytyy kiinteistörekisteristä, jonka tietoja voi tiedustella Maanmittauslaitokselta.

Emme voi valvoa osakaskuntia. Voimme ainoastaan hakemuksesta vahvistaa osakaskunnan säännöt.

Jos osakas katsoo, että osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ei ole tehty laillisessa järjestyksessä tai se on muuten lain tai sääntöjen vastainen tai loukkaa osakkaan oikeutta, osakas voi joko hakea muutosta nostamalla kanteen käräjäoikeudessa osakaskuntaa vastaan tai tehdä järjestäytyneelle osakaskunnalle oikaisuvaatimuksen. 

Emme voi antaa määräyksiä tai ohjeita osakaskunnalle. 

Neuvoja osakaskunnan toimintaan liittyen voit tiedustella esimerkiksi kalatalouden keskusliitosta. Kalatalouden keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen tehtävänä on muun muassa edistää vesialueilla olevien osakaskuntien toimintaa. Kalatalouden keskusliiton sivuilta löydät liiton yhteystiedot.

Kalatalouden keskusliiton yhteystiedot

Yhteisellä vesialueella ei voi olla sekä osakaskuntaa että kalastuskuntaa. 

Yhteisaluelakia ja kalastuslakia muutettiin 1.1.2001 alkaen. Tämän seurauksena osakaskunta ja kalastuskunta, jotka ovat järjestäytyneet yhdellä yhteisellä vesialueella omiksi toimijoikseen, ovat yhdistyneet osakaskunnaksi. Syntyneessä osakaskunnassa on ensin ollut voimassa kalastuskunnan säännöt, kunnes ne on muutettu vastaamaan yhteisaluelakia. Jos säännöt ovat ristiriidassa lain kanssa, on yhteisaluelakia kuitenkin noudatettava.

Aluehallintovirastossa osakaskunnan yksilöivänä tietona on yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus. Yritys- ja yhteisötunnus eli Y-tunnus on Patentti ja rekisterihallituksen tai Verohallinnon yritykselle ja yhteisölle antama tunnus. 

Tarve y-tunnukseen perustuu osakaskunnan toimintaan. Tarvittaessa ohjeita osakaskunnan y-tunnuksen hakemiselle löytyy mm. Kalatalouden keskusliiton nettisivuilta. 

Osakaskuntien sääntöjen vahvistamishakemuksiin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä sähköpostitse ([email protected]) tai puhelimitse:

• Kirsi Mäenpää, tarkastaja, p. 0295 018 518 (ensisijaisesti yhteydenotot) ja
• Anu Lassus, tarkastaja, p. 0295 018 793.