Kantelujen päätöslyhennelmät: muu kunnan toiminta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kuntakantelut

Ratkaisupäivämäärä 2.5.2023

Kunnan verkkosivustolla täytyy olla ajantasainen hallintosääntö

Asian kuvaaminen

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneessa kantelussa todettiin, että kunta julkaisi verkkosivustollaan hallintosäännön, joka ei ollut vielä lainvoimainen. Voimassa olevaa hallintosääntöä ei kantelijan mukaan löytynyt.

Asian ratkaisu

Kunta oli asianmukaisesti julkaissut verkkosivustollaan ajantasaisen hallintosäännön, eikä asia antanut aluehallintovirastolle aihetta toimenpiteisiin.

Aluehallintovirasto totesi päätöksessään, että kunnan antaman selvityksen mukaan päivitetty hallintosääntö hyväksyttiin kunnanvaltuuston kokouksessa ja kunnanvaltuuston pöytäkirja liitteineen julkaistiin kolme päivää myöhemmin tarkastuksen jälkeen kunnan verkkosivuilla. Aiempi, vuonna 2019 päivitetty ja kunnanvaltuuston kokouksessa hyväksytty hallintosääntö oli selvityksen mukaan kunnan verkkosivuilla uuden hallintosäännön julkaisun aikaan. Kantelu tuli vireille 18 päivää uuden hallintosäännön julkaisun jälkeen.

Selvityksen mukaan hallintosääntö on ollut verkkosivuilla nähtävillä lain edellyttämällä tavalla.

Ratkaisun perusteet

Kuntalaissa säädetään, että kunnan järjestämiä palveluja sekä kunnan toimintaa koskevat keskeiset tiedot, kuten hallintosääntö, on julkaistava yleisessä tietoverkossa.

Keskeiset lait ja suositukset

* Kuntalaki

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 
Kunnalliskantelu
Ratkaisupäivämäärä 15.11.2021
diaarinumero PSAVI/7567/2021

Viranhaltijalta voidaan edellyttää korostetun asiallista käyttäytymistä, kun hän esittää mielipiteitään julkisesti virkatehtävissään.

Kantelun kuvaus 

Aluehallintovirastoon saapui kantelu tartuntataudeista vastaavan virkamiehen toiminnasta koronapandemian hoidossa. Kantelijan mukaan virkamiehen julkisuuteen antamat lausunnot ovat yksilön valinnanvapautta ja ihmisoikeuksia halventavia. Virkamiehen julkisuudessa esittämät kannanotot vaarantavat merkittävästi virkamiehen edellytyksiä hoitaa tehtäväänsä. Viranomaiselta ja terveydenhuollon ammattihenkilöltä edellytetään objektiivisuutta. Virkamiehen kirosanoilla höystetty tyyli syyllistää kaikki rokottamattomat henkilöt, ja eriarvoistaa henkilön perusoikeudet tekemällä jakoa rokotettuihin ja rokottamattomiin henkilöihin, eikä näin ole soveliasta käytöstä tartuntataudeista vastaavalle viranomaiselle.

Asian ratkaisu 

Aluehallintovirasto ilmaisi käsityksensä asiassa.

Aluehallintovirasto totesi päätöksessään, että kun otetaan huomioon se, että selvityksen mukaan kantelun kohteena ollut virkamies vastaa pandemiaan ja sen hoitoon liittyvästä tiedottamisesta, voidaan kyseiseltä viranhaltijalta edellyttää korostetun asiallista käyttäytymistä, kun hän esittää julkisesti mielipiteitään virkatehtävissään. Näin ollen käytettyjä sanavalintoja voitiin aluehallintoviraston käsityksen mukaan pitää huonosti harkittuina.  

Ratkaisun perusteet 

Aluehallintovirasto totesi ratkaisussaan, että viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja hallinnon asiakkaaseen ei kohdisteta loukkaavia tai väheksyviä sanontoja. Apulaisoikeusasiamies on omassa aiemmassa ratkaisukäytännössään todennut, että sellaiset kärjistykset ja sanavalinnat, jotka esimerkiksi tiedotusvälineille sallitaan, eivät kuitenkaan välttämättä sovi virkamiehen esittämiksi. Kun virkamies julkisesti esittää mielipiteitään virkatehtäviinsä kuuluvissa asioissa, häneltä edellytetään korostetun asiallista käyttäytymistä. Virkamiehen asema voi myös asettaa hänelle tavallista kansalaista enemmän rajoituksia sananvapauden käyttämiselle muutoinkin kuin virantoimituksessa. Virkamiehen tulee yleisesti varoa sellaisen käsityksen syntymistä, että hänellä olisi toimintaansa ohjaavia ennakkoasenteita. Oikeuskansleri on omassa aiemmassa ratkaisukäytännössä todennut, että epä-asiallinen kielenkäyttö on virkamieslain vastaista riippumatta siitä, onko virkamiehellä ollut loukkaamistarkoitusta tai onko hän muutoin menetellyt tahallisesti.

Aluehallintoviraston käsityksen mukaan viranhaltijan käyttämät sanavalinnat saattoivat jättää epäasiallisen sävyn sekä luoda mielikuvaa viranhaltijan ennakkoasenteesta, ottaen erityisesti huomioon kyseisen viranhaltijan aseman ja tehtävät sekä sen, ettei mitään yleistä velvollisuutta koronarokotteen ottamiseen Suomessa toistaiseksi ollut.

Lisätietoa:

• Kuntalaki 
• Hallintolaki
• Valtion virkamieslaki
• Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettu laki
• Perustuslaki

Lapin aluehallintovirasto  
Kunnalliskantelut 
Ratkaisupäivämäärä 17.6.2020 
Diaarinumero LAAVI/1204/2019 

Kunnan on kuultava rakennusasiassa myös vuokratonttia hallitsevaa naapuria 

Kunta aloitti koulukeskuksen rakentamisen kantelijan taloa vastapäätä sijaitsevalla tontilla eikä kantelijan mukaan kuullut rakennuslupa- ja kaavamuutosasioissa naapureita. Kantelijan rakennus sijaitsi vuokratontilla kunnan omistamalla maa-alueella. Kantelijan ollessa yhteydessä kuntaan hänelle vastattiin, että tonttien välissä olevan valtatien ja kunnan omistuksessa olevan tontin takia kantelija ei ollut sellainen naapuri, jota lain mukaan olisi kuultava asiassa. 

Aluehallintovirasto antoi kunnalle huomautuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen naapurin kuulemisen laiminlyönnistä. Kunnan olisi tullut kuulla asiassa myös vuokratontilla asuvaa naapuria. 

Lain mukaan rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla laissa tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Asiassa oli kysymys myös asemakaavasta poikkeamisesta. Lain mukaan ennen poikkeamista koskevan asian ratkaisemista on naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, varattava tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.  

Vastapäätä olevalla kiinteistöllä tarkoitetaan kadun tai tien toisella puolella olevaa kiinteistöä tai muuta aluetta. Vakiintuneesti on tulkittu, että tien vastakkaisella puolella jopa 200 metrin etäisyydellä tai esimerkiksi joen toisella puolella oleva kiinteistö tai muu alue on laissa mainittu naapuri. 

Aluehallintoviraston mukaan tekninen lautakunta toimi virheellisesti, kun se ei katsonut kantelijaa laissa määritellyksi naapuriksi. Kantelija oli tien toisella puolella olevan maa-alueen vuokralainen eli haltija ja laissa on selkeästi säädetty, että myös naapurikiinteistön tai muun alueen haltijaa on asiassa kuultava. Sillä, että kyseessä oli kunnan vuokraama maa-alue, ei siis ollut asiassa merkitystä. 

Aluehallintovirasto katsoi, että kunnan olisi lain mukaan tullut kuulla kantelijaa sekä asemakaavasta poikkeamisen että rakennusluvan suhteen.  

Keskeiset lait ja suositukset: 

• Maankäyttö- ja rakennuslaki 

Lapin aluehallintovirasto  
Kunnalliskantelut 
Ratkaisupäivämäärä 28.2.2020 
Diaarinumero LAAVI/776/2019 

Lautakunnan on käsiteltävä kuntalaisen vireille tullut asia ilman aiheetonta viivytystä 

Kantelija oli vuonna 2014 tehnyt kunnan tekniselle lautakunnalle esityksen koskien aidan rakentamista ja siitä aiheutuvien kustannusten jakautumista kantelijan asuinpaikan ja naapuritontin välillä. Lautakunta ei ollut tehnyt asiassa päätöstä kesään 2019 mennessä. 

Kantelijan mukaan hän ei ollut koko vuosia kestäneen prosessin aikana saanut yhtään asiaan liittyvää päätöstä tiedoksi. Kantelija oli kuullut asian vaiheista luottamusmiehiltä ja lukenut lautakunnan pöytäkirjoja internetistä. Kantelija oli ollut asian tiimoilta yhteydessä kuntaan useaan otteeseen, pyytänyt tietoja asian etenemisestä ja kertonut, ettei ollut saanut asiastaan mitään päätöstä. Keväällä 2019 teknisen lautakunnan puheenjohtaja totesi kantelijalle lähettämässään sähköpostiviestissä, että asia selvitetään toukokuussa. Kantelija ei kuitenkaan ollut saanut kunnalta minkäänlaista viestiä kesäkuun puoliväliin 2019 mennessä. 

Aluehallintovirasto antoi tekniselle lautakunnalle huomautuksen laiminlyönnistä asian käsittelyssä. 

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi hallintolaki velvoittaa viranomaista käsittelemään asian ilman aiheetonta viivytystä. Vakiintuneesti on laillisuusviranomaisten käytännössä katsottu myös, että hyvän hallintotavan mukaiseen viranomaismenettelyyn kuuluu asiallisiin tiedusteluihin vastaaminen kohtuullisessa ajassa. 

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan kantelija oli tehnyt hakemuksensa kesällä 2014. Asia oli otettu lautakunnan käsittelyyn eikä sitä ollut väitettykään käsitellyn loppuun kesäkuuhun 2019 mennessä. Aluehallintovirasto katsoi saadun selvityksen perusteella, että kunnan tekninen lautakunta oli rakennusvalvontaviranomaisena laiminlyönyt käsitellä asian ja antaa siinä päätöksen ilman aiheetonta viivytystä. Lautakunta oli näin laiminlyönyt hallintolain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen pykälien mukaiset velvollisuutensa. 

Keskeiset lait ja suositukset: 

• Perustuslaki 
• Hallintolaki