Kunniamerkit ja mitalit
Olemme mukana useiden eri kunniamerkkien ja mitalien käsittelyvaiheissa.
Kunniamerkit, joiden ehdottamista käsittelemme aluehallintovirastossa:
- itsenäisyyspäivänä myönnettävät kunniamerkit
- äitienpäivänä annettavat Äitienpäiväkunniamerkit (SVR M I kr)
- isänpäivänä annettavat Isänpäiväkunniamerkit (SVR M I kr)
- hengenpelastus- ja väestönsuojelumitalit
- Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit
- sotilasansiomitalit.
Kunniamerkit ja mitalit
Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ja Suomen Leijonan (SL) ritarikuntien kunniamerkit ovat kunniamerkkejä, jotka tasavallan presidentti myöntää ansioituneille henkilöille itsenäisyyspäivänä 6.12.
Tehtävänämme on pyytää hallinnonaloittain esityksiä kunniamerkkien saajista kunnanhallituksilta, hyvinvointialueilta ja koulutuskuntayhtymiltä. Pyydämme esityksiä seuraavien ministeriöiden hallinnonalalta itsenäisyyspäivänä myönnettävistä kunniamerkeistä:
- opetus- ja kulttuuriministeriö
- sisäministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- valtiovarainministeriö.
Toimitamme esitykset edelleen ministeriöille. Jokainen aluehallintovirasto voi lähettää vain tietyn määrän esityksiä ministeriöihin, joten esityksiä joudutaan karsimaan. Ritarikuntien hallitus tekee tasavallan presidentille lopulliset esitykset annettavista kunniamerkeistä.
Ministeriöt lähettävät aluehallintovirastoille hallinnonaloittain ohjauskirjeen alkuvuodesta, jonka jälkeen käynnistämme kunniamerkkiehdotusten valmistelun.
Vuoden 2025 itsenäisyyspäivän kunniamerkit haettavissa
Aluehallintovirastot pyytävät 30.4.2025 mennessä esitykset vuoden 2025 itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajista liittyen yllä mainittuihin hallinnonaloihin. Lisätietoa ja ohjeita on 25.2.2025 julkaistussa tiedotteessamme:
Kunniamerkki, jonka tasavallan presidentti antaa äitienpäivänä ansioituneille äideille on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr).
Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä omat lapset voivat ehdottaa palkittavia äitejä aluehallintovirastoille.
Äitienpäiväkunniamerkin hakeminen sekä äideille jaettavat mitalit ovat maksuttomia.
Äitienpäiväkunniamerkki voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville äideille. Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina, he ovat kantaneet yhteisvastuuta sekä tukeneet perhe-elämää ja vanhemmuutta. Lisäksi huomioon otetaan eri vähemmistöryhmien edustajia. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Biologisten äitien lisäksi myös adoptio- ja sijaisäitejä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta.
Perusteluna äitienpäiväkunniamerkin saamiselle voi olla myös laajempi yhteisvastuullinen kasvatustehtävä esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä. Ammatissaan kasvattajana toimivalle kunniamerkkiä ei myönnetä.
Vastaavaa kasvatustyötä tehneet muut hyvät kasvattajat, kuten isät, sisarukset, muut lähisukulaiset jne. palkitaan 6.12., jolloin muut valtiolliset kunniamerkit jaetaan.
Otamme kunniamerkkiesityksessämme huomioon sekä tasapuolisen alueellisen jakauman että ruotsinkielisen väestön osuuden.
Ehdotukset äitienpäiväkunniamerkeistä tehdään ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön liitteellä. Ehdotukset tehdään aluehallintovirastoille, ja me lähetämme ne sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee esitystemme perusteella kunniamerkkiesityksen ritarikunnille. Kunniamerkit annetaan äitienpäivänä valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Vuoden 2025 äitienpäivän kunniamerkit haettavissa
Aluehallintovirastot pyytävät 1.11.2024 mennessä esitykset toimialueiltaan vuoden 2025 äitienpäivän kunniamerkkien saajiksi. Lue hakuohjeet 30.9.2024 julkaistusta tiedotteesta:
Kunniamerkki, jonka tasavallan presidentti antaa ansioituneille isille isänpäivänä, on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr).
Isänpäiväkunniamerkit jaetaan ensimmäisen kerran isänpäivänä 2025 eli 9.11.2025.
Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä omat lapset voivat ehdottaa palkittavia isejä. Isänpäiväkunniamerkin hakeminen sekä isille jaettavat mitalit ovat maksuttomia.
Isänpäiväkunniamerkki voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville isille. Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina, he ovat kantaneet yhteisvastuuta sekä tukeneet perhe-elämää ja vanhemmuutta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Biologisten isien lisäksi myös adoptio- ja sijaisisiä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta.
Perusteluna isänpäiväkunniamerkin saamiselle voi olla myös laajempi yhteisvastuullinen kasvatustehtävä esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä. Ammatissaan kasvattajana toimivalle ei kuitenkaan myönnetä isänpäiväkunniamerkkiä.
Otamme kunniamerkkiesityksessämme huomioon tasapuolisen alueellisen jakauman.
Hakuprosessi
- Ehdotukset isänpäiväkunniamerkin saajista tehdään aluehallintovirastoille ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön liitelomakkeella. Ehdotukset tulee tehdä viimeistään 14.3.2025.
- Ehdotukset kunniamerkkien saajista tulee lähettää allekirjoitettuna ja kirjepostina kirjaamoon siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella kunniamerkin saajaksi ehdotettu henkilö asuu.
- Käymme ehdotukset läpi ja teemme esityksemme kunniamerkkien saajista sosiaali- ja terveysministeriölle, joka puolestaan tekee kunniamerkkiesityksen ritarikunnille. Kunniamerkit annetaan isänpäivänä valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Väestöliitto.
Vuoden 2025 isänpäiväkunniamerkit haettavissa
Aluehallintovirastot pyytävät 28.3.2025 mennessä esitykset toimialueiltaan vuoden 2025 isänpäivänkunniamerkkien saajiksi. Lue hakuohjeet 6.2.2025 julkaistusta tiedotteestamme - HUOM. hakuaikaa on sittemmin jatkettu kahdella viikolla:
Hengenpelastusmitali on tunnustus erittäin rohkeasta, neuvokkaasta tai oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Mitali on usein myönnetty henkilölle, joka on asettanut oman henkensä vaaraan pelastaessaan toisen ihmisen.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto tekee mitaliehdotuksista lausunnot hengenpelastusmitalilautakunnalle sekä hoitaa myös lautakunnan sihteeritehtäviä.
Hengenpelastusmitalilautakunta käsittelee hengenpelastusmitaleja koskevat ehdotukset ja sisäministeriö esittää ne tasavallan presidentille.
Ehdotus hengenpelastusmitalin antamisesta yksityiselle henkilölle on tehtävä viiden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona ehdotuksen perusteena oleva teko on tapahtunut.
Hengenpelastusmitalihakemus lähetetään sille aluehallintovirastolle, jonka alueella teko on tapahtunut. Jos teko on tapahtunut maan rajojen ulkopuolella, lähetetään hakemus sille aluehallintovirastolle, jonka alueella pelastajalla tai pelastetulla on kotipaikka. Hakemus lähetetään aluehallintoviraston kirjaamoon. Löydät linkin kirjaamoidemme yhteystietoihin tämän sivun lopusta.
Lisätietoja:
- Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ilkka Heinonen, pelastusylitarkastaja, p. 0295 016 042
- Itä-Suomen aluehallintovirasto, Mari Kiminki, pelastustarkastaja, p. 0295 016 926
- Lapin aluehallintovirasto, Seppo Lehto, pelastusylitarkastaja, p. 0295 017 357
- Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Pirjo Tuominen, pelastustarkastaja, p. 0295 018 063
- Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Tove Lindell, neuvotteleva virkamies, p. 0295 018 510
- Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Jorma Pikkarainen, pelastusylitarkastaja, p. 0295 017 618.
Väestönsuojelumitali myönnetään ansioista, joita on osoitettu väestönsuojelun kehittämisessä niiden uhkien torjumiseksi, joita häiriötilanteet ja poikkeusolot voisivat aiheuttaa.
Toimitamme kuntien, pelastuslaitosten ja muiden yhteistoimintatahojen esitykset sisäministeriöön. Sisäministeri myöntää väestönsuojelun hyväksi erittäin ansiokkaasti toimineille ensimmäisen luokan ansiomitalin ja ansiokkaasti toimineille toisen luokan ansiomitalin.
Väestönsuojelumitalit jaetaan joka toinen vuosi.
Lisätietoja
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Pirjo Tuominen, pelastustarkastaja, p. 0295 018 063
Rauhan aikana Vapaudenristin kunniamerkin voi saada henkilö, joka on toiminut ansiokkaasti puolustusvoimien, maanpuolustuksen ja erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä Suomen turvallisuusaseman hyväksi.
Kunniamerkkiesityksen voi tehdä viranomainen, järjestö tai yksityinen kansalainen. Toimitamme esitykset sisäministeriöön.
Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä myönnetään pääsääntöisesti kahdesti vuodessa. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6. palkitaan puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palvelevia. Itsenäisyyspäivänä 6.12. palkitaan muita maanpuolustuksen hyväksi tehdyssä työssä ansioituneita. Erityisistä syistä kunniamerkki voidaan myöntää myös muuna ajankohtana.
Toimitamme sotilasansiomitalien esitykset sisäministeriöön vuosittain tammikuun lopussa. Sisäministeriön hallinnonalan osalta toteutetaan keskitetty sotilasansiomitalien esittämismenettely Pääesikunnalle.
Sotilasansiomitalin myöntää puolustusvoimain komentaja. Mitalit myönnetään saajille pääsääntöisesti vuosittain Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6. Sotilasansiomitali voidaan myöntää myös puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle aktiivisesta puolustusvoimien hyväksi tehdystä erityisen arvokkaasta työstä.