Valvomme

Aluehallintovirasto on valvova valtion viranomainen. Meille kuuluu erilaisia oikeusturvaan, perusoikeuksiin ja turvalliseen ympäristöön liittyviä valvontatehtäviä.

Aluehallintovirasto valvoo sosiaali- ja terveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta ja opetustoimea, pelastustoimea, alkoholin myyntiä ja anniskelua, työelämän turvallisuutta, viranomaisten digipalveluiden saavutettavuutta, ympäristöterveydenhuoltoa ja useiden elinkeinonharjoittajien toimintaa. Joidenkin aihepiirien ja toimialojen osalta valvontamme rajoittuu vain kanteluiden käsittelyyn. 
 
Valvontamme kohteita ja asiakkaitamme ovat 

  • kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet

  • yritykset, yhteisöt ja ammatinharjoittajat, jotka tarjoavat valvomiamme palveluja 

  • työnantajat.  

Valvontaa alueellisesti ja valtakunnallisesti

Pääasiallisesti jokaisen aluehallintoviraston valvontavastuu koskee vain sen omaa toiminta-aluetta. Poikkeuksia on. Seuraavia valvontatehtäviä hoitaa yksi aluehallintovirasto kaikkien aluehallintovirastojen puolesta:   

  • Verkkosivustojen saavutettavuus (Etelä-Suomen aluehallintovirasto) 

  • Rahanpesun ja terrorismin rahoittaminen (Etelä-Suomen aluehallintovirasto) 

  • Panttilainauslaitokset ja perintätoimistot (Etelä-Suomen aluehallintovirasto) 

  • Vankiterveydenhuolto ja puolustusvoimien terveydenhuolto (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto) 

  • Hautaustoimi (Itä-Suomen aluehallintovirasto) 

  • Työllisyyden kuntakokeilut (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto)

  • Löytötavaratoimistot (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto) 

  • Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetustoimi (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto) 

  • Työsuojelun vastuualueen tehtävistä monet on sijoitettu yhdelle aluehallintovirastolle. Näitä valtakunnallisia tehtäviä ovat muun muassa nuoriin työntekijöihin liittyvät luvat, työaikojen poikkeusluvat ja panostajaluvat. Lisätietoa löydät työsuojeluhallinnon verkkosivuilta. Työsuojeluhallinnon verkkosivut.

 Mistä tekijöistä valvontamme rakentuu? 

  • Monilla toimialoilla asiantuntijamme laativat valvontaohjelman ja siihen liittyvän toimeenpanosuunnitelman. Nämä laaditaan yhteistyössä muiden asiantuntijaorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa. Valvontaohjelmissa hyödynnämme tutkimustietoa, ohjaavien ministeriöiden ohjeita sekä esimerkiksi hallitusohjelmaa.
     
  • Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi teemme reaktiivista valvontaa, joka käynnistyy havainnostamme tai esimerkiksi kantelusta. Joillakin toimialoilla valvontamme rajoittuu vain kanteluiden käsittelyyn.
     
  • Tarkastuskäynnit ovat osa valvontaamme. Teemme arvion tarkastuskäynnin tarpeellisuudesta tapauskohtaisesti. Tarkastuskäyntejä teemme sovitusti tai ennalta ilmoittamatta. Teemme myös tehovalvonnan kampanjoita, joihin monesti otamme yhteistyökumppaneiksi muita viranomaisia kuten poliisin, Verohallinnon tai Valviran. 
     
  • Ohjaamme asiakkaitamme toimimaan lakien mukaisesti. Näin teemme ennakoivaa työtä laiminlyöntien estämiseksi. Järjestämme koulutus- ja ohjaustilaisuuksia, lähetämme ohjauskirjeitä ja annamme neuvontaa asiakkaillemme – kunnille, yrityksille, yhteisöille, ammatinharjoittajille ja työnantajille. Myös lupahallinto on osa ennakollista valvontaa. 
     
  • Omavalvonta on keskeinen tekijä, kun halutaan tarjota laadukasta ja turvallista palvelua. Ohjaamme valvontamme kohteita tekemään suunnitelmallista omavalvontaa. Esimerkiksi ravintolayrittäjän on tehtävä omavalvontasuunnitelma, jotta hän voi saada anniskeluluvan. Myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilta sekä varhaiskasvatuksen tarjoajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelma.

Miten valvonta-asia etenee? 

  • Aluehallintovirastoissa valvonta-asia voi tulla vireille omasta havainnostamme, kantelusta tai ilmoituksesta. Valvonta-asia tarkoittaa asiaa tai tapahtumaa, jonka osalta selvitämme, onko siinä toimittu lain vastaisesti tai muuten moitittavalla tavalla.

  • Kun ryhdymme käsittelemään valvonta-asiaa, hankimme tarpeelliseksi katsomiamme muita selvityksiä ja lähetämme valvonnan kohteelle selvityspyynnön. Voimme myös tehdä tarkastuskäynnin ja tarvittaessa lähettää kohteelle lisäselvityspyynnön. 

  • Kun olemme saaneet selvitykset, arvioimme, onko valvonnan kohteen toiminnassa jotain lainvastaista tai moitittavaa, joka tulisi korjata. Valvonta-asiasta teemme yleensä päätöksen. Esimerkiksi työsuojelussa valvonta-asian ratkaisu voi jäädä vain kirjaukseksi tarkastuskertomukseen.

    Valvonta-asian päätöksessä on tieto siitä, onko asiassa todettu jotakin lainvastaista tai moitittavaa. Päätöksessä on myös ohjausta toiminnan korjaamiseksi. Päätös toimii lisäksi ennakollisena valvontana vastaisuuden varalle. Valvonta-asian päätökseen saaminen saattaa asian laajuudesta riippuen kestää noin vuodenkin.

  • Päätöksessä, jonka annamme valvonta-asiassa, voimme

    • todeta, että valvonnan kohteen menettely on ollut lainmukaista 

    • kiinnittää valvonnan kohteen huomiota menettelyynsä niin, että se on jatkossa lain tai hyvän hallintotavan mukaista

    • antaa huomautuksen vastaisen toiminnan varalle

    • määrätä valvonnan kohdetta tekemään muutoksia. Annamme niiden tekemiselle määräajan. Voimme myös asettaa uhkasakon päätöksen noudattamiseksi.

    • Voimme myös tarvittaessa tehdä rikosilmoituksen poliisille.

  • Päätöksessä, jonka annamme valvonta-asiassa, emme voi

    • kumota tai muuttaa muiden viranomaisten tekemiä päätöksiä

    • määrätä maksettavaksi korvauksia 

    • määrätä valvonnan kohdetta tekemään tietyn sisältöistä päätöstä tai tiettyjä toimia

    • määrätä valvonnan kohteelle rangaistusta

    • antaa virka- tai työsuhteeseen liittyviä määräyksiä.

Lue lisää eri aihepiirien valvonnasta sekä kanteluista, joita voit tehdä

Tietoa sote-kanteluista ja -valvonnasta

Valvontaviranomaisia ovat sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirastot. Hyvinvointialue katsotaan valvontaviranomaiseksi ainoastaan silloin, kun kyse on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaisesta yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta.

Aluehallintovirasto valvoo toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen sekä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta ja antaa valvontaan liittyvää ohjausta. Aluehallintovirasto valvoo ja ohjaa myös niitä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, joissa hyvinvointialue ei toimi järjestäjänä.

Valvira ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa, yhteensovittamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Lisäksi Valvira valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen sekä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta ja antaa valvontaan liittyvää ohjausta silloin, kun kysymyksessä ovat

  • periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat
  • usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat
  • asiat, jotka liittyvät olennaisesti Valvirassa käsiteltävään muuhun sosiaalihuoltoa tai terveydenhuoltoa taikka sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan
  • asiat, joita aluehallintoviraston valvonta-asioita käsittelevät virkamiehet ovat esteellisiä käsittelemään.

Myös Valvira valvoo ja ohjaa niitä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, joissa hyvinvointialue ei toimi järjestäjänä.

Vuoden 2023 alusta alkaen ensisijainen valvontavastuu on siirtynyt sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestäjille eli hyvinvointialueille. Palvelujen järjestämisellä tarkoitetaan muun muassa sitä, että hyvinvointialue on vastuussa asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialue voi muun muassa tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut itse, hankkia ne yksityiseltä sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajalta tai järjestää palvelut palvelusetelillä. Hyvinvointialueet valvovat palvelujensa järjestämistä ja toteutumista omavalvonnallisin keinoin. Vaikka hyvinvointialue valvoo järjestämiänsä sosiaali- ja terveyspalveluja, ei hyvinvointialueesta käytetä nimeä valvontaviranomainen.

Eduskunta on 28.2.2023 hyväksynyt lain sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. Sen myötä hyvinvointialueen valvontavelvoite tulee koskemaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Jos hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvassa asiassa yksityisen palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenee epäkohtia tai puutteita, hyvinvointialueen on ohjattava yksityistä palveluntuottajaa tai tarvittaessa pyydettävä yksityiseltä palveluntuottajalta ja tämän alihankkijalta asiasta selvitystä asettamassaan riittävässä määräajassa. Epäkohtien tai puutteiden ilmettyä hyvinvointialueen on vaadittava niiden korjaamista asettamassaan riittävässä määräajassa. Jos on kyse asiakas- tai potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista tai puutteista, hyvinvointialueen on vaadittava niiden välitöntä korjaamista.

Jollei yksityinen palveluntuottaja tai tämän alihankkija korjaa epäkohtia tai puutteita hyvinvointialueen asettamassa määräajassa, hyvinvointialueen on tarvittaessa ryhdyttävä sopimusoikeudellisiin toimenpiteisiin korvauksen alentamiseksi tai sen maksamisesta pidättymiseksi. Jos rikkomukset ovat olennaisia tai toistuvia, hyvinvointialueen on ryhdyttävä toimenpiteisiin sopimuksen irtisanomiseksi tai purkamiseksi.

Hyvinvointialueen on ilmoitettava välittömästi palveluja valvovalle aluehallintovirastolle palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat ja puutteet. Vastaavasti jos aluehallintovirasto saa tiedon asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista tai puutteista palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa, on aluehallintoviraston ilmoitettava asiasta välittömästi hyvinvointialueille, joille palveluntuottaja tuottaa palveluja. Lisäksi hyvinvointialueen ja aluehallintoviraston on lähetettävä toisilleen tiedoksi laatimansa tarkastuskertomukset, jotka koskevat hyvinvointialueelle palveluja tuottavan palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toimintaa.

Aluehallintoviraston tehtävänä on edistää ja varmistaa hyvinvointialueiden omavalvontaa ja puuttua tilanteeseen, kun hyvinvointialueen omavalvonta ei riitä.

Lue lisää: Hyvinvointialueet ꟷ sosiaali- ja terveydenhuolto

Aluehallintovirastossa valvonta-asia voi tulla vireille esimerkiksi epäkohtailmoituksen tai omien havaintojemme perusteella. 

Valvontaviranomainen ryhtyy tietoonsa tulleen valvonta-asian perusteella niihin toimenpiteisiin, joihin se asiakas- tai potilasturvallisuuden varmistamisen tai lain noudattamisen kannalta katsoo olevan aihetta. 

Jos asia ei anna aluehallintovirastossa aihetta erillisiin toimenpiteisiin, aluehallintovirasto voi arvioida, että asia on syytä saattaa hyvinvointialueelle tiedoksi ja omavalvonnassa ja valvonnassa huomioon otettavaksi. 

Aluehallintoviraston valvonta puuttuu ennen kaikkea epäilyihin laadultaan tai laajuudeltaan merkittävästä lainvastaisesta tai asiakasturvallisuutta vaarantavasta toiminnasta. Aluehallintovirasto ottaa asian selvitettäväkseen lähtökohtaisesti silloin, kun hyvinvointialueen omavalvonnalliset tai valvonnalliset toimenpiteet joko omaa toimintaa tai yksityistä palvelutuotantoa koskevien epäkohtien suhteen eivät ole olleet riittäviä tai kyse ei ole hyvinvointialueen toimivaltaan kuuluvasta asiasta. 

Valvonta-asiat ovat pääsääntöisesti kanteluita laaja-alaisempia ja yleisemmällä tasolla käsiteltäviä asioita, eli niin sanottua organisaatiovalvontaa. Organisaatiovalvonnassa käsitellään toiminnan järjestämiseen ja organisointiin liittyviä asioita, joita ovat esimerkiksi henkilökunnan määrään ja rakenteeseen, hoidon ja palvelun laatuun ja sisältöön sekä lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät asiat.

Ryhdymme yleensä selvittämään valvonta-asiaa siten, että kuulemme valvonnan kohdetta. Kuulemisen yhteydessä lähetämme valvonnan kohteelle lähtökohtaisesti kaikki meille esimerkiksi epäkohtailmoituksen yhteydessä toimitetut asiakirjat, jotka liittyvät asiaan, ja pyydämme valvonnan kohteelta selvitystä asiasta. 

Jos valvonta-asia koskee yksityistä palveluntuottajaa, pyydämme lisäksi mahdollisesti palvelun järjestämisvastuulliselta taholta eli hyvinvointialueelta lausuntoa valvonta-asiasta. 

Käsittelemme valvonta-asiat useimmiten asiakirjojen perusteella, mutta valvonta-asiaan voi liittyä myös tarkastuskäynti.

Valvonta-asiaan liittyvät asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia viimeistään asian ratkaisemisen jälkeen. Asiakirjat saattavat kuitenkin sisältää joiltakin osin salassa pidettävää tietoa.

Kantelulla tarkoitetaan valvovalle viranomaiselle tehtyä ilmoitusta epäillystä laiminlyönnistä tai virheellisestä toiminnasta. Aluehallintoviraston lisäksi useat eri viranomaiset tutkivat kanteluja.

Kanteluina käsittelemme yleisimmin yksilöasioita eli tietyn asiakkaan tai potilaan hoitoa, palvelua tai kohtelua koskevia asioita, mikä erottaa kantelut laajemmista valvonta-asioista.

Aluehallintovirasto arvioi, mihin toimenpiteisiin se kantelun johdosta ryhtyy. Jos kantelu ei anna aluehallintovirastolle aihetta toimenpiteisiin, ilmoitamme siitä yleensä kantelun tekijälle kirjeellä.

Joskus asiakkaan tai potilaan kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena. Tällaisessa tapauksessa voimme siirtää asian toimintayksikköön tai hyvinvointialueelle. Sen pitää vastata muistutukseen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa ja toimittaa vastaus myös aluehallintovirastolle.

Jos kantelu otetaan aluehallintovirastossa selvitettäväksi, ryhdymme selvittämään asiaa esimerkiksi hankkimalla asiakirjoja tai kuulemalla kantelun kohdetta. Kuulemisen yhteydessä lähetämme kantelun kohteelle lähtökohtaisesti kaikki meille kantelun yhteydessä toimitetut asiakirjat ja pyydämme kantelun kohteelta selvitystä asiasta. Aluehallintovirasto voi hankkia asiassa myös asiantuntijalausunnon.

Kun olemme saaneet tarvittavat selvitykset, arvioimme, onko kantelun kohde toiminut lain edellyttämällä tavalla, ja annamme asiassa päätöksen.

Kantelut ovat salassa pidettäviä myös asian ratkaisemisen jälkeen.

Kirjevastaus annetaan yleensä, jos aluehallintovirasto on arvioinut asian ja katsoo, ettei kantelussa tai valvonta-asiassa ilmene sellaista aluehallintoviraston toimivallan piiriin kuuluvaa lainvastaista menettelyä tai laiminlyöntiä, joka antaisi aihetta aluehallintoviraston toimenpiteisiin.

Ei seuraamusta tarkoittaa, että asia on selvitysten perusteella ollut kunnossa tai epäkohta on ollut niin lievä, että valvontaviranomainen on katsonut päätöksessä annetun ohjauksen lain mukaiseen menettelyyn riittävän.

Jos aluehallintovirasto toteaa hyvinvointialueen tai yksityisen palveluntuottajan toiminnassa joko tarkastuskäynnin tai saatujen selvitysten perusteella puutteita, se voi antaa tälle päätöksessään hallinnollista ohjausta toiminnan jatkoa varten. Hallinnollisen ohjauksen muotoja ovat käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen ja voimakkaimpana huomautus. Valvova viranomainen voi siis saattaa valvottavan tietoon käsityksensä lainmukaisesta menettelystä tai kiinnittää tämän huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallinnon vaatimuksiin. Mikäli nämä keinot eivät olisi riittäviä, voimme antaa valvottavalle huomautuksen.

Valvontaviranomainen voi myös kehottaa valvottavaa korjaamaan todetun puutteen tai muun epäkohdan.

Aluehallintovirasto voi antaa esimerkiksi tarkastuskäynnillä myös suullista ohjausta, jonka tarkoituksena on ohjata palvelujen tuottajaa korjaamaan toiminnan puutteita tai epäkohtia viivytyksettä. Ohjausta voidaan antaa myös asiakkaan palveluprosesseissa olevien riskien tunnistamisessa, jotta asiakasturvallisuuden vaarantuminen voidaan ennaltaehkäistä.

Viimesijaisena keinona valvonta-asiassa voimme antaa organisaatiolle velvoittavan määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Antaessamme määräyksen asetamme määräajan, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Määräystä on mahdollista tehostaa muun muassa uhkasakolla. Asiakas- tai potilasturvallisuuden turvaamiseksi aluehallintovirasto voi myös keskeyttää toiminnan, kieltää palveluyksikön tai sen osan käytön välittömästi taikka peruuttaa yksityisen toimijan luvan.

Ennakollisella valvonnalla tarkoitetaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluntuottajien lupa- ja ilmoitusmenettelyä, jossa arvioimme palveluntuottajan toimintaedellytyksiä jo ennen toiminnan aloittamista. Toimintaedellytysten arvioinnissa huomioimme esimerkiksi tilat, joissa toimintaa on tarkoitus toteuttaa, henkilökunnan määrän ja rakenteen, toiminta-ajatuksen ja toiminnan kohderyhmän. 

Reaktiivisella valvonnalla tarkoitetaan sitä, että saamme ilmoituksen tai kantelun sosiaali- tai terveyspalveluntuottajan virheestä tai laiminlyönnistä, eli jokin epäkohta on jo saattanut toteutua, ja ryhdymme selvittämään asiaa jälkikäteen. Aluehallintovirasto voi ottaa reaktiivisen valvonta-asian käsiteltäväkseen myös omasta aloitteestaan esimerkiksi median kautta tietoonsa tulleen epäkohdan perusteella. Tästä käytetään myös nimitystä oma-aloitteinen valvonta.

Suunnitelmallisella valvonnalla tarkoitetaan valvontaa, jota toteutamme esimerkiksi riskien arvioinnin perusteella tai lakisääteisen velvollisuutemme nojalla suunnitelmaan perustuen. Toteutamme suunnitelmallista valvontaa myös aluehallintovirastojen ja Valviran yhteistyössä laatiman sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman perusteella.