Perintätoiminnan harjoittajan rekisteri-ilmoitus

Perintätoimintaa saa harjoittaa vain sellainen yhtiö, joka on rekisteröity aluehallintoviraston rekisteriin perintätoiminnan harjoittajaksi. Sinun on siis tehtävä ilmoitus rekisteriin merkitsemistä varten, jos aiot harjoittaa edellä mainittua perintätoimintaa. 

Perintätoiminta ilman rekisteröintiä on lainvastaista. Kiellämme rekisteröitymättömän yhtiön perintätoiminnan.

Rekisteröitymisvelvollisuutta ei ole muun muassa, jos

• velkoja perii omia saataviaan
• velkoja perii samaan konserniin kuuluvan yhteisön saatavia
• perintätoiminta on satunnaista eikä sitä markkinoida
• toiminnan valvonta on muulla tavoin järjestetty. Tämä koskee esimerkiksi luottolaitoksia, rahasto- ja vakuutusyhtiöitä sekä asianajajia.

Perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin merkitsemisen edellytykset ovat seuraavat:

• Ilmoituksen tekijällä on oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa.
• Ilmoituksen tekijä ei ole konkurssissa. 
• Jos ilmoituksen tekijä on luonnollinen henkilö, hän on täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa.
• Ilmoituksen tekijä on luotettava.
• Ilmoituksen tekijä on vakavarainen.
• Ilmoituksen tekijä on ilmoittanut perintätoiminnasta vastaavan henkilön, joka täyttää laissa säädetyt edellytykset.
• Ilmoituksen tekijä pystyy huolehtimaan asiakasvaroista.
• Ilmoituksen tekijä pystyy asianmukaisesti suojaamaan toimeksiantajaa ja velallista koskevia tietoja.

Ilmoituksen tekijän on toimitettava aluehallintovirastolle rekisteröinnin edellytysten arvioinnissa tarvittavat tiedot, joita emme voi muuten hankkia.

Ilmoita viipymättä rekisteriin merkittyjen tietojen muutoksista. 

Perintätoiminnasta vastaavan henkilön vaihtumisesta on ilmoitettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun edellisen tehtävä on päättynyt. Myös toiminnan lopettamisesta pitää ilmoittaa.

 Rekisteri-ilmoituksen tavoitteellinen käsittelyaika on kaksi viikkoa. 

Perintätoimen rekisteröintipäätös sekä rekisteritietojen muutokset ovat maksullisia. Päätösmaksut sähköisessä asiointijärjestelmässä vireille laitetuista rekisteröinti-ilmoituksista (aloitusilmoituksista ja rekisteritietojen muutosilmoituksista) ovat edullisempia kuin paperilla toimitetuista rekisteröinti-ilmoituksista. 

Lisätietoa maksuista löydät palveluhinnastostamme.

• Palveluhinnasto

Tee rekisteri-ilmoitus perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin sähköisessä asiointipalvelussa. Asiointipalvelussa on toistaiseksi mahdollista tunnistautua vain yksityishenkilön verkkopankkitunnuksilla. Esimerkiksi yhteisötunnukset eivät siis toimi asiointipalvelussa.

Löydät linkin sähköiseen asiointiin tämän sivun lopusta.

Täytä ilmoitukseen:

1. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tiedot

• yksityisen elinkeinonharjoittajan nimi kokonaisuudessaan
• henkilötunnus tai sen puuttuessa syntymäaika
• toiminimi sekä perintätoiminnassa mahdollisesti käytettävät aputoiminimet 
• yritys- ja yhteisötunnus tai muu vastaava tunniste.

2. Oikeushenkilön tiedot  

• oikeushenkilön toiminimi ja perintätoiminnassa mahdollisesti käytettävät aputoiminimet 
• yritys- ja yhteisötunnus tai muu vastaava tunniste.

3. Yhteystiedot

• toimipaikkojen käyntiosoitteet 
• erillinen postiosoite
• puhelinnumero ja sähköpostiosoite viranomaisen yhteydenottoja varten
• verkkosivujen osoite.

4. Laskutustiedot

• laskutusosoite tai verkkolaskun tiedot
• laskun viitetiedot.

5. Yhteyshenkilön tiedot

• yhteyshenkilön nimitiedot
• yhteyshenkilön puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

Täytä vastaavasta henkilöstä ilmoitukseen seuraavat tiedot:

• henkilön nimi kokonaisuudessaan
• henkilötunnus tai sen puuttuessa syntymäaika
• vastaavan henkilön suostumus tehtävään sekä henkilön allekirjoitus, nimenselvennys ja päivämäärä
• selvitys siitä, mikä on vastaavan henkilön asema perintätoimistossa. Kerro, onko perintätoiminnasta vastaava henkilö työsuhteessa perintätoimistoon vai onko hän oikeushenkilön toimielimen jäsen.

Sinun on ilmoitettava seuraavien vastuuhenkilöiden tiedot:

• toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa
• hallituksen jäsen ja varajäsen
• hallintoneuvoston ja siihen rinnastettavan toimielimen jäsen ja varajäsen
• vastuunalainen yhtiömies 
• muun ylimpään johtoon kuuluva henkilö

Lisäksi on ilmoitettava henkilöt, joilla on

• suoraan tai välillisesti enemmän kuin 25 prosenttia osakeyhtiön osakkeista 
• suoraan tai välillisesti enemmän kuin 25 prosenttia osakkeiden tuomasta äänivallasta tai
• vastaava omistus- tai määräämisvalta jossakin muussa yhteisössä

Ilmoita näistä henkilöistä seuraavat tiedot:

• asema
• nimi kokonaisuudessaan 
• henkilötunnus tai sen puuttuessa syntymäaika 

Jos sama henkilö on useassa asemassa (esimerkiksi toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen), lisää henkilö sähköiselle lomakkeelle useampaan kertaan. Kaikkien henkilön aseman perusteiden pitää käydä ilmi ilmoituksesta.

Liitä mukaan kaksi asiakirjaa:

• Selvitys perintätoiminnasta vastaavan henkilön työsuhteesta perintätoiminnan harjoittajaan, esimerkiksi työsopimus, ellei vastaava henkilö ole perintätoiminnan harjoittajan toimielimen jäsen.
• Tutkintotodistus, joka osoittaa henkilöltä vaadittavan perintätoimintaan liittyvän lainsäädännön tuntemuksen. 
  • Perintätoiminnasta vastaavan henkilön on tunnettava perintäalaan liittyvä lainsäädäntö ja tarvittaessa myös erityislainsäädäntöä, minkä vuoksi arvioimme tutkinnon soveltuvuuden siihen sisältyvien juridisten opintojen perusteella. Pyydämme tarvittaessa ilmoituksen tekijää toimittamaan otteen opintosuorituksista. Näin varmistumme siitä, että tutkinto osoittaa perintätoiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen lainsäädännön tuntemuksen.

Liitä mukaan seuraavat selvitykset:

• selvitys siitä, että asiakasvarat ohjataan ja talletetaan tilille, joka on tarkoitettu vain asiakasvaroille 
• tiedot tilistä, jolla asiakasvarat säilytetään 
• asiakirja, josta käy ilmi, että tili tarkoitettu asiakasvaroille: esimerkiksi asiakasvaratilisopimus, sen erilliset ehdot tai pankin erillinen lausuma.
• selvitys muista keinoista, joilla estetään asiakasvarojen sekoittuminen ilmoituksen tekijän omiin varoihin.

Liitä mukaan selvitys siitä, miten yhtiösi aikoo huolehtia perinnän toimeksiantajaa ja velallista koskevien tietojen asianmukaisesta suojaamisesta. Kuvaile seuraavat asiat: 

1. Henkilötietojen suojaaminen teknisillä ja muilla organisaatiossa toteutettavilla järjestelyillä

• asiattomalta pääsyltä 
• hävittämiseltä vahingossa tai laittomasti
• muuttamiselta
• luovuttamiselta
• siirtämiseltä.

2. Oikeudet henkilötietojen käyttöön ja käsittelyyn

• käyttöoikeudet tietoihin 
• turvajärjestelyt, joilla varmistetaan, että tietoihin pääsee käsiksi vain henkilöt, joilla on siihen oikeus (esimerkiksi salasanajärjestelmä).

Jos tarvitset tarkempia neuvoja tietosuojaa koskevissa kysymyksissä, käänny tietosuojavaltuutetun toimiston puoleen.

Ulkomaisten vastuuhenkilöiden luotettavuus ja vakavaraisuus pitää perintärekisterilain mukaan arvioida. Tarvitsemme vastaavat tiedot myös ulkomailla asuvasta Suomen kansalaisesta.

Toimita näistä vastuuhenkilöistä meille seuraavat tiedot:

• Rikosrekisteriote (enintään kolme kuukautta vanha vanha)
• Ote liiketoimintakieltorekisteristä
• Ote konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyrekisteristä
• Ote ulosottorekisteristä
• Ote luottotiedoista
• Verotuspäätös

Jos joitakin tietoja ei ole saatavilla, harkitsemme niiden tarvetta tapauskohtaisesti. Arvioimme henkilöiden luotettavuuden ja vakavaraisuuden saamiemme selvitysten pohjalta.

Tarvittaessa saat lisätietoja ottamalla meihin yhteyttä sähköpostilla: [email protected] 

Positiivinen luottotietorekisteri on rekisteri, johon kootaan tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Laki positiivisesta luottotietorekisteristä tuli voimaan 1.8.2022.

Rekisterin tavoitteena on

•    torjua kotitalouksien ylivelkaantumista
•    parantaa luotonantajien kykyä arvioida luotonhakijan luottokelpoisuutta
•    auttaa yksityishenkilöitä hallitsemaan omaa talouttaan
•    tarjota luotettavaa tietoa luottomarkkinoista
•    helpottaa luottomarkkinoiden seurantaa ja valvontaa.

Positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain.

I vaihe

•    Luotonantajat ilmoittautuivat Tulorekisteriyksikölle ilmoitusvelvollisiksi 2.10.-30.11.2023.
•    Sen jälkeen ensimmäisessä vaiheessa luotonantajat ilmoittivat kuluttajaluottojen ja niihin rinnastettavien luottojen tietoja rekisteriin 1.2.2024 alkaen.
•    Luottotietorekisteriotteiden hyödyntäminen ensimmäisessä vaiheessa alkoi 1.4.2024

II vaihe 
•    Luotonantajat ilmoittautuvat tietojen ilmoittajaksi Tulorekisteriyksikköön 1.8.-31.10.2025, jos ne tulevat ilmoittamaan muille luonnollisille henkilöille kuin kuluttajille myönnettyjen luottojen tietoja. 
•    Luotonantajat ilmoittavat rekisteriin 1.12.2025 alkaen myös muille luonnollisille henkilöille kuin kuluttajille myönnettyjä luottoja. Luotonantajat ilmoittavat muille luonnollisille henkilöille kuin kuluttajille myönnetyt aktiiviset luotot rekisteriin 1.12.2025.-31.3.2026. Sen jälkeen luotonantajat päivittävät rekisteriin viemiään tietoja ja ilmoittavat rekisteriin myös kaikki uudet vastaavat luotot.
•    1.4.2026 alkaen luotonantajat alkavat hyödyntää luottotietorekisterin tietoja myöntäessään luottoja myös muille luonnollisille henkilöille kuin kuluttajille.
 

Perintätoimistot siirronsaajina

Ilmoitusvelvollisuus positiiviseen luottotietorekisteriin ei koske perintätoimistoja silloin, kun ne vain hoitavat perintätoimeksiantoja luotonantajan lukuun eivätkä ole itse luottosopimuksen siirronsaajia. Jos perintätoimistolle on siirretty (esimerkiksi myyty) luotto, joka täyttää jäljempänä mainitut luotonantajaa, luottoa ja luotonsaajaa koskevat edellytykset, perintätoimisto on velvollinen ilmoittautumaan Verohallinnon Tulorekisteriyksikön ylläpitämään positiiviseen luottotietorekisteriin ja ilmoittamaan sinne tiedot luotoista, luoton tapahtumista ja niiden muutoksista.

Luotonantajaa koskevat edellytykset

Positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitetaan tietoja niistä luotoista, jotka täyttävät laissa mainitut luotonantajaa, luottoa ja luotonsaajaa koskevat edellytykset.

Ilmoitusvelvollisia luotonantajia ensimmäisessä vaiheessa ovat:

1. Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) mukaisesti Finanssivalvonnan valvonnassa olevat
•    valvottavat yhteisöt, laitokset ja elinkeinonharjoittajat
•    ulkomaisten ETA-valvottavien Suomessa olevat sivuliikkeet
•    ulkomaiset valvottavat, jotka tarjoavat palveluita Suomessa ilman sivuliikettä.

2. Ilmoitusvelvollisia ovat myös eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti rekisteriin merkityt luotonantajat ja luotonvälittäjät.

3. Ilmoitusvelvollisia ovat lisäksi elinkeinonharjoittajat, joille rekisteriin ilmoitettavasta kuluttajan kanssa tehdystä luottosopimuksesta johtuvat luotonantajan oikeudet ovat siirtyneet (siirronsaajat).

Toisessa vaiheessa velvollisuus ilmoittaa tietoja rekisteriin on 1.12.2025 alkaen lisäksi seuraavilla: 

4. Ensimmäisessä vaiheessa ilmoittaneet, jos ne myöntävät luottoja muille luonnollisille henkilöille kuin kuluttajille.

5. Sellainen Suomeen tai toiseen ETA-valtioon sijoittautunut muu elinkeinonharjoittaja, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti myöntää luottoa muille luonnollisille henkilöille kuin kuluttajille, paitsi jos elinkeinonharjoittaja myöntää luottoa Suomessa vain satunnaisesti tai vain tarjoamiensa tavaroiden tai palvelujen hankkimisen rahoittamiseksi.

6. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitettu erityisrahoitusyhtiö.

7. Muut elinkeinonharjoittajat, joille rekisteriin ilmoitettavasta muulle kuin kuluttajalle tehdystä luottosopimuksesta johtuvat luotonantajan oikeudet ovat siirtyneet (siirronsaajat).

Luottoa koskevat edellytykset

I vaihe
Positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitetaan ensimmäisessä vaiheessa tiedot yksityishenkilöille myönnetyistä kuluttajaluotoista ja niihin rinnastettavista luotoista. Kuluttajaluottoja ovat kuluttajansuojalain (38/1978) lukujen 7 tai 7 a soveltamisalaan kuuluvat luotot. Kuluttajaluotolla tarkoitetaan luottoa, jonka elinkeinonharjoittaja sopimuksen mukaan myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna vastaavana taloudellisena järjestelynä.

Kuluttajaluottoon rinnastetaan vuokra- tai muu sellainen sopimus, jonka nojalla tavara luovutetaan kuluttajan hallintaan ja jonka ehtojen mukaan tavaran käteishinta ja luottokustannukset tulevat suoritetuiksi vuokrakaudella tai jonka ehtojen mukaan kuluttaja voi muutoin tulla tavaran omistajaksi, kun sopimus päättyy. Lisäksi kuluttajaluottoon rinnastetaan luotto, jonka joku muu kuin luotonantaja myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna vastaavana taloudellisena järjestelynä, jos elinkeinonharjoittaja välittää luoton kuluttajalle. Tällöin elinkeinonharjoittaja toimii vertaislainanvälittäjänä.

Rekisteriin ei kuitenkaan ensimmäisessä vaiheessa merkitä tietoja sellaisista luotoista, joihin ei sovelleta kuluttajansuojalain lukujen 7 tai 7 a säännöksiä. Näitä ovat kuluttajaluotot

•    joista ei peritä korkoa tai muita kustannuksia
•    sellaiseen sopimukseen perustuvat luotot, jonka mukaan kuluttajalla on oikeus maksaa jatkuvasti toimitettavan hyödykkeen hinta maksuerissä sopimuksen voimassaoloaikana
•    panttilainauslaitoksien myöntämät luotot
•    sosiaalisesta luototuksesta annetun lain (1133/2022) perusteella myönnetyt luotot
•    luotot, joita luonnollinen henkilö on ottanut pääosin elinkeinotoimintaansa varten.

Lisäksi tavanomaisen maksuajan myöntämistä kuluttajalle hyödykekaupassa ei myöskään pidetä kuluttajansuojalain 7 luvussa tarkoitettuna kuluttajaluottona.

II vaihe
Positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitetaan toisessa vaiheessa 1.12.2025 alkaen tiedot myös muulle luonnolliselle henkilölle kuin kuluttajalle sopimuksen mukaan myönnetystä luotosta, maksunlykkäyksestä tai muusta vastaavasta taloudellisesta järjestelystä, jos siitä sopimuksen mukaan peritään korkoa tai muita kuluja.

Muulla luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan esimerkiksi maa- tai metsätalouden harjoittajaa, kevytyrittäjää, toiminimiyrittäjää tai muuta sellaista henkilöä, joka ei ole kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kuluttaja.

Rekisteriin ei merkitä
•    oikeushenkilöiden luottoja tai oikeushenkilöiden luottoihin liittyviä henkilötakauksia.
•    luonnollisten henkilöiden sähkö ja vesilaskujen tapaisia sopimuksia, joiden perusteella luonnollisella henkilöllä on oikeus maksaa jatkuvasti toimitettavan hyödykkeen hinta maksuerissä sopimuksen voimassaoloaikana.
•    yritysleasing-sopimuksia. 

Luotonsaajaa koskevat edellytykset

Luotto on ilmoitettava rekisteriin, jos luotonsaajana on yksityishenkilö, jolla on luoton myöntämishetkellä suomalainen henkilötunnus ja asuinpaikka Suomessa. Jos henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, mutta hänellä on suomalainen henkilötunnus ja tuloa Suomesta tai muu erityinen side Suomeen, luotto voidaan ilmoittaa rekisteriin.
Jos perintätoimisto on velvollinen ilmoittautumaan, ilmoittaudu Verohallinnon Tulorekisteriyksikölle ennen kuin aloitat luottosaatavakantojen hankinnan.

 

Positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitetaan laissa mainitut tiedot luotoista, luoton ta­pahtumista ja niiden muutoksista. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi lyhennykset, luottosopi­muksen muutokset sekä maksuviiveet. Tiedot uusista luotoista pitää ilmoittaa vii­meistään sopi­muksenteko­päivää seuraa­vana kalenteripäivänä ja tiedot luotto­jen muutoksista tietojen muuttumista seuraavana toisena arkipäivänä. Maksuvii­veet ilmoite­taan rekisteriin, kun maksu on viiväs­tynyt 60 päivää. Tiedot ilmoitetaan positiivisen luottotietore­kisterin tarjo­amien rajapintojen kautta.

Kun yksityishen­kilö hakee lai­naa, luotonantajalla on velvol­lisuus tarkistaa luotonhakijan luottokelpoisuus. Luotonantaja pyytää tätä varten positiivisesta luottotietorekis­teristä luottotie­torekisteriotteen. Otteessa on ajan­tasaiset tiedot re­kisteriin il­moitetuista luotonhakijan luo­toista sekä hänen tuloistaan. Luottotietorekisteriote on luotonantajalle maksulli­nen.

Yksityishenkilö voi tarkas­tella rekisterin sähköisessä asioin­tipalvelussa omien luottojensa tietoja. Lisäksi jokainen voi tehdä itselleen vapaaehtoisen luottokiellon maksut­ta.

Luotonantajien valvontaviranomaisena toimii pääsääntöisesti Finanssivalvonta.

Etelä-Suomen aluehallintovi­rasto val­voo kuitenkin niitä ilmoitusvelvollisia, jotka ostavat luottoyhtiöiltä saatavakantoja ja jotka ovat velvollisia rekis­teröitymään Etelä-Suomen aluehallintovi­raston ylläpitämään perintätoi­minnan harjoittajien rekisteriin.

Rekisterinpitäjä on Verohallin­non Tulorekisteriyksikkö.

Lisätietoja: Positiivinen luottotietorekisteri - Positiivinen luottotieto­rekisteri (vero.fi)

Yrityksen on rekisteröidyttävä perintätoiminnan harjoittajaksi, jos se aikoo periä saatavia toisen puolesta tai ostaa itselleen saatavia perittäväksi. 

Rekisteröintivelvollisuuteen liittyy tiettyjä poikkeuksia. Poikkeuksista on säädetty laissa perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä.

Velvollisuutta rekisteröityä ei ole seuraavissa tapauksissa: 

1. perintätoiminta on satunnaista eikä sitä markkinoida
2. yhteisö tai säätiö on valtion, kunnan tai seurakunnan määräysvallassa ja harjoittaa perintää kirjanpitolain mukaisesti toisen vastaavassa asemassa olevan yhteisön lukuun
3. yhtiö perii samaan konserniin kuuluvan saatavia, tai perinnän toimeksiantaja ja perintätoiminnan harjoittaja toimivat samat henkilön määräysvallassa
4. Finanssivalvonta valvoo perintäyhtiötä
5. asianajaja tai hänen apulaisensa harjoittaa perintätoimintaa
6. kuolinpesän osakas tai pesänselvittäjä harjoittaa kuolinpesän saatavien perintää
7. konkurssipesän pesänhoitaja harjoittaa pesän saatavien perintää
8. yhtiö toimii toisessa Euroopan valtiossa ja harjoittaa tilapäisesti perintätoimintaa Suomessa.

Kohtien 3, 6 ja 7 mukaisten toimijoiden on kuitenkin rekisteröidyttävä, jos saatavat hankitaan yksinomaan perittäviksi.

Velkoja saa periä omia saataviaan. Samaan konserniin kuuluvan velkojan saatavia saa periä ilman rekisteröintiä. Asianajajia valvoo Asianajajaliitto, joten asianajajien ei tarvitse rekisteröityä aluehallintoviraston rekisteriin. Kuolinpesän tai konkurssipesän ei tarvitse rekisteröityä, jos ne perivät kuolinpesänsä tai konkurssipesänsä saatavia.

Tuomioistuin- ja ulosottoperintää eli ns. oikeudellista perintää harjoittaakseen ei tarvitse rekisteröityä. Oikeudellisen perinnän valvominen ei kuulu aluehallintoviraston toimivaltaan.