Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
Tältä sivulta löydät usein esitettyjä kysymyksiä ja vastaukset niihin.
Alkoholi | Eläin | Asunto-osakeyhtiöt | Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä | Hengenpelastusmitalit | Koulutukset | Kunnan terveystarkastajat | Perintä | Rajattu lääkevarasto | Talletukset | Tupakka | Valtionavustukset | Vanhusten hoivapalvelujen valvonta | Varautuminen | Vesiasiat | Välitysliikkeet
Sinun pitää tehdä puolivuosi-ilmoitus kaksi kertaa vuodessa:
• Tammi-kesäkuun myynneistä ilmoitetaan heinäkuun loppuun mennessä.
• Heinä-joulukuun myynneistä ilmoitetaan tammikuun loppuun mennessä.
Hanki alkoholijuomat, joita myyt anniskelupaikassasi, luvan saaneelta
• valmistajalta
• tukkumyyjältä
• vähittäismyyjältä.
Luvanhaltijana voit myös tuoda itse maahan alkoholijuomia anniskelua varten. Ennen kuin aloitat maahantuonnin, tee siitä ilmoitus Valviralle. Lue maahantuonti-ilmoituksesta lisää Valviran sivuilta. Sinun pitää ilmoittaa kaikki maahantuodut erät Valviralle ja Tulliin verotettavaksi.
Lisätietoa maahantuonti-ilmoituksesta Valviran sivuilla
Et saa myydä anniskelupaikassasi muuta kuin sinne laillisesti hankittua alkoholijuomaa. Esimerkiksi yksityistilaisuuksissa ei saa nauttia asiakkaan sinne tuomia alkoholijuomia (kuten häämaljana asiakkaan ulkomailta tuomaa samppanjaa).
Valvomme aluehallintovirastossa alkoholijuomien anniskelua. Valvira ohjaa lupa- ja valvontatyötämme. Tavoitteenamme on yhdenmukainen toiminta koko maassa. Valvontatoimintaa kehitetään valtakunnallisen valvontaohjelman avulla.
Sinun on ilmoitettava meille, paljonko alkoholijuomien anniskelusi arvo on ja mikä on henkilökuntasi määrä. Tämä ilmoitus sinun täytyy tehdä jokaisesta luvasta.
Jos anniskelupaikassasi on myös vähittäismyyntiä, sinun pitää ilmoittaa lisäksi vähittäismyynnin määrä litroina ja arvo euroina.
Kun hankit alkoholijuomia lupanumerolla (esimerkiksi panimolta tai tukusta), välittyvät ostotietosi automaattisesti meille aluehallintovirastoon.
Jos olet ostanut alkoholijuomia vähittäismyynnistä (esimerkiksi päivittäistavarakaupasta) anniskelua varten, pitää sinun ilmoittaa nämä ostot itse kaksi kertaa vuodessa meille. Tee ilmoitus anniskeluilmoituksen yhteydessä.
Jos sinulla ei ole ollut ilmoituskaudella myyntiä, täytyy sinun siitä huolimatta tehdä yllä mainitut ilmoitukset määräajassa.
Voit täyttää ja palauttaa ilmoituslomakkeen sähköisesti. Tiedot tallentuvat alkoholielinkeinorekisteriin. Linkki sähköiseen lomakkeeseen löytyy tämän sivun lopusta.
Hakemusta ei käytännössä koskaan voida käsitellä viikon varoitusajalla. Aluehallintovirastoon lähetetty hakemus kirjataan ensin kirjaamossa, jonka jälkeen se laitetaan saapuneiden hakemusten jonoon. Esittelijä lukee hakemuksen yleensä viikon tai kahden sisällä saapumisesta ja päättää, mikä hankelupalautakunnan jaosto ottaa hakemuksen käsiteltäväkseen. Jaosto käsittelee hakemuksen yleensä 2–4 viikon sisällä hakemuksen saapumisesta. Jaosto voi myös pyytää tarkennuksia hakemukseen, jolloin käsittelyn kokonaisaika riippuu tarkennusten saamisesta.
Jos sinulla on tarve jatkaa tutkimusta vanhan luvan päättymisen ja uuden luvan myöntämisen välissä, voit hakea voimassa olevalle luvalle voimassaoloajan pidennystä muutoshakemuksella.
Lue lisää hankelupalautakunnan antamasta ohjeistuksesta:
Hankelupalautakunnan jaostokokouksia järjestetään 1–3 kuukaudessa lukuun ottamatta heinäkuuta. Hakemuksia käsitellään yhdessä kokouksessa alle kymmenen kappaletta. Tästä syystä hakemusta ei yleensä koskaan voida ottaa mukaan lautakunnan jaoston seuraavaan kokoukseen. Kiireellisiä ja hyvin helppoja muutoshakemuksia voidaan harkinnan mukaan ottaa ylimääräisenä kokoukseen.
Eläin pitää lopettaa siten, että se välttyy kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä.
Lopetuksessa pitää huomioida eläinten hyvinvointilain ja lopetusasetuksen vaatimukset. Lainsäädännössä on määritelty sallitut lopetusmenetelmät eri eläimille.
Kunnaneläinlääkäri tekee tarkastuksia, joissa valvotaan eläinten lopetustoimintaa.
Saat säilyttää alkioita:
Saat säilyttää spermaa:
Poikkeuksena edellä mainittuun spermaa ja alkioita saa säilyttää pitopaikassa, jossa ne käytetään omien tai omassa hallinnassa olevien eläinten keinolliseen lisäämiseen. Jos säilytät spermaa tai alkioita pitopaikassa, muista rekisteröidä säilytystoimina Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.
Saat säilyttää spermaa myös Suomessa tehtävää hevoseläinten siemennystä varten.
Geenitekniikan lautakunta ohjeistaa ja kontrolloi kaikkea geenitekniikkaan liittyvää. Voit lukea aiheesta lisää heidän sivuiltaan.
Jos tarjoat kotiteurastuspalveluja, sinulla pitää olla kelpoisuustodistus.
Tarvitset lopetuskelpoisuustodistuksen, jos työskentelet eläinten kanssa teurastamolla jossakin vaiheessa teurastusprosessia teurastamon navetasta verenlaskuun saakka.
Tarvitset siis todistuksen, kun teet seuraavia teurastukseen liittyviä asioita:
Ilman kelpoisuustodistusta et voi tehdä teurastamossa yllä mainittuja tehtäviä.
Turkiseläinten lopetus täytyy tehdä sellaisen henkilön läsnä ollessa ja välittömässä valvonnassa, jolla on kelpoisuustodistus.
Kelpoisuustodistuksen pitää kattaa tämän henkilön valvonnassa tapahtuvat lopetustoimet ja eläinlajit.
Lautakunta myöntää enintään vuoden mittaisen pidennyksen voimassa olevaan lupaan, jotta tutkimus voidaan saattaa loppuun. Kaksivuotinen pidennys voidaan myöntää vain erityisestä syystä, kuten joillekin luonnonvaraistutkimuksille eläinten muuton takia. Jos tutkimusta on tarkoitus jatkaa toiset kolme vuotta, sinun pitää siis hakea uusi varsinainen lupa.
Muutoshakemuksessa on perusteltava jatkon tarve. Tyypillinen syy tutkimuksen viivästymiseen on esimerkiksi äitiysloma, eläintilojen remontti tai tutkimuksessa käytettävien gm-eläinten vaikea saatavuus.
Eläinkokeita korvaavilla menetelmillä tarkoitetaan sellaisia menetelmiä, joissa ei tarvita ollenkaan eläviä eläimiä. Hankkeissa täytyy pyrkiä eläinten käytön korvaamiseen, käytettävien eläinten vähentämiseen ja menetelmien parantamiseen. Eläimille aiheutetaan mahdollisimman vähän kärsimystä ja niiden hyvinvointia edistetään kaikin keinoin myös eläinkokeissa.
Voit lukea aiheesta lisää esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön tai EU:n sivuilta.
Voit täyttää hakemuksen joko suomeksi tai ruotsiksi, mutta et englanniksi.
Voit pyytää englanninkielisen täyttöohjeen lomakkeeseen sähköpostilla osoitteesta ella(at)avi.fi.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous täytyy kutsua koolle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos asunto-osakeyhtiönne tilikausi on kalenterivuosi (kuten yleensä on), täytyy varsinainen yhtiökokous näin ollen kutsua koolle 30.6. mennessä. Yhtiöjärjestyksessä ei voida enää määrätä asiasta toisin. Asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä edelleen olevat, nykyisestä asunto-osakeyhtiölaista poikkeavat määräykset ovat menettäneet merkityksensä.
Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Ruokavirasto. Elintarvikealan yritysten tarkastustulokset julkaistaan hymynaamoin alla olevalla sivustolla sitä mukaa, kun elintarvikevalvontaviranomaiset tekevät tarkastuksia.
Voit hakea Oiva-tarkastusraportteja esim. yrityksen nimellä, osoitteella tai kunnan mukaan Oivahymy-sivustolta.
Yleisesti ottaen et voi ehdottaa.
Erityisistä syistä voimme ottaa käsiteltäväksi myöhemminkin tehdyn ehdotuksen hengenpelastusmitalin antamisesta. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi pelastetun, jos hän on mitalin esittäjä, kykenemättömyyttä sairautensa takia tekemään ehdotusta kuluneen viiden vuoden aikana.
Ei voi, koska poliisin ja palomiehen voidaan katsoa ammattinsa puolesta osaavan sellaisia erityistaitoja, joita hän voi hyödyntää pelastustehtävissä.
Tiedotamme kirjastoille järjestettävästä koulutuksesta sähköpostitse sekä oman sivumme että Kirjastot.fi-sivuston tapahtumakalentereissa.
Löydät koulutustilaisuudet verkkosivuiltamme.
Koulutusmateriaalit lisätään koulutuksen jälkeen kunkin koulutustilaisuuden tietoihin.
Kuntien terveystarkastajat löydät Ruokaviraston hakupalvelusta alla olevasta linkistä. Valitse listasta oma kuntasi tai kuntayhtymän nimi. Saat kuntasi ympäristöterveydenhuollon internetsivujen osoitteen ja sähköpostiosoitteen. Kunnat ylläpitävät itse tätä osoitteistoa sähköisen viranomaistoimijarekisterin (VTO) kautta.
Valvomme aluehallintovirastolla, että löytötavaratoimistot toimivat lainmukaisesti. Voit tehdä meille vapaamuotoisen ilmoituksen, jos epäilet, että löytötavaratoimisto toimii virheellisesti.
Löytötavaratoimistojen valvonta
Löytötavaratoimiston täytyy hankkia lupa toimintaansa aluehallintovirastolta. Lisätietoa luvista ja niiden hakemisesta saa alla olevasta linkistä.
Voit tehdä meille ilmoituksen, jos epäilet, että perintäyhtiö toimii vapaaehtoisessa perinnässä lain tai hyvän perintätavan vastaisesti. Vapaaehtoisella perinnällä tarkoitetaan velan vapaaehtoiseen suorittamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten maksuvaatimusten lähettämistä. Ilmoitus voi koskea esimerkiksi
Voit tehdä ilmoituksen myös, jos epäilet, että yritys harjoittaa perintätoimintaa ilman rekisteröintiä.
Sinun kannattaa pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun ja pyytää perintäyhtiötä kohtuullistamaan perintäkulujen määrää.
Jos perintäkuluista ei päästä sovintoon ja ne ovat mielestäsi kohtuuttoman suuria, voit riitauttaa ne. Tee riitautus kirjallisesti perintäyhtiölle esimerkiksi sähköpostilla. Ilmoita perintäkulujen määrästä se osa, joka on mielestäsi kohtuuton. Ilmoita myös, miksi perintäkulut ovat mielestäsi kohtuuttomat. Voit pyytää myös selvityksen perintäkulujen muodostumisesta, jotta voit arvioida kulujen kohtuullisuutta.
Perintäyhtiö ei saa jatkaa perintäkulun riidanalaisen osan vapaaehtoista perintää. Sitä osaa, jota ei ole riitautettu, yhtiö voi edelleen periä. Riidaton osa kulusaatavasta täytyy siis maksaa. Riidanalaisen kulusaatavan perinnästä yhtiön täytyy luopua tai asia pitää viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuin määrää viime kädessä siitä, ovatko kulut kohtuullisia ja oletko maksuvelvollinen.
Perintälaissa säädetään perintäkulujen enimmäismääristä. Lisäksi perintäkulujen on oltava kohtuullisia ja tarpeellisia. Perintäkulujen kohtuullisuuden arviointiin vaikuttavat perinnän vaatima työmäärä, toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja todelliset syntyneet kustannukset. Lisäksi on otettava huomioon muun muassa saatavan suuruus. Kohtuullisuuden arviointi perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Ohjeistusta arviointiin löytyy esimerkiksi aluehallintoviraston verkkosivujen valvontapäätösten lyhennelmistä.
Kyllä. Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Voit joutua maksamaan velkojan oman perinnän kuluja ja kuluja, jotka ovat aiheutuneet velkojalle perintätoimiston käyttämisestä.
Perintäkuluja voidaan periä, vaikka saatavan pääoma olisikin jo kokonaan maksettu. Velan pääoman maksaminen perintään siirtämisen jälkeen ei siis tarkoita, että voisit jättää maksamatta aiheutuneet perintäkulut. Perintäkulujen perimisestä voi aiheutua myös lisää kuluja.
Pelkkiä perimiskuluja voidaan periä myös tuomioistuimessa ja ulosotossa. Kulujen on oltava lainmukaisia ja määrältään kohtuullisia.
Kyllä. Sinun pitää maksaa perintäkulut, jos olet maksanut laskun myöhässä ja saatavaa on ehditty ryhtyä perimään ennen maksun saapumista.
Jos perinnästä ilmoitetaan velalliselle kirjeellä, perintätoimet tehdään yleensä kirjeen lähettämistä edeltävänä päivänä. Voit pyytää perintätoimistolta selvityksen siitä, milloin perintätoimet on tehty ja milloin suorituksesi on näkynyt velkojan tai perintätoimiston tilillä.
Perintälain mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Jos perintäyhtiö on aloittanut perinnän tarkistamatta, onko velallinen jo maksanut saatavan, voi tilanteesta aiheutuneita kuluja pitää tarpeettomina.
Toisinaan velallinen maksaa saatavan myöhässä mutta samoihin aikoihin, kun perintäyhtiö on lähettänyt esimerkiksi maksuvaatimuksen. Velallisen velvollisuus maksaa perintäkulut riippuu tällöin siitä, onko perintätoimisto ehtinyt tehdä perintätoimia ennen kuin suoritus saatavasta on saapunut.
Jos olet maksanut laskun tilisiirtona, maksuajankohta määräytyy pääsääntöisesti maksupalvelulain perusteella. Maksu katsotaan suoritetuksi, kun varat ovat saapuneet maksunsaajan eli velkojan tai perintäyhtiön tilipankkiin. Maksajan pankin on maksupalvelulain mukaan maksettava sähköisesti tehdyn tilisiirron rahamäärä maksunsaajan pankkiin viimeistään maksutapahtumaa seuraavan arkipäivän kuluessa. Tällöin ainakaan sitä seuraavana päivänä perintäyhtiö ei voi tehdä velallisen korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvia perintätoimia.
Löydät lisää tietoa perintäkulujen aiheellisuuden arvioinnista esimerkiksi valvontapäätöstemme lyhennelmistä.
Sinulla on oikeus pyytää vapaaehtoisen perinnän keskeyttämistä, jos kyse on kokonaan erääntyneestä kuluttajasaatavasta. Keskeytyspyynnön avulla voit rajoittaa vapaaehtoisesta perinnästä aiheutuvia perintäkuluja, jos et esimerkiksi pysty maksamaan saatavaa vapaaehtoisesti.
Keskeytyspyynnöstä ei kuitenkaan seuraa, että velkojalle syntyisi velvollisuus panna velkomusasia vireille tuomioistuimessa tai tehdä ulosottohakemus. Keskeytyspyyntö ei siis tarkoita sitä, että saatavaa täytyisi ryhtyä perimään tuomioistuimen kautta vaan ainoastaan sitä, että vapaaehtoinen perintä pitää keskeyttää.
Perintäyhtiö saa jatkaa vapaaehtoista perintää ja lähettää sinulle kirjeitä, jos niissä ei vaadita sinulta mitään lisäkuluja. Perintäyhtiö voi myös vaatia lain mukaiset perintäkulut esimerkiksi vanhentumisen katkaisukirjeestä tai muista ilmoituksista ja kehotuksista, joita velkojalta edellytetään maksuhäiriötietojen ilmoittamiseksi tai muuten velkojan oikeuksien säilyttämiseksi.
Jos haluat laajempaa ohjeistusta taloudellisen kokonaistilanteesi kartoittamiseen, voit olla yhteydessä esimerkiksi oikeusaputoimistojen maksuttomaan talous- ja velkaneuvontapalveluun.
Voit kiistää aiheettoman saatavan perinnän. Voit tehdä riitautuksen kirjallisesti perintäyhtiölle esimerkiksi sähköpostilla ja perustella, miksi saatava on aiheeton. Hyödyllistä tietoa reklamaation tekemiseen löydät esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuston reklamaatioapurista ja kuluttajaneuvonnasta.
Perintäyhtiö ei saa enää perustellun riitautuksen jälkeen jatkaa saatavan vapaaehtoista perintää. Velkoja tai velkojan puolesta toimiva perintäyhtiö voi kuitenkin viedä saatavaa koskevan riita-asian ratkaistavaksi tuomioistuimeen, joka määrää maksuvelvollisuudestasi.
Jos aiheeton saatava on suoraan ulosottokelpoinen, esimerkiksi kunnan terveyskeskusmaksu, sinun pitää hakea muutosta maksuun tekemällä perustevalitus oikealle valitusviranomaiselle. Ohjeistusta valituksen tekemiseen saat perintäyhtiöltä tai velkojalta. Ilmoita myös perintäyhtiölle, että olet tehnyt valituksen. Perintätoimisto ei saa jatkaa saatavan vapaaehtoista perintää perustevalituksen jälkeen. Valitusviranomainen ratkaisee maksuvelvollisuutta koskevan riita-asian.
Perusteetonta saatavaa ei saa periä. Sinulla on oikeus saada velkojalta tai perintäyhtiöltä seuraavat tiedot
Sinulla on oikeus saada tiedot maksutta kerran vuodessa. Tiedot on annettava viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä.
Vanhentunutta saatavaa ei saa periä. Sinulla on oikeus saada velkojalta tai perintäyhtiöltä tiedot saatavan vanhentumisesta ja selvitys vanhentumisen katkaisemisesta, jos epäilet, että saatava on vanhentunut.
Velkojalla ja perintäyhtiöllä on velvollisuus osoittaa, että vanhentuminen on asianmukaisesti katkaistu.
Hyödyllistä tietoa velkojen vanhentumisesta, vanhentumisajoista sekä vanhentumisen katkaisemisesta löydät Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivustolta.
Jos sinulla on erimielisyyttä saatavan vanhentumisesta velkojan ja perintäyhtiön kanssa, voit riitauttaa mielestäsi vanhentuneen saatavan perinnän. Perintäyhtiö ei saa enää riitautuksen jälkeen jatkaa saatavan vapaaehtoista perintää. Velkoja tai perintäyhtiö velkojan puolesta voi kuitenkin viedä riita-asian tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos saatavan perintää halutaan jatkaa.
Perintäyhtiöllä ei ole velvollisuutta toimittaa alkuperäistä laskua sinulle. Voit saada laskun perintäyhtiöltä, jos sillä on lasku hallussaan. Muussa tapauksessa voit pyytää alkuperäistä laskua suoraan velkojalta.
Sinulla on oikeus saada saatavan perustetta koskevat tiedot ja asiakirjat niin velkojalta kuin perintäyhtiöltäkin. Joskus saatavista ei ole enää tallessa alkuperäisiä dokumentteja, kuten tilaussopimuksia. Tällöin velkojalla ja perintäyhtiöllä on velvollisuus kertoa, ettei niitä ole enää saatavilla. Perintäyhtiön tai velkojan on annettava sinulle muu selvitys siitä, mihin saatava perustuu. Saatavaa ei tee aiheettomaksi se, ettei alkuperäisiä saatavan perustetta koskevia dokumentteja ole tallella.
Jos saatava on mielestäsi perusteeton, voit riitauttaa sen. Tällöin sinun on perusteltava, miksi saatava on aiheeton: et ole esimerkiksi tilannut kyseistä tuotetta. Riitautetun saatavan perinnästä täytyy luopua, tai asia pitää viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuin arvioi viime kädessä saatavaa koskevan näytön ja ratkaisee maksuvelvollisuutesi.
Kyllä, jos et maksa perintäyhtiön trattaa ajoissa, voit saada maksuhäiriömerkinnän.
Perintälain mukaan tratalla tarkoitetaan maksukehotusta, jossa vaaditaan saatavan maksua määräajassa sillä uhalla, että kehotuksen noudattamatta jättäminen julkaistaan tai merkitään luottotietorekisteriin. Trattaa saa käyttää vain selvän ja riidattoman yrityssaatavan perimiseksi. Kuluttajasaatavan perimiseksi ei saa käyttää trattaa. Trattaa ei saa lähettää ennen kuin velalliselle on annettu tai lähetetty maksumuistutus, jossa on vähintään 10 päivän määräaika saatavan maksamiselle tai saatavaa koskevien huomautusten esittämiselle, ja määräaika on päättynyt.
Jos perintäyhtiö lähettää sinulle tratan yrityssaatavan perimiseksi, tratassa todetaan, että saatava protestoidaan luottotietoyhtiössä, jos saatavaa ei ole maksettu määräajassa. Perintäyhtiö lähettää samalla luottotietoyhtiölle tiedot velallisesta, jolle tratta on lähetetty. Tratan lähetysilmoitus pitää sisällään velallisen nimen, y-tunnuksen, saatavan suuruuden ja alkuperäisen eräpäivän. Sinulle aiheutuu tästä lähetysilmoituksesta maksuviivetieto luottotietorekisteriin. Luottotietoyhtiölle toimitettu tratan lähetysilmoitus on edellytys sille, että tratta voidaan myöhemmin protestoida.
Jos et maksa trattaa määräajassa, voidaan tratta sen asettajan pyynnöstä protestoida joko hiljaisesti eli merkitsemällä se luottotietoyhtiön rekisteriin tai julkisesti eli myös julkaisemalla se tiedotusvälineessä. Sinulle aiheutuu tästä protestoinnista maksuhäiriömerkintä. Tratan saa julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin aikaisintaan 14 päivän kuluttua sen lähettämisestä.
Jos maksat tratan ennen sen protestointia, sinulle ei aiheudu maksuhäiriömerkintää.
Jos olet perustellusti riitauttanut saatavan ennen tratan protestointia, ei riidanalaista saatavaa saa protestoida eikä siitä saa aiheutua sinulle maksuhäiriömerkintää.
Voit pyytää virheellisen maksuhäiriömerkinnän poistamista luottotietoyhtiön (esimerkiksi Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy) rekisteristä. Voit tehdä pyynnön maksuhäiriömerkinnän poistamisesta luottotietoyhtiölle kirjallisesti. Perustele pyynnössä yksilöidysti, miksi maksuhäiriömerkintä on mielestäsi virheellinen. Voit vaatia myös virheellisen merkinnän tehnyttä perintäyhtiötä tai velkojaa oikaisemaan tiedon luottotietoyhtiölle. Maksuhäiriömerkintä voi olla virheellinen esimerkiksi silloin, kun se on syntynyt aiheettoman saatavan tratan protestoinnista tai kun saatava on riitautettu tai maksettu kokonaan ennen tratan protestointia.
Luottotietolain mukaan rekisterinpitäjän (luottotietoyhtiö) on ilman aiheetonta viivytystä oikaistava luottotietorekisterissä tai luottotietolausunnossa oleva virheellinen, puutteellinen, vanhentunut tai muutoin harhaanjohtava tieto. Luottotietoyhtiö voi poistaa vain virheellisen maksuhäiriömerkinnän rekisteröityjen tasapuolisen kohtelun vuoksi. Rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen ratkaisu, jos se kieltäytyy muuttamasta rekisterissä olevaa tietoa.
Luottotietolain noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu, jonka toimistoon voit olla yhteydessä maksuhäiriötietojen oikeellisuutta koskevissa asioissa. Tietosuojavaltuutettu voi määrätä rekisterinpitäjän oikaisemaan virheellisen merkinnän.
Perintää ei saa jatkaa, jos et ole saanut laskua tai muistutusta velkojan tai perintäyhtiön väärän osoitetiedon vuoksi. Voit tehdä riitautuksen perintäkirjeestä perintäyhtiölle virheellisen osoitetiedon perusteella ja ilmoittaa oikean osoitetiedon, jotta saat maksamiseen tarvittavat tiedot oikeaan osoitteeseen.
Jos osoitteesi muuttuu, ilmoita siitä heti velkojalle ja perintäyhtiölle. Sinulla on myös velvollisuus pitää yhteisösi kaupparekisteritiedot ajan tasalla.
Hyvään perintätapaan kuuluu, että sekä velkojan että perintäyhtiön on noudatettava toiminnassaan erityistä huolellisuutta. Tähän sisältyy muun muassa se, että ennen perintään ryhtymistä on varmistuttava toimeksiantoa koskevista keskeisistä perusasioista. Velkojalla tai perintäyhtiöllä ei ole kuitenkaan velvollisuutta ryhtyä oma-aloitteisesti selvittämään mahdollisia osoitteenmuutoksia, vaan maksuvaatimus voidaan lähettää velallisen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen.
Jos et ole voinut aiemmin maksaa saatavaa, koska lasku ja muistutus on lähetetty virheelliseen osoitteeseen, sinulla ei ole velvollisuutta maksaa perintäkuluja. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, ettet ole itse antanut virheellistä osoitetta velkojalle.
Jos kirje on sen sijaan esimerkiksi hävinnyt postinkuljetuksessa, sillä ei ole vaikutusta velvollisuuteesi maksaa perintäkuluja velkojalle.
Kyllä, perintäyhtiö saa vaatia kuluja liikasuorituksen palauttamisesta, jos liikasuoritus on aiheutunut omasta virheestäsi.
Toisinaan voi käydä niin, että velallinen maksaa perintäyhtiölle saman laskun kahteen kertaan tai muuten ylisuuren maksun. Hyvään perintätapaan kuuluu se, että perintäyhtiö palauttaa saamansa aiheettoman tai ylisuuren maksun velalliselle ilman aiheetonta viivytystä.
Kysymys siitä, saako perintäyhtiö vaatia liikasuorituksen palauttamisesta kuluja riippuu siitä, kenen virheestä liikasuoritus on johtunut. Perintäyhtiö voi vaatia palauttamisesta aiheutuvat kohtuulliset kulut, jos liikasuoritus on johtunut velallisen huolimattomuudesta tai virheestä. Perintäyhtiö ei sen sijaan saa vaatia velalliselta kuluja palauttamisesta aiheutuvasta työstä, jos liikasuoritus on johtunut velkojan tai perintäyhtiön virheestä.
Perintäyhtiö voi jättää liikasuorituksen palauttamatta ja käyttää sen velallisen muiden velkojen maksuun vain silloin, jos velallinen antaa siihen suostumuksensa.
Kyllä. Perintäyhtiöllä on oikeus kohdistaa yrityksesi suoritus haluamallaan tavalla, koska perintälaki ei rajoita suorituksen kohdistamisen järjestystä muissa kuin kuluttajasaatavissa. On siten mahdollista, että perintäyhtiö kohdistaa yrityksesi suorituksen esimerkiksi ensin perintäkuluihin ja vasta sitten korkoihin ja pääomaan.
Sen sijaan kuluttajasaatavissa suorituksen kohdistusjärjestys on lailla rajattu niin, että perintäkuluihin saa kohdistaa suorituksen vasta sen jälkeen, kun saatavan korko ja pääoma ovat tulleet suoritetuiksi.
Rajattua lääkevarastoa ylläpitävän toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmassa on oltava rajattujen lääkevarastojen osalta kuvaus
Toimintayksikköön perustettu rajatun lääkevaraston lääkevalikoima perustuu yksikön lääkehoitosuunnitelmassa määriteltyihin lääkevalmisteisiin. Lääkevarasto ei saa sisältää laskimonsisäisesti (i.v.) annosteltavia lääkevalmisteita eikä antibiootteja, silmätippoja lukuun ottamatta.
Rajatun lääkevaraston lääkevalikoima voi tarvittaessa sisältää lääkkeen, jolle valmistaja on antanut luvan myös laskimon sisäiseen käyttöön. Tällöin rajatusta lääkevarastosta käytettävä lääke on annosteltava muulla tavoin kuin laskimonsisäisesti.
Rajatussa lääkevarastossa voi olla pistettäviä huumausainelääkkeitä, jos ne ovat yksikössä toteutettavaa saattohoitoa varten. Jos pistettäviä huumausainelääkkeitä käytetään muuhun kuin saattohoitoon, täytyy toimintayksiköllä olla sosiaalihuollon luvan lisäksi terveydenhuollon lupa.
Katso ohje: Terveydenhuollon luvan tarve sosiaalihuollon asumisyksikössä (pdf, valvira.fi)
Jos toimintayksikössä toteutetaan saattohoitoa, ja yksiköllä on rajatussa lääkevarastossa siihen liittyviä pistettäviä huumausainelääkkeitä, on lääkehoitosuunnitelmassa hyvä mainita, että pistettävät huumausainelääkkeet ovat saattohoitoa varten.
Lupa rajatun lääkevaraston ylläpitämiseen täytyy olla, vaikka lääkevalikoima koostuisi pelkästään itsehoitolääkkeistä.
Jos toimintayksikössä on vain jodia ja lääkehiiltä, nämä eivät vaadi erillistä rajatun
lääkevaraston lupaa.
Jos toimintayksikössä annetaan vain hyvinvointialueen kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvia maksuttomia rokotuksia, ei välittömänä rokotusreaktiona tulleen anafylaktisen reaktion hoitoon tarkoitettu adrenaliini tarvitse erillistä rajatun lääkevaraston lupaa. Adrenaliinin tulee aina olla rokottajan mukana.
Jos toimintayksikössä annetaan muitakin kuin edellä mainittuja rokotuksia, täytyy yksityisellä palveluntuottajalla olla silloin myös yksityisen terveydenhuollon lupa.
Katso ohje: Terveydenhuollon luvan tarve sosiaalihuollon asumisyksikössä (pdf, valvira.fi)
Happi ei kuulu sosiaalihuollon palveluasumisyksiköiden rajatun lääkevaraston lääkevalikoimaan.
Rajatussa lääkevarastossa ei voi olla muita antibiootteja kuin silmätippoja.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksynyt lääkäri vastaa rajatun lääkevaraston lääkevalikoimasta.
Toimintayksikön terveydenhuollosta vastaava laillistettu lääkäri. Jos vastaavaa lääkäriä ei ole, lääkehoitosuunnitelman hyväksynyt laillistettu lääkäri vastaa siitä, että rajattuun lääkevarastoon tilattavat lääkevalmisteet ovat toimintayksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisia. Edellä mainittu lääkäri tai hänen valtuuttamansa laillistettu lääkäri on velvollinen allekirjoittamaan rajattua lääkevarastoa koskevat lääketilaukset.
Vastuuhenkilön tehtävänä on ennen kaikkea vastata siitä, että lääkkeiden varastoinnissa, säilyttämisessä ja lääkkeiden hävittämisessä noudatetaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia ja määräyksiä.
Rajatun lääkevaraston vastuuhenkilöllä täytyy olla riittävä lääkehoidon osaaminen ja koulutus.
Työnantaja vastaa siitä, että lääkevarastolle nimetty vastuuhenkilö täyttää laissa asetetut vaatimukset ja että hänellä on rajatun lääkevaraston vastuuhenkilön tehtävään riittävä lääkehoidon kokemus.
Rajatulle lääkevarastolle pitää nimetä vastuuhenkilö, joka on säännöllisesti toimintayksikössä paikalla, ja joka on kyseisessä toimintayksikössä työskentelevä lääkäri tai laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Rajattua lääkevarastoa koskevassa hakemuksessa tai ilmoituksessa pitää ilmoittaa muun muassa rajatun lääkevaraston vastuuhenkilön koulutus, kokemus ja tehtävät toimintayksikön asiakkaiden lääkehoidossa.
Toimintayksikössä lääkehoitoa rajatusta lääkevarastosta voivat toteuttaa vain laillistetut tai nimikesuojatut terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilöt, joilla on tarvittava lääkehoidon koulutus ja varmistettu lääkehoidon osaaminen. Lisäksi edellä kuvattua henkilöstöä on oltava riittävästi paikalla kaikkina vuorokauden aikoina.
Lääkehoidon toteuttamisessa rajatusta lääkevarastosta noudatetaan voimassa olevan lainsäädännön periaatteita. Rajattua lääkevarastoa ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisessa akuuttitilanteessa, jossa potilaan hyvä hoito edellyttää tämän siirtämistä terveyskeskus- tai sairaalahoitoon. Hoitoa aloitettaessa lääkärin tai hoidon tarpeen arvioinnin tekevän laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava yksilöllisesti, edellyttääkö potilaan hyvä hoito henkilökohtaista lääkärin tutkimusta tai kontaktia ja onko siirto terveyskeskus- tai sairaalahoitoon tarpeen.
Lääkäri määrää lääkkeen toimintayksikön rajatusta lääkevarastosta yhteydenoton perusteella, jos katsoo saaneensa riittävät tiedot asiakkaasta lääkitystarpeen arvioimiseksi ja että asiakkaan tila on sopiva hoidettavaksi etäyhteyden avulla, eikä asiakkaan hyvä hoito edellytä siirtoa terveyskeskukseen tai sairaalahoitoon. Lääkehoidon toteuttaminen rajattua lääkevarastoa hyödyntäen edellyttää siis lääkärin tekemää hoitopäätöstä ja potilaalle kohdennettua määräystä lääkityksestä, joka koskee lääkevarastossa olevan lääkkeen käyttöä.
Kun kyse on itsehoitolääkkeestä, lääkityksestä annetulla määräyksellä tarkoitetaan, että lääkäri on määritellyt itsehoitolääkkeen toimintayksikön asiakkaalle sopivaksi potilaan tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskevassa tai muussa vastaavassa suunnitelmassa.
Käytännössä lääkehoidon toteuttaa rajatusta lääkevarastosta toimintayksikössä työskentelevä terveydenhuollon ammattihenkilö tai sosiaalihuollon ammattihenkilö, jolla on lääkehoidon toteuttamiseen riittävä koulutus ja osaaminen, joka on varmistettu näytöin ja lääkeluvin. Havaittuaan asiakkaan ennakoimattoman ja äkillisen lääkityshoidon tarpeen hän ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin, terveyskeskuksen tai sairaalan päivystyksen lääkäriin tai muuhun päivystävään lääkäriin asiakaskohtaisen lääkemääräyksen saamiseksi rajatussa lääkevarastossa olevan lääkevalmisteen käyttämiseksi asiakkaan lääkehoidossa.
Rajattua lääkevarastoa voidaan hyödyntää asiakkaan ennakoimattomassa ja äkillisessä lääkitystarvetilanteessa myös silloin, kun asiakkaalla on jo olemassa voimassa oleva lääkärin lääkemääräys sellaiseen lääkevarastossa olevaan lääkevalmisteeseen, joka ei kuulu asiakkaan säännölliseen lääkitykseen. Tällöin lääkehoito aloitetaan ja toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Hoidon aloittaminen lääkevarastoon kuuluvalla lääkevalmisteella edellyttää, että
Rajattua lääkevarastoa saa käyttää vain toimintayksikön asiakkaiden lääkehoitoon. Rajattua lääkevarastoa voidaan hyödyntää asiakkaan ennakoimattomassa ja äkillisessä lääkitystarvetilanteessa.
Lääkehoidon toteuttaminen lääkevarastosta edellyttää voimassa olevaa, lääkehoitoa saavalle asiakkaalle kohdennettua määräystä lääkityksestä. Rajattua lääkevarastoa on käytettävä asiakkaan lääkehoitoon toimintayksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Rajatun lääkevaraston käyttö asiakkaan lääkehoitoon tulee kirjata potilasasiakirjoihin ja toimintayksikön asiakastietojärjestelmään.
Rajatun lääkevaraston käyttö asiakkaan lääkehoitoon pitää kirjata potilasasiakirjoihin ja toimintayksikön asiakastietojärjestelmään. Lääkäri kirjaa antamansa lääkemääräyksen potilasasiakirjoihin. Lääkehoidon toteuttava terveydenhuollon ammattihenkilö kirjaa lääkemääräyksen ja lääkkeen käytön (myös itsehoitolääkkeen) yksikön asiakastietojärjestelmään.
Jos yksikössä työskentelevä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö tekee päätöksen lääkehoidon aloittamisesta asiakkaan voimassa olevan lääkemääräyksen perusteella tai antaa potilaalle lääkärin sopivaksi katsoman itsehoitolääkkeen, aloitettu lääkehoito tulee kirjata toimintayksikön asiakastietojärjestelmään.
Lääkemääräyksen kaksoiskirjaamisella varmistutaan potilaan oikeasta hoidosta. Kirjaukset mahdollistavat myös lääkityspoikkeamien tehokkaan valvonnan. Lääkehoitosuunnitelmaan täytyy sisältyä ohjeet rajatusta lääkevarastosta toteutetun lääkehoidon kirjaamisesta.
Toimintayksikön on pidettävä kirjaa rajattuun lääkevarastoon sisältyvistä PKV-lääkkeistä eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä ja niiden kulutuksesta.
Pakkauskohtaisesta kirjanpidosta on käytävä ilmi:
PKV-lääkkeitä koskevan kirjanpidon tiedot ovat salassa pidettäviä.
Velvoitteesta huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden kulutuksenseurantaan ja kirjanpitoon säädetään huumausaineiden valvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (548/2008).
Kyllä. Yksityisen palveluntuottajan ja hyvinvointialueen on ilmoitettava rajatun lääkevaraston
ylläpitämiseen liittyvistä olennaisista muutoksista ja rajatun lääkevaraston ylläpitämisen lopettamisesta.
Kyllä, rajatun lääkevaraston lupa tulee olla. Rajattua lääkevarastoa koskeva lupa perustuu lääkelakiin.
Ei voi. Sosiaalihuollon palveluasumisyksikön asiakkailla on pääsääntöisesti henkilökohtaisella lääkemääräyksellä hankitut lääkkeet. Jos palveluasumisen yksikössä on käytössä yhteiskäyttöisiä lääkkeitä asiakkaiden akuutteja lääkitystarpeita varten, tulee sosiaalihuollon palveluasumisyksikölle aina hakea lupa rajatun lääkevaraston ylläpitämiseen.
Toimintayksikön terveydenhuollosta vastaava laillistettu lääkäri tai, jos vastaavaa lääkäriä ei ole, lääkehoitosuunnitelman hyväksynyt laillistettu lääkäri vastaa siitä, että rajattuun lääkevarastoon tilattavat lääkevalmisteet ovat toimintayksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisia. Edellä mainittu lääkäri tai hänen valtuuttamansa laillistettu lääkäri on velvollinen allekirjoittamaan rajatun lääkevaraston lääketilaukset.
Lääketilaukseen merkitään valvontaviranomaisen päätöksen diaarinumero, jotta apteekki tai lääkekeskus voi varmistua siitä, että kyseisellä yksiköllä on lupaviranomaisen (aluehallintovirasto tai Valvira) lupa rajatun lääkevaraston ylläpitämiseen. Lääketilaukseen voi myös liittää lupaviranomaisen lupapäätöksen.
Helsingin Puhelinyhdistyksen (HPY) osuustodistuksiin liittyvien talletusten nostoaika on päättynyt vuonna 2016. Et voi siis enää nostaa talletusta aluehallintovirastosta.
Talletusten käsittelyaika on aina yksilöllinen. Joissakin tapauksissa pyydämme lisäselvitystä, jolloin käsittelyaika pitenee. Tästä syystä on tärkeää, että toimitat kaikki tarvittavat asiakirjat meille jo talletushakemuksen yhteydessä.
Jos talletukselle on kertynyt korkoa, se kuuluu pääsääntöisesti sille, joka on oikeutettu talletukseen. Maksamme korot talletuksen ulosmaksun yhteydessä.
Et voi tehdä talletusta vain estääksesi koron kertymisen. Talletukselle pitää olla jokin muu peruste, esimerkiksi tuomioistuimen ratkaisu.
Talletuksen tekeminen maksaa 210 euroa, mutta talletuksen nostaminen on aina maksutonta.
Valtion tilinpitäjäpankki haluaa varmistua siitä, ettei aluehallintoviraston kautta kulje rahanpesuun tarkoitettua rahaa. Siksi kysymme tallettajalta rahojen alkuperää ja tallettajan henkilötunnusta. Pankki siirtää talletettaviksi tarkoitetut varat tilille, kun on saanut tiedot rahojen alkuperästä.
Talletus on kaksiosainen. Sen lisäksi, että varat talletetaan aluehallintoviraston tilille, toimita aluehallintovirastoon myös talletushakemus. Tee talletushakemus sähköisesti verkkoasioinnissa tai talletuslomakkeella. Voit tehdä hakemuksen myös vapaamuotoisesti. Hakemuksesta täytyy kuitenkin käydä ilmi lomakkeessa kysytyt tiedot.
Voit hakea tupakkatuotteiden myyntilupaa myyntipaikan sijaintikunnalta tai liikennevälineissä tapahtuvaan myyntiin omalta kotikunnaltasi. Ole yhteydessä luvan myöntävään kuntaan myyntiluvan käsittelyä koskevien kysymysten osalta.
Voit tehdä myyntilupahakemuksen joko sähköisesti tai kirjallisella hakemuksella. Löydät hakemukset täyttöohjeineen Valviran sivuilta.
Olemme koonneet aviavustukset.fi-sivustolle tietoa ja ohjeita opetus- ja kulttuuritoimen valtionavustuksista. Löydät sivustolta muun muassa hakuohjeet ja hakuajat, lomakkeet sekä yhteystiedot.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille luvassa asetetut vaatimukset. Hoivakotien palveluntuottajilta odotetaan omavalvontaa, mikä on valvonnan ensisijainen muoto. Omavalvontasuunnitelman on oltava julkisesti nähtävänä ja sitä on seurattava. Vanhusten hoivapalvelua valvovat lisäksi kunnat, aluehallintovirastot ja Valvira.
Hyvinvointialue on vastuussa palvelun järjestämisestä ja sillä on velvollisuus valvoa sekä hankkimiaan palveluja että omaa toimintaansa.
Me aluehallintovirastossa valvomme hyvinvointialueiden palvelujen järjestämistä sekä muiden julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaa.
Valvira valvoo merkitykseltään suuria, periaatteellisia tai laajoja tapauksia. Siirrämme tapauksen käsittelyn tarvittaessa Valviralle sovitun työnjaon mukaisesti.
Ylimmät laillisuusvalvojat ovat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Kun kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty, viranomaispäätöksistä voi valittaa EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen.
Hyvinvointialueet vastaavat vanhuspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi hyvinvointialueet vastaavat itse tuottamiensa tai sopimuksella muilta palvelujen tuottajilta hankkimiensa palvelujen valvonnasta.
Hyvinvointialueen pitää aina ilmoittaa alueensa aluehallintovirastoon ilmi tulleista puutteista ja epäkohdista. Hyvinvointialueella on myös velvollisuus ohjata ja neuvoa palveluntuottajia ja pyrkiä sitä kautta saamaan mahdolliset puutteet korjatuksi. Tiettyjä lain edellyttämiä valvontatoimenpiteitä, kuten toiminnan keskeyttämisen, voivat tehdä vain aluehallintovirasto tai Valvira. Näistä toimista on säädetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa.
Kun hyvinvointialue hankkii palveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta, hyvinvointialueen on varmistuttava siitä, että palvelujen hankkimiselle on lainmukaiset perusteet ja palveluntuottajat täyttävät niille laissa asetetut vaatimukset.
Hyvinvointialueella on myös yksityisen hoivapalvelun toimintayksikön sijaintiin perustuva valvontavastuu riippumatta siitä, hankkiiko hyvinvointialue itse kyseisestä toimintayksiköstä palveluja vai ei. Hyvinvointialue ohjaa ja valvoo alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja. Hyvinvointialue on näin ollen valvontaviranomainen, jolla on mahdollisuus tarkastaa palvelutuottajan toimintayksikkö silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Se voi olla esimerkiksi kirjallisesti tai suullisesti saatu ilmoitus epäkohdasta. Hyvinvointialue voi tehdä tarkastuksia myös ennalta ilmoittamatta.
Me aluehallintovirastossa hoidamme sosiaalihuollon valvontaa alueillamme. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa meitä meille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Ohjauksen tavoitteena on yhdenmukaistaa aluehallintovirastojen toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä.
Yksittäisten valvonta-asioiden osalta toimivalta kuuluu Valviralle, kun kyse on periaatteellisesti tärkeästä ja laajakantoisesta asiasta tai kun asia koskee usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa Valvira hoitaa tapaukset, joissa joudutaan puuttumaan henkilön ammatinharjoittamisoikeuteen. Valvira tutkii myös tapaukset, joissa hoidon tai sen laiminlyömisen epäillään aiheuttaneen henkilön kuoleman tai vaikean vammautumisen. Joissain tapauksissa asia voidaan siirtää Valviran hoidettavaksi myös sen vuoksi, että olemme esteellinen selvittämään alueellamme tapahtunutta valvonta-asiaa.
Hyvinvointialueilla on vanhusten hoivapalvelujen järjestämisvastuu sekä ensisijainen valvontavastuu. Ne voivat tuottaa palvelut itse tai antaa sopimuksella palvelut tuotettavaksi yksityisen yrityksen tai kolmannen sektorin palvelutarjoajalle. Molemmissa tapauksissa valvomme hyvinvointialueiden toimintaa.
Meidän velvollisuutemme on valvoa vanhusten hoivapalvelujen tuottajien toimintaa, jos hyvinvointialueen valvonta ei riitä. Jos katsomme tarpeelliseksi tai jos tapaus on valtakunnallinen, voimme siirtää tapauksen valvonnan Valviralle.
Toteutamme suunnitelmallista valvontaa yhdessä Valviran kanssa laatimamme sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman ja siihen liittyvien alueellisten toimeenpanosuunnitelmien mukaisesti.
Valvonta perustuu hyvinvointialueilta ja sosiaalihuollon toimintayksiköistä kerättyihin tietoihin. Voimme hyödyntää valvonnassa myös esimerkiksi Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdessä tekemiä selvityksiä. Suunnitelmissa huomioidaan alueelliset erityispiirteet, kuten yksittäiset hoitolaitokset.
Ohjaamme hyvinvointialueita niiden valvontavastuissa muun muassa ohjauskirjeillä, keskusteluilla, ohjaus- ja arviointikäynneillä ja sovituilla tarkastuskäynneillä hoivakoteihin. Teemme tarkastuskäyntejä myös ennalta ilmoittamatta. Teemme tarkastuskäyntejä muun muassa saatujen ilmoitusten perusteella.
Valvomme yksityisiä ja hyvinvointialueen omia hoitolaitoksia samalla tavalla, mutta ensisijainen valvontavastuu on kuitenkin hyvinvointialueella. Lupakäytäntö yksityisen ja hyvinvointialueen oman hoitolaitoksen välillä on erilainen. Yksityisen palvelutoiminnan osalta toimimme lupaviranomaisena. Hyvinvointialueiden yksiköt taas eivät tarvitse lupaa toiminnan aloittamiseksi.
Vuonna 2021 tyypillisiä syitä vanhusten hoivapalveluja koskevissa kantelu- ja valvonta-asioissa olivat:
Tietopalvelussamme voi olla ajoittaista ruuhkaa, joka johtuu pyyntöjen suuresta määrästä, niiden laajuudesta tai vastaavasta syystä. Asiakirja- ja tietopyynnöt pyritään hoitamaan mahdollisimman nopeasti, julkisten tietojen osalta joka tapauksessa viimeistään kahden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä.
Jos asian käsittely vaatii erityistoimenpiteitä tai tavanomaista suuremman työmäärän pyydettyjen asiakirjojen suuren lukumäärän, salassa pidettävien tietojen peittämisen tai muun näihin rinnastettavan syyn takia, tieto julkisesta asiakirjasta annetaan viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.
Meillä on erikseen säädetyissä tapauksissa oikeus periä maksu sen kuluneen työajan perusteella, joka käytetään tietojen esille hakemiseen ja salassa pidettävien tietojen peittämiseen ennen asiakirjojen luovuttamista. Asiakkaalle ilmoitetaan hinta-arvio etukäteen, jos pyynnön toteuttamisesta voidaan periä maksu.
Median osalta tavoitteena on, että toimittajien kysymyksiin vastaavat ne virkamiehet, jotka parhaiten tietävät vastauksen. Mediakohu aiheuttaa usein vastuuvirkamiehille kuormitustilanteen, jolloin heidän on priorisoitava valvontaan liittyvät työtehtävänsä ohi tiedotusvelvollisuuden.
Tarkastuskäynneillä on yleensä mukana valtion valvontaviranomaisen lisäksi myös hyvinvointialueen valvonnan henkilökuntaa.
Vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Jos palveluja tuottaa yksityinen toimija, hyvinvointialueen täytyy sopia lääkäripalvelujen järjestämisestä palveluntuottajan kanssa.
Lääkäripalvelujen järjestäminen palveluasumisen yksiköihin arvioidaan aina asiakkaiden tarpeiden perusteella. Lääkäripalvelujen täytyy olla saatavilla, kun asiakas niitä tarvitsee. Pelkästään etäkonsultaationa tuotettu lääkäripalvelu ei ole potilaan oikeuksien näkökulmasta riittävää.
Maahanmuuttovirasto Migri on koonnut verkkosivuilleen ohjeita Ukrainasta paenneille ja heitä auttaville ihmisille.
Ohjeita Ukrainasta paenneille ja heitä auttaville (migri.fi)
Rajavartiolaitoksen verkkosivuilla on tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista rajanylitysliikenteeseen sekä Rajavartiolaitoksen ohjeita ja yhteystietoja.
Ukrainan sodan vaikutukset maahantuloon (raja.fi)
Punaisen Ristin ohjeet avuntarjoajille (punainenristi.fi)
THL on julkaissut terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetun suosituksen Ukrainasta saapuneiden henkilöiden infektioiden torjuntaan ja rokotuksiin.
Ukrainasta saapuneiden henkilöiden infektiotautien ehkäisy ja rokotukset (thl.fi)
Ukrainasta saapuvien henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden järjestämisestä voi lukea sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfosta. Siinä on kuvattu myös näiden palveluiden järjestämisen säädöspohja ja järjestämisvastuut.
Kuntainfo: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Ukrainasta tulleille henkilöille (stm.fi)
Valtioneuvoston kanslian sivu Ukrainaan liittyvistä asioista:
Säteilyturvakeskuksen sivu Ukrainan säteilytilanteesta:
Yleistä tietoa väestönsuojelusta:
Aluehallintovirastojen varautumisen tehtävät ovat:
Viranomaisten johtaessa turvallisuuteen liittyviä tilanteita alueella aluehallintoviraston tehtävänä on:
Aluehallintovirastot valvovat myös terveydenhuollon alueellista varautumista suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin.
Tehtävänsä mukaisesti aluehallintovirastot ylläpitävät alueilla erilaisia yhteistyöverkostoja. Yksi tärkeimmistä on alueellinen valmiustoimikunta, jossa alueen keskeiset viranomaiset jakavat ajankohtaista tilannekuvaa keskenään.
Aluehallintovirastot ovat perustaneet valmiustoimikunnat varautumisen tehtävien toteuttamiseksi. Valmiustoimikunta on yhteensovittamiselin, sillä ei ole operatiivista tehtävää. Jäseniksi on kutsuttu keskeisiä yhteistoimintatahojen edustajia kunkin aluehallintoviraston alueellisen tarpeen mukaisesti. Jäseniä ovat esimerkiksi kunnat, Ely-keskukset, pelastustoimi, maanpuolustusalue ja maakuntien liitto.
Valmiustoimikuntien tehtävänä on:
Aluehallintovirastot järjestävät yhteistyössä puolustusvoimien kanssa säännöllisesti alueellisia maanpuolustuskursseja, joilla yhteiskunnan varautumista käsitellään eri teemojen kautta. Kursseille valitaan henkilöitä, jotka ovat johtavassa asemassa tai toimivat varautumisen keskeisissä tehtävissä kunnassa tai sen liikelaitoksissa, yrityksissä tai järjestöissä. Aluehallintovirastot järjestävät myös säännöllisiä valmiusharjoituksia eri puolella Suomea. Niissä keskitytään yhteistyötä kehittäviin teemoihin, esimerkiksi väestönsuojeluun.
Kurssien ja harjoitusten yhteydessä käydään läpi kuntien omaa valmiussuunnittelua ja sen ajantasaisuutta. Enenevässä määrin lisätään myös alueellisen huoltovarmuuden tilannetietoisuutta osana varautumista. Samalla aluehallintovirastot sovittavat yhteen alueen tarpeista johtuvia välttämättömiä toimintoja, arvoketjuja ja palveluita kansalaisten elinmahdollisuuksien ja yritysten toimintaedellytysten takaamiseksi.
Aluehallintovirastot ovat vuosien varrella rakentaneet omilla alueillaan toimivat yhteistyöverkostot, jotka omalta osaltaan muodostavat vahvan varautumisen pohjarakenteen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ukrainan kriisin kaltaisessa häiriötilanteessa aluehallintovirastojen kokoamien verkostojen toiminta tiivistyy ja tehostuu. Aluehallintovirastot ovat kuntien tukena, ohjaavat ja neuvovat. Aluehallintovirastot järjestävät esimerkiksi kuntajohtajille suunnattuja informaatiotilaisuuksia tai pyytävät kuntia tarkastamaan varautumis- ja valmiussuunnitelmansa.
Pitkäkestoisessa kriisissä alueellisen varautumisen yhteensovittamisen rooli korostuu. Aluehallintovirastot tukevat toimivaltaisia viranomaisia ja tarvittaessa sovittavat yhteen niiden keskinäistä toimintaa. Todennäköisimmin konkretisoituva varautumista vaativa aluehallintovirastojen tehtävä on sotaa pakenevien tai muiden maahantulijoiden Suomeen saapumisen ennakointi. Mahdollinen pakolaistilanne näkyy myös maahanmuuttoviraston (Migri), ELY-keskusten, kuntien, SPR:n ja kansalaisten toiminnassa ja vaatii siten toiminnan yhteensovittamista.
Häiriötilanteet vaikuttavat yleensä myös aluehallintovirastojen omien perustehtävien hoitamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa ohjauksen ja neuvonnan kysyntä kasvaa uusissa tilanteissa. Tilanteet saattavat lisätä myös erilaisten palveluiden tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvien olosuhteiden valvonnan tarvetta. Pidemmällä aikavälillä korostuu henkisen kriisinkestävyyden tuki.
Aluehallintovirasto on ohjaava viranomainen, jos elintarvikkeiden ja niiden alkutuotannon suojaamistoimenpiteitä esimerkiksi säteilyvaaratilanteessa joudutaan aktivoimaan. Virastot varautuvat myös eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseen, jos eläinten hoidon epäillään heikentyvän esimerkiksi rehujen saannin tai muiden syiden vuoksi. Erillinen kokonaisuutensa ovat kauttakulkuliikenteen tai pakolaisten mukanaan tuomat lemmikit. Ukraina on rabiesaluetta ja kansanterveysriski muodostuu myös ekinokokki-loisista. Aluehallintovirastot valvovat tilannetta.
Jos et ole varma, tarvitsetko lupaa tai mille viranomaiselle sinun tulisi lähettää hakemuksesi, ota yhteyttä ELY-keskukseen tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Nämä valvontaviranomaiset antavat asiaan liittyvää neuvontaa ja tarvittaessa lausunnon luvan tarpeesta. Me aluehallintovirastossa emme voi ottaa kantaa siihen, tarvitseeko hankkeesi lupaa vai ei.
Vesijättö on entistä vesialuetta, joka on pysyvästi muuttunut maa-alueeksi vedenpinnan laskun, liettymisen, umpeen kasvamisen tai maanpinnan kohoamisen seurauksena. Kiinteistön edustalle muodostuu näin vesijättökaistale, joka ei yleensä kuulu kiinteistöön vaan viereisen vesialueen omistajalle.
Vesialue kuuluu usein kylän yhteisen vesialueen osakaskunnalle. Jos vesijättö haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä tai vesijättö on vähäinen, siihen rajoittuvan kiinteistön omistaja voi useimmiten lunastaa sen itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta kiinteistötoimitusta eli vesijätön lunastamista. Toimituksessa ratkaistaan lunastamisen edellytykset, lunastettava alue sekä lunastamisen vuoksi vesijätön omistajalle maksettavaksi tulevat korvaukset.
Hae kiinteistötoimitusta eli vesijätön lunastamista Maanmittauslaitoksesta
Kiinteistöllä voi olla osuuksia yhteisiin alueisiin eli niin kutsuttuja yhteisalueosuuksia. Kiinteistöllä on siis osakkuus kahden tai useamman kiinteistön tarpeita varten muodostettuihin yhteisiin alueisiin. Kiinteistöjen osuudet yhteiseen alueeseen voivat olla erisuuruiset. Yhteiset alueet ovat esimerkiksi yhteisiä vesialueita tai yhteisiä maa-alueita, kuten venevalkama tai soranottopaikka. Kiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin ilmenevät kiinteistörekisteriotteesta.
Rekisteröintivelvollisuutta ei ole, jos toimintasi on satunnaista ja et markkinoi välitystoimintaasi. Saat kuitenkin markkinoida välityskohteita.
Voit hakea vahingonkorvausta tai välityspalkkion alentamista kuluttajariitalautakunnalta tai käräjäoikeudelta.
Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksen, mutta se voi jättää asian käsittelemättä, jos et ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan selvittääksesi asiaa.
Voimme antaa välitysliikkeelle varoituksen, jos se ei noudata lakia. Jos laiminlyönnit ovat vakavia tai jos ne annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta toistuvat, voimme kieltää osaksi tai kokonaan välitysliikkeen toiminnan enintään 6 kk:n määräajaksi.
