Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
.jpg/bd65b34b-717b-049c-80ba-16915e60a25d?t=1664887687715)
Aluehallintoviraston tehtävät varhaiskasvatuksessa ovat
Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia valvoo työsuojelun vastuualue.
Lue lisää työsuojelun vastuualueesta
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä avoin varhaiskasvatustoiminta.
Esiopetuksen lisäksi lapsi voi osallistua täydentävään varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatusta ohjaa varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatuksen sisältöä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
Lisätietoa löydät Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta:
Ennen kuin lapsen oppivelvollisuus alkaa, hänellä on oikeus saada (laissa mainitut edellytykset huomioiden) varhaiskasvatusta, joka täydentää varhaiskasvatusta tai esiopetusta.
Varhaiskasvatuslaki 12 §
Lisää tietoa löydät myös OKM:n sivuilta: https://okm.fi/varhaiskasvatus-ukk
Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kuntalaisten tarpeet edellyttävät.
Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää varhaiskasvatusta itse tai hankkia palveluja toiselta palveluntuottajalta. Palvelujen hankkimiseen voidaan käyttää palveluseteliä.
Yksityisen palveluntuottajan on haettava lupaa ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista aluehallintovirastosta.
Päiväkodeissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja, lastenhoitajia, erityisopettajia ja päiväkodin johtajia.
Lisäksi päiväkodeissa työskentelee muuta henkilöstöä, joiden tehtävänimikkeistä tai kelpoisuuksista ei säädetä laissa. Tällaisia ovat esimerkiksi avustajat ja keittiöhenkilöstö. Myös perhepäivähoitaja on laissa määritelty tehtävänimike.
Lue lisää varhaiskasvatuslaissa säädetyistä varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuuksista, Varhaiskasvatuslaki 6 luku.
Lue lisää aiheesta valtioneuvoston asetuksessa säädetystä päiväkodin ja perhepäivähoitokodin mitoituksesta, Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta.
Päiväkodissa on henkilöstöä kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä. Heillä on varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin tai varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus.
Kun huomioidaan lasten ikä ja se aika, jonka he ovat varhaiskasvatuksessa, yhdellä työntekijällä voi olla vastuullaan lapsia seuraavasti:
7 yli 3-vuotiasta yli 5 tuntia päivässä TAI
13 yli 3-vuotiasta enintään 5 tuntia päivässä TAI
4 alle 3-vuotiasta.
Jos ryhmässä on sekä yli että alle 3-vuotiaita lapsia, se huomioidaan henkilöstön määrässä.
Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa paikalla se määrä lapsia, joka vastaa enintään kolmea varhaiskasvatuksen kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä.
Esimerkiksi: Jos kaikki lapset ovat alle 3-vuotiaita, heitä voi olla yhtä aikaa paikalla 12 (katso kohta henkilöstömitoitus).
Kun lapsi on päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, hänelle pitää laatia henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen kirjataan, miten lapsen kasvatus, opetus ja hoito toteutetaan.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan pitää kirjata tavoitteet siitä, miten lapsen varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, joilla tavoitteet toteutetaan. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tuen tarve ja tukitoimenpiteet.
Henkilöstö laatii varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt. Päiväkodeissa laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon, kun varhaiskasvatussuunnitelmaa laaditaan.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma pitää tarkistaa vähintään kerran vuodessa: Lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta täytyy arvioida. Lisäksi pitää arvioida, miten varhaiskasvatussuunnitelma toteutuu. Jos lapsen tarpeet edellyttävät, pitää tarkistus tehdä useammin.
Oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen säädetään varhaiskasvatuslain luvussa 3 a.
Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä tukea osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa viivytyksettä tuen tarpeen ilmettyä. Lapsen etu pitää ensisijaisesti huomioida, kun varhaiskasvatusta suunnitellaan, järjestetään tai tuotetaan ja siitä päätetään.
Lapselle annettava tuki voi sisältää lapsen tarvitsemia pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia toimenpiteitä. Lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja toteutumista on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tai tuen tarpeen muuttuessa. Lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä tuen vaikuttavuuden arviointi kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Tehostetusta ja erityisestä tuesta on tehtävä hallintopäätös viipymättä. Päätöksessä on mainittava tuen muodot, varhaiskasvatuksen järjestämispaikka ja mukaiset tukipalvelut.
Päätöksen tekee varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa oleva kunta. Jos kyseessä on yksityisen palveluntuottajan järjestämä varhaiskasvatus, päätöksen tekee palveluntuottajan esityksestä varhaiskasvatuksen toimipaikan sijaintikunta.
Lisätietoa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen sivuilta:
Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan täytyy arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjestää varhaiskasvatuksen kansallisia ulkoisia arviointeja. Karvi myös tukee varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja yksityisiä toimijoita lakisääteisessä itsearvioinnissa.
Varhaiskasvatuksen laatuun tai kohteluun tyytymättömällä lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla on oikeus tehdä muistutus toiminnasta. Muistutus tehdään vastaavalle päiväkodin johtajalle, toimipaikan vastuuhenkilölle tai varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle.
Kunnan täytyy järjestää varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa on tarvetta. Kunnan pitää huolehtia siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta äidinkielellään suomeksi, ruotsiksi, inarinsaameksi, koltansaameksi tai pohjoissaameksi.
Kaksikielisessä kunnassa tai kuntayhtymässä varhaiskasvatus järjestetään molemmilla kielillä siten, että palvelunkäyttäjä saa valita, haluaako hän varhaiskasvatusta suomeksi vai ruotsiksi.
Päiväkotien, perhepäivähoidon ja avointen varhaiskasvatuspalvelujen täytyy olla kehittäviä, oppimista edistäviä sekä terveellisiä ja turvallisia. Myös lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset täytyy ottaa palveluissa huomioon.
Varhaiskasvatuksessa laaditaan turvallisuussuunnitelma sekä palo- ja pelastussuunnitelma.
Lisätietoa turvallisuudesta sivuillamme.
Lisätietoa turvallisuudesta löytyy myös Opetushallituksen sivuilla.
Kun lapsi on päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, hänelle pitää tarjota sellaista ruokaa, joka täyttää hänen ravitsemustarpeensa ja on terveellistä ja tarpeellista. Ruokailu täytyy järjestää ohjatusti kaikille paikalla oleville lapsille.
Lisää tietoa löydät julkaisusta Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus.
Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus
Leikki-ikäisten ravitsemissuosituksista löydät tietoa THL:n sivuilta.
Katsomuskasvatus on osa yleissivistävää varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogista toimintaa. Katsomuskasvatuksen tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehittymistä. Katsomustietoisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan erilaisia katsomuksellisia ja kulttuurisia perinteitä, identiteettejä, uskomuksia ja arvoja. Lisäksi niitä opitaan tarkastelemaan yhdessä.
Varhaiskasvatuksen valvonnassa käytetään entistä enemmän ennakoivia menetelmiä ja valvonnan asiakaskeskeisyyttä vahvistetaan. Varhaiskasvatuslaissa määriteltyjen valvontaviranomaisten on ensisijaisesti annettava ohjausta ja neuvontaa varhaiskasvatuksen järjestäjälle. Monipuolisen ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on säädösten mukainen sekä laadukas varhaiskasvatus. Tavoitteena on myös varhaiskasvatusta koskevien muistutusten ja kantelujen määrän väheneminen.
Aluehallintovirastossa valvomme varhaiskasvatuksen laatua ja toteutumista valvontaohjelman mukaisesti sekä epäkohtailmoituksiin perustuen.
Jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja on tyytymätön varhaiskasvatuksen laatuun tai siihen liittyvään kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus. Se tehdään toiminnasta vastaavalle päiväkodin johtajalle, toimipaikan vastuuhenkilölle tai varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle. Muistutus täytyy tehdä yleensä kirjallisesti. Se pitää kirjata ja käsitellä asianmukaisesti, ja siihen täytyy antaa kirjallinen vastaus kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se on tehty. Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Kantelu on valvontaviranomaiselle, kuten aluehallintovirastolle, tehty ilmoitus epäillystä virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä.
Enemmän tietoa kantelun tekemisestä löydät täältä:
Kun varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi, lastenhoitaja, erityisopettaja tai perhepäivähoitaja on työ- tai virkasuhteessa ja huomaa tehtävissään epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan siitä, että lapsen varhaiskasvatusta ei voida toteuttaa laissa säädetyn mukaisesti, hänen pitää ilmoittaa asiasta heti viipymättä päiväkodin johtajalle tai perhepäivähoidon ohjaajalle kirjallisesti.
Enemmän tietoa ilmoitusvelvollisuudesta löydät OKM:n sivuilta:
Järjestämme varhaiskasvatuksen henkilöstölle lyhytkestoista täydennyskoulutusta.
Täydennyskoulutustemme sisällöt liittyvät varhaiskasvatuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Koulutustarjonta perustuu valtakunnallisiin sekä alueellisiin tarpeisiin ja teemat vaihtelevat vuosittain.
Koulutuksemme ovat maksuttomia. Koulutuksia järjestetään ympäri vuoden ja ilmoitamme niistä verkkosivuillamme.
Kunnan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa järjestämän varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetään asiakasmaksulaissa.
Maksun suuruuteen vaikuttavat perheen koko, tulot ja se, onko lapsi varhaiskasvatuksessa kokoaikaisesti vai osa-aikaisesti.
Ostopalveluna järjestettävästä varhaiskasvatuksesta maksu peritään kuten kunnan itse järjestämästä varhaiskasvatuksesta.
Palvelusetelillä järjestettävästä varhaiskasvatuksesta kunta ei peri maksua. Kunta määrittää palvelusetelin arvon palvelusetelistä annetun lain perusteella ja maksun perii yksityinen päiväkoti.
Jos sinulla on epäselvyyttä lapsesi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista, ota yhteyttä oman kuntasi varhaiskasvatukseen tai kunnan sosiaaliasiavastaavaan.
Varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutukseen, liikkumiseen ja erilaisiin kehittämishankkeisiin haetaan avustuksia Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön aikataulujen mukaisesti suoraan heidän verkkosivuiltaan.
