Eläin on arvokkaampi kuin ihminen?

Eläimen ja ihmisen, varsinkin työntekijän, arvo näyttäytyy erikoiselta tutkittaessa viimeaikaisia oikeuden ratkaisuja. Huomattavan usein tulee vastaan ratkaisuja, joissa työntekijöiden turvallisuuden laiminlyönneistä langetetut tuomiot ovat vaatimattomia. Eläinten turvallisuudesta vastaava taho taas on tuomittu merkittävään sakkoon tai jopa vankeuteen laiminlyönneistään. Niin ikään laiminlyönnit liikenteessä näyttävät olevan merkittävämpiä kuin laiminlyönnit työturvallisuudessa.

Esimerkiksi työntekijän kuolemaan johtaneesta laiminlyönnistä tuomittiin työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta 40 päiväsakkoa. Mutta koiria ilman tarpeellista hoitoa ja ravintoa kuljettaneen auton kuljettajalle määrättiin koirien kuoleman aiheuttaneesta törkeästä eläinsuojelurikoksesta vuosi ehdollista vankeutta. Reipasta ylinopeutta autiolla peltosuoralla kaahannut urheilija puolestaan tuomittiin sataan päiväsakkoon törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vaikka itse tapahtumassa kukaan ei varsinaisesti vaarantunut saatikka menettänyt terveyttä tai henkeään.

Työnantajalla vastuu työntekijöiden turvallisuudesta

Työntekijöiden turvallisuudesta vastuu on määrätty työnantajalle. Vastuu kohdentuu direktio-oikeuden mukaisesti eli se, joka päättää tekemisestä ja turvajärjestelyistä kantaa myös vastuun. On toki totta, ettei koira voi valita, lähteekö se autosta pois vai ei, mutta työntekijällä on käytännössä sama tilanne. Kynnys kieltäytyä työtehtävistä puuttuvien suojalaitteiden tai kelvottomien olosuhteiden takia on työpaikan menettämisen tai esihenkilöiden epäsuosioon joutumisen pelon vuoksi liian korkea. Samanaikaisesti työnantajan laiminlyönnillä saama taloudellinen hyöty voi olla kymmeniä tuhansia euroja, enemmänkin. Laiminlyönteihin tulisi reagoida oikein mitoitetuin seuraamuksin.

Työsuojelurikosten ja työturvallisuuteen liittyvien laiminlyöntien yhteydessä on usein mahdollisuus tuomita yhteisösakko eli käytännössä siis tuomita taloudellinen seuraamus myös yritykselle, eikä vain vastuuhenkilöille. Liian usein näkee tuomioita, joissa tuomittu yhteisösakko on mitätön verrattuna saavutettuun hyötyyn, taloudelliseen kantokykyyn sekä työntekijöille aiheutettuun tosiasialliseen vaaraan.

Toistuvista laiminlyönneistä kielto toimia työnantajana?

Työturvallisuussäädösten laiminlyönti tuottaa useimmiten merkittävää taloudellista hyötyä ja vaarantaa terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun. Eläinten suojelun laiminlyönneistä tuomitaan usein eläintenpitokieltoja, mutta työturvallisuuden laiminlyönneistä liiketoimintakieltoja ei koskaan. Tulisiko lainsäädäntöön määritellä kielto harjoittaa liiketoimintaa tai toimia työnantajana, jos laiminlyönnit ovat toistuvia ja ne jatkuvat asiaa valvovan viranomaisen ohjauksesta huolimatta?

Markku Rautio

Kirjoittaja on Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja ja työneuvoston työsuojelukysymyksiin perehtynyt jäsen.

Teksti on julkaistu Savon Sanomien mielipidekirjoituspalstalla 26.11.2023.