Töissä meillä

Maamme kuudessa aluehallintovirastossa usean alan asiantuntijat tekevät työtä ihmisten ja alueiden parhaaksi. Lue lisää tehtävistämme: Tietoa meistä.

Meitä avilaisia on noin 1 300 ympäri maan. Meillä on useimmiten korkeakoulututkinto esimerkiksi hallinto-, oikeus-, lääke- tai yhteiskuntatieteen alalta. Joukossamme on myös opetuksen, terveydenhuollon ja kaupallisen alan asiantuntijoita.

Tehtävänimikkeitämme ovat esimerkiksi suunnittelija, aluehallintoylilääkäri, työsuojeluinsinööri, ympäristöneuvos ja lakimies. Ylitarkastaja- ja tarkastajanimikkeellä aluehallintovirastossa työskennellään useilla vastuualueilla. Voit olla esimerkiksi sosiaalihuollon, opetustoimen, terveydenhuollon, pelastuksen tai työsuojelun ylitarkastaja.

Tutustu työntekijätarinoihimme

Laaja kokemus hyödyksi alkoholiylitarkastajalle

Aili Forstén.

Aili Forstén työskentelee alkoholiylitarkastajana Lounais-Suomen aluehallintovirastossa Turussa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri, ja lisäksi hänellä on tradenomin tutkinto taloushallinnosta.

– Olen rakentanut koulutukseni tarkoituksella monipuolista osaamista tukevaksi, sillä näin se antaa minulle muutosvalmiutta ja kehittymiskykyä alati muuttuvassa työelämässä, Aili kertoo.

Aluehallintovirastoon Aili tuli Verohallinnosta, jossa hän toimi harmaan talouden verotarkastajana. Virkamiesuransa hän aloitti Suomen Pietarin pääkonsulaatin viisumiosastolta, missä oli hyötyä venäjän kielen ja kulttuurin sivuaineopinnoista. Sen jälkeen työt veivät Keskusrikospoliisiin ja Tulliin eri tehtäviin. Keskusrikospoliisissa Aili vastasi Tullin alueellisena yhdyshenkilönä läntisen alueen rikostorjunnallisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja kehittämisestä Poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa.

– Alkoholiylitarkastajan tehtävään hakeutuminen aluehallintovirastoon tuntui kovin luontevalta. Halusin laajentaa omaa näkökulmaani ja osaamistani virkamiehenä. Iso merkitys oli myös sillä, että tehtävänkuvaani kuuluu lupahallinnon lisäksi konkreettinen kenttävalvonta ja laaja viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö.

Hyvällä viranomaisyhteistyöllä turvataan hyvinvointia

Aili sanoo olevansa onnekkaassa asemassa, että on pitkään saanut tehdä merkityksellistä työtä yhteiskunnan näköalapaikoilla ja yhteiskunnan hyväksi. Se pätee myös nykyisiin tehtäviin.

– Alkoholilaki edellyttää hyvää vuorovaikutusta ja viranomaisyhteistyötä, jolla turvataan hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Pääsen tekemään yhteistyöstä muun muassa poliisin, Verohallinnon, ulosottoviraston, ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoiden ja kuntien terveydensuojelu- ja elintarvikeviranomaisten kanssa.

Alkoholihallinnossa tehdään myös paljon yhteistyötä elinkeinon eli alkoholin vähittäismyyntiä tekevien tahojen ja ravintoloitsijoiden kanssa.

Tulevaisuus haastaa kehittymään

Aili kertoo, että parasta hänen työssäni on monipuolisuus, mutta myös se, että hän on työtehtävissäni tutustunut ja ystävystynyt hienoihin ihmisiin.

– Yhä edelleen saan ilokseni huomata lähes päivittäin kuinka paljon ympärilläni ja verkostoissani työskentelee eri ikäisiä ammattilaisia, jotka inspiroivat ja motivoivat minua asiantuntemuksellaan ja osaamisellaan.

Osaamisen kasvattaminen on Ailille kiinnostavaa ja motivoivaa. Hän suorittaa töiden ohella Itä-Suomen avoimessa yliopistossa johtamisen aineopintokokonaisuutta.

– Minua on alkanut kiinnostaa ihmisten ja asioiden johtaminen eri näkökulmista ja myös se, kuinka toimintaa suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan tavoitteellisesti yhteistyössä työyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa. Uuden oppiminen ja muutokseen mukautuminen on jo nyt ja myös tulevaisuudessa mielestäni yksi tärkeimmistä työelämätaidoista.


Lue lisää Lounais-Suomen aluehallintovirastosta

Työ eläinten parhaaksi palkitsee joka päivä

Ulla Rikula.

Ulla Rikula työskentelee Lapin aluehallintovirastossa läänineläinlääkärinä. Hän aloitti työnsä Rovaniemellä marraskuussa 2018.

Tohtoriksi väitelleellä Ullalla on laaja kokemus erilaisista koulutusta vastaavista työtehtävistä. Ennen nykyistä työtä häntä toimi 25 vuotta asiantuntija- ja esimiestehtävissä mm. kalatautien, eläinrokotteiden, märehtijöiden ja lopuksi sorkkaeläinten virustautien parissa, kunnes siirtyi nykyiseen työhönsä läänineläinlääkäriksi.

– Olen ollut valtiolla eri tehtävissä vuodesta 1987 alkaen ensin Kuopiossa ja sitten Helsingissä. Organisaation nimet ehtivät vaihtua Valtion eläinlääketieteellisestä laitoksesta Elintarviketurvallisuusvirastoon. Ja nyt tuoreimpana on aluehallintovirasto.

Näköalapaikalla, josta näkee kirkkaasti kentälle

Ulla on havainnut aluehallintovirastossa, että kahta samannäköistä työpäivää ole. Tiukoissa paikoissa osaavat työkaverit ja esimiehet auttavat ja tukevat. Hän kokee työssään olevansa todellisella näköalapaikalla.

– Viranomaistyö ei ole paperinmakuista eikä tylsää. Läänineläinlääkäri on näköalapaikalla, josta näkee kirkkaasti sekä kentälle että keskushallintoon. Näkee esimerkiksi sen, että monet eläintenpitäjät panostavat eläintensä hyvinvointiin huomattavasti enemmän kuin mitä lainsäädäntö vaatii.

Haastavinta ja raskainta Ullan työssä eläinten hyvinvoinnin parissa ovat tapaukset, joissa eläinten hyvinvointi on kärsinyt jo pidemmän aikaa. Näiden tapausten kohdalla oman työn merkityksellisyys korostuu entisestään.

Ulla pitää tärkeänä sitä, että hänen työhönsä kuuluu osallistuminen eläinsuojeluprosessin kehittämiseen.

– Haluan kehittää asiantuntijuuttani ja tehostaa eläinsuojeluprosessia niin, että käytettävissä olevia keinoja eläinten suojelemiseksi käytetään oikea-aikaisesti. Asiakkaiden ohjaaminen ja neuvominen on erittäin tärkeää työssäni.

Alan asiantuntijoiden kanssa verkostoituminen on palkitsevaa

Eläinsuojelussa läänineläinlääkärit, kuten Ulla, toimivat tiiviisti kunnaneläinlääkäreiden kanssa. Sen lisäksi aluehallintovirastossa pääsee laajasti verkostoitumaan oman alansa asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa.

– Verkostoitumalla ja tekemällä työtämme näkyväksi toimimme ihmisten ja alueiden parhaaksi. Yhteistyöverkostooni kuuluvat olennaisina läänineläinlääkärit ympäri Suomen, Ruokavirasto ja

maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskus, kunnaneläinlääkärit ja tietysti aluehallintoviraston työyhteisö Lapissa.

Aluehallintovirastossa on myös mahdollisuus jakaa omaa osaamistaan alan huippujen kanssa.

– Lapin aluehallintovirasto on aktiivisesti mukana Barentsvet-tapaamisissa, joissa Venäjän, Norjan, Ruotsin ja Suomen eläinlääkintäviranomaiset ja tutkijat kokoontuvat kahden vuoden välein.


Lue lisää Lapin aluehallintovirastosta

Humanisti kehittämässä digin hyödyntämistä

Tiina Åke.

Tiina Åke toimii aluehallintoviraston valtakunnallisessa hallinto- ja kehittämisyksikössä digitointiprojektin projektiasiantuntijana. Lisäksi hänen työhönsä kuuluu muita asianhallinnan asiantuntijatehtäviä.

Jyväskylän yliopistossa historiaa pääaineenaan opiskellut Tiina löysi tiensä asianhallinnan pariin vasta työelämässä. Hän kertoo, että asianhallinta-ala tuntuu omalta.

– Valmistuessani filosofian maisteriksi olin ensin töissä puolustusvoimilla asiakirjahallinnon tehtävissä ja innostuin siellä suorittamaan työkavereiden kanssa asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon työn ohessa. Tämän jälkeen työskentelin kuntasektorilla.

Työkenttä, joka on kuntatoimijoita laajempi, ja joustavuus valita oma työskentelypaikka olivat tekijöitä, jotka saivat hänet hakemaan aluehallintovirastolle töihin. Tiina aloitti määräaikaisessa asiantuntijatehtävässä, mutta sittemmin hänet on vakinaistettu.

Tiinan työssä näkyy vahvasti asiakaslähtöisyys, sillä tiedon pitää mahdollisimman vaivattomasti olla kaikkien heidän saatavilla, jotka tietoa tarvitsevat ja ovat siihen oikeutettuja. Asiakkaita ovat paitsi kollegat eri aluehallintovirastoista ja eri vastuualueilta, myös kansalaiset ja muut viranomaiset.

Luovuus on yksi digitoinnin tärkeimmistä työkaluista

Aluehallintovirastossa Tiina on päässyt kehittämään itseään omalla alallaan. Työssään digitoinnin parissa Tiina koordinoi paperisina kertyneiden tietoaineistojen muuntamista digitaaliseen muotoon ja huolehtii yhteistyöstä muun muassa Kansallisarkiston kanssa. Tulevaisuudessa erilaisten teknologioiden ja sähköisten tietovarantojen hallinta ja ymmärrys tiedon olemuksesta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista korostuvat entistä laajemmin.

– Samalla kun paperi väistyy tai muuntuu digitaaliseen muotoon, kohtaamme uusia haasteita. Informaatiotulvan keskeltä tulisi saada poimittua talteen olennaisin tieto. Kuinka taataan tiedon säilyminen erilaisissa tiedon käsittelyyn ja säilyttämiseen rakennetuissa järjestelmissä luettavassa tai muuten tulkittavassa muodossa? Tätä kun ratkotaan, luovuutta tarvitaan.

Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa avainasemassa

Aluehallintovirastossa Tiina saa haastaa itseään, sillä hallittavien tietoaineistojen määrä on suuri. Tiinan mielestä parasta ja samalla myös haastavinta työssä on sen monipuolisuus.

– Aluehallintoviraston monialaisuus tarkoittaa sitä, että me hallinto- ja kehittämisyksikössä työskentelemme hyvin moninaisten asioiden parissa eikä kahta samanlaista työpäivää ole. Yksi ehdottomasti parhaista asioista on asiantuntijatasoinen kollegiaalinen tuki saman viraston sisällä. Jatkuva vuorovaikutus kollegoiden kanssa lisää ja vahvistaa kollektiivista asiantuntijuutta ja parantaa myös asiakaspalvelussa näkyvää lopputulosta. Yhteistyössä on todella voimaa.

Tiina suosittelee aluehallintovirastoa työpaikkana, jos alueellisuus ja toisaalta valtakunnallinen näkökulma siihen kiinnostavat.

– Yhteiskunnallisesti avi näkyy monessa.


Aluehallintoviraston Hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualue sijaitsee hallinnollisesti Etelä-Suomen aluehallintoviraston alaisuudessa, mutta se toimii valtakunnallisesti palvellen kaikkia aluehallintovirastoja. Hallinto- ja kehittämispalvelujen ammattilaiset työskentelevät eri aluehallintovirastojen toimipaikoissa ympäri maata. Tiina Åke työskentelee Hämeenlinnassa.

Lue lisää Etelä-Suomen aluehallintovirastosta

Luokkahuoneesta opettajien täydennyskoulutusta kehittämään

Simo Marttinen.

Simo Marttinen työskentelee ICT-pedagogina Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Jyväskylässä. Koulutukseltaan hän on luokanopettaja.

Simo ehti työskennellä luokanopettajana yhdeksän vuotta ennen kuin siirtyi nykyisiin tehtäviinsä vuonna 2019. Hänen tehtävänsä olivat jo opettajavuosina monipuoliset.

– Viimeisimmät opettajavuodet työskentelin paitsi luokanopettajana myös tieto- ja viestintäteknologia -tutoropettajana ja ylläpidin Jyväskylän kaupungin sähköisiä oppimisympäristöjä.

”Asiantuntijuuteeni luotetaan”

Nykyään Simon työtehtäviin ICT-pedagogina kuuluu opettajien täydennyskoulutusten järjestäminen ja täydennyskoulutustoiminnan kehittäminen.

– Yhdenvertaisen ja laadukkaan koulutusjärjestelmän kannalta opettajien ja kasvattajien osaamisen vahvistaminen täydennyskoulutuksia järjestämällä on mielestäni erittäin tärkeää työtä. Aluehallintoviraston toiminnan kautta voin auttaa kasvatus- ja koulutusalan toimijoita erittäin laajalla toiminta-alueella, Simo kuvailee työtään.

Simo pääseekin työssään tekemään laajaa yhteistyötä valtakunnallisesti niin koulutuksen tarjoajien, aluehallintoviraston kollegoiden kuin eri organisaatioiden kanssa. Simo kokee, että on saanut toteuttaa työtään hyvin vapaasti.

– Koen, että minun asiantuntijuuteeni luotetaan ja saan toteuttaa työtäni hyvin itsenäisesti ja vapaasti, hyvin resurssein. Minulla on mahdollisuus matkustaa, kehittää omaa osaamista, verkostoitua ja työskennellä paikasta riippumattomasti. Nämä ovat olleet minulle parhaita nykyisen työni puolia.

Kilpailukykyinen työnantaja opetus- ja kasvatusalalla

Aluehallintovirastoon Simo haki, koska halusi uuden suunnan työuralleen. Aluehallintovirasto onkin osoittautunut työnantajana erittäin joustavaksi, ja palkkauskin on opetus- ja kasvatusalan tehtäviin peilaten kilpailukykyinen. Työtä tehdään modernissa ja viihtyisässä monityötilassa.

Simon mielestä muidenkin alan asiantuntijoiden kannattaa rohkeasti hakeutua aluehallintovirastolle töihin.

– Avilla pääsee työskentelemään opetus- ja kasvatusalan parhaaksi erittäin laajalla vaikuttavuudella ja käytännönläheisesti.


Lue lisää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta

Pelastusalan uralla aluehallintovirasto on luonteva jatkumo

Sampsa Lintunen.

Sampsa Lintunen toimii pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueella. Aluehallintovirastoon hakeutuminen keväällä 2020 oli luonnollinen jatkumo hänen urakehityksessään. Etenkin hyvät etätyömahdollisuudet, monipuoliset työtoimitilat ja säännöllinen työaika houkuttelivat.

– Ehdin edellisessä työpaikassani Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa kerryttää 15 vuotta työkokemusta pelastusalalta palomies-sairaankuljettajasta pelastuspäälliköksi asti. Minulla on pelastajatutkinto ja päällystötutkinto.

Sampsa halusi päästä tekemään jotain täysin uutta oman kutsumusalan saralla sekä haastaa itseään. Hän kokee, että aluehallintovirasto on hyvä työpaikka työssään kehittymään kiinnostuneelle. Samalla pääsee kehittämään alaa, jonka eteen työskentelee, Sampsan tapauksessa pelastusalaa.

– Haluan soveltaa osaamistani yhteisen hyvän eteen. Nykyinen työpaikkani mahdollista tämän, Sampsa toteaa.

Monipuolisia työtehtäviä, laaja verkostoitumismahdollisuus

Työssään Sampsa näkee oman työn merkityksellisyyden joka päivä.

– Toimimme työssämme ihmisten ja alueiden parhaaksi. Meillä on työssämme yhteiskunnan turvallisuutta ohjaava rooli, ja tarkoituksemme on auttaa ja kuunnella.

Kahta juuri samanlaista työpäivää ei ole, vaan työ on hyvin muuttuvaista. Tämän lisäksi Sampsa pitää siitä, että saa tehdä työtä monialaisten verkostojen kanssa.

– Työni on monipuolista asiantuntijatyötä. Pääsen tekemään työtäni monien verkostojen risteämiskohdassa monialaisesti. Aluehallintovirastossa pääseekin luomaan laaja-alaisesti erilaisia kontakteja. Työtehtäviäni ovat valtakunnallisen pelastustoimen tilannekuvan muodostaminen, pelastuslaitosten valvonta sekä varautumiseen ja turvallisuussuunnitteluun liittyvät tehtävät.

Joustavuudella tyytyväisiä työntekijöitä

Sampsan mielestä aluehallintovirasto on osoittautunut erittäin joustavaksi työnantajaksi, ja uuteen työyhteisöön on päässyt vaivatta mukaan.

– Vaikka olenkin Etelä-Suomen aluehallintovirastolla töissä ja virallinen työpisteeni on Kouvolassa, voin tehdä töitä pääasiallisesti kotipaikkakunnaltani Lappeenrannasta käsin. Yksikössäni vallitsee hyvä henki.


Lue lisää Etelä-Suomen aluehallintovirastosta

Julkishallinnon viestinnän solmukohdassa

Johanna Koskela.

Johanna Koskela työskentelee alueellisena viestintäpäällikkönä Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikassa. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta vuonna 2009 pääaineenaan suomen kieli.

Viestinnän tehtäviin Johanna päätyi mutkien kautta, mutta nauttii nyt hektisestä, nopeasti muuttuvasta alasta ja monipuolisesta työstään.

Aluehallintovirastoon Johanna haki nähdessään mielenkiintoisen tilaisuuden päästä uralla uusille poluille. Hän näkee koulutustaustansa voimavarana viranomaisviestijän työssä.

– Fennistin osaamisesta on todella paljon hyötyä, etenkin kun selkeän kielen vaatimus on viestinnässä koko ajan tärkeämpää. Viestijältä vaaditaan toki paljon muutakin osaamista, esimerkiksi viestinnän työkalujen ja kanavien osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat ihan keskeisiä. Sanoisinkin, että me humanistit olemme usein kaikesta kiinnostuneita ja kokonaisuuksia katsovia, joille viestintätehtävät sopivat hyvin.

Viestintää oikeusturvan puolesta

Johanna kokee työnsä mielenkiintoiseksi ja palkitsevaksi. Aluehallintovirastossa pääsee kehittämään julkishallinnon viestintää todellisessa solmukohdassa.

– Olemme keskeinen toimija julkishallinnon kokonaisuudessa, linkki keskushallinnon ja paikallistason välissä. Pääsen tekemään viestintää todella laajasta näkökulmasta ja ratkomaan monenlaisia haasteita. Pyrimme viestimään selkeästi, ymmärrettävästi ja jopa houkuttelevasti lakeihin liittyvistä asioista monenlaisille tahoille – aina se ei ole helppoa. Aluehallintovirastossa tehdään joka päivä töitä kansalaisen elämän helpottamisen eteen.

– Viestinnässä haluamme tuoda esiin sitä, että olemme olemassa kansalaisten oikeusturvan ja lainmukaisen kohtelun turvaajina ja eri toimijoiden tasapuolisten toimintaedellytysten varmistajina. Tärkeää on myös tuoda ihmisiä virkojen takana enemmän esiin. Kun työmme on tutumpaa ja mielikuva meistä selkeämpi, se lisää luottamusta meihin ja koko julkishallintoon.

Viestintä tulevaisuudessa yhä tärkeämpää

Johanna näkee viestinnän alalla valtavaa potentiaalia tulevaisuudessa. Tahti ei ainakaan tule hiljenemään, ja vuorovaikutteisuus lisääntyy. Julkishallinnon viestinnän on pysyttävä perässä, mikä tekee työskentelystä haastavaa mutta palkitsevaa.

– Rakastan hedelmällistä ja tavoitteellista yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. On ihanaa, kun saa käyttää omaa asiantuntemustaan hyödyksi ja auttaa muiden alojen asiantuntijoita saamaan enemmän irti viestinnän mahdollisuuksista. Nautin sparrauksesta, kannustamisesta ja auttamisesta sekä strategisesta suunnittelusta.

Työn hedelmät myös näkyvät. On hienoa, kun vaikkapa yhdessä asiantuntijoiden kanssa mahdollisimman selkeäksi ja ytimekkääksi työstetty tiedote menee hyvin läpi mediassa tai asiantuntijat innostuvat viestimään itse somessa, Johanna kuvaa työn parhaimpia puolia.

Aluehallintovirasto on iso organisaatio, jossa on paljon viestinnällistä potentiaalia.

– Jos tykkäät monipuolisesta viestinnän kehittämisestä, suunnittelusta ja tekemisestä sekä haluat tehdä yhteistyötä laajasti eri ihmisten kanssa, viestintä aluehallintovirastossa voi olla sinun juttusi.


Lue lisää Etelä-Suomen aluehallintovirastosta

Lakimiehenä terveen ja turvallisen työn puolesta

Jussi Hyrkäs.

Jussi Hyrkäs työskentelee juristina Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella Oulun toimipaikassa. Hän opiskeli poliisin perustutkinnon vuonna 2008. Oikeustieteen maisterin tutkinnon hän suoritti 2014, ja ura aluehallintovirastossa alkoi 2018.

Aikaisemmissa tehtävissään Jussi työskenteli poliisihallinnossa ja Maahanmuuttovirastossa, joiden sidosryhmiin aluehallintovirastokin kuuluu. Hän pääsi tehtävissään tutustumaan työsuojelun keskittyvän lakimiehen tehtäväkenttään. Se vaikutti niin kiinnostavalta, että hän päätti hakea aluehallintovirastolle töihin. Työ työsuojelun lakimiehenä on vastannut hyvin Jussin odotuksia mielekkäästä työstä.

– Työsuojeluhallinnossa tavoitteemme on, että työn tekeminen olisi mahdollisimman tervettä ja turvallista sekä tietysti työelämää koskevien säännösten mukaista. Tämä koskettaa suurinta osaa alueemme ihmisistä, joten koen, että työlläni on aitoa merkitystä.

Työ keskellä kansainvälistyvää maailmaa

Jussin työ lakimiehenä on itsenäistä. Hän pääsee selvittämään juridisia ongelmia työelämän eri aloilta, jolloin tiivis yhteistyö kollegoiden eli eri alojen työsuojelutarkastajien kanssa on tärkeää. Laaja-alaisuus onkin työn yksi viehätyspuolista.

– Työelämässä sattuneet tapahtumat voivat olla erittäin monimuotoisia. Kun asettaa nämä tosiseikat työelämän erittäin säänneltyyn juridiseen viitekehykseen, pääsee todellakin toteuttamaan omaa sisäistä pykälän viilaajaansa. Oman haastavuutensa asiaan tekee se, että työrikokset vanhenevat pääosin kahdessa vuodessa. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Työsuojelun lakimiehen työssä pääsee keskelle muuttuvaa maailmaa, mikä pitää työn mielenkiintoisena.

– Työni lakimiehenä muuttuu koko ajan haastavammaksi, kun sääntely-ympäristö kasvaa. Oman haasteensa tuo myös lisääntyvä kansainvälistyminen. Kun työvoima liikkuu yli rajojen ja ihmisiä

tulee erilaisista kulttuureista Suomeen yrittäjiksi tai työntekijöiksi, työelämän eri osa-alueilla kansainvälistyminen näkyy koko ajan enemmän.

Työ ja vapaa-aika hyvässä tasapainossa

Jussi rohkaisee muita lakimiehiä hakemaan aluehallintovirastoon töihin. Hän pitää työnantajaansa reiluna ja joustavana.

– Suosittelen aluehallintovirastoa työpaikaksi lakimiehille, jotka haluavat työskennellä mitä moninaisempien juridisten tehtävien parissa innostavassa työympäristössä ja mahtavien työkavereiden kanssa. Kannattaa myös ottaa huomioon virkamiehenä toimimisen edut, kuten hyvät lomat sekä se, että työtä tehdään virka-aikana.

Lisäksi vapaa-ajan ja töiden yhteensovittaminen onnistuu luontevasti.

– Minulla on yksilöllinen työaika, joka on erittäin joustava työaikamuoto. Voin itse aikatauluttaa työni. Jos vaikka kauniina kesäpäivänä haluan lähteä lenkille kesken päivän, niin se onnistuu, Jussi kertoo.


Lue lisää Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta

Fennisti oppimassa viranomaisviestintää

""

Ilkka Olkku työskentelee viestinnän korkeakouluharjoittelijana aluehallintoviraston viestintä- ja kehittämisyksikössä. Harjoittelun ohella hän opiskelee neljättä vuotta suomen kieltä Turun yliopistossa. 

Ilkka haki kolmen kuukauden harjoitteluun aluehallintovirastoon, sillä yhteiskuntatieteelliset sivuaineet herättivät hänessä kiinnostuksen työhön julkisella sektorilla. Harjoittelu ei ole tuottanut pettymystä, vaan Ilkka on päässyt mielekkäisiin työtehtäviin.

Sopivasti tuttua ja uutta

Aluehallintoviraston harjoittelu on Ilkan ensimmäinen oman alan työpaikka. Suomen kielen yliopisto-opinnot ja ainejärjestötoiminta olivat kuitenkin luoneet hänelle vahvan pohjan, josta ponnistaa viestintätehtäviin. Positiivista harjoittelussa onkin ollut Ilkalle se, että hän on päässyt hyödyntämään aiemmin hankkimaansa osaamista monipuolisesti. Harjoittelu on myös tuonut mukanaan paljon uusia oppeja ja käytännön osaamista.

Ilkan työtehtävät aluehallintovirastossa ovat vaihdelleet tiedotteiden julkaisusta graafisen materiaalin suunnitteluun ja asiantuntijatekstien oikoluvusta someseurantaan. Myös selkeän virkakielen piirteet ja digitaalisen sisällön saavutettavuusvaatimukset ovat tulleet tutuiksi. Aluehallintovirasto onkin saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen.

Työyhteisö, jossa kukaan ei jää yksin

Ilkka kiittelee yksikön kokeneemmilta työntekijöiltä saamaansa laadukasta perehdytystä ja yksikön hyvää yhteishenkeä. Ketään ei jätetä yksin, ja apua saa aina tarvittaessa. Ilkka kokee saaneensa myös kiitettävästi palautetta, niin kannustavaa kuin kehittävääkin. 

Ilkka suosittelee aluehallintovirastoa harjoittelupaikaksi yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille opiskelijoille taustasta riippumatta. Viestinnän harjoittelussa terävällä kynällä, hyvillä yhteistyötaidoilla ja halulla oppia uutta pääsee jo pitkälle.

– Tulee hyvä fiilis, kun pääsee tekemään työtä tärkeiden asioiden eteen asiantuntevien ja mukavien tyyppien kanssa. Tätä paikkaa tulee ikävä, summaa Ilkka harjoitteluajan kokemuksiaan. 

 

Henkilöstöstrategiamme vuosille 2020-2023

Tuoreimman henkilöstöstrategian mukaisesti toimintamme perustuu vahvaan asiantuntijuuteen sekä hyvään johtamiseen, esimiestyöhön ja työtoveruuteen.  

  • Huolehdimme henkilöstömme osaamisen kehittämisestä monipuolisesti, ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. 
  • Suhtaudumme myönteisesti osaamisen, työn, tiedon ja henkilöstön liikkuvuuteen ja pyrimme löytämään ratkaisuja liikkuvuuden tukemiseen.
  • Panostamme henkilöstön työhyvinvointiin ja vahvistamme yhteisöllisyyttä. 

Työntekijöistämme noin 88 prosenttia työskentelee vakituisessa työsuhteessa ja noin 94 prosenttia kokoaikaisesti. Työntekijämme ovat korkeasti koulutettuja, sillä lähes 60 prosentilla työntekijöistämme on ylempi korkeakoulututkinto ja noin 30 prosentilla on alempi korkeakoulututkinto.

Henkilöstömme 2021

Olemme koonneet alle keskeisiä lukuja henkilöstöstämme. Voit tutustua tietoihin teksti- tai kuvamuodossa.

Henkilöstön määrä 2019−2021

  • 2021: 1 315 henkilöä
  • 2020: 1 260 henkilöä
  • 2019: 1 250 henkilöä

Sukupuolijakauma 2021

  • miehiä 448 (34,1 %)
  • naisia 867 (65,9 %)

Vakituiset ja määräaikaiset 2019−2021

  • 2021: 86,5 % ja 13,5 %
  • 2020: 87,9 % ja 12,1 %
  • 2019: 87,2 % ja 12,8 %

Kokoaikaiset ja osa-aikaiset 2019−2021

  • 2021: 94,2 % ja 5,8 %
  • 2020: 94,0 % ja 6,0 %
  • 2019: 93,7 % ja 6,3 %

Keski-ikä 2019−2021

  • 2021: 48,8 vuotta
  • 2020: 49,4 vuotta
  • 2019: 49,9 vuotta

Aluehallintovirastojen henkilöstömäärä 31.12.2021

  • Etelä-Suomi 566
  • Itä-Suomi 149
  • Lappi 45
  • Lounais-Suomi 141
  • Länsi- ja Sisä-Suomi 269
  • Pohjois-Suomi 145

Henkilötyövuoden hinta 2019−2021

  • 2021: 65 779 e
  • 2020: 64 095 e
  • 2019: 63 189 e

Koulutustaso 2021

  • ylempi korkeakouluaste / tutkijakoulutus: 59,6 %
  • alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste: 29,5 %
  • keskiaste: 8,8 %
  • perusaste ja tuntematon: 2,1 %

Työhyvinvointi 2019−2021 (asteikko 0−4)

  • työtyytyväisyys 2021: 3,78
  • työtyytyväisyys 2020: 3,73
  • työtyytyväisyys 2019: 3,68
  • johtajuusindeksi 2020: 3,52

Sairauspoissaolot työpäivinä / henkilötyövuosi
(2021: 9357 työpäivää)

  • 2021: 7,3
  • 2020: 7,2
  • 2019: 9,0

Henkilötyövuosien jakautuminen 2021

  • erikoistumisyksiköt 14,1
  • ylijohtajat ja johdon tuet 28,4
  • pelastustoimi ja varautuminen 40,1
  • opetus- ja kulttuuritoimi 103,7
  • hallinto- ja kehittämispalvelut 130,5
  • ympäristöluvat 143,4
  • peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 407,5
  • työsuojelu 414,8

Kuva aluehallintovirastojen henkilöstön tunnusluvuista vuonna 2021. Tiedot ovat tekstimuodossa ennen kuvaa.
 

Miten haen aluehallintovirastoon töihin?

Aluehallintovirastojen kaikki ulkoisessa haussa olevat avoimet tehtävät löydät osoitteesta Valtiolle.fi. Myös tehtäviin hakeminen tapahtuu Valtiolle.fi-järjestelmän kautta. Hakemuslomakkeen täyttämisen lisäksi saat vapaasti kertoa itsestäsi ja useimmiten voit liittää hakemukseesi ansioluettelosi.

Kerro meille hakemuksessasi jäsennellysti ja selkeästi itsestäsi ja osaamisestasi. Meitä kiinnostaa kuulla esimerkiksi, miten aiempi kokemuksesi auttaa sinua nyt hakemassasi tehtävässä.

Kirjoita hakemuksesi ytimekkäästi. Tiivistä hakemukseesi se, mikä osaamisestasi on keskeisintä hakemasi työtehtävän kannalta.

Vinkki: Kun kirjoitat hakemusta, peilaa osaamistasi ja vahvuuksiasi niihin odotuksiin, jotka olemme kuvanneet hakuilmoituksessa. 

Miten valmistautua haastatteluun?

Haastattelussa haluamme tutustua sinuun. Pääset haastattelussa tuomaan parhaat puolesi esiin ja näyttämään osaamisesi. Voit valmistautua haastatteluun etukäteen esimerkiksi

  • tutustumalla hakuilmoitukseen huolellisesti
  • pohtimalla mitä tehtävässä vaaditaan ja kuinka oma osaamisesi sopii tehtävään
  • tutustumalla meidän somekanaviimme ja verkkosivuihimme. Esimerkiksi työntekijätarinoitamme lukemalla saat tietää, millaista meillä on olla töissä.
  • miettimällä etukäteen, mitä haluaisit kysyä haastattelijalta.

Usein haastattelut järjestetään aluehallintoviraston toimipaikalla kasvokkain. Saatamme myös järjestää virtuaalihaastattelun esimerkiksi Teamsin välityksellä. Korona-aikana virtuaalihaastattelut ovat yleistyneet.

Avoimet työpaikkamme