Eläinten lopettaminen

Saat lopettaa eläimen vain, jos sinulla on riittävät tiedot ja taidot:

• riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmistä
• riittävät taidot tehdä toimenpide
• teurastamossa ja turkistarhalla kelpoisuustodistus.

Eläin pitää lopettaa siten, että se välttyy kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä.

Lopetuksessa pitää huomioida eläinsuojelulain vaatimukset. Lainsäädännössä on määritelty sallitut lopetusmenetelmät eri eläimille.

Kunnaneläinlääkäri tekee tarkastuksia, joissa valvotaan eläinten lopetustoimintaa.

1. Tutustu eläinsuojelusäädösten vaatimuksiin eläinten lopettamisesta.
2. Selvitä, tarvitsetko kelpoisuustodistuksen eläinten lopetukseen.
3. Laadi toimintaohjeisto, jossa kuvaat, miten lopettamiseen liittyvät toimet tehdään ja miten ne suoritetaan. Valmistaudu siihen, että valvontaviranomainen voi pyytää ohjeiston luettavakseen.
4. Suosittelemme tekemään ilmoituksen ensisijaisesti sähköisellä asioinnilla, mutta voit täyttää myös paperilomakkeen. Jos käytät lomaketta, lähetä se oman alueesi aluehallintoviraston kirjaamoon. Löydät linkit tämän sivun lopusta.
5. Jos lopetat turkiseläimiä, muista tehdä ilmoitus vuosittain ennen nahkomiskauden alkamista.
6. Ilmoita meille, jos toimintasi päättyy tai muuttuu oleellisesti.

Myönnämme aluehallintovirastossa kelpoisuustodistukset. 

Lisäksi teurastamon tarkastuseläinlääkäri voi myöntää väliaikaisen kelpoisuustodistuksen.

1. Tutustu eläinsuojelusäädösten vaatimuksiin eläinten lopetuksesta.
2. Osallistu koulutukseen, joka sisältää teurastukseen tai lopetukseen liittyvät aihealueet. Lisätietoa löydät Opetushallituksen sivuilta.
3. Täytä hakulomake ja lähetä se meille kirjaamoon. Liitä lomakkeen mukaan kopio oppilaitoksen myöntämästä todistuksesta. Löydät linkin kirjaamoiden yhteystietoihin ja lomakkeeseen tämän sivun lopusta.

Lopetuskelpoisuustodistus voidaan myöntää, kun olet suorittanut hyväksytysti riippumattoman loppututkinnon.

Tutkinnon tai koulutuksen aiheiden pitää

• olla kyseisille eläinluokille sopivia
• käsitellä toimenpiteitä, joita käytetään teurastuksessa tai turkiseläinten lopetuksessa 
• vastata aihealueita, jotka liittyvät kelpoisuuden todentamiseen liittyviin vaatimuksiin.

Toimita hakemuksesi liitteenä jokin seuraavista:

• todistus soveltuvan ammattitutkinnon suorittamisesta
• todistus soveltuvan tutkinnon osan tai osien suorittamisesta
• todistus ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen suorittamisesta (ns. räätälöity koulutus).

Lisätietoa järjestettävästä koulutuksesta löydät Opetushallituksen verkkosivuilta tai ottamalla suoraan yhteyttä alan koulutusta järjestäviin oppilaitoksiin.

Todistus voidaan myöntää henkilölle, joka

• on suorittanut hyväksytysti riippumattoman loppututkinnon.
• ei ole syyllistynyt eläinten suojelua koskevan yhteisön tai kansallisen oikeuden vakavaan rikkomiseen todistuksen hakemista edeltäneiden kolmen vuoden aikana.

Lopetuskelpoisuustodistus on aluehallintoviraston päätös. 

Todistuksesta käyvät ilmi:

• eläinluokat
• välineet
• toimenpiteet, joita saat tehdä teurastuksessa tai turkiseläinten lopettamisessa.

Teurastamon tarkastuseläinlääkäri voi myöntää väliaikaisia kelpoisuustodistuksia, jos pysyvän todistuksen ehdot eivät vielä täyty.

Väliaikainen kelpoisuustodistus voidaan myöntää, kun

• olet rekisteröitynyt yllä mainittuun koulutukseen
• työskentelet sellaisen henkilön läsnä ollessa ja välittömässä valvonnassa, jolla on suoritettavaa tehtävää varten myönnetty kelpoisuustodistus
• annat kirjallisen lausunnon siitä, ettei sinulle ole aikaisemmin annettu samalta alalta toista väliaikaista kelpoisuustodistusta, tai osoitat, ettet ole voinut suorittaa loppututkintoa.

Todistuksen käsittelymaksu on 65 euroa. Myönteinen ja kielteinen päätös maksavat saman verran.

Myönnämme kelpoisuustodistuksen toistaiseksi voimassa olevana. Väliaikainen todistus on voimassa enintään kolme kuukautta. 

Voimme peruuttaa kelpoisuustodistuksen määräajaksi tai kokonaan sellaisilta henkilöiltä, joilla ei enää ole tehtävissään riittävää pätevyyttä, tietoja tai taitoja suorittaa toimenpiteitä, joita varten todistus on myönnetty.

Et tarvitse kelpoisuustodistusta seuraavissa tilanteissa:

• Yksittäisen eläimen lopetus, kun sinulla on riittävät tiedot ja taidot. Eläintä on suojeltava lopetuksen yhteydessä kärsimykseltä.
• Kun teurastat omia eläimiäsi oman kotitaloutesi kulutukseen.
• Pienimuotoiseen toimintaan, kun teurastat siipikarjaa, kaneja tai jäniksiä toimitettavaksi tuoreena suoraan loppukuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille.

Tarvitset lopetuskelpoisuustodistuksen, jos työskentelet eläinten kanssa teurastamolla jossakin vaiheessa teurastusprosessia teurastamon navetasta verenlaskuun saakka.

Tarvitset siis todistuksen, kun teet seuraavia teurastukseen liittyviä asioita:

• käsittelet ja hoidat eläimiä ennen kuin niiden liikkumista rajoitetaan
• rajoitat eläinten liikkumista niiden tainnuttamista ja lopettamista varten
• tainnutat eläimiä
• arvioit tainnuttamisen tehokkuuden
• ripustat ja nostat eläviä eläimiä
• lasket elävistä eläimistä veren
• teurastat uskonnollisia erityismenetelmiä käyttäen, vain eläinlääkärin valvonnassa.

Ilman kelpoisuustodistusta et voi tehdä teurastamossa yllä mainittuja tehtäviä.

Jos tarjoat kotiteurastuspalveluja, sinulla pitää olla kelpoisuustodistus.

Turkiseläinten lopetus täytyy tehdä sellaisen henkilön läsnä ollessa ja välittömässä valvonnassa, jolla on kelpoisuustodistus. 

Kelpoisuustodistuksen pitää kattaa tämän henkilön valvonnassa tapahtuvat lopetustoimet ja eläinlajit.

According to the Parliament's decision, the Communicable Diseases Act (1227/2016) has been amended by temporarily adding section 58 (a) on restricting the operations of restaurants to prevent the spread of an infectious disease and section 58 (b) on the supervision of restaurants and following the requirements of the restrictions. The objective has been to lay down restrictions on restaurants so that they can serve customers while preventing the spread of coronavirus. The Act is in force from 1 June 2020 to 31 October 2020.

The Finnish Government has, on 27 August 2020, pursuant to section 58 (a) of the Communicable Diseases Act, issued a fixed-term Decree on temporarily restricting the operations of restaurants to prevent the spread of an infectious disease. The Decree is in force from 1 September 2020 to 30 September 2020. This Decree also stipulates the opening and serving hours of restaurants, and the limitations to be applied instead of the maximum number of customers and people, as stipulated in the Communicable Diseases Act (1227/2016) section 58 (a) subsections 2 and 3.

These guidelines are intended for restaurant entrepreneurs and staff and for the purpose of implementing official supervision, and they describe the restrictions specified in the Communicable Diseases Act and the Decree issued under it for the restaurant business starting 1 June 2020. The guidelines have been updated in accordance with the Decree issued by the Finnish Government on 27 August 2020. The restrictions provided apply to the restaurant business referred to in the Act on accommodation and restaurant operations. A restaurant refers to premises where catering services are carried out. These premises will be subsequently referred to as restaurants.

Purpose of the guidelines

The purpose of the guidelines is to support restaurants in the implementation of the current restrictions so that they can be implemented efficiently and consistently throughout the whole country. By carefully following these guidelines, the number of coronavirus infections and the number of people exposed to the virus can be reduced. 

The Communicable Diseases Act, and the Decree issued by the Finnish Government based on the Act, contains temporary provisions on the necessary restrictions concerning the opening and serving hours of restaurants and the number and use of customer seats indoors and outdoors in order to prevent the spread of the infectious disease. Restaurants are required to comply with special hygiene requirements and to maintain a sufficient distance between customers.

The restrictions apply to marine vessels to the extent that they are governed by Finnish law. The legislation applicable to vessels in international maritime traffic is primarily determined by the state of registration of the vessel, i.e. the flag state.

Personnel restaurants and takeaway sales of food

The restrictions on opening hours, the number of customer seats, the placement of customers and maintaining a sufficient distance between customers do not apply to personnel restaurants or selling food or beverages for consumption elsewhere. However, other requirements of the Communicable Diseases Act and the Decree issued under it must be followed.
A personnel restaurant refers to serving food or beverages for the personnel of a community, foundation or institution or an otherwise restricted group of people. These include the personnel restaurants of retirement homes, hospitals, garrisons, prisons, day-care centres, schools and industrial facilities. Takeaway sales refer to selling food or beverages for the purpose of consuming it elsewhere.

Validity and supervision

The obligations and restrictions laid down in and under section 58 (a) of the Communicable Diseases Act apply to all municipalities, including the Åland Islands, from 1 June 2020. The Government has a legal obligation to monitor the validity of the conditions for restrictions. Based on the epidemic situation and experiences gained, restrictions on the opening hours of shops and other facilities have gradually been alleviated.

Restaurants have a primary and self-supervising responsibility to comply with the restrictions and objectives set out in the legislation. One of the objectives of the temporary restrictions is to develop operating models based on independent measures and plans in restaurant operations to prevent the spread of the infectious disease in restaurants when the restrictions are gradually alleviated.

The main responsibility for combating infectious diseases lies at the local level, i.e. municipalities. Thus, municipal authorities bear the main responsibility for the guidance and advice of local facilities, including the adjustments required by the new changes on organising restaurant operations required by the Communicable Diseases Act. The role of the Regional State Administrative Agency is mainly to monitor and intervene in detected shortcomings and, on the other hand, to help local authorities interpret the new legislation. The official supervision of the obligations imposed on restaurants will be implemented in accordance with the powers granted to the Regional State Administrative Agency in the Communicable Diseases Act, in cooperation with other authorities. The guidelines have been collected on the Regional State Administrative Agencies' website avi.fi.

The Regional State Administrative Agencies take the principle of proportionality into account in their supervision and do not take measures that are broader than the intended objective. The objective is to ensure the lawfulness of operations and the safety of customers in terms of preventing the spread of the infectious disease by means of guidelines and regulations.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti tartuntatautilakia (1227/2016) on muutettu lisäämällä siihen väliaikaisesti 58 a § ravitsemisliikkeiden toiminnan rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja 58 b § ravitsemisliikkeiden valvonnasta ja rajoitusten edellytysten seurannasta.

Tartuntatautilain väliaikaisella muutoksella 58 a §:ssä säädetään edelleen ravitsemisliikkeiden asiakkaiden ohjeistus- ja hygieniavaatimuksista, yleisestä asiakaspaikkojen etäisyysvaatimuksesta ja toiminnan suunnitteluvelvollisuudesta. Valtioneuvoston asetuksella on rajoitettu ravitsemisliikkeen asiakaspaikkamäärää, aukiolo- ja anniskeluaikaa, koska se on ollut välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Rajoitusten välttämättömyysarvioinnissa tulee tarkastella aluetason epidemiatietojen lisäksi niitä ravintolatyyppejä, joita rajoitukset koskisivat. Tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentissa ravitsemisliikkeet jaotellaan niiden ravitsemistoiminnan luonteeseen liittyen sillä perusteella, pidetäänkö niissä pääsääntöisesti tarjolla nautittavaksi ravitsemisliikkeen tiloissa alkoholijuomia vai toimivatko ne pääasiallisesti ruokaravintolana.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on perustellut jaottelua ja todennut, että enintään puolet asiakaspaikkamäärästä saadaan rajoittaa valiokunnan näkemyksen mukaan sellaisissa ravitsemisliikkeissä, jotka toimialalla mielletään käytännössä lähinnä yökerhoiksi, anniskelubaareiksi tai pubeiksi. Pienemmän eli enintään 25 prosentin asiakaspaikkamäärän rajoituksen piiriin kuuluvien ravitsemisliikkeiden ryhmään kuuluisivat sellaiset ravitsemisliikkeet, jotka alalla mielletään käytännössä esimerkiksi ruokaravintoloiksi, pizzerioiksi, hampurilaisravintoloiksi, kahviloiksi tai lounasruokaloiksi. 

Laissa asiakaspaikkamäärän rajoituksia koskevan eriytetyn sääntelyn kriteeriksi säädettyä tunnusmerkistöä käytetään  myös muiden rajoitusten – erityisesti aukioloajan ja anniskeluajan rajoitusten - välttämättömyyden arvioinnissa. Tämä johtuu siitä, että muita ravitsemistoiminnan olennaisia piirteitä huomioon ottavia kriteerejä ei toistaiseksi ole olemassa.

Tämä ohje on tarkoitettu elinkeinonharjoittajien ja ravitsemisliikkeiden henkilökunnan käytettäväksi sekä viranomaisvalvonnan toteuttamiseksi ja siinä kuvataan tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen määrittelemät rajoitukset ravitsemisliiketoiminnalle 23.12.2020 alkaen. Säädetyt rajoitukset koskevat majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua ravitsemisliikettä. Ravitsemisliikkeellä tarkoitetaan elintarvikehuoneistoa, jossa harjoitetaan ravitsemistoimintaa. Ohjeessa ravitsemisliikkeestä käytetään jatkossa sanaa ravintola.

Ohjeen tarkoitus

Ohjeen tarkoituksena on tukea ravintoloita säädettyjen rajoitusten toimeenpanossa niin, että ne voidaan viedä käytäntöön tehokkaasti ja yhdenmukaisesti koko valtakunnassa. Ohjetta huolellisesti noudattamalla voidaan estää koronavirustartuntoja ja vähentää virukselle altistuneiden määrää.   

Tartuntatautilaissa ja sen perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään määräaikaisesti tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämättömistä rajoituksista, jotka koskevat ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikaa sekä niiden sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä. Ravintolat velvoitetaan noudattamaan hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehtimaan asiakkaiden riittävän etäisyyden ylläpitämisestä.

Rajoitteita sovelletaan laivoilla siltä osin, kun Suomen laki näitä koskee. Kansainvälisessä meriliikenteessä olevalla aluksella sovellettava lainsäädäntö määräytyy pääsääntöisesti aluksen rekisteröintivaltion eli lippuvaltion perusteella.*

Henkilöstöravintolat ja ruoan ulosmyynti

Aukioloajan, asiakaspaikkamäärien sekä asiakkaiden sijoittamisen ja asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisen rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eikä ruoan tai juoman myymistä ravintolasta muualla nautittavaksi. Muita tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetun asetuksen velvollisuuksia tulee kuitenkin noudattaa.

Henkilöstöravintolalla tarkoitetaan yhteisön, säätiön tai laitoksen omalle henkilöstölle tai muuten rajoitetulle henkilöpiirille tarkoitettua ruoan tai juoman tarjoamista. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhainkotien, sairaaloiden, varuskuntien, vankiloiden, päiväkotien, koulujen sekä teollisuuslaitosten henkilöravintolat. Ruoan tai juoman myymisellä ravintolasta muualla nautittavaksi tarkoitetaan ns. take-away toimintaa.

Polttoaineen jakeluasemat, vesi- ja ilma-alukset

*Aukioloajan rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- ja ilma-aluksessa eikä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä. 

• Lisätietoa usein kysytyissä kysymyksissä: Huoltoasemat: Voiko koronapassin ottaa käyttöön huoltoaseman ravintolassa?

Alkoholijuoman määritelmä

Alkoholijuoman määritelmästä säädetään alkoholilain (1102/2017) 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa. Sen mukaan alkoholijuomalla tarkoitetaan juotavaksi tarkoitettua alkoholipitoista ainetta, joka sisältää enintään 80 tilavuusprosenttia etyylialkoholia ja 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa alkoholipitoisella aineella sellaista ainetta ja tuotetta, joka sisältää enemmän kuin 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. 

Voimassaolo ja valvonta

Tartuntatautilain 58 a §:ssä ja sen nojalla säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset ovat voimassa kaikissa maakunnissa Ahvenanmaa mukaan lukien. Valtioneuvostolla on oikeudellinen velvollisuus seurata rajoitusten edellytysten voimassaoloa.

Ravintoloilla on pääasiallinen ja omavalvonnallinen vastuu säädöksissä asetettujen rajoitteiden ja tavoitteiden noudattamisesta. Väliaikaisten rajoitusten yhtenä tavoitteena on, että ravitsemistoiminnassa kehitetään omaehtoisiin toimenpiteisiin ja suunnitelmiin perustuvia toimintamalleja, joilla tartuntataudin leviäminen ravintoloissa estettäisiin.

Ravintoloille asetettujen velvollisuuksien viranomaisvalvontaa toteutetaan tartuntatautilain aluehallintovirastolle säätämän toimivallan mukaisesti, yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Ohjeistus on keskitetty aluehallintovirastojen verkkosivuille avi.fi, kohtaan usein kysyttyä koronaviruksesta.

• Usein kysyttyä koronaviruksesta

Aluehallintovirastot ottavat valvonnassaan huomioon suhteellisuusperiaatteen eivätkä ryhdy tavoiteltuun päämäärään nähden laajempiin toimenpiteisiin. Epäkohtia havaittaessa tarkoituksena on ohjeistuksin ja määräyksin varmistaa toiminnan lainmukaisuus ja asiakkaiden turvallisuus tartuntataudin leviämisen ehkäisyn kannalta.

Päivitetty 7.1.2022

Välitystehtäviä suorittavan henkilön tulee olla välitysliikelain 5 §:n perusteella sen välitysliikkeen palveluksessa, jonka nimiin hän toimii. Korkein hallinto-oikeus on kahdessa 8.3.2022 antamassaan päätöksessä ottanut kantaa ns. palveluksessa olo –käsitteen sisältöön. KHO katsoo palveluksessa olemisella tarkoitettavan välitysliikkeeseen työsuhteessa olevia ja liikkeen johtoon kuuluvia henkilöitä. 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli päätöksellään 14.6.2019 ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto päätöksellään 17.1.2020 antanut välitysliikkeelle varoituksen, koska välitystehtäviä oli annettu hoidettavaksi henkilöille, joiden ei aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan voitu katsoa olevan välitysliikkeen palveluksessa lain tarkoittamalla tavalla. Ensimmäisessä tapauksessa välitysliike oli käyttänyt välitystehtäviä suorittavien henkilöiden kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia, joiden mukaan välittäjät eivät olleet työsuhteessa välitysliikkeeseen, vaan toimivat itsenäisesti ja laskuttivat toimeksiantojen hoitamisesta syntyneet provisiot laskutuspalveluyhtiön avulla välitysliikkeeltä. Toisessa tapauksessa välitysliike oli käyttänyt välitystehtäviä suorittavien henkilöiden kanssa asiamiessopimuksia, joiden mukaan välittäjät eivät olleet työsuhteessa välitysliikkeeseen, vaan toimivat itsenäisinä yrittäjinä.

Välitysliikelain 5 §:n mukaan välitysliikkeen vastaavan hoitajan on huolehdittava siitä, että välitysliikkeen palveluksessa ja sen jokaisessa toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista vähintään puolella on 3 momentissa tarkoitettu ammattipätevyys (LKV- tai LVV-pätevyys, riippuen suoritettujen välitystehtävien laadusta).

Päätöksissään H699/2022 (vuosikirja 2022:33) ja H700/2022 korkein hallinto-oikeus on todennut palveluksessa olemisella tarkoitettavan välitysliikkeeseen työsuhteessa olevia ja liikkeen johtoon kuuluvia henkilöitä. Välitysliikkeen ulkopuolisina sopimuskumppaneina välitystehtäviä itsenäisesti suorittavien henkilöiden ei katsottu olevan säännöksessä tarkoitetulla tavalla välitysliikkeen palveluksessa eikä tällaiseen henkilöön rinnastettavissa. Välitystehtäviä ei ollut mahdollista antaa muiden kuin välitysliikkeen palveluksessa olevien suoritettaviksi. Välitysliikkeen ja sen ulkopuolisen sopimuskumppanin välisen sopimuksen ehdoilla ei KHO:n mukaan ole merkitystä asian arvioinnin kannalta.

Edelleen päätöksissään korkein hallinto-oikeus totesi, että välitysliikkeen vastaava hoitaja on velvollinen huolehtimaan harjoitetun välitystoiminnan lainmukaisuudesta. Tämän velvollisuuden toteutuminen edellyttää, että vastaavalla hoitajalla on todellinen ja välitön mahdollisuus ohjata ja valvoa toimintaa sekä puuttua siinä ilmeneviin epäkohtiin.

KHO totesi päätöksissään, että kun otetaan huomioon palveluksessa olemista koske-van vaatimuksen osalta esitetty, välitysliikelain 5 §:n 1 momentin sanamuoto sekä se, mitä välitystoiminnan harjoittamista koskevista rajoituksista ja vastaavalle hoitajalle säädetyn velvollisuuden toteutumisesta on todettu, säännöstä ei voida tulkita niin, että välitystehtävien suorittaminen olisi mahdollista antaa myös muille kuin välitysliikkeen palveluksessa oleville. Tällaista tulkintaa ei edellytä myöskään elinkeinovapauden turvaaminen. Näin ollen välitysliikelain 5 §:n 1 momentista johtuu, että välitystehtäviä suorittavien tulee olla säännöksessä tarkoitetulla tavalla välitysliikkeen palveluksessa. 

Aluehallintovirasto on asiaa koskevassa tiedotteessaan 21.3.2019 katsonut, että liikkeen johdolla tarkoitetaan sen lakisääteisiä elimiä. Esimerkiksi liikkeen johtoon voidaan katsoa osakeyhtiön kohdalla kuuluvan hallitus sekä mahdollinen toimitusjohtaja. Edellä mainittuihin viittaa osakeyhtiölain 6 luvun yhtiön johtoa käsittelevä 1 §. Edelleen henkilöyhtiöiden osalta aluehallintovirasto katsoo johdolla tarkoitettavan avoimen yhtiön yhtiömiehiä sekä kommandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä.

Aluehallintovirasto kehottaa välitysliikkeitä huomioimaan KHO:n päätökset toiminnassaan ja kehottaa välitysliikkeitä tekemään uuden oikeuskäytännön johdosta mahdolliset tarvittavat muutokset välitystoiminnan käytännön toteuttamiseen.

Aluehallintovirasto tulee laajemmin valvomaan välitysliikkeiden ammattipätevyyksien täyttymistä ja välitystehtäviä suorittavien henkilöiden olemista välitysliikkeen palveluksessa vuoden 2023 tammikuusta alkaen.

Lisätietoja:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto - Ylitarkastajat Vilppu Elovaara, p. 0295 016 482 ja Ilkka Heikkilä, p. 0295 016 081
Itä-Suomen aluehallintovirasto - Ylitarkastaja Juha Peltola, p.  0295 016 898
Lapin aluehallintovirasto - Tarkastaja Soile Kangas, p. 0295 017 363
Lounais-Suomen aluehallintovirasto - Lakimies Heikki Tarvonen, p. 0295 018 119
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto - Lakimies Heidi Turpela, p. 0295 018 624
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto - Lakimies Matti Pihlajamaa p. 0295 017 584

[email protected]

”Tulossa myyntiin”-ilmoittelusta ja markkinoinnista

Aluehallintovirasto on 6.4.2018 antamassaan tiedotteessa ohjeistanut välitysliikkeitä ns. ”Tulossa myyntiin”-markkinoinnista ja ilmoittelusta. Tällä tiedotteella korvataan 6.4.2018 annettu tiedote ”tulossa myyntiin” -ilmoittelun osalta. 

Ennakkomarkkinoinnin-käsitteellä tarkoitetaan asuntokauppalaissa suunnitteilla tai rakenteilla olevan asuinhuoneiston tarjoamista kuluttajan varattavaksi sellaisin ehdoin, että tarjoaminen ei kuulu 2 luvun soveltamisalaan.

Välitysliikkeet ovat harjoittaneet ennakkomarkkinoinnin lisäksi tietyn tyyppistä ”tulossa myyntiin” (”sneak peek”) markkinointia. "Tulossa myyntiin"-ilmoittelu ja markkinointi kohdistuu useimmiten käytettyihin asuntoihin. Kuitenkin, jos kohde ei ole asuntokauppalain mukaisessa ennakkomarkkinoinnissa, sovelletaan kohteen markkinointiin asuntomarkkinointiasetuksen vaatimuksia täysimääräisesti. Näin ollen välitysliikkeen tulee selvittää kohteen kaikki tiedot ennen markkinoinnin aloittamista. 

Yksittäisen asunnon ”tulossa myyntiin” -ilmoittelu on myytävän asunnon markkinointia, johon sovelletaan asuntomarkkinointiasetusta. Esimerkiksi käytetyn asunnon kohdalla kohteen tiedot ovat lähtökohtaisesti mahdollista selvittää, jolloin tällaista kohdetta ei voida markkinoida vastoin asuntomarkkinointiasetuksen edellyttämiä tietoja. Välitysliikkeen tulee selvittää asuntomarkkinointiasetuksen edellyttämät tiedot voidakseen markkinoida asuntoa, ellei kyse ei ole asuntokauppalain tarkoittamasta ennakkomarkkinoinnista ja tiedot eivät ole vielä tosiasiallisesti saatavilla. Tällöinkin asuntomarkkinointiasetuksen mukaisista tiedoista tulee markkinoinnissa antaa ne tiedot, jotka tosiasiassa ovat kyseisen markkinoinnin vaiheessa olemassa.

Asuntomarkkinointiasetusta ei voida jättää soveltamatta sillä perusteella, että välitysliike ei ole selvittänyt kohdetta, vaikka se sinänsä olisi ollut mahdollista.  

Alla on käsitelty lainsäädännön asettamia edellytyksiä välitysliikkeiden harjoittamalle markkinoinnille. Tämän kirjeen sisällön vastainen markkinointi on hyvän välitystavan vastaista. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa ryhtyä valvontatoimenpiteisiin hallinnollisen seuraamuksen (yleensä varoitus) määräämiseksi hyvän välitystavan vastaisen markkinoinnin johdosta.

Välityskohteiden hinnan ilmoittaminen välityskohteiden markkinoinnissa

Välitysliikkeen tulee välityskohteita markkinoidessaan mainita asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (15.2.2001/130) määritellyt vähimmäistiedot kohteesta. Myytävää asuinkohdetta koskevassa ilmoituksessa välitysliikkeen on mainittava kohteen myyntihinta sekä velaton hinta, mikäli se poikkeaa myyntihinnasta. Vuokralle tarjottavaa asuntoa koskevasta ilmoituksesta on käytävä ilmi vuokra sekä mahdollinen ennakkovuokra ja vakuus.

(Ks. valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista, 15.2.2001/130 ja kuluttajansuojalaki, 20.1.1978/38, 2 luku)

Pinta-alatietojen ilmoittaminen välityskohteiden markkinoinnissa

Asumiskäyttöön myytävästä rakennuksesta ja huoneistosta on ilmoituksessa mainittava asuintilojen pinta-ala. Pelkän kokonaispinta-alan ilmoittaminen ei ole riittävää. Myytävää asuntoa koskevassa esitteessä on mainittava asunnosta pinta-ala eriteltyinä asuintiloihin ja muihin tiloihin.

Asuintilojen ja muiden tilojen käsitteitä ei ole määritelty lainsäädännössä. Kyseiset pinta-alan käsitteet on kuitenkin määritelty ohjeellisesti SFS 5139 -standardissa, jota julkaistaan esimerkiksi RT-korttina 12-11055. Kyseisen standardin mukaan asuintiloja ovat asumisen toimintoihin RakMK G1:n mukaan tarvittavat tilat. Mikäli on epäselvää, tulisiko jokin osa pinta-alasta merkitä asuinpinta-alaan tai muuhun pinta-alaan, on aina varmempi vaihtoehto merkitä ko. pinta-ala muuhun pinta-alaan kuin asuinpinta-alaan kuuluvaksi.

Mikäli tarkkoja tietoja rakennuksen tai huoneiston pinta-aloista ei ole lainkaan saatavilla, tulee välitysliikkeen suositella myyjää tilaamaan tarkistusmittaus. Välitysliike voi teettää mittauksen myös omaan lukuunsa, jotta se saa luotettavat tiedot pinta-aloista.

Jos pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu, tulee välitysliikkeen kertoa markkinoinnissaan myös se, mihin ilmoitetut pinta-alatiedot perustuvat, koska ne saattavat poiketa olennaisestikin todellisista pinta-aloista.

(Ks. valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista, 15.2.2001/130)

Välityspalvelun hinnan ilmoittaminen markkinoinnissa

Välityspalvelun hinta on ilmoitettava selkeällä, yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla. Välitysliikkeen verkkosivuilla tulee olla tiedot välityspalvelun hinnasta. Palvelun hinta on ilmoitettava kokonaishintana, jonka tulee sisältää myös arvonlisäveron osuus. Hintaa ei saa ilmoittaa osina niin, että asiakkaan pitää itse laskea yhteen lopullinen myyntihinta. Välityspalvelun markkinoinnissa tulee ilmoittaa myös palkkion laskentaperuste, eli se lasketaanko esimerkiksi prosentteina määritelty välityspalkkio kauppahinnasta vai velattomasta kauppahinnasta.

Seuraavat arvonlisäveron sisältävät hinnanilmoittamisen esimerkit täyttävät hinnanilmoittamisvelvollisuuden:

• välityspalkkio X % velattomasta kauppahinnasta
• välityspalkkio X % kauppahinnasta, sis. alv. 24 %
• välityspalkkio X % velattomasta kauppahinnasta, sis. alv. 24 %
• välityspalkkio X % velattomasta kauppahinnasta, vähimmäispalkkio X €
• vuokranvälityspalkkio X % kuukauden vuokraa vastaavasta summasta
• väl. palk. X kk:n vuokra

Seuraavat esimerkki-ilmaisut eivät yksin täytä hinnanilmoittamisvelvollisuutta:

• palkkio alkaen X €
• palkkio X %
• palkkio X % velattomasta kauppahinnasta + alv 24 %
• kysy tarjoustamme
• välityspalkkio sopimuksen mukaan
• vuokranvälityspalkkio X kk + alv 24 %

(Ks. kuluttajansuojalaki, 20.1.1978/38, 2 luku; asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa 11.7.2013/553)

Ostajat valmiina -ilmoittelu

On hyvän välitystavan vastaista antaa välitysliikkeen markkinoinnissa käsitys siitä, että liikkeellä on ostaja valmiina tietyn tyyppisille kohteille, jos välitysliike tosiasiassa pyrkii markkinoinnillaan saamaan itselleen uusia myyntitoimeksiantoja.

Aluehallintoviraston vakiintuneen valvontakäytännön mukaan ovat esimerkiksi ilmaisut ”ostajat valmiina” ja ”asiakkaani etsii” hyvän välitystavan vastaisia markkinointi-ilmaisuja, mikäli markkinoinnin taustalla ei ole todellisia kirjallisia ostotoimeksiantoja ilmoituksissa kuvatun tyyppisille kohteille.

(Ks. HE laiksi kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä 61/2000)

Referenssien ilmoittaminen, myyty-merkinnät ja muut vastaavat merkinnät

Välitysliike voi markkinoidessaan omaa toimintaansa kertoa toimintansa laajuudesta ja myymistään kohteista. Liike voi tehdä luettelon myydyistä kohteista tai laittaa ilmoitukseen vain myytyjä kohteita. Ilmoituksesta tulee tällöin ilmetä selkeästi, että kohteet on myyty. Myytävänä olevat ja myydyt kohteet tulee aina pitää erillään toisistaan markkinoinnissa. Välitettyä yksilöityä kohdetta voi käyttää liikkeen palvelujen markkinoinnissa vain, mikäli liike on hankkinut tähän sekä kohteen ostajan, että myyjän nimenomaisen suostumuksen. Liikkeen markkinoinnista tulee ilmetä milloin kohteet on myyty (esim. viimeisen kahden kuukauden aikana myydyt).

Jo myytyjä kohteita koskevien ilmoitusten sijoittaminen myynnissä olevien kohteiden joukkoon merkinnöin ”myyty” tai ”ostotarjous hyväksytty” taikka muin vastaavin merkinnöin on pääsääntöisesti vastoin hyvää välitystapaa. Aluehallintoviraston vakiintuneen valvontakäytännön mukaan ”myyty” tai ”ostotarjous hyväksytty” -merkintää saa myytävien kohteiden joukkoon sijoitetussa ilmoituksessa käyttää vain poikkeuksellisesti, mikäli perusteet kohteen markkinoinnille lakkaavat ilmoituksen markkinointiviestimeen lähettämisen jälkeen (esimerkiksi ilmoitus on jätetty sanomalehden toimitukseen) ja jo lähetetyn ilmoituksen poistaminen on mahdotonta tai se aiheuttaa kohtuuttoman suuria kustannuksia. Aluehallintoviraston vakiintuneen valvontakäytännön mukaan jo myytyjä kohteita koskevien ilmoituksien sijoittaminen myynnissä olevien kohteiden joukkoon välitysliikkeen www-sivuilla on aina vastoin hyvää välitystapaa.

Päivitetty 26.05.2023: Sosiaalisen median alustojen osalta katso kuitenkin uutisvirrassa tai aikajanalla näkymiseen sovellettava poikkeus tiedotteessa 6.4.2018. 

(Ks. HE laiksi kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä 61/2000; asuntokauppalaki 23.9.1994/843, 3 luku 1 §)

Välitysliikkeen toiminimen ja yhteystietojen ilmoittaminen

Sekä välityskohteita markkinoidessaan, että välityspalvelua markkinoidessaan välitysliikkeen tulee ilmoittaa liikkeen kaupparekisteriin rekisteröity toiminimi tai kaupparekisteriin ilmoitettu aputoiminimi. Välitysliike voi ilmoituksessaan näiden lisäksi ilmoittaa myös yrityksen toissijaisen tunnuksen tai tavaramerkin (nk. markkinointinimen).

Välitysliikkeen tulee nimen lisäksi ilmoittaa osoitteensa. Pelkkä välitysliikkeen www-osoitteen ilmoittaminen ei täytä osoitteenilmoittamisvelvollisuutta, vaan välitysliikkeen on ilmoitettava myös maantieteellinen osoitteensa. Osakeyhtiöiden pitää ilmoittaa www-sivuillaan myös y-tunnuksensa.

(Ks. valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista, 15.2.2001/130; kuluttajansuojalaki, 20.1.1978/38, 2 luku; toiminimilaki 2.2.1979/128; yritys- ja yhteisötietolaki 16.3.2001/244)

Energiatodistus markkinoinnissa

Myyntiä tai vuokrausta koskevassa julkisesti esille laitetussa ilmoituksessa tulee mainita myytävää tai vuokrattavaa kohdetta koskeva energiatehokkuutta kuvaava tunnus (A-G). Energiatehokkuutta kuvaavasta tunnuksesta tulee myynti- ja vuokrausilmoituksessa ilmetä, jos kyseessä on vanhan, jo kumotun energiatodistusta koskevan lain nojalla laaditun energiatodistuksen mukainen tunnus. Tällöin ilmoituksessa tunnuksena käytetään todistuksessa olevaa kirjainta lisättynä alaindeksillä 2007 (esim. C2007).

Mikäli myytävä tai vuokrattava rakennus, kiinteistö tai huoneisto pientalossa on arvoltaan hyvin vähäinen (myyntihinta alle 50 000 euroa) taikka vuokra on pieni (alle 350 euroa kuukaudessa) tai kohdetta ei esitellä julkisesti, energiatodistus voidaan laatia niin kutsuttua kevennettyä menettelyä käyttäen, jolloin rakennukselle ei määritellä energialuokkaa. Silloin myynti- ja vuokrausilmoituksessa käytetään energiatehokkuutta kuvaavan tunnuksen sijasta tunnusta H. Tätä tunnusta ei saa käyttää muissa tilanteissa, kuten energiatodistuksen puuttuessa.

Energiatodistusta ei tarvita muun muassa loma-asunnoille, suojelluille tai alle 50 m² kokoisille rakennuksille.

Tieto energiatodistuksesta on ilmoitettava kaikessa asuntojen markkinoinnissa. Jos rakennuksen omistaja ei halua hankkia energiatodistuslain edellyttämää energiatodistusta, pitää aluehallintoviraston näkemyksen mukaan välitysliikkeen kertoa sekä myyjälle että ostajalle, mikä merkitys sillä on, ettei kohteella ole energiatodistusta. Välitysliikkeen pitää kyetä näyttämään asiakirjojen avulla täyttäneensä tiedonantovelvollisuutensa. Kaikessa markkinoinnissa (mm. asuntoesitteessä, internet- ja lehti-ilmoittelussa jne.) on mainittava, että kohteella ei ole energiatodistusta, vaikka energiatodistuslain mukaan kohteella pitäisi olla energiatodistus. Energiatodistusta koskeva tieto pitää olla selkeästi havaittavissa ja ymmärrettävissä.

(Ks. laki rakennuksen energiatodistuksesta 18.1.2013/50)

Markkinointi sosiaalisessa mediassa

Kaikkea välitysliikkeen ja sen edustajien sosiaalisessa mediassa (esim. Facebook ja Twitter) harjoittamaa markkinointia koskevat samat säännöt kuin muutakin välitysliikkeen palveluiden markkinointia ja kohteiden markkinointia. Ilmoitusalustan mahdollisesti asettamat rajoitteet eivät ole hyväksyttävä syy jättää ilmoittamatta osaa tiedoista, joiden ilmoittamiseen edellä mainitut säädökset velvoittavat. Aluehallintovirastojen havaintojen mukaan välitysliikkeiden sosiaalisessa mediassa harjoittamassa markkinoinnissa on toistuvasti esiintynyt puutteita mm. välityskohteiden tietojen ilmoittamisessa sekä markkinoinnista vastaavan välitysliikkeen toiminimen ilmoittamisessa markkinoinnin yhteydessä.

Lisätietoja

Kukin aluehallintovirasto valvoo omalle toimialueelleen rekisteröityneiden välitysliikkeiden toimintaa ja myös näiden liikkeiden harjoittamaa markkinointia. Alta löytyvät aluehallintovirastojen yhteystiedot.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde: 0295 016 000

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde: 0295 016 800

Lapin aluehallintovirasto
Puhelinvaihde: 0295 017 300

Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde: 0295 018 000

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde: 0295 018 450

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde: 0295 017 500

(Julkaistu alun perin 15.12.2015)

Välitysliikelain ammattipätevyysvaatimusten muutos

1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain, jäljempänä välitysliikelaki, (1075/2000) 5 § 1 momentin muutos, jonka mukaan

• välitysliikkeessä on oltava vastaava hoitaja, joka on velvollinen huolehtimaan siitä, että välitystoiminnassa noudatetaan hyvää välitystapaa ja että toimintaa muutoinkin harjoitetaan lainmukaisesti. Vastaavan hoitajan on lisäksi huolehdittava siitä, että välitysliikkeen palveluksessa ja sen jokaisessa toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista vähintään puolella on 3 momentissa tarkoitettu ammattipätevyys ja että muillakin välitystehtäviä suorittavilla on tehtävän edellyttämä riittävä ammattitaito. Jos välitysliikkeen palveluksessa tai sen toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista 3 momentissa tarkoitetun ammattipätevyysvaatimuksen täyttävien lukumäärä muutoin kuin tilapäisesti alenee alle puoleen, vastaavan hoitajan on huolehdittava siitä, että edellä tarkoitetut vähimmäisvaatimukset täyttyvät kolmen kuukauden kuluessa.

Ohessa on aluehallintoviraston tulkintoja säädöksen sisällöstä ja säädöksen perusteella otettuja linjauksia.

1) Ammattipätevyysvaatimus lasketaan kaikista välitysliikkeen nimissä välitystehtäviä suorittavista henkilöistä

Lain edellyttämän ammattipätevyysvaatimuksen täyttymisen arvioinnissa otetaan huomioon kaikki välitysliikkeen nimissä välitystehtäviä suorittavat henkilöt.

Välitystehtäviä suorittavien henkilöiden tulee olla välitysliikkeen palveluksessa. Aluehallintovirasto on tiedottanut palveluksessa olon käsitteestä mm. 1.4.2022 julkaistulla tiedotteellaan.

(päivitetty 20.4.2022)

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

Hallituksen esityksen (HE 196/2012) 5 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ilmaisulla välitystehtäviä suorittavat tarkoitetaan henkilöitä, jotka hoitavat aktiivisesti välitystoimeksiantoja. Esimerkiksi välitysliikkeen pelkkien hallinto- tai toimistotehtävien hoitamista ei ole pidettävä välitystehtävän suorittamisena, eikä liikkeessä näitä tehtäviä hoitavia henkilöitä näin ollen oteta huomioon ammattipätevyysvaatimuksen täyttymistä laskettaessa. Myöskään välitysliikkeen johtoasemassa olevia henkilöitä, (esim. toimitusjohtaja tai vastaava hoitaja), jotka eivät itse hoida toimeksiantoja, vaan esimerkiksi vain opastavat tai ohjeistavat välittäjiä taikka tarkastavat toimeksiantojen hoitamista, ei oteta huomioon ammattipätevyysvaatimuksen täyttymistä laskettaessa. Tämä periaate ilmeni jo kumoutuvaa ammattipätevyysvaatimuksia koskevan lainkohdan hallituksen esityksen (HE 61/2000) 5 §:ää koskevista yksityiskohtaisista perusteluista, joiden mukaan, jos vastaava hoitaja osallistui itse välitystoimintaan, ei siinä toimipaikassa, jossa hän toimi, kuitenkaan tarvinnut olla muuta ammattipätevyysvaatimuksen täyttävää henkilöä.

Välitysliikelaissa tarkoitetun välitystoiminnan osia ovat muun muassa toimeksiantosopimuksen tekeminen, kohteen hinnan/vuokran määrittely, kohteen markkinointi, esittelyn pitäminen, kohdetta koskevien tietojen antaminen ostaja-/vuokralaisehdokkaille, tarjousten vastaanottaminen, kohdetta koskevan sopimuksen laatiminen ja osapuolten muu avustaminen sopimuksen teossa. (korjattu 24.2.2016 ja 12.12.2019)

Edellä mainittujen, yksittäistenkin tehtävien itsenäinen tekeminen katsotaan välitystehtävien suorittamiseksi. Asiakasrajapinnassa toimiminen ei siis ole välttämätön kriteeri sille, katsotaanko toiminta välitystehtävien suorittamiseksi vai ei.

Oppisopimuskoulutuksessa oleva henkilö on määräaikaisessa työsuhteessa ja välitysliikkeen palveluksessa. Tällainen henkilö voidaan hänen tehtävistään riippuen ottaa huomioon ammattipätevyysvaatimuksen täyttymistä laskettaessa.

Ammattipätevyysvaatimusten täyttymisen tarkastelussa ei ole merkitystä sillä, millä nimikkeellä (esim. asiakkuusjohtaja, markkinointikoordinaattori, assistentti, myynnintukihenkilö, avainasiakkuuspäällikkö ym.) henkilö välitysliikkeessä toimii.

Tässä yhteydessä aluehallintovirasto muistuttaa välitysliikkeitä myös siitä, että välittäjäilmaisua tai sen johdannaista (esim. asunnonvälittäjä tai kodinvälittäjä) voi käyttää vain LKV- tai LVV-kokeen suorittaneet henkilöt. Välittäjä-ilmaisun tai sen johdannaisen käyttäminen välitysliikkeen edustajasta, joka ei ole LKV- tai LVV-tutkintoa suorittanut, on kuluttajan kannalta sopimatonta menettelyä, mikä on kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n nojalla kielletty (jollei markkinoinnista muutoin ilmene, ettei ko. henkilö ole suorittanut tätä ammattitutkintoa).

3) Ammattipätevä, välitystehtäviä suorittava henkilö toimii useammassa toimipaikassa

Ammattipätevän henkilön on, tullakseen luetuksi tietyn toimipaikan ammattipäteväksi henkilöksi, suoritettava välitystehtäviä pääsääntöisesti juuri tuossa toimipaikassa. Jos sama ammattipätevä henkilö työskentelee välitysliikkeen useassa toimipaikassa, luetaan hänet vain sen toimipaikan ammattipäteväksi henkilöksi, jossa hän pääsääntöisesti suorittaa välitystehtäviä. Jos ammattipätevä työskentelee useammassa eri välitysliikkeessä, henkilö luetaan vain sen välitysliikkeen ammattipäteväksi henkilöksi, jossa hän pääsääntöisesti suorittaa välitystehtäviä.

AVI on valvontapäätöksessään edellyttänyt kumoutuvan välitysliikelain 5 §:n 1 momentin osalta, että ammattipätevän osallistuminen välitystoimintaan on säännöllistä ja päätoimista. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi aluehallintoviraston päätöksestä tehdyn valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksessä 22.5.2014 (14/3000/1) viitattiin aluehallintoviraston vaatimukseen välitystoimintaan osallistumisen päätoimisuudesta. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todettiin, ettei sillä seikalla, että liikkeen mukaan sen toiminta X alueella on hyvin vähäistä, eikä toimipaikassa ole käytännössä tarpeeksi työtehtäviä jatkuvasti oleskelevalle LKV-välittäjälle, ei ole asiassa merkitystä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 30.11.2015 antamassaan päätöksessään (3486 2154/2/14) hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen. KHO viittasi päätöksessään hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin.

Välitysliikelain voimassa olevan 5 § 1 momentin ja 1.1.2016 voimaantulevan kyseistä lainkohtaa koskevan lainmuutoksen (279/2013) sääntely siitä, milloin ammattipätevän henkilön luetaan osallistuvan välitystoimintaan tai suorittavan välitystehtäviä tietyssä toimipaikassa, on yhteneväinen.

4) Käsitteen ”ammattipätevyysvaatimuksen täyttävien lukumäärän aleneminen muutoin kuin tilapäisesti” tulkinta

Välitysliikkeen on korjattava ammattipätevyysvaje kolmen kuukauden kuluessa, jos pätevyysvajeen syynä on muu kuin tilapäiseksi luokiteltava poissaolo. Jos poissaolo kestää yli kolme kuukautta, sen syyllä (esim. henkilön sairaus) ei ole merkitystä ammattipätevyysvaatimuksen täyttävien lukumäärää arvioitaessa. Tällöin on syntynyt tilanne, jossa ammattipätevyysvajetta ei voida pitää enää tilapäisenä. Tällöin kolmen kuukauden määräaika tilanteen korjaamiselle lasketaan poissaolon alkamishetkestä.

Kolmen kuukauden aika ammattipätevyysvaatimusten korjaamiselle lasketaan siis aina poissaolon alkamisesta.

Jos esimerkiksi ammattipätevyyden omaava työntekijä siirtyy vuorotteluvapaalle tai äitiyslomalle ja välitysliikkeen tai sen jonkun toimipaikan vaadittu ammattipätevyystaso ei enää tämän johdosta täyty, on välitysliikkeen vastaavan hoitajan velvollisuus huolehtia siitä, että syntynyt ammattipätevyysvaje korjataan kolmen kuukauden sisällä. Kolmen kuukauden aika lasketaan siitä, kun työntekijä on siirtynyt pois suorittamasta välitystehtäviä. Siinäkin tilanteessa, että ammattipätevyysvajeen alkaessa ei ole vielä tiedossa henkilön poissaolon pituus (esimerkiksi sairaustapauksissa), lasketaan korjaamisaika poissaolon alkamishetkestä.

5) Kiinteistönvälitysliikkeen suorittamaa vuokravälitystä koskeva ammattipätevyysvaatimus

Vaasan hallinto-oikeus on 18.5.2021 antamassaan päätöksessä (21/0080/2) katsonut, että ammattipätevyysvaatimuksen täyttymistä kiinteistönvälitystoiminnan osalta laskettaessa ei ole perusteltua ottaa huomioon ketään sellaista henkilöä, joka ei osallistu nimenomaan kiinteistönvälitystehtävien suorittamiseen. Koska tapauksessa vähintään puolella kiinteistönvälitystehtäviä suorittaneista henkilöistä on ollut LKV-pätevyys ja lisäksi pelkästään vuokravälitykseen osallistuva henkilö on täyttänyt tätä tehtävää koskevan ammattipätevyysvaatimuksen (LVV), välitysliikkeen on katsottu täyttäneen välitysliikelain 5 §:n 1 momentissa asetetut ammattipätevyysvaatimukset. Päätös on lainvoimainen.

Aluehallintovirasto toteaa, että välitysliikelakia on muutettu lailla 279/2013, joka on välitysliikelain 5 §:n 1 momentin osalta tullut voimaan 1.1.2016. Muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 196/2012) mukaan tavoitteena on ollut välitystoimintaan osallistuvien henkilöiden ammattipätevyysvaatimuksia laajentamalla parantaa välitysliikkeiden välityspalveluiden laatutasoa. Välitysliikelain 5 §:n 3 momentti edellyttää, että kiinteistönvälitysliikkeen vastaavalla hoitajalla on oltava kiinteistönvälittäjäkokeessa osoitettu ammattipätevyys ja saman pykälän 1 momentin mukaan välitystehtäviä suorittavista vähintään puolella on oltava vastaava ammattipätevyys kuin vastaavalla hoitajalla. 

Aluehallintovirasto katsoo siten, että välitysliikelain 5 §:n 1 ja 3 momenttien edellyttämiä ammattipätevyysvaatimuksia tarkasteltaessa lähtökohtana kiinteistönvälitysliikkeiden osalta on edelleen se, onko aktiivisesti välitystoimeksiantoja hoitavilla henkilöillä kokonaisuutena ja toimipaikkakohtaisesti riittävä määrä LKV-tutkintoja. Mikäli kiinteistönvälitysliike kykenee luotettavasti osoittamaan, että tietty osa välitystehtäviä suorittavista henkilöistä osallistuu vain vuokravälitykseen, voidaan tapauskohtaisesti arvioida ammattipätevyysvaatimusten täyttymistä erikseen kiinteistönvälitystä hoitavien henkilöiden ja erikseen vuokravälitystä hoitavien henkilöiden osalta. Tällöin pelkästään vuokravälitystä hoitavista henkilöistä vähintään puolella tulee olla LVV- tai LKV-tutkinto.

(päivitetty 20.4.2022)

6) Seuraukset ammattipätevyysvaatimusten täyttämättä jättämisestä

Jos tutkinnon suorittaneita ei ole välitysliikkeen toimipaikoissa ja/tai välitysliikkeen palveluksessa välitysliikelain 5 §:n 1 momentin edellyttämää määrää, eikä tilanne korjaannu määräaikaan mennessä, on kyseessä vastaavan hoitajan velvoitteiden laiminlyönti.

Lain 18 §:n 2 momentin mukaan, jos vastaava hoitaja laiminlyö 5 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden, aluehallintovirasto voi antaa välitysliikkeelle varoituksen. Jos laiminlyönnit ovat vakavia tai jos ne annetusta

kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta toistuvat, aluehallintovirasto voi kieltää osaksi tai kokonaan välitysliikkeen toiminnan määräajaksi, kuitenkin enintään kuudeksi kuukaudeksi. Lain 19 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan aluehallintoviraston on poistettava välitysliike rekisteristä, jos välitysliikkeen tai sen vastaavan hoitajan toiminnassa ilmenee vakavia tai toistuvia laiminlyöntejä ja liikkeelle on jo aiemmin asetettu määräaikainen toimintakielto.

Sanktiot vastaavan hoitajan välitysliikelain 5 §:n 1 momentin 2 ja 3 lauseen asettamien velvoitteiden laiminlyönnistä ovat varoitus, ja jos tilanne ei korjaannu, määräaikainen toimintakielto. Jos tilanne ei ole näiden sanktioidenkaan jälkeen korjaantunut, välitysliike voidaan poistaa välitysliikelain 19 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella rekisteristä.

Lähtökohtaisesti ei ole merkitystä sillä, että ammattipätevyysvaje korjaantuu hallinnollisen seuraamuksen antamisprosessin aikana.

7) Määräajat

Jos välitysliikkeellä on puutteita ammattipätevien määrissä 1.1.2016, tulee vastaavan hoitajan huolehtia siitä, että asia korjaantuu kolmen kuukauden kuluessa, eli 1.4.2016 mennessä.

Aluehallintoviraston varoituspäätöksissä tullaan antamaan lähtökohtaisesti 2 viikon määräaika tilanteen korjaamiselle.

Jos ammattipätevien määrä välitysliikkeen välitystehtäviä suorittavista ei ole korjaantunut varoituspäätöksessä annetun määräajan sisällä lain vaatimalle tasolle, aloittaa AVI prosessin määräaikaisen toimintakiellon määräämiseksi pyytämällä vastinetta välitysliikkeeltä.

Määräaikainen toimintakieltopäätös astuu voimaan 14 vrk:n kuluttua tiedoksisaannista. Päätöksessä ei anneta erillistä aikaa ammattipätevyysvajeen korjaamiselle, mutta todetaan, että jos toimintakiellon päättyessä vallitsee edelleen liike- tai toimipaikkakohtainen ammattipätevyysvaje, kieltää aluehallintovirasto välitysliikkeen toiminnan uudestaan määräajaksi tai poistaa välitysliikkeen välitysliikerekisteristä.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Jouko Rikkilä
02950 16194 [email protected] 

Ylitarkastaja Vilppu Elovaara
02950 16482 [email protected]

Tarkastaja Anna Korhonen
02950 16145 [email protected] 

Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) tuli voimaan 1.6.2013. Myyntiä tai vuokrausta koskevassa julkisesti esille laitetussa ilmoituksessa tulee mainita myytävää tai vuokrattavaa kohdetta koskeva energiatehokkuutta kuvaava tunnus A-G. Energiatehokkuutta kuvaavasta tunnuksesta tulee myynti- ja vuokrausilmoituksessa ilmetä, jos kyseessä on kumotun lain nojalla laaditun energiatodistuksen mukainen tunnus. Tällöin ilmoituksessa tunnuksena käytetään todistuksessa olevaa kirjainta lisättynä alaindeksillä 2007 (esim. C2007).

Huoneiston esittelytilanteessa mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtävillä tulee olla rakennuksen tai sen osan energiatodistus. Energiatodistus on annettava joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle.

Lain siirtymäsäännösten mukaan ennen vuotta 1980 käyttöönotetuille pientaloille energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä 1.7.2017 alkaen.

Mikäli myytävä tai vuokrattava rakennus, kiinteistö tai huoneisto pientalossa on arvoltaan hyvin vähäinen (myyntihinta alle 50 000 euroa) taikka vuokra on pieni (alle 350 euroa kuukaudessa) tai kohdetta ei esitellä julkisesti, energiatodistus voidaan laatia niin kutsuttua kevennettyä menettelyä käyttäen, jolloin rakennukselle ei määritellä energialuokkaa. Silloin myynti- ja vuokrausilmoituksessa käytetään energiatehokkuutta kuvaavan tunnuksen sijasta tunnusta H. Tätä tunnusta ei saa käyttää muissa tilanteissa.

Energiatodistusta ei tarvita muun muassa loma-asunnoille, suojelluille tai pienille, alle 50 m2 kokoisille rakennuksille.

Lisätietoja energiatodistuksesta saa Motiva Oy:n, ympäristöministeriön sekä asumisen ja rahoittamisen kehittämiskeskuksen www-sivuilta.

Pinta-alatietojen ilmoittaminen välityskohteiden markkinoinnissa

Asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen (130/2001) mukaan asumiskäyttöön myytävästä rakennuksesta ja huoneistosta on ilmoituksessa mainittava asuintilojen pinta-ala. Pelkän kokonaispinta-alan tai huoneistoalan ilmoittaminen ei ole riittävää. Myytävää asuntoa koskevassa esitteessä on mainittava asunnosta pinta-ala eriteltyinä asuintiloihin ja muihin tiloihin.

Mikäli rakennuksen tai huoneiston pinta-alatiedot eivät ole tarkkoja tai tietoja ei ole lainkaan saatavilla, tulee välitysliikkeen suositella myyjää tilaamaan tarkistusmittauksen. Välitysliike voi teettää mittauksen myös omaan lukuunsa, jotta se saa luotettavat tiedot pinta-aloista.

Välitysliikkeen tulee markkinoinnissaan kertoa rakennuksen tai huoneiston asuintilojen ja muiden tilojen pinta-alat. Jos pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu, tulee välitysliikkeen kertoa markkinoinnissaan myös se, mihin ilmoitetut pinta-alatiedot perustuvat, koska ne saattavat poiketa olennaisestikin todellisista pinta-aloista.

Lopputarkastus ja muutostyöt

Mikäli välitettävänä olevassa kohteessa ei ole suoritettu rakennusvalvontaviranomaisen loppukatselmusta tai kohteessa on tehty korjaus- tai muutostöitä ilman tarvittavaa

ilmoitusta yhtiölle tai ilman tarvittavaa viranomaisen lupaa, on välitysliikkeen tiedonantovelvollisuutensa perusteella kerrottava asiasta ostajalle ennen sitovan ostotarjouksen jättämistä. Hyvä välitystapa edellyttää, että edellä mainituista seikoista mainitaan myös asuntoa koskevassa myyntiesitteessä.

Rahanpesulain vaatimukset asiakkaan henkilöllisyyden todentamiseksi

Välitysliikkeen on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008, jäljempänä rahanpesulaki) 7 §:n perusteella tunnistettava asiakkaansa ja todennettava tämän henkilöllisyys. Asiakkaan tunnistaminen ja todentaminen on suoritettava asiakassuhdetta perustettaessa taikka viimeistään ennen kuin asiakas saa määräysvaltaansa liiketoimeen sisältyvät varat tai muun omaisuuden.

Välitysliikkeen asiakkaita ovat rahanpesulain perusteella välitysliikkeen toimeksiantajat sekä toimeksiantajan vastapuolet (käytännössä yleensä kohteen ostajat tai vuokraajat).

Asiakkaan tunnistaminen

Asiakkaan tunnistamisella tarkoitetaan rahanpesulain mukaan asiakkaan henkilöllisyyden selvittämistä asiakkaan toimittamien tietojen perusteella. Käytännössä tämä voidaan tehdä kysymällä asiakkaan nimi.

Asiakkaan henkilöllisyyden todentaminen

Asiakkaan henkilöllisyyden todentamisella tarkoitetaan asiakkaan henkilöllisyyden varmistamista luotettavasta ja riippumattomasta lähteestä peräisin olevien asiakirjojen tai tietojen perusteella. Lähtökohtaisesti henkilöllisyyden todentamisen tulee perustua viranomaisen antamaan, voimassa olevaan henkilöllisyysasiakirjaan.

Asiakkaan henkilöllisyyden todentamisasiakirjoja ovat voimassa oleva

• ajokortti,

• poliisiviranomaisen antama henkilökortti,

• passi tai

• kuvallinen KELA-kortti.

Ulkomaalaisen asiakkaan tunnustamisasiakirjana tulee pyrkiä käyttämään voimassa olevaa passia. Jos se ei ole mahdollista, on henkilöllisyyden todentamisasiakirjan aitous (esim. henkilöllisyystodistuksen) kyettävä varmentamaan julkisista lähteistä. Kuvattomat asiakirjat eivät kelpaa henkilöllisyyden todentamiseen.

Todentaminen on dokumentoiva. Toimeksiantajan osalta se tapahtuu käytännössä yksinkertaisimmin merkitsemällä todentamistiedot toimeksiantosopimukseen ja toimeksiantajan vastapuolen osalta merkitsemällä tiedot tarjousasiakirjaan.

Tosiasiallinen edunsaaja

Välitysliikkeen on tunnistettava asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja tarvittaessa todennettava tämän henkilöllisyys. Tosiasiallinen edunsaaja on luonnollinen henkilö, jonka hyväksi oikeustoimi tehdään tai joka käyttää määräysvaltaa oikeushenkilössä (yli 25 % äänivallasta tai oikeus nimittää taikka erottaa enemmistö oikeushenkilön päättävässä elimessä). Käytännössä siis oikeushenkilön ollessa asiakkaana välitysliikkeen tulee selvittää ne luonnolliset henkilöt, jotka sen omistavat taikka käyttävät siinä määräysvaltaa (esim. osakeyhtiön osakasluettelon pyytämällä).

Liikesuhteesta pidättäytyminen

Välitysliikkeen on pidättäydyttävä kaupasta ja toimeksiantosopimuksen tekemisestä, mikäli asiakasta ei voida tunnistaa ja todentaa.

Todentamisessa käytettävien tietojen säilyttäminen

Henkilöllisyyden todentamisessa käytetyn asiakirjan nimi, asiakirjan numero tai muu tunnistetieto ja myöntäjä taikka kopio asiakirjasta on säilytettävä luotettavalla tavalla viiden vuoden ajan kauppakirjan tai vuokrasopimuksen tekemisestä.

Välitysliikkeen velvollisuuksien laiminlyönti

Rahanpesulain tunnistamis- ja todentamisvelvoitteiden sekä asiakirjan säilyttämisvelvollisuuksien laiminlyönti on rikosoikeudellisesti rangaistava teko. Aluehallintovirasto pitää rahanpesulain mukaisten velvollisuuksien laiminlyöntiä vakavana virheenä ja se voi johtaa myös varoitukseen tai rekisteristä poistamiseen.

Valvovat viranomaiset

Rahanpesulain noudattamista valvoo kiinteistönvälitysliikkeiden osalta valtakunnallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Rahanpesuepäilyt käsittelee Keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskus, jonka sivuilta löytyy lomake, jolla ilmoituksen epäillystä rahanpesusta voi tehdä ja mm. opas Rahanpesun torjunnan parhaat käytänteet, josta löytyy hyvää käytännön tietoa rahanpesun torjunnasta.

Markkinointi sosiaalisessa mediassa

Kaikkea välitysliikkeen ja sen edustajien sosiaalisessa mediassa (esim. Facebook ja Twitter) harjoittamaa markkinointia koskevat samat säännöt kuin muutakin välitysliikkeen palveluiden markkinointia ja kohteiden markkinointia. Kaikessa välitysliikkeen markkinoinnissa tulee noudattaa kuluttajansuojalaissa ja asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädettyä. Ilmoitusalustan mahdollisesti asettamat rajoitteet eivät ole hyväksyttävä syy jättää ilmoittamatta osaa tiedoista, joiden ilmoittamiseen edellä mainitut säädökset velvoittavat.

Aluehallintovirastojen havaintojen mukaan välitysliikkeiden sosiaalisessa mediassa harjoittamassa markkinoinnissa on toistuvasti esiintynyt puutteita mm. välityskohteiden tietojen ilmoittamisessa sekä markkinoinnista vastaavan välitysliikkeen toiminimen ilmoittamisessa markkinoinnin yhteydessä. Välitysliikkeiden markkinointia koskevaa ohjeistusta löytyy aluehallintovirastojen www-sivuilta.

Asiakasvarat

Välitysliikelain 11 §:n mukaan välitysliikkeen on pidettävä sen haltuun luovutetut asiakkaan varat erillään välitysliikkeen omista varoista. Asiakasvarat on talletettava pankkitilille tai säilytettävä muulla luotettavalla tavalla. Valvonnassa on tullut esille tapauksia, joissa välitysliike on siirtänyt itselleen käsirahan välityspalkkiona ennen kaupantekoa. Liikkeen puolesta toiminut saattaa syyllistyä tällöin välitystoimintarikkomukseen ja mahdollisesti kavallusrikokseen. Asiakasvarojen osalta tulisi pyrkiä siihen, että, asiakkaan suorittamissa tilille maksuissa sekä liikkeen suorittamissa tililtä maksuissa olisi kyseinen tapahtuma yksilöity. Esim. käsirahan palautus kohteesta X tai välityspalkkio kohteen X käsirahasta. Asiakasvarojen erillään pidon rikkominen on välitysliikelain 11 §:n mukaan rangaistava teko.

Vinkkipalkkiot

Palkkion maksaminen toimeksiantoon ja välityspalkkion maksamiseen johtavan vinkin antamisesta on kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n vastaista sopimatonta markkinointia ja siten hyvän välitystavan vastaista menettelyä.

Lentomelu

Lentomelun johdosta asunto saattaa poiketa olennaisesti siitä, mitä kuluttajalla on kohtuudella aihetta olettaa. Asuntojen markkinointiasetuksen 10 §:n nojalla välitysliikkeen tulee selvittää ja ilmoittaa myyntiesitteessä asunnon sijaintipaikan mukainen kaavaan merkitty lentomeluvyöhyke. Kuluttajalle tulee selvittää myös meluvyöhykkeen merkitys. Meluvyöhyke saattaa pitää ilmoittaa myös alueen käyttöä tai luovutusta koskevana rajoituksena asuntojen markkinointiasetuksen 7 §:n nojalla, jos lentomeluvyöhykkeellä ei sallita enää uutta asutusta. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen 17.1.2012 (nro 12/0012/4), jossa vahvistettiin aluehallintoviraston asiaan päätöksessään ottama kanta. Lisätietoa lentomelumittauksista ja lentomelukarttoja saa esimerkiksi Finavian www-sivuilta.

 

Tilaisuuden ohjelma

Tervetulosanat ja valvontaviranomaisten esittäytyminen
johtaja Heikki Mäki, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Hyvinvointialueiden valvontatehtävän valmistelun tilanne

Satakunta: yksikön päällikkö Katri Siiri-Valovirta
Varsinais-Suomi: projektipäällikkö Karolina Olin ja hankejohtaja Sirpa Rantanen

Omavalvonnan suunnittelu ja toteutus
yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Pauli Kamsula ja johtava sosiaalihuollon ylitarkastaja Nina Siro-Södergård, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Keskus koordinoimassa asiakas- ja potilasturvallisuuden toimeenpanoa hyvinvointialueilla
ohjelmapäällikkö Hanna Toiviainen, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

Hyvinvointialueiden arviointi ja arvioinnin tietopohja
arviointipäällikkö Katja Croell, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta
ylitarkastaja Marko Elo, Valvira

Henkilötietojen käsittelylle on aina oltava jokin asetuksessa mainittu peruste, joita ovat lakisääteinen velvoite, suostumus, sopimus ja oikeutettu etu. Esimerkiksi asiakkuuden perusteella henkilötietojen käsittely ja säilyttäminen voi perustua sopimukseen tai oikeutettuun etuun.

Toimeksiantoon liittyvien asiakirjojen säilyttäminen

Laki velvoittaa välitysliikkeet säilyttämään toimeksiantoon liittyviä asiakirjoja viiden vuoden ajan toimeksiantosopimuksen päättymisen jälkeen (laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä 15.12.2000/1075, 10 §). Lähtökohtaisesti tulee säilyttää kaikki asiakirjat, joilla on toimeksiantoon suora tai välillinen liityntä. Kaikesta tulisi sopia dokumentoidusti, jotta sovitut asiat voidaan jälkikäteen näyttää. Myös sähköpostit on tärkeä säilyttää; esimerkiksi tarjousmenettelyn on oltava kirjallista eli paperimuodossa tai sähköpostitse. Tietosuoja-asetus korostaa tietojen säilyttämisen tarpeellisuutta ja dokumentointia. Lain edellyttämän viiden vuoden säilytysajan jälkeen säilyttämisen tarpeellisuutta tulee arvioida uudelleen. Säilytettävät aineistot on esimerkiksi mahdollista anonymisoida.

Asiakasrekisteri

Asiakasrekisterin pitäjän on pystyttävä kysyttäessä osoittamaan, että tietosuojasäännökset huomioidaan yrityksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä edellyttää, että henkilötiedon pääsynhallinnasta, käsittelystä ja suojauksesta sekä tiedon elinkaaresta on olemassa ohjeistus, jota noudatetaan tietoja käsiteltäessä.

Jos ulkoinen palveluntarjoaja käsittelee yrityksen asiakasrekisterissä olevaa tietoa, yrityksen on tehtävä kirjallinen sopimus palveluntarjoajan kanssa henkilötietojen käsittelystä.

Mikäli henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on asiakassuhteen hoito, on yleensä tarpeen säilyttää henkilötietoja koko asiakassuhteen ajan. Asiakassuhteen päättyessä rekisterinpitäjän tulisi tarkastella, ovatko kyseiset henkilötiedot enää tarpeen vai tulisiko ne tarpeettomina poistaa.

Asiakassuhteen päätyttyäkin henkilötietojen säilyttäminen voi olla tarpeellista rajoitetun ajan esimerkiksi laskutuksen, perinnän, oikeudellisten toimenpiteiden tai reklamaatioiden vuoksi. Lisäksi on mahdollista säilyttää tietoja kauemmin, mikäli tiedot säilytetään sellaisessa muodossa, josta rekisteröity ei ole enää tunnistettavissa. Mikäli siis halutaan esimerkiksi tilastollisista syistä säilyttää joitakin tietoja, voidaan näitä tietoja säilyttää, kun niistä poistetaan henkilötiedot eikä tietoja ole enää mahdollista yhdistää henkilöön.

Henkilötunnuksen käsittely

Henkilötunnuksen käsittely määräytyy tällä hetkellä henkilötietolain (24.2.1999/53) 13 §:n mukaan. Uuden tietosuojalain lakiluonnoksen perusteella henkilötunnuksen käsittelyn perusteet ovat jatkossa samat kuin nykyisin. Jos yritys on jo aiemmin varmistanut, että se käsittelee henkilötunnuksia henkilötietolain edellyttämällä tavalla, ei käytäntöjä ole tarpeen muuttaa tietosuoja-asetuksen voimaantulon myötä.

Työsopimusten säilyttäminen

Työsopimuslain (55/2001) 6 luvun 7 §:n nojalla työnantajan on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työnantajan tulee siten säilyttää kymmenen vuoden ajan tiedot palveluksessaan olleiden työntekijöiden työsuhteiden kestoajasta sekä siitä, minkälaisia työtehtäviä työntekijät tekivät. Kymmenen vuoden jälkeen vanhojen työsopimusten säilyttämiselle ei ole enää perustetta.

Rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä

Rooli henkilötietojen käsittelyssä vaikuttaa velvollisuuksiin ja vastuisiin. Rekisterinpitäjänä pidetään yritystä, joka päättää, mitä henkilötietoja kerätään ja mihin käyttötarkoituksiin niitä käytetään. Henkilötietojen käsittelijä käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Usein yrityksellä voi olla eri sopimussuhteissa tai tilanteissa eri rooleja, joten yrityksen asema tulee arvioida tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi IT-palveluita tarjoava yritys voi olla rekisterinpitäjä yrityksen omien asiakkaiden edustajien henkilötietojen käsittelyn osalta. Toisaalta sama yritys voi toimia henkilötietojen käsittelijänä näiden samojen asiakkaiden loppuasiakkaiden henkilötietojen käsittelyn osalta, kun yritys käsittelee loppuasiakkaiden henkilötietoja asiakkaan määräysten mukaisesti ja asiakkaan lukuun.

Tietosuojavirasto valvontaviranomaisena

Tietosuojalakiluonnoksen mukaan valvontaviranomaisena tulee toimimaan uusi tietosuojavirasto, jonka päällikkönä toimisi tietosuojavaltuutettu. Aluehallintovirasto ei valvo tietosuoja-asetuksen noudattamista. Valvontaviranomaisella on laajat tutkintavaltuudet tehtäviensä suorittamiseksi.

Sanktioita ovat erilaiset varoitukset, huomautukset ja määräykset. Merkittävimpiä seuraamuksia ovat hallinnollisten sakkojen määrääminen sekä henkilötietojen käsittelyn väliaikainen tai pysyvä rajoittaminen. Hallinnollinen seuraamusmaksu voi olla 20 miljoonaa euroa taikka neljä prosenttia liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Lisätietoa

Tietosuojavaltuutetun ohjeita

Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE 9/2918 vp 

Tietosuojavaltuutetun toimisto
Vaihde: 029 56 66700
Sähköposti: [email protected] 

Aluehallintovirasto tulee vuoden 2021 aikana tarkistamaan, että välitysliikkeiden välitysliikerekisteriin ilmoittamat tiedot vastuuhenkilöistä ovat ajan tasalla.  

Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain (1075/2000, jäljempänä välitysliikelaki) 8 § edellyttää, että välitysliikerekisterissä oleva välitysliike on luotettava. Aluehallintovirasto arvioi yhtiömuotoisen välitysliikkeen luotettavuutta sen vastuuhenkilöiden (liikkeen ylimmän johdon sekä liikkeestä suoraan tai välillisesti enemmän kuin 25 % omistavien henkilöiden) luotettavuuden kautta. Välitysliikelain 5 a §:n tarkoittamia yhtiön vastuuhenkilöitä ovat 

• toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, 
• hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet sekä heidän varajäsenensä,
• henkilöyhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet,
• muut ylimpään johtoon kuuluvat sekä 
• henkilöt, joilla on suoraan tai välillisesti enemmän kuin 25 prosenttia osakeyhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta taikka vastaava omistus- tai määräämisvalta muussa yhteisössä. 

Aluehallintovirasto muistuttaa, että välitysliikkeen on ilmoitettava viipymättä kaikista rekisteriin merkittyjen tietojen muutoksista aluehallintovirastolle välitysliikelain 7 §:n perusteella. Vastuuhenkilötietojen muutoksista liikkeen on ilmoitettava sekä aluehallintovirastolle että kaupparekisteriin erikseen. Muutosilmoitus on tehtävä siihen aluehallintovirastoon, jonka välitysliikerekisteriin liike kuuluu. Välitysliikkeen vastuuhenkilötietojen muutoksesta peritään aluehallintovirastojen maksuista annetun asetuksen (1121/2020) mukainen maksu, joka vuonna 2021 on 348 euroa ja 290 euroa, jos hakemus on pantu vireille sähköisessä asiointijärjestelmässä. Aluehallintovirasto selvittää henkilön luotettavuutta eri viranomaisilta saatujen tietojen pohjalta.

Aluehallintovirasto kehottaa välitysliikkeitä tarkistamaan oma-aloitteisesti ilmoittamiensa vastuuhenkilötietojen ajantasaisuuden. Välitysliike voi tarkistaa aluehallintovirastolle ilmoittamansa vastuuhenkilötiedot esimerkiksi välitysliikkeen rekisteröintipäätöksestä (aloitus tai luotettavuuden selvittäminen) tai ottamalla yhteyttä siihen aluehallintovirastoon, jonka rekisteriin liike kuuluu.  

Jos välitysliikkeen vastuuhenkilötiedoissa on tapahtunut muutoksia, ilmoita niistä sähköisellä muutosilmoituslomakkeella. Muutoksista voi ilmoittaa myös tulostettavalla muutosilmoituslomakkeella tai vapaamuotoisesti sähköpostitse tai kirjeellä. Välitysliikkeen vastuuhenkilötietojen muutoksesta perittävän maksun määrä riippuu asian vireillepanotavasta. Sähköistä muutosilmoituslomaketta käytettäessä maksu on 290 euroa. Muussa tapauksessa maksu on 348 euroa.

Jos tiedoissa ei ole tapahtunut muutoksia tai muutoksista on jo ilmoitettu aluehallintovirastolle, aluehallintoviraston tekemä tarkistus ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Uutiskirje

Aluehallintovirastot ovat ottaneet välitysliikeasioissa käyttöön uutiskirjeen. Uutiskirjeessä kerromme tiedotteistamme ja muista ajankohtaisista asioista. Uutiskirje on maksuton.
Uutiskirje lähetetään välitysliikkeen välitysliikerekisteriin ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin. Uutiskirjeen tilauksen voi peruuttaa milloin tahansa kirjeen lopusta löytyvästä linkistä. 

Lisätietoja

Alta löytyvät aluehallintovirastojen yhteystiedot. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].

Etelä-Suomen aluehallintovirasto 
Ylitarkastaja Ilkka Heikkilä, p. 0295 016 081
Tarkastaja Anna Korhonen, p. 0295 016 145

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Ylitarkastaja Juha Peltola, p. 0295 016 898

Lapin aluehallintovirasto
Tarkastaja Soile Kangas, p. 0295 017 363

Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Tarkastaja Maria Tammelin, p. 0295 018 035 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Ylitarkastaja Maarit Laaninen, p. 0295 018 552
Tarkastaja Lilja Niemi, p. 0295 018 655

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Tarkastaja Tuija Karppinen, p. 0295 017 568

Tilaisuuden ohjelma

Tervetulosanat ja valvontaviranomaisten esittäytyminen
johtaja Ulla Ahonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Hyvinvointialueiden valvontatehtävän valmistelun tilanne

• Etelä-Savo: vastuuvalmistelija/projektipäällikkö Niina Kaukonen
• Pohjois-Karjala: hallintopäällikkö Kaisa Tanskanen
• Pohjois-Savo: valvontatarkastaja Kauko Pursinainen

Omavalvonnan suunnittelu ja toteutus
sosiaalihuollon ylitarkastaja Pia Sorsa ja aluehallintoylilääkäri Tuula Tarkiainen, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sote-valvonnan yhdyspinnat: case Neuvola / Koulu- ja opiskelijath / Oppilashuolto
terveydenhuollon ylitarkastaja Ansa Sonninen, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Keskus koordinoimassa asiakas- ja potilasturvallisuuden toimeenpanoa hyvinvointialueilla
ohjelmapäällikkö Hanna Toiviainen, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta
ylitarkastaja Jenni Björkman, Valvira

Hyvinvointialueiden arviointi ja arvioinnin tietopohja
arviointipäällikkö Jaana Leipälä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain (1075/2000, jäljempänä välitysliikelaki) 8 §:ssä luetellaan välitysliikkeen rekisteröinnin edellytykset. Rekisteröinnin yhtenä edellytyksenä on se, että välitysliikkeellä on vastuuvakuutus.

Aluehallintovirasto voi joutua poistamaan välitysliikkeen rekisteristä, jos käy ilmi, että sillä ei ole enää rekisteröinnin edellytyksenä olevaa lain vaatimukset täyttävää vastuuvakuutusta.

Aluehallintovirastot tulevat vuoden 2020 aikana valtakunnallisesti valvomaan vastuuvakuutusten voimassaoloa ja lainmukaisuutta.

Vakuutuksen riittävyys

Välitysliikkeen vastuuvakuutuksen vakuutusmäärän riittävyys riippuu liikkeen toiminnan laadusta ja laajuudesta. Vakuutuksen riittävyys harkitaan tapauskohtaisesti. Vakuutuksen on vastattava ehdoiltaan alan tavanomaista vakuutuskäytäntöä. Vakuutettu toimiala tulee olla kiinteistönvälitys tai vuokrahuoneiston välitysliikkeillä vuokrahuoneiston välitys. Vakuutuksen tulee kattaa välitystoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat varallisuusvahingot.

Aluehallintovirastot pitävät pienten liikkeiden osalta (1 – 20 henkilöä) vastuuvakuutuksia taloudellisessa tai varallisuusvahingossa riittävinä, kun

• kiinteistönvälitysliikkeiden ja liikehuoneistojen vuokravälitysliikkeiden vastuuvakuutus on vähintään 50 000 euroa ja omavastuu enintään 1 000 euroa,
• asuinhuoneistojen vuokravälitystoimintaa harjoittavien liikkeiden vastuuvakuutus on vähintään 20 000 euroa ja omavastuu enintään 1 000 euroa.

Suurten liikkeiden osalta (yli 20 henkilöä) vakuutusmäärät ovat yleensä riittäviä vakuutusmäärien ollessa vähintään 100 000 – 200 000 euroa ja omavastuuosuuksien ollessa enintään 2 000 – 3 000 euroa.

Lisätietoja

Alta löytyvät aluehallintovirastojen yhteystiedot. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

• Tarkastaja Anna Korhonen, p. 0295 016 145

Itä-Suomen aluehallintovirasto

• Ylitarkastaja Mia Pasanen, p. 0295 016 935

Lapin aluehallintovirasto

• Tarkastaja Soile Kangas, p. 0295 017 363

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

• Tarkastaja Carl-Axel Bjon, p. 0295 018 015 (18.6.2020 asti)
• Tarkastaja Maria Tammelin, p. 0295 018 035

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

• Ylitarkastaja Maarit Laaninen, p. 0295 018 552
• Tarkastaja Lilja Niemi, p. 0295 018 655

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

• Lakimies Matti Pihlajamaa, p. 0295 017 584

The deployment date (18 April) of the new alcohol trade register Allu is approaching fast. In this news, we will tell you what you need to know about the deployment of the new alcohol trade register.

Electronic services will be temporarily closed during the deployment

The target date for deploying the new Allu e-services is 18 April 2023. As the current Allu register will be closed on Thursday 13 April at 9 am, information cannot be reported and product notifications cannot be submitted between 13 and 18 April.

Completely new e-services will be deployed by noon on 18 April. Please note that there may be delays in processing during the deployment of the system.

Log in to the new Allu through Suomi.fi services 

You can access the alcohol trade register’s e-services through the Suomi.fi e-Identification service. If you have the right to sign for your company, you can log in to Allu using your online banking codes, for example. Other users must be provided with Suomi.fi authorisations to act on behalf of your company. 

Suomi.fi authorisations must be applied for everyone who submits product notifications, reports sales information or applies for licences on your company’s behalf. Without the authorisation, only individuals with the right to sign for your company can use the updated Allu system. Read instructions on how to apply for Suomi.fi authorisations.

Frequently asked questions about the Allu update

What will change in the new Allu?

• Until now, applications for alcohol licences have been submitted using paper or PDF forms. As a result of the Allu update, applications for alcohol licences must be submitted online, and the system for reporting alcohol sales data and submitting product notifications will become more user-friendly.
• Read more about the new alcohol trade register.

Does Allu indicate who processes my application?

• The processing authority and the processor are indicated in the processing section on the front page.

Does Allu indicate the processing status for my application?

• The status of processing is shown in the processing section on the front page. Once your application has been processed, you can read the decision in the decision section.

How do I know whether my application has been processed?

• Information about decisions is sent through the Suomi.fi Messages service if your company has enabled electronic notifications at Suomi.fi or on paper if electronic notifications have not been enabled. In addition, the processing status is also shown in real time in Allu.

Further information: alkoholi(at)valvira.fi

Keiden voidaan katsoa olevan välitysliikkeen palveluksessa?

Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 5 §:n (279/2013) perusteella vastaavan hoitajan on huolehdittava siitä, että välitysliikkeen palveluksessa ja sen jokaisessa toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista vähintään puolella on 3 momentissa tarkoitettu ammattipätevyys ja että muillakin välitystehtäviä suorittavilla on tehtävän edellyttämä riittävä ammattitaito.

Välitysliikelain muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 196/2012) 5 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ”palveluksella oloa koskevalla vaatimuksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti välitysliikkeeseen työsuhteessa olevia henkilöitä, jotka suorittavat välitystehtäviä.”

Hallituksen esityksen ”vaikutukset yritystoimintaan” -kohdan mukaan lain muutoksen johdosta ”joidenkin välitysliikkeiden olisi kuitenkin palkattava ammattipätevyyden omaavia henkilöitä palvelukseensa tai liikkeen nykyisten työntekijöiden olisi suoritettava välittäjäkoe. Ammattipätevyysvaatimuksen laajentamisesta saattaa aiheutua joillekin välitysliikkeille lisäkuluja kohonneina palkkakustannuksina.”

Lainsäädännössä käsitteen ”palveluksessa oleva” on vakiintuneesti katsottu tarkoittavan yhtiöön työsuhteessa olevaa henkilöä tai yhtiön johtoon kuuluvaa henkilöä.

Esimerkiksi elinkeino-oikeudellisessa lainsäädännössä perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä annetun lain (411/2018) hallituksen esityksen (HE 206/2017) 4 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan palveluksessa olemisella tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, että vastaava henkilö on työsuhteessa perintätoiminnan harjoittajaan. Palveluksessa olemiseen rinnastetaan se, että vastaavana henkilönä voi olla myös perintätoimintaa harjoittavan oikeushenkilön toimielimen jäsen.

Vakuutusedustuksesta annetun laissa (570/2005) tarkoitetaan palveluksessa olemisella lain hallituksen esityksen (HE 220/2004) mukaan työntekijää tai toimitusjohtajaa.

Ryhmärakentamislaissa (190/2015) tarkoitetaan konsultin palveluksessa olevana lain hallituksen esityksen (HE 228/2014) mukaan konsultin palveluksessa olevaa työntekijää tai konsulttiyrityksen johtoon kuuluvaa henkilöä.

Muussa lainsäädännössä käsitteen palveluksessa oleva on katsottu viittaavan nimenomaan henkilön työsuhteeseen. Esimerkiksi tuloverolain 21 §:n 96 a §:n maininnat palveluksessa olevasta henkilöstä viittaavat selvästi työsuhteessa olevaan henkilöön, samoin kuin rikoslain 30 luvun 7 §:n sääntely, missä elinkeinonharjoittajan palveluksessa oleva henkilö on eroteltu elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittavista sekä yhtiön johdosta ja sen tilintarkastajista. Myös työoikeudessa käsitteen ”palveluksessa oleva” voidaan työsopimuslain (55/2001) ja sen esitöiden (HE 157/2000) perusteella katsoa viittaavan työsuhteessa olevaan henkilöön.

AVI tulkitsee välitysliikelain 5 §:n muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 196/2012) yksityiskohtaisten perustelujen maininnan palveluksessa olosta (”lähtökohtaisesti välitysliikkeeseen työsuhteessa olevat henkilöt”) viittaavan siihen, että myös välitysliikkeen johdon katsotaan olevan lain tarkoittamassa mielessä välitysliikkeen palveluksessa.

Arvioitaessa sitä, minkälaisilla yhtiöoikeudellisilla järjestelyillä voidaan välitysliikelain perusteella suorittaa rekisteröityneessä välitysliikkeessä välitystehtäviä, on huomioitava myös välitysliikelain 3 §, jonka mukaan kiinteistönvälitystä saa harjoittaa vain sellainen oikeushenkilö, joka on välitysliikelain mukaisesti rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeeksi.

AVI kehottaa välitysliikkeen vastaavia hoitajia huomioimaan edellä mainitut välitysliikelain 5 §:n 1 momentista tulevat ja sen esitöistä johtuvat velvoitteet siitä, minkälaisessa palvelusuhteessa välitystehtäviä suorittavien henkilöiden tulee olla asiakastoimeksiantosopimusten osapuolena olevaan ja nimissään markkinointia harjoittavaan, rekisteröityneeseen kiinteistönvälitysliikkeeseen.

AVI tulee vuoden 2019 kevään jälkeen valtakunnallisesti selvittämään, ovatko rekisteröityneet välitysliikkeet noudattaneet toiminnassaan edellä mainittuja välitysliikelain 5 §:n 1 momentin ja 3 §:n asettamia velvoitteita.

Mikäli selvityksissä havaitaan, etteivät välitysliikkeen nimissä välitystoimintaa suorittavat henkilöt ole välitysliikelain 5 §:n mukaisesti kyseisen välitysliikkeen palveluksessa, voi AVI välitysliikelain 18 §:n 2 momentin perusteella antaa välitysliikkeelle hallinnollisen seuraamuksen, joka on lähtökohtaisesti varoitus. Sanktion sisältävästä AVI:n hallintopäätöksestä voi hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti valittaa hallinto-oikeuteen.

Lisätietoja

Etelä-Suomen AVI – Ylitarkastajat Vilppu Elovaara, p. 0295 016 482 ja Ilkka Heikkilä, p. 029 501 6081

Itä-Suomen AVI – Ylitarkastaja Minna Karppinen, p. 0295 016 906

Lapin AVI – Tarkastaja Soile Kangas, p. 0295 017 363

Lounais-Suomen AVI – Lakimies Heikki Tarvonen, p. 0295 018 119

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI – Ylitarkastaja Maarit Laaninen, p. 0295 018 552

Pohjois-Suomen AVI – Lakimies Matti Pihlajamaa p. 0295 017 584

[email protected]

Tilaisuuden ohjelma

Tervetulosanat ja valvontaviranomaisten esittäytyminen
johtaja Kristiina Poikajärvi, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Hyvinvointialueiden valvontatehtävän valmistelun tilanne:

• Keski-Uusimaa: laatupäällikkö Maarit Immonen ja kehittämispäällikkö Sirpa Salinto
• Länsi-Uusimaa: laatupäällikkö Riitta Flinck
• Itä-Uusimaa: vastuuvalmistelija Katja Blomberg
• Vantaa ja Kerava: erityisasiantuntija Hannele Nyfors
• Päijät-Häme: ostopalvelupäällikkö Sami Metsäranta
• Kanta-Häme: projektipäällikkö Sofia Suvanto
• Etelä-Karjala: ostopalvelupäällikkö Teija Malinen
• Kymenlaakso: sosiaalityön palvelujohtaja Anu Salonen
• Helsinki: ostopalvelupäällikkö Kristiina Matikainen
• HUS: hankejohtaja Teppo Heikkilä

Omavalvonnan suunnittelu ja toteutus
ylitarkastaja Oona Mölsä, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Sote-valvonnan yhdyspinnat - case Neuvola / Koulu- ja opiskelijath / Oppilashuolto
terveydenhuollon ylitarkastaja Aino Mäkitalo, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Keskus koordinoimassa asiakas- ja potilasturvallisuuden toimeenpanoa hyvinvointialueilla
ohjelmapäällikkö Hanna Toiviainen, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta
ylitarkastaja Jenni Björkman, Valvira

Hyvinvointialueiden arviointi ja arvioinnin tietopohja
arviointipäällikkö Tiina Hetemaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Fujitsu Finland Oy has been chosen to implement the new service provider register Soteri. The commissioning of the Soteri register will take place at the beginning of 2024.
Soteri is a new register for licensing and supervisory authorities. Basic information on all private and public social and healthcare service providers and private early childhood education and care service providers will be collected in the new service. Soteri also serves as a register for inspection data.

The information in the register serves the information needs of The National Supervisory Authority for Welfare and Health Valvira, the Regional State Administrative Agencies and several stakeholder groups. The information can also be used by health and social services customers.
The aim is to turn Soteri into a customer-oriented e-service that brings together comprehensive, uniform, and up-to-date information on all service providers in one register. Soteri replaces the previous separate registers, and after implementation, the data is maintained only in Soteri, facilitating the work of both service providers and the authorities. Soteri is also an important part of the expansion of Valvira's digital services and the government program for promoting digitalization.

Further information:

Administrative Director Jussi Luomajärvi, 0295 209 362, Valvira
Chief Information Officer Oskari Halttunen, 0295 209 220, Valvira

Do not enter a restaurant when you have symptoms

The restaurant must inform its customers in a clearly visible way that a person with symptoms matching coronavirus infection may not enter the restaurant. Coronavirus causes a respiratory tract infection: symptoms include coughing, throat pain, fever, shortness of breath, muscle pain, stomach problems and headache

Hand hygiene for restaurant customers

Customers must be able to wash or disinfect their hands when entering the restaurant. Customers are reminded of hand washing with signs that guide customers to a hand washing station or indicate the possibility for customers to sanitise their hands. The hand washing station must be equipped with warm running water, liquid soap and a way to dry hands (e.g. hand paper towels, cloth towel dispenser) and a waste container for hand towels. The cleanliness of washrooms and the hand washing station must be ensured sufficiently frequently. Customers are instructed on correct hand washing technique.

Hand washing instructions

• Wet your hands with a lot of water
• Apply soap and rub your hands palm to palm
• Rub the backs of your hands, your thumbs and between your fingers
• Rub your hands together with your fingers interlaced
• Rinse your hands with a lot of water
• Dry your hands carefully with a paper towel
• Use a paper towel to turn off the tap

Using hand sanitiser

• Take about a tablespoon of sanitiser in your hand
• Carefully rub your fingertips, thumbs and between your fingers
• Finally, rub the sanitiser on your palms and the backs of your hands
• Rub until your hands are dry

Sanitisers with an alcohol content of at least 70% are recommended. If another active substance than alcohol is used, it must be approved by the chemical authority.

Avoid crowding the hand washing station.

Coughing instructions

• Cover your mouth and nose with a disposable tissue when coughing or sneezing.
• If you don't have a handkerchief, cough or sneeze onto the upper part of the arm of your sweater, not into your hands.
• Immediately put the used handkerchief in the rubbish bin.

Reminder to maintain a safe distance to other customers

Customers must be provided with instructions on maintaining a safe distance to others and on other measures to prevent the spread of the infectious disease in the restaurant.

Cleaning premises and washing cutlery and dishes

Maintaining the hygiene of facilities, surfaces and different equipment is important to prevent the spread of infectious diseases. All customer contact surfaces (e.g. door handles, handrails, chairs, high chairs and table surfaces, payment terminals and washrooms) should be cleaned carefully and as often as possible. Dishes and cutlery must be thoroughly cleaned so that infectious diseases cannot spread through them. In customer facilities, the frequency of cleaning must be increased, especially with regard to various buttons.

For more information, see links below.

Ravintolaan ei saa tulla oireisena

Ravintolan on ilmoitettava asiakkaikseen saapuville näkyvästi, ettei henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, saa tulla ravintolaan. Koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektion, jonka oireita voivat olla mm. yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut, vatsaoireet ja päänsärky.

Ravintola-asiakkaiden käsihygienia

Ravintolaan tultaessa asiakkailla on oltava mahdollisuus käsien pesuun tai desinfioitiin. Käsienpesusta muistutetaan kyltein, joissa ohjeistetaan asiakkaat käsienpesupaikkaan tai ohjeistetaan käsidesimahdollisuudesta. Käsienpesupiste tulee varustaa lämpimällä juoksevalla vedellä, nestesaippualla ja käsienkuivausmahdollisuudella (esim. käsipyyhepaperi, kangaspyyheautomaatti) ja roska-astialla käsipyyhepapereita varten. WC-tilojen ja käsienpesupisteen siisteydestä on huolehdittava riittävällä tiheydellä. Asiakkaita ohjeistetaan oikeasta käsienpesutekniikasta.

Käsienpesu

• Kastele kädet runsaalla vedellä.
• Ota saippua ja hiero kämmeniä vastakkain.
• Hiero kämmenselät, peukalot ja sormien välit.
• Hiero sormia lomittain vastatusten.
• Huuhdo kädet runsaalla vedellä.
• Kuivaa kädet huolellisesti käsipyyhepaperilla.
• Sulje hana käsipyyhepaperilla.

Löydät linkin kuvalliseen ohjeeseen tämän sivun lopusta.

Käsihuuhteen käyttö

• Ota huuhdetta noin ruokalusikallinen käteen
• Hiero huolellisesti sormenpäät, peukalot ja sormien välit
• Lopuksi hiero aine kämmeniin ja kämmenselkiin
• Hiero kunnes kätesi on kuivat

Käsihuuhteena suositellaan huuhteita, joiden alkoholipitoisuus on vähintään 70 %. Jos tehoaineena käytetään muuta kuin alkoholia, tulee sen olla kemikaaliviranomaisen hyväksymä.
Käsienpesupisteellä tulee välttää ruuhkautumista.

Yskimisohje

• Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat.
• Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.
• Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

Muistutus etäisyyden pitämisestä toisiin asiakkaisiin

Asiakkaiden tulee saada toimintaohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja muista ravintolassa noudatettavista tartuntataudin leviämistä estävistä toimintatavoista.

Siivous ja ruokailuvälineiden sekä astioiden pesu

Tilojen, pintojen ja erilaisten välineiden hygieniasta on tärkeä huolehtia tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi. Kaikki asiakkaiden koskemat pinnat (esim. ovenkahvat, kaiteet, tuolit, lastensyöttötuolit ja pöytäpinnat, maksupäätteet sekä WC- ja pesutilat) tulee puhdistaa huolellisesti ja mahdollisimman usein.

Astiat ja ruokailuvälineet on puhdistettava huolellisesti siten, etteivät tartuntataudit leviä niiden välityksellä. Asiakastiloissa puhdistustiheyttä on lisättävä erityisesti erilaisiin painikkeisiin liittyen.

Löydät linkkejä siivousohjeisiin tämän sivun lopusta.

The electronic services of Allu, the new alcohol trade register, will be deployed soon. The targeted deployment date is 18 April 2023. As the current Allu register will be closed on 13 April, information cannot be reported, and product notifications cannot be submitted between 13 and 18 April.

Allu is a register maintained by the Regional State Administrative Agencies and the National Supervisory Authority for Welfare and Health (Valvira), in which information about alcohol operators, alcohol licences and alcoholic products, as well as their production and deliveries, is saved. The register is used by various parties, ranging from serving licence holders to retailers, wholesalers, producers, industrial users and the authorities.

From paper forms to e-services

Until now, applications for alcohol licences have been submitted using paper or PDF forms. In the new system, applications for alcohol licences and alcohol-related notifications will be submitted in e-services. At the same time, all existing electronic services of the current alcohol trade register will be updated. You can best prepare for the change by already obtaining the Suomi.fi authorisation, that is required for logging in to the Allu system.

Electronic services will be temporarily closed during the deployment

The deployment of the new register requires that the current electronic services are closed. The closing down takes place on Thursday 13 April at 9 am. This means that information cannot be reported, and product notifications cannot be submitted between 13 and 18 April. Completely new e-services will be deployed by noon on 18 April. 

Please note that there may be delays in processing during the deployment of the system.
Valvira provides licence holders with more detailed information through customer newsletters.

Further information is available from [email protected]. 

Read more about the new alcohol trade register.

Aluehallintovirasto lähetti välitysliikkeille 19.10.2018 päivätyn tiedotteen välitysliikelain (1075/2000) 5 §:n mukaisesta palveluksessa olon tulkinnasta. Aluehallintovirasto selventää tässä kirjeessä tulkintaansa sääntelyn sisällöstä ja tarkoituksesta.

Välitysliikkeitä valvovana viranomaisena aluehallintovirasto katsoo, että lain mukainen palveluksessa olo edellyttää välitysliikkeen johto- ja valvontaoikeutta sen nimissä tapahtuvien välitystehtävien suorittamiseen.

Palveluksessa olon arvioinnissa merkityksellistä on välitysliikkeen johdon ja valvonnan, eli niin sanotun direktio-oikeuden ulottuvuus. Direktio-oikeus on edellytys sille, että välitysliike ja sen vastaava hoitaja voivat vastata lain asettamista velvollisuuksista. Välitysliikkeellä tulee siten olla tosiasiallinen oikeus johtaa ja valvoa sen lukuun välitystehtäviä suorittavien henkilöiden toimintaa. Lakiin kirjatulla palveluksessa ololla tarkoitetaan tätä. Vastaavan hoitajan välitysliikelain 5 §:n 1 momentin mukaisen valvontatehtävän ja -vallan tulee ulottua kaikkiin palveluksessa oleviin.

Työntekijöiden ja niin sanottujen vuokratyöntekijöiden, jotka suorittavat työsopimuslain tarkoittamalla tavalla välitystehtäviä välitysliikkeen lukuun sen johdon ja valvonnan alaisena, katsotaan olevan välitysliikkeen palveluksessa. Palveluksessa oleviksi voidaan pääsääntöisesti katsoa myös yhtiön lakimääräiseen johtoon kuuluvat henkilöt (kuten hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja). Myös muu järjestely, esimerkiksi välitysliikkeen ja sen omistajan (luonnollisen henkilön) välinen suhde, jossa omistaja suorittaa välitysliikkeessään sen johdon ja valvonnan alaisena välitystehtäviä ja saa itselleen korvauksen työskentelystään, voi antaa välitysliikkeelle tosiasiallisen ja riittävän direktio-oikeuden.

Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan palveluksessa oloa ei muodostu, mikäli välitysliikkeellä on sopimus vain toisen yrityksen (yksityinen elinkeinonharjoittaja tai yhtiö) kanssa, ja sopimuksella sovitaan toisen yrityksen oikeudesta suorittaa välitysliikkeen nimissä välitystehtäviä. Yksin tällainen sopimus ei synnytä välitysliikkeelle tosiasiallista ja riittävää oikeutta johtaa ja valvoa nimissään tapahtuvaa välitystoimintaa.

Aluehallintovirasto arvioi tapauskohtaisesti sitä, voidaanko välitysliikkeen ja välitystehtäviä suorittavan suhdetta pitää välitysliikelain mukaisena palvelussuhteena. Välitysliikelain mukaisesta palveluksessa olon käsitteestä ei ole tuomioistuinten ratkaisuja, jotka viime kädessä linjaavat käsitteen yksityiskohtaisen sisällön.

Lisätietoja

Etelä-Suomen AVI – Ylitarkastajat Vilppu Elovaara p. 0295 016 482, Vesa Härmälä p. 0295 016 105, Ilkka Heikkilä, p. 029 501 6081 ja Mirja Kapraali p. 0295 016 287

Itä-Suomen AVI – Ylitarkastaja Mia Pasanen p. 0295 016 935 ja tarkastaja Riikka Hiltunen p. 0295 016 885

Lapin AVI – Tarkastaja Soile Kangas, p. 0295 017 363

Lounais-Suomen AVI – Lakimies Heikki Tarvonen, p. 0295 018 119

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI – Ylitarkastaja Henna Ekman, p. 0295 018 591 ja tarkastaja Susanna Taivainen p. 0295 018 588

Pohjois-Suomen AVI – Lakimies Matti Pihlajamaa p. 0295 017 584

[email protected]