Toimintamme jalanjälkiä

Toimitilat 

Merkittävän osuuden toimintamme ilmastopäästöistä aiheuttavat käytössämme olevat toimitilat. Valtion toimitilastrategiaa noudattamalla pyrimme kuitenkin kohti vähäpäästöisyyttä ja hiilineutraaliutta, esimerkiksi ekologisemman korjausrakentamisen kautta. 

Valtion kiinteistöissä sähkö tuotetaan jo sataprosenttisesti uusiutuvista lähteistä. Lämmityksessä uusiutuvan energian osuus on nyt 83 %. Aluehallintovirastot ovat olleet mukana valtion energiansäästöohjelmassa vuoden 2022 lopusta lähtien.

Tehokkaampaa tilankäyttöä yhteisillä työympäristöillä  

Osallistumme useilla paikkakunnilla yhteisten työympäristöjen hankkeisiin, joissa pyritään optimoimaan asiakaspalvelun ja julkisen hallinnon toiminnallisuus, tuottavuus, taloudellisuus ja yhteiskäyttöisyys.  

Syksyn 2022 ja kevään 2023 toimistotilojen käyttöastemittauksissa pystyttiin jo toteamaan, että aluehallintovirastoissa tilojen käyttöaste jäi 10–30 prosenttiin. Koronapandemian aikana 2020–2022 monipaikkainen etä- ja hybridityö omaksuttiin aluehallintovirastoissa ehkä kaikista laajimmin valtionhallinnossa.  

Yhteisissä työympäristöissä tilojen todellinen käyttö ratkaisee jatkossa myös niihin sitoutuvat menot, kun vuokria ja palveluita maksetaan htv-perusteisesti aiempien neliöjyvitysten mukaan. Koko valtioyhteisö voi tehostaa tilankäyttöä. Näin pääsemme aiemmista tuhlailevista jopa yli 30 neliön keskimääräisistä tilatehokkuuslukemista helpostikin laskennallisiin alle 10 neliön lukemiin. Samalla myös energiankulutus ja päästöt vähenevät liki samassa suhteessa. Aluehallintovirastoissa olemme vähentäneet tasan 30 % lämmitettävästä kokonaispinta-alasta kolmessa vuodessa (vuoden 2020 tammikuusta vuoden 2023 tammikuuhun).  Edelleen meidän on mahdollista luopua vajaakäyttöisistä tiloista. Toimitilojen järjestämisessä vahvat periaatteemme ovat taloudellisuus, turvallisuus, työhyvinvointi, ergonomia ja sisäilmakysymykset. 

Lisätietoa valtion toimitilojen käytöstä vuonna 2022 tutkihallintoa.fi -sivustolta.

Hankinnat

Kolme suurinta konsernitoimijaa ovat myös euromääräisesti aluehallintovirastojen kolme suurinta toimittajaa. Niiden osuus on 2/3 ostolaskujen euroista sekä hiilijalanjäljestä.  

Senaatti-kiinteistöt vastaavat valtion tilahallinnosta. Valtion hankintadatan perusteella vuonna 2022 aluehallintovirastojen kaikkien toimittajien muodostamasta hiilijalanjäljestä 45 % oli Senaatin. Esimerkiksi raportoidut polttoaineostot virkamatkoilla muodostivat vain noin kymmenesosan hiilijalanjäljestä. Matkustamiseen liittyvissä polttoaineostoissa hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin suhteessa suurimmat euromääräisiin ostoihin. 

ICT-palveluiden ja -tuotteiden eli Valtorin osuus oli lähes 17 %.  

Kolmanneksi suurin aluehallintovirastojen hiilijalanjälkeä kasvattava toimittaja oli Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet, jonka osuus oli lähes 6 %. 

Matkustus 

Hiilijalanjäljen muodot muuttuvat, kun paperin käyttö vähenee ja hybridityö yleistyy. Aluehallintovirastolaiset tekevät työnsä paljolti etätyöpisteissä, työmatkaliikenne vähenee ja paperia ei enää käytetä juurikaan. Tyypillisesti aluehallintovirastolaiset matkustavat esimerkiksi tarkastustoiminnassaan.  

Vuosina 2020 ja 2021 näkyvät tilastoissakin koronapandemian aiheuttamat matkustamisen rajoitteet. Kokousmatkustamisemme on vähentynyt, kun videoneuvottelukäytännöt ovat yleistyneet.  

Virka-ajoja teemme paljon henkilöautoilla, sillä tarkastustoiminnan kannalta julkinen liikenne ei usein ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista. Toimialueemme on koko Suomi, haja-asutusalueita myöten.

Lentomatkoja teemme virkatyössä suhteellisen vähän. Niistäkin valtaosa on välillä Rovaniemi–Helsinki tai Oulu–Helsinki, joissa lennot ovat perusteltuja myös päivitetyn valtion matkustusstrategian mukaisesti.  

Junaa käytämme paljon, sillä matkan aikana on helppoa työskennellä.  

Virka-autokantamme on vähentynyt lähivuosina. Puhtaiden ajoneuvojen direktiivin hengessä hankimme jatkossa yhä enemmän ladattavia tai päästöttömiä ajoneuvoja.