Suomen puolesta, yhdessä ja lähellä

Hyvinvointimme kivijalkoja ovat demokratia, osaaminen ja yrittäjyys sekä paikalliset verkostot. Näiden perusasioiden ympärille on rakentunut myös Suomen menestys. Jotta menestymme jatkossakin, on alueellista yhteistyötä kehitettävä ja aluetuntemus päätöksenteossa turvattava. Ihmisten pitää pystyä luottamaan siihen, että valtionhallinnon tarjoama apu ja tuki on saatavissa lähellä ja kaikissa olosuhteissa.

 

Hyvä lukija,

yhteiskuntaamme haastavat tekijät ovat monimutkaistuneet ja niihin vastataksemme tarvitsemme monialaista aluehallintoa enemmän kuin koskaan. Sota, ilmastonmuutos, luontokato, pandemiat, eläintaudit, julkisen talouden kestävyysvaje ja henkilöstöpula horjuttavat tulevaisuudenuskoamme. Myös julkista hallintoa kohtaan on odotuksia ja muutospaineita. Niihin on vastattava, toimintaa ja erityisesti sen vaikuttavuutta arvioiden ja kehittäen.

Tällä hetkellä Suomen ja suomalaisten kyky toimia erilaisissa kriiseissä on hyvä. Olemme onnistuneet koronapandemian ja tarttuvien eläintautien torjunnassa sekä Ukrainan auttamisessa sodan aikana. Varautumisemme korkea taso on tunnustettu myös kansainvälisesti ja Suomi mainitaan usein varautumisen mallimaana. Tästä voimme olla syystäkin ylpeitä. Varautumiskyvykkyyttämme on vaalittava ja vahvistettava myös jatkossa.

Varautumisessa tarvitsemme pitkäjänteistä ja sujuvaa yhteistoimintaa viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Suomen eri alueiden ominaispiirteet tuntevilla aluehallintovirastoilla on tässä merkittävä rooli.

Valtion aluehallinnossa päätökset tehdään lähellä ihmistä alueelliset olosuhteet tuntien. Alue- ja paikallistason yhteistyöllä rakennetaan myös uskoa tulevaisuuteen. Kokoamalla valtion aluehallinnon voimavaroja yhteen voidaan vastata julkisen talouden haasteisiin sekä parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta.

Kestävä tulevaisuus syntyy toiminnasta ja yhdessä tehden – ihmisten kanssa.