Usein kysytyt kysymykset kirjastotilastoista
Tältä sivulta löydät usein esitettyjä kysymyksiä kirjastotilastoista ja vastaukset niihin. Sivu on tarkoitettu tilastotietoja tallentaville yleisille kirjastoille.
Kirjastojen tilasto-ohjeet löytyvät Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta.
Tapahtuma- ja koulutustilastointiin on saatavilla excel-pohja, jota kirjastot voivat halutessaan käyttää: Tapahtuma- ja koulutustilastoinnin excel-pohja (.xlsx)
Yleistä
Miten valtakunnallinen lasten ja nuorten e-kirjakokoelma tilastoidaan?
Lasten ja nuorten e-kirjakokoelman lainat tilastoidaan alueittain. Kokoelmaa ei siis tilastoida alueellisesti, vaan pelkästään lainat.
Lasketaanko Harrastamisen Suomen malliin liittyvä toiminta kirjastojen toimintaan?
Harrastamisen Suomen mallin toiminta tilastoidaan ko. toimintaan. Sitä ei siis tilastoida kirjastolle, koska silloin se tulisi kahteen kertaan tilastoiduksi. Lisäksi Suomen mallin kerhotoiminta on suljettua ja tarkoitettu vain tietylle käyttäjäryhmälle, eli se ei ole avointa kaikilla kirjaston käyttäjille.
Jos kunta/kaupunki/kirjasto osallistuu Harrastamisen Suomen mallin toimintaan järjestämällä kerhoja, se kannattaa tuoda sisäisessä tilastoinnissa esille, vaikka niitä ei näihin valtakunnallisiin kirjastotilastoihin voi laskeakaan.
Ketkä tilastoidaan henkilötyövuosiin kirjaston varoilla palkatun henkilökunnan lisäksi?
Muut henkilötyövuodet -kohtaan merkitään muilla kuin kirjaston varoilla palkattu henkilökunta, eli esimerkiksi:
- työllisyysvaroin palkatut (mm. työkokeilijat, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat)
- siviilipalvelusta suorittavat
- harjoittelijat (tettiläisiä ei tarvitse huomioida)
- kesätyöntekijät
- koulutuksen työssäolojaksoa suorittavat (esimerkiksi oppisopimuskoulutus)
- projekteissa työskentelevät.
Lasketaanko monipalveluauto kirjastoautoksi?
Monipalveluautoa ei lasketa kirjastoautoksi, jos se kuljettaa kirjakasseja tms. asiakkaille eikä sillä ole vakituisia pysäkkejä tai autoon ei ole avointa pääsyä asioimaan.
Miksi lehtiä tilastoidaan?
Lehtiä tilastoidaan samasta syystä kuin kirjojakin: jotta nähdään, kuinka suureen määrään aineistoja kuntalaisilla on pääsy.
Mitkä lehdet tilastoidaan?
Sanoma- ja aikakauslehtiin lasketaan tilastointivuonna
- tilatut ja saapuneet lehdet
- lahjaksi saadut lehdet sekä
- kokoelmiin liitetyt vuosikerrat.
Käytännössä kyse on siis lehdistä, jotka ovat asiakkaiden saatavilla ja luettavissa kirjaston kokoelmissa. Lehtien yksittäisiä irtonumeroita tai epäsäännöllisesti ilmestyviä yksittäisiä ilmaisjakeluja ei tilastoida.
Mitä omatoimiaikaan lasketaan? Mitä jos itsepalveluaika ja palveluaika menevät päällekkäin?
Aukioloajaksi lasketaan aika, jolloin kirjaston palkkamaa henkilökuntaa on paikalla palvelemassa asiakkaita.
Omatoimikirjaston aukioloajaksi lasketaan aika, jolloin kirjasto tai sen osa on auki, mutta paikalla ei ole kirjaston palkkaamaa henkilökuntaa. Omatoimikirjaston aukioloajaksi ei katsota sellaista aikaa, jolloin asiakaspalvelu on suljettu, mutta kirjaston palkkaamaa henkilökuntaa on paikalla.
Aukioloajat tallennetaan neljään erilliseen kohtaan:
- Aukioloaika, jolloin kirjastoammatillista henkilökuntaa on paikalla palvelemassa.
- Itsepalveluaukioloaika, jolloin henkilökuntaa on paikalla, mutta ei palvelemassa (paikalla voi olla myös vartija, virastomestari, kahvilatyöntekijä tms.).
- Omatoimikirjaston aukioloaika, jolloin kirjaston henkilökuntaa ei ole paikalla ja sisäänpääsy tapahtuu esimerkiksi kirjastokortin tai ovikoodin avulla.
- Aukioloaika yhteensä.
Jos ajat menevät päällekkäin, tilastoidaan vain yhteen kohtaan, ei useampaan.
Mitä lasketaan hyötypinta-alaan mukaan?
Hyötypinta-ala tarkoittaa kirjastokäytössä olevia tiloja sisäseinien rajoittaman osan mukaisesti. Tähän lasketaan mukaan kirjastohenkilökunnan työhuoneet ja niiden käytävät. Hyötypinta-alaan ei lasketa teknisiä tiloja (esimerkiksi lämpökeskus, ilmanvaihtokonehuoneet ja sähkötekniset tilat), hissejä, tuulikaappeja, portaita, porrashuoneita, käytäviä eikä sellaisia aula- ja eteistiloja, joissa ei ole kirjastotoimintaa. Kirjastoautoa ei lasketa mukaan hyötypinta-alaan eikä myöskään koulujen kirjastoja silloin, kun ne ovat vain koululaisille.
Lasketaanko kirjailijavierailun tallenteen katsojamäärät mukaan tilastoihin?
Kyllä lasketaan, jos luku on luotettavista saatavissa tilastointivuodelta.
Lasketaanko virtuaaliseksi tapahtumaksi tai koulutukseksi myös sellaiset, joita ei ole lähetetty suorana?
Kyllä, virtuaalisiksi tapahtumiksi tai koulutuksiksi lasketaan ja tilastoidaan myös sellaiset toteutukset, jotka on ensin tallennettu ja sen jälkeen julkaistu tai välitetty asiakkaille. Tällaisia voi olla esimerkiksi erilaiset YouTube-vinkkivideot.
Ovatko tallenteen katsojat myös kirjaston kävijöitä vai vain tapahtuman osallistujia?
Tallenteen katsojat ovat pelkästään tapahtuman osallistujia.
Miten ja mihin tilastoidaan kimpan yhteisen hankkeen hankevetäjän kouluvierailut?
Hankevetäjän kouluvierailut tilastoidaan lukemisen edistämiseen oman kunnan kouluvierailujen osalta.
Miten tilastoidaan kimpan yhteisen tapahtuman osallistujat?
Jos tapahtuma halutaan kirjata erikseen kaikille kimpan kirjastoille, osallistujamäärä voidaan jakaa asukaslukujen suhteessa.
Mihin ikäryhmään toisen asteen opiskelijat tilastoidaan?
Toisen asteen opiskelijat voi laskea alle 18-vuotiaisiin, koska he ovat pääsääntöisesti tätä ikäluokkaa. Aikuisoppilasryhmät tilastoidaan yli 18-vuotiaisiin. Kirjaston päävastuullisena järjestämät tapahtumat ovat tässä keskeisiä, eivät muiden järjestämät.
Mistä saan tunnukset tilastotietokantaan, jotta pääsen tallentamaan kirjastoni tietoja?
Ylläpitotunnukset ovat kuntakohtaisia. Jos tunnukset ovat unohtuneet, voit kysyä niitä Kirjastot.fi-toimitukselta: Kirjastot.fi.
Tilastoidaanko etätapahtumat?
Kyllä. Etätapahtumat tilastoidaan ja lasketaan mukaan tapahtumiin, mutta niille ei ole erillistä tilastokohtaa.
Miten etätapahtumien osallistujamäärä tilastoidaan?
Jos esimerkiksi Youtube-kanavalla olevaa kirjaston esittelyvideota on katsottu 500 kertaa, katsomiskerrat tilastoidaan osallistujien määräksi. Tilastoinnissa ei tarvitse kertoa, kuinka pitkään yksittäinen katsoja on tilaisuutta seurannut, sillä tällaista tietoa ei saada kaikista palveluista.
Tilastoidaanko sellainen materiaali, jota on jaettu kirjaston somekanavien kautta, mutta joka ei ole kirjaston omaa tuotantoa?
Toistaiseksi tällaista materiaalia ei lasketa valtakunnalliseen tilastoon, eli ei tilastoida.
Jos kirjastoauto on vaalien ennakkoäänestyspaikka, lasketaanko äänestyspäivien kävijät ja aukiolotunnit mukaan tilastoon?
Äänestäminen ei ole sen kaltainen tapahtuma tai toiminta, jota olisi kirjastopoliittisesti tarkoitus tilastoida. Jos kirjastoauto on pelkästään äänestyskäytössä, ei sitä tilastoida esimerkiksi tapahtumana tai aukioloaikana.
On kuitenkin hyvä huomata, että jos äänestyspaikka on kirjaston tiloissa tai kirjastossa, ei kävijälaskureista kuitenkaan tarvitse vähentää tai erotella äänestyspaikan kävijöitä.