Tänään on maailman vesipäivä, jonka teema on Vesi rauhan vipuvartena. Vesi on arvokas luonnonvara, jonka hyväksi työskentelemme monella eri vastuualueella aluehallintovirastossa. Nyt kolme aluehallintoviraston asiantuntijaa kertoo, mikä merkitys vedellä ja rauhalla on heidän työssään.
Luvituksessa edistetään sopua vesiasioiden ympärillä
Ympäristöluvat-vastuualueen ympäristöneuvos Reetta Klemetti käsittelee työkseen ympäristö- ja vesitalouslupia. Hänen on otettava lupaharkinnassa huomioon monia eri intressejä veden käyttöön ja vesiympäristön suojelemiseen liittyen.
”Työni haastavimpia mutta myös mielenkiintoisimpia puolia on se, että lupaa vaativat hankkeet tasapainoilevat usein erilaisten intressien välillä. Ympäristö- tai vesitalousluvan hakija saa yleensä hankkeestaan hyötyä, mutta siitä voi koitua myös jonkinlaista haittaa toisen omistuksessa oleville alueille. Esimerkiksi vesistön virkistyskäyttö voi vaikeutua. Työssäni punnitsen siis hankkeeseen liittyviä erilaisia näkökulmia ja arvioin muille osapuolille aiheutuvan haitan suuruutta. Joskus ratkaisun tekeminen on myös vaikeaa, kun ymmärtää hyvin kaikkien osapuolten näkemyksiä asiassa. Lain mukaan lupa on kuitenkin myönnettävä, jos myöntämisen edellytykset täyttyvät”, sanoo Klemetti.
”Työssäni parasta on se, että työtä ei tehdä yksin. Jokaista ratkaisua punnitaan meillä huolella useamman henkilön voimin, ja hyödynnämme sitä laajaa asiantuntemusta, jota meiltä löytyy veteen ja lainsäädäntöön liittyen. Työssä soveltamamme lainsäädäntö pyrkii myös turvaamaan puhtaan ympäristön ja vesistön käytön tasapuolisesti meille kaikille suomalaisille, mikä on erittäin tärkeää myös tämän vuoden vesipäivän teemaa ajatellen”, toteaa Klemetti.
Vesien laatua seurataan tarkasti
Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Sini Mustakallion työhön kuuluvat uima- ja talousveden valvonnan ohjaus-, valvonta- ja arviointiasiat alueellaan. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö seuraa muun muassa sitä, että vesien laadun valvonta on vaatimusten mukaista.
”Vesi on elämän edellytys, ja ilman vettä tätä meidän ekosysteemiämme ei olisi niin kuin sen tunnemme. Meidän tehtävämme on varmistaa, että elinympäristömme on turvallinen ja terveellinen ja että talousveteen ja uimaveteen liittyviä säädöksiä noudatetaan. Me teemme työtämme yhteistyössä muiden viranomaisten, ministeriöiden, kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Toivon, että ihmiset arvostaisivat vettä ja sen merkitystä ja tiedostaisivat, että vedenlaadun varmistaminen vaatii taloudellista panostamista. Veden laadusta täytyy pitää huolta sieltä raakaveden muodostumisalueelta lähtien aina vedenjakeluverkostomme loppupäähän saakka, jotta saamme hanastamme terveydelle hyvää vettä”, Mustakallio sanoo.
”Rauha on mielestäni erityisen hyvä teema maailman vesipäivälle. Vesikään ei ole mikään itsestäänselvyys, ja veden puute tai väärinkäyttö voi pahimmillaan aiheuttaa konflikteja”, toteaa Mustakallio.
Varautumisessa vesihuolto on avainasemassa
Varautumisen yksikkö vastaa alueellisen varautumisen ja kokonaisturvallisuuden edistämisestä ja valvonnasta alueellaan. Vastuualue ohjaa ja tukee kuntia, hyvinvointialueita ja muita toimijoita varautumissuunnittelussa ja poikkeusolojen toiminnan etukäteisvalmisteluissa.
”Järjestämme varautumiskoulutuksia ja -harjoituksia sekä edistämme yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä. Suomessa varautuminen on korkeatasoista, ja vesihuolto on teemana lähes aina myös aluehallintovirastojen järjestämissä alueellisissa valmiusharjoituksissa. Suomen korkeatasoinen varautuminen on osa Suomen kokonaisturvallisuuden järjestelmää. Yhteistoiminta ja harjoittelu ovat keskeisiä keinoja hallita häiriöitä ja madaltaa niiden aiheuttamaa epävakautta arjessa”, kertoo pelastusylitarkastaja Kristiina Kapulainen.
”Vesi on elintärkeä resurssi, jonka saatavuus ja laatu vaikuttavat suoraan ihmisten elämään ja terveyteen. Siksi viranomaisten suosittelemaan kotivaraan kuuluu 2 litraa puhdasta juomavettä henkilöä kohden. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa”, muistuttaa Kapulainen.
Poikkihallinnollisuutta tarvitaan vesiasioissa
Suomalaiset elävät veden ympäröiminä. Meillä on tuhansia järviä, jokia ja saaria, jotka ovat osa identiteettiämme, kulttuuriamme ja hyvinvointiamme. Me aluehallintovirastossa teemme parhaamme, jotta vesien kestävä ja oikeudenmukainen käyttö toteutuisi Suomessa. Vesi on elämän edellytys, mutta myös rauhan ja turvallisuuden mahdollistaja. Veden oikeudenmukainen ja kestävä käyttö on keskeistä ruuan- ja energiantuotannolle, taloudelle ja ympäristölle. Vesi on myös yhteistyön ja sovinnon väline, joka voi edistää rauhaa eri sektoreilla ja tasoilla. Viranomaistoiminnassa vesi leikkaa tehtäviämme poikkihallinnollisesti. Tarvitsemme yhteistyötä, jotta voimme suojella ja säilyttää vettä, joka on meidän kaikkien yhteinen ja korvaamaton voimavaramme.
