Rahanpesulain valvonta

Me aluehallintovirastossa valvomme rahanpesulain noudattamista Suomessa. Valvonta on keskitetty koko Suomen osalta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

Rahanpesulaissa säädetään ne velvoitteet ja toimenpiteet, joita valvottavien yritysten, yhteisöjen ja muiden elinkeinonharjoittajien täytyy omassa toiminnassaan noudattaa. Näillä toimenpiteillä pyritään ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä helpottamaan tällaisen toiminnan paljastamista.

Tietoa rahanpesusta ja valvonnasta

Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään häivyttämään tai peittämään rikoksella hankitun omaisuuden alkuperä niin, että omaisuus näyttää laillisesti hankitulta. Rikoksella hankittu omaisuus voi olla peräisin mistä tahansa rikoksesta, eli rahanpesun kohteena voi olla esimerkiksi varastettu ajoneuvo tai veropetoksella hankittu hyöty.

Rahanpesijän tavoitteena on palauttaa rikollista alkuperää olevat varat takaisin taloudelliseen kiertoon. Siten yrityksiä ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia käytetään usein hyödyksi rahanpesun mahdollistajana. Eri toimialojen elinkeinonharjoittajat ovat avainasemassa rahanpesun havaitsemisessa ja torjunnassa.

Tietyillä aloilla toimivat elinkeinonharjoittajat kuuluvat rahanpesulain velvoitteiden piiriin. Näitä toimijoita kutsutaan laissa ilmoitusvelvollisiksi.

Ohjeistamalla ja valvomalla pyrimme varmistamaan, että valvomamme ilmoitusvelvolliset noudattavat rahanpesulakia omassa toiminnassaan. 

Ilmoitusvelvollisen täytyy muun muassa

  • laatia omaa toimintaansa koskeva riskiarvio
  • tunnistaa asiakkaansa
  • seurata asiakkaidensa toimintaa
  • tehdä ilmoitus epäilyttävistä liiketoimista keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle
  • huolehtia, että rahanpesulain velvoitteet tunnetaan ja niitä osataan noudattaa päivittäisessä liiketoiminnassa.

Valvonnan tueksi jaamme tietoa ja julkaisemme ohjeita valvottavien toimialojen käyttöön. Lisäksi neuvomme rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvissä asioissa. Tiedotteet ja ohjeet -valikon sisältä löydät rahanpesun torjunnan yleisohjeen ja toimialakohtaiset ohjeet.

Valvontakeinoja ovat valvottavien liiketiloihin tehtävät tarkastukset sekä asiakirjatarkastukset. Aluehallintovirastolla on liiketilojen tarkastusoikeuden lisäksi laajat tiedonsaantioikeudet yrityksen toiminnasta. Meillä on myös valtuus määrätä sanktioita lain velvoitteiden laiminlyönnistä. Lisäksi teemme valvontaa tiettyjen toimialojen kohdalla ennakollisesti: arvioimme yrityksen vastuuhenkilöiden luotettavuutta siinä vaiheessa, kun yritys merkitään rahanpesun valvontarekisteriin.

Valvomme niitä yrityksiä ja muita elinkeinonharjoittajia, joilla on normaalissa toiminnassaan mahdollisuus havaita rahanpesua ja terrorismin rahoitusta tai joita voidaan arvella käytettävän hyväksi näihin tarkoituksiin. Valvottavat ovat avainasemassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä ja selvittämisessä, koska heidän avullaan viranomaisilla on parhaat mahdollisuudet saada tietoa epäilyttävistä liiketoimista. 

Valvomiamme toimialoja ovat seuraavat:

  • Kiinteistön- ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeet 
  • Kirjanpitäjät 
  • Lakiasiainpalvelujen tarjoajat (poislukien asianajajat)
  • Yrityspalvelut
  • Panttilainauslaitokset 
  • Rahoituspalvelujen tarjoajat, joita Finanssivalvonta ei valvo
  • Perintätoimistot
  • Taidekauppiaat
    • Taidekauppaa harjoittavat, siltä osin kuin maksetaan tai otetaan vastaan maksusuorituksena yhtenä suorituksena tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina yhteensä vähintään 10 000 euroa
  • Tavarakauppiaat
    • Tavaroita myyvät tai välittävät, siltä osin kuin maksetaan tai otetaan vastaan käteistä yhtenä suorituksena tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina yhteensä vähintään 10 000 euroa.
  • Valuutanvaihtoliikkeet, joita Finanssivalvonta ei valvo
  • Veroneuvojat
    • Veroneuvontapalveluja pääasiallisena liiketoimintana tarjoavat tai verotukseen liittyvää tukea suoraan tai välillisesti tarjoavat. 
  • Yrityskonsultoinnin ja sijoituspalvelujen oheispalvelujen tarjoajat
  • Oikeudellisten palvelujen tarjoajat (ei asianajajat) siltä osin kuin toimitaan asiakkaan puolesta tai lukuun liiketoimissa, jotka liittyvät 
    • kiinteistöjen tai liiketoimintayksikköjen ostamiseen, myyntiin, toteuttamiseen tai suunnitteluun
    • asiakkaan rahavarojen, arvopaperien tai muiden varojen hoitamiseen
    • pankki-, säästö- tai arvo-osuustilien avaamiseen tai hoitamiseen
    • yhtiöiden perustamiseen tai johtamiseen sekä yritysten hallinnoimiseksi tarvittavien varojen järjestelyyn
    • säätiöiden, yhtiöiden tai vastaavien yhteisöjen perustamiseen, johtamiseen tai niiden toiminnasta vastaamiseen. 

Yrityspalveluiden tarjoamisella tarkoitetaan seuraavien palveluiden tarjoamista liiketoimintana kolmannelle osapuolelle:

  • Yhteisön perustaminen toimeksiannosta
  • Yhtiöoikeudellisesti vastuullisena henkilönä, yhtiömiehenä tai samankaltaisessa asemassa muussa oikeushenkilössä toimiminen
  • Kotipaikan, yrityksen lakisääteisen, hallinnollisen osoitteen tarjoaminen tai muiden vastaavien palvelujen tarjoaminen
  • Ulkomaisen express trustin tai oikeusmuodoltaan samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn omaisuudenhoitajana toimiminen Suomessa
  • Hallintarekisteröinnin hoitajana toimiminen, kun hallintarekisteröinnin hoitaja on merkitty muun kuin julkisen osakeyhtiön osakasluetteloon.

Rahanpesun valvontarekisteri

Ylläpidämme aluehallintovirastossa rahanpesun valvontarekisteriä. Rekisteri on julkinen, ja sen tietoja voi tarkastella ilman kirjautumista. Löydät linkin rekisteriin tämän sivun lopusta.

Kaikkien valvottaviemme toimijoiden täytyy olla rekisteröityneitä johonkin elinkeinovalvonnan rekisteriin. Panttilainauslaitokset kuuluvat omaan toimilupaluetteloonsa. Jos valvottava toimija on jo rekisteröitynyt johonkin muuhun aluehallintoviraston elinkeinovalvonnan rekisteriin, sen ei tarvitse hakeutua rahanpesun valvontarekisteriin. Näitä toimijoita ovat panttilainauslaitokset, perintäliikkeet, kuluttajaluotonantajat sekä kiinteistönvälitysliikkeet ja vuokrahuoneiston välitysliikkeet. 

Katso lista valvomistamme ilmoitusvelvollisista toimijoista kohdasta "Ketä aluehallintovirasto valvoo?".

Voit testata kyselyllä, oletko rekisteröitymisvelvollinen. Löydät linkin testiin tämän sivun lopusta.

Hae rahanpesun valvontarekisteriin sähköisellä hakemuslomakkeella. Löydät linkin lomakkeeseen tämän sivun lopusta.

Seuraa näitä ohjeita:

  1. Mene aluehallinnon asiointipalvelun etusivulle. 
  2. Valitse “Rahanpesun valvontarekisterin asiointipalvelu”.
  3. Tunnistaudu itsellesi sopivimmalla tavalla. Kirjaudu asiointipalvelun vahvalla tunnistautumisella. Voit käyttää varmennekorttia, mobiilivarmennetta tai oman pankkisi myöntämiä pankkitunnuksia. Älä käytä yrityksen pankkitunnuksia.
  4. Aloita lukemalla ja hyväksymällä käyttöehdot: Klikkaa ”Aloita” ja muista ruksia Hyväksyn käyttöehdot -kohta ennen kuin jatkat.
  5. Yrityksen perustiedot ja yhteystiedot: Tarkista yhteystietosi ja korjaa tai lisää puuttuvat tiedot. Sen jälkeen klikkaa vihreää ”Tallenna”-nappia, joka löytyy sivun alalaidasta. HUOM! ”Sulje”-nappia EI pidä painaa, ellet halua keskeyttää hakemuksen täyttämistä. Muista lisäksi täyttää kaikki pakolliset kohdat, joita on merkitty *-merkillä.
  6. Riippumatta siitä asioitko yrityksen tai yhteisön nimissä vai oman toiminimesi puolesta, syötä ensin y-tunnus ja klikkaa ”Hae tiedot”. Sinulla täytyy olla lupa asioida yrityksen puolesta. Jos olet oikeutettu edustamaan yritystä, laita ruksi kohtaan ”Minulla on lupa asioida yrityksen tai yhteisön nimissä”. Jos kaupparekisteriotteesta ei ilmene oikeus edustaa yritystä, toimita valtakirja edustusoikeuden todistamiseksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon sähköpostiin kirjaamo.etela(at)avi.fi. Jos sen sijaan olet yksityinen elinkeinonharjoittaja, muista lisäksi ruksi ”Asioin yksityisenä elinkeinonharjoittajana”.
  7. Klikkaa ”Täytä hakemus” -painiketta. 

Hakemuksen käsittelyaika on kaksi viikkoa. Käsittelyaikaan vaikuttavat hakemusten määrä ja mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset. 

Rekisteröityminen rahanpesun valvontarekisteriin on maksullista. Rekisteröintimaksu on 200 euroa, jos hakemus on laitettu vireille sähköisessä asiointijärjestelmässä. Yrityspalveluntarjoajien ja valuutanvaihtajien rekisteröintimaksu on 355 euroa, jos hakemus on laitettu vireille sähköisessä asiointijärjestelmässä. Maksuista määrätään valtioneuvoston asetuksessa.

Rekisteröintimaksu laskutetaan erikseen. Maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman erillistä päätöstä.

Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta

Aluehallintoviraston valvomana ilmoitusvelvollisena toimijana sinun on tunnettava asiakkaasi ja seurattava asiakassuhdetta koko sen keston ajan. Valvottavan toimijan on havaittava poikkeukselliset liiketoimet ja selvitettävä näihin liittyvien varojen alkuperää.  

Jos huomaat poikkeavan liiketoimen, selvitä tarkemmin liiketoimen perusteita ja tarkoitusta. Jos liiketoimessa on jotakin poikkeavaa, joka ei sovi asiakkaan profiiliin tai aiempiin liiketoimiin, epäilyttävän liiketoimen tarkoitus ja peruste täytyy selvittää heti.  

Voit verrata poikkeavaa liiketointa 

  • tavanomaiseen toimintaan kyseisellä alalla 
  • vastaavien asiakkaiden tavanomaiseen käytökseen 
  • siihen, mikä on tyypillistä samanlaisille tuotteille tai palveluille.  

Jos liiketoimi selvityksen jälkeenkin vaikuttaa epäilyttävältä, ilmoita siitä heti rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoituksen voi tehdä matalalla kynnyksellä. Sinun ei tarvitse arvioida, onko kyse rikoksesta. 

Valvottavana toimijana tee ilmoitus aina, kun 

  • liiketoiminta vaikuttaa epäilyttävältä asiakkaalta saadun selvityksen jälkeenkin 
  • joudut kieltäytymään liiketoimesta sen poikkeavuuden tai epäilyttävyyden takia 
  • havaitset liiketoimen epäilyttäväksi, kun se on jo suoritettu. 

Ilmoituksen tekemistä ei saa paljastaa asiakkaalle. Ilmoitusta varten hankitut selvitykset on säilytettävä viiden vuoden ajan ja erillään muista asiakasdokumenteista. 

Minne lähetän ilmoituksen?

Rahanpesun selvittelykeskus toimii keskusrikospoliisin yhteydessä. Se käsittelee sille tehdyt ilmoitukset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen epäilyistä sekä tuottaa aineistoa rahanpesun torjumiseksi.

Ilmoitus tehdään sähköisesti rahanpesun selvittelykeskuksen sivuilla, jonne on rekisteröidyttävä. Ilmoituksen voi tehdä sekä organisaation edustajana että yksityishenkilönä. Löydät linkin tämän sivun lopusta.

Ilmoitus rahanpesulain rikkomisesta

Vastaanotamme vinkkejä valvomiemme toimijoiden rahanpesulain velvoitteiden epäillyistä rikkomuksista.  

Löydät luettelon valvottavista toimijoista Rahanpesulain valvonta -sivulta kohdasta "Ketä aluehallinvirasto valvoo?".

Rahanpesulain valvonta -sivu

Tee ilmoitus sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai suojatulla sähköpostilla.
Ilmoituksen tekijän henkilötiedot ovat salassa pidettäviä. Emme luovuta niitä ilmoituksen kohteena olevalle toimijalle.

Lähetä suojattua sähköpostia

Otamme epäilyt rikkomuksista huomioon osana riskiperusteista valvontaamme. Emme kerro ilmoituksen tekijälle mahdollisista jatkotoimenpiteistä. 

Kannustamme kaikkia rahanpesulain mahdollisen rikkomisen havaitsevia henkilöitä ilmoittamaan epäillystä rikkomuksesta meille aluehallintovirastoon.

Voit tehdä ilmoituksen, jos olet esimerkiksi yrityksen työntekijä tai asiakas. Ilmoituksen voi tehdä matalalla kynnyksellä. Emme edellytä erityistä näyttöä epäilyn tueksi. 

Ilmoitus voi koskea minkä tahansa rahanpesulain velvoitteen epäiltyä rikkomista. Voit tehdä ilmoituksen esimerkiksi silloin, kun  

  • valvottava toimija ei ole arvioinut toimintaansa liittyviä riskejä 
  • valvottava toimija laiminlyö velvollisuutensa tuntea asiakas  
  • valvottava toimija ei tunnista asiakasta eikä todenna tämän henkilöllisyyttä asianmukaisesti 
  • valvottava toimija ei täytä epäilyttävää liiketoimea koskevaa selvitys- ja ilmoitusvelvollisuuttaan 
  • liiketoimen epäilyttävyydestä tai terrorismin rahoittamisen epäilystä huolimatta valvottava toimija ei keskeytä liiketoimea tai kieltäydy siitä.

Liikesalaisuudeksi luokiteltavan tiedon voi saattaa viranomaisen tietoon yleisen edun suojaamista varten väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamiseksi. 

Mitä tarkempia tietoja epäillystä rahanpesulain rikkomuksesta saamme, sitä paremmin pystymme arvioimaan jatkotoimenpiteiden tarvetta.

Toivomme, että ilmoitus sisältää ainakin seuraavat tiedot:

  • sen yrityksen tai organisaation nimi, jota ilmoitus koskee
  • yrityksen toimiala 
  • toimipaikka, jossa epäilty rahanpesulain vastainen menettely tapahtui 
  • aika, jolloin rahanpesulain vastainen menettely tapahtui, tai tieto siitä, jos menettely on jatkuvaa 
  • kuvaus siitä, miten rahanpesulain epäilty rikkomus on tapahtunut 
  • ilmoittajan rooli ilmoituksen kohteena olevassa organisaatiossa, esimerkiksi yrityksen työntekijä, asiakas tai muu taho.

Riskiarvio, toimintaohjeet ja henkilöstön kouluttaminen

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan keskeinen lähtökohta on riskiperusteisuus. Riskiperusteisuus ohjaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntatoimia ylikansalliselta tasolta yksittäisen valvottavan toimijan tasolle.

Valvottavan omassa toiminnassa riskiperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että valvottavat tunnistavat, arvioivat ja ymmärtävät ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joille ne omassa toiminnassaan altistuvat. Rahanpesulain edellyttämät toimenpiteet täytyy mitoittaa tunnistettujen riskien mukaan. Valvottavan on otettava riskiarvion laadinnassa huomioon toimintansa luonne, koko ja laajuus.

Rahanpesun riskiperusteisen torjunnan lähtökohtana on, että jokainen valvonnan kohteena oleva ilmoitusvelvollinen toimija tekee omasta toiminnastaan riskiarvion.  

Jos toimintasi on valvonnan kohteena, sinun täytyy laatia kirjallinen riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Riskiarviota on myös päivitettävä säännöllisesti. Riskiarvio ja siihen liittyvät muutokset pitää toimittaa aluehallintovirastoon vain, kun pyydämme niitä. Toimita ne silloin meille viivytyksettä.  

Riskiarvion tarkoituksena on saada kukin ilmoitusvelvollinen ymmärtämään, miksi sen toiminta kuuluu rahanpesulain piiriin. Riskiarvio auttaa suunnittelemaan toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonnan niin, että ne ovat oikeassa suhteessa toimintaan kohdistuvaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiin nähden.  

Rahanpesulain soveltamisalaan kuuluu hyvin erilaisia toimijoita, joihin kohdistuvat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit vaihtelevat suuresti. Tarkoituksena on välttää turhan raskaita menettelytapoja silloin, kun riski on pieni. Toisaalta on tärkeää varmistaa, että menettelytavat ovat riittävät silloin, kun riski on suuri. 

Kun sinun täytyy tehdä riskiarvio, ota siinä huomioon ainakin alla olevat asiat: 

  • Tunnista ja analysoi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joita yrityksesi kohtaa.  
  • Huomioi asiakkaat, palvelut ja maantieteellinen toiminta-alue. Huomioi eri lähteistä saatava tieto riskeistä. 
  • Arvioi eri riskien merkitystä yrityksesi toiminnassa. 
  • Tunnista ja ota käyttöön menetelmät riskien minimointiin ja hallintaan sekä riskien muutosten seurantaan. 
  • Dokumentoi yrityksesi riskienhallinnan käytännöt.  

Sinun kannattaa tutustua riskiarvion laatimisohjeeseen, jossa on yksityiskohtaisemmin perehdytty riskiperusteiselle toiminnalle ja riskiarviolle asetettuihin edellytyksiin. Löydät linkin ohjeeseen tämän sivun lopusta. Laki ei aseta riskiarviolle mitään tarkkoja muotovaatimuksia, vaan toimija voi itse päättää laatimansa kirjallisen riskiarvion muodosta ja ulkoasusta. Ohjeemme ei siis ole mallilomake riskiarvion laatimiseksi. 

Aluehallintoviraston riskiarvio

Myös aluehallintoviraston pitää laatia riskiarvio valvottavia toimijoita koskevista riskeistä. Hyödynnämme tätä riskiarviota valvonnan suunnittelussa. Julkaisemme riskiarviosta yhteenvedon, jota myös valvottavat toimijat voivat hyödyntää omaa riskiarviota laatiessaan.

Saamme valvontamme avulla sekä valvottavien laatimista riskiarvoista tietoa eri toimialoihin kohdistuvista riskeistä, ja käytämme sitä omaan riskiarvioomme. Löydät linkin tekemäämme yhteenvetoon tämän sivun lopusta. 

Ministeriöt vastaavat kansallisen riskiarvion tekemisestä. Kansallisessa riskiarviossa arvioidaan kansallisesti tunnistettuja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä. Valvottavat toimijat voivat hyödyntää oman riskiarvionsa laatimisessa myös kansallista riskiarviota. 

Ilmoitusvelvollisena toimijana sinun pitää tehdä omaan riskiarvioosi perustuvat toimintaohjeet rahanpesun riskien hallitsemiseksi ja lain velvoitteiden noudattamiseksi. Kirjaa toimintaohjeeseen käytännön työn kannalta olennaiset toimintamallit, joilla pyrit ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista liiketoimien eri vaiheissa.

Kuvaa toimintaohjeessa seuraavat kohdat:

  • asiakkaiden tuntemisen menettelyt
  • asiakasta koskevien tietojen hankkiminen
  • asiakkaan toiminnan jatkuva seuranta
  • miten asiakkaan epäilyttävät liiketoimet selvitetään
  • miten epäilyttävistä liiketoimista tehdään ilmoitus Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukseen.

Ilmoitusvelvollisena toimijana sinun pitää huolehtia työntekijöidensä kouluttamisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen havaitsemiseksi ja sen estämiseksi.

Yrityksen johdosta on nimettävä henkilö, joka vastaa rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen sisäisestä valvonnasta yrityksessä. 

Asiakkaan tunteminen

Yksi valvottavan toimijan tärkeimmistä tehtävistä on tuntea asiakkaansa. Sinun on siis tiedettävä, kenen kanssa asioit ja millaista asiakkaasi normaali toiminta on. 

Asiakkaan tunteminen tarkoittaa 

  • asiakkaan tunnistamista 
  • asiakkaan henkilöllisyyden todentamista virallisesta asiakirjasta
  • asiakkaan edustajan tunnistamista ja henkilöllisyyden todentamista 
  • yritys- ja muun yhteisöasiakkaan tosiasiallisen edunsaajan tunnistamista ja tarvittaessa henkilöllisyyden todentamista ja
  • asiakkaan taustojen selvittämistä.

Asiakkaan tuntemiseksi hankittuja asiakirjoja pitää säilyttää vähintään viisi vuotta asiakassuhteen tai liiketoimen päättymisestä. 

Sinun on tutkittava tehostetusti asiakkaasi taustoja, jos

  • arvioit omassa riskiarviossasi, että asiakassuhteessa tai yksittäisessä liiketoimessa on tavanomaista suurempi rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski tai 
  • asiakkaalla tai liiketoimella on liittymäkohta Euroopan talousalueen ulkopuoliseen tavanomaista korkeamman riskin valtioon. 

Tehostettu tunteminen on välttämätöntä lisäksi etätunnistamisessa tai jos asiakas tai edunsaaja on poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai tämän lähipiiriä. 

Jos tunnistat asiakkaasi etänä eikä hän ole läsnä, kun henkilöllisyys todennetaan, sinun on hankittava lisää tietoa asiakkaasta. Hanki luotettavasta lähteestä lisätietoja asiakkaan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Varmista, että liiketoimeen liittyvä suoritus tulee luottolaitoksen tililtä tai maksetaan tilille, joka on aiemmin avattu asiakkaan nimiin. Voit myös todentaa asiakkaan henkilöllisyyden vahvalla sähköisellä tunnisteella.

Sinun on seurattava asiakkaasi toimintaa, jotta pystyt havaitsemaan mahdollisen epäilyttävän liiketoimen. Tarvittaessa sinun on myös selvitettävä epäilyttäviin liiketoimiin liittyvien varojen alkuperä.

Tee ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta rahanpesun selvittelykeskukselle, jos selvitys rahojen alkuperästä ei poista liiketoimen epäilyttävyyttä. Löydät linkin ilmoituspalveluun sivun lopusta.

Yrityksen ja muun yhteisön tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka käyttää määräysvaltaa yrityksessä. Määräysvalta voi perustua

  • yli 25 prosentin osuuden omistukseen joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta
  • yli 25 prosentin osuuteen äänivallasta joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta
  • muuta kautta (esimerkiksi osakassopimuksella) tulevaan määräysvaltaan.

Jos tosiasiallista edunsaajaa ei pystytä omistuksen tai määräysvallan kautta tunnistamaan, tosiasiallisina edunsaajina pidetään yrityksen tai yhteisön hallitusta tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, toimitusjohtajaa tai muuta vastaavassa asemassa olevaa henkilöä. Tämä poikkeus ei kuitenkaan tarkoita tilanteita, joissa asiakas kieltäytyy luovuttamasta tietoja tosiasiallisista edunsaajista. 

Poliittisesti vaikutusvaltaisella henkilöllä (PEP) tarkoitetaan merkittävää julkista tehtävää hoitavaa henkilöä. Riskiarviossa täytyy olla menettely sen toteamiseksi, onko asiakas tai tosiasiallinen edunsaaja poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö, tämän perheenjäsen tai yhtiökumppani.

Kun aloitat asiakassuhteen PEP-henkilön kanssa, pitää ylemmän johdon

  • hyväksyä asiakassuhde,
  • selvittää asiakassuhteeseen tai liiketoimeen liittyvän varallisuuden tai varojen alkuperä
  • seurata asiakkuutta tehostetusti.

Kattavan listauksen PEP-aseman saaneista henkilöistä löydät valtioneuvoston asetuksesta. Löydät linkin asetukseen tämän sivun lopusta.

Terrorismin rahoittamisen estäminen

Valvottavana toimijana sinun on huomioitava toiminnassasi terrorismin rahoittamisen torjunta. Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan varojen ohjaamista terroritekojen suorittamiseksi ja muuta terrorististen henkilöiden, ryhmittymien ja tarkoitusperien taloudellista tukemista. Epäily kohdistuu varojen käyttökohteeseen. Käytetyt varat itsessään voivat olla peräisin laillisista tai rikollisista lähteistä. 

Pakote- ja jäädytyslainsäädännön noudattaminen on olennaista terrorismin rahoittamisen estämisessä. Sinun täytyy seurata asiakkaidesi toimintaa havaitaksesi liiketoimia, jotka viittaavat terrorismin rahoittamiseen. Ilmoita tällaisista liiketoimista keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle.

Jos havaitset asiakkaissasi jäädytys- tai pakotelistalla olevan henkilön tai yhteisön, keskeytä käynnissä oleva liiketoimi äläkä luovuta varoja tällaiselle henkilölle tai yhteisölle. Ilmoita asiasta heti Helsingin ulosottovirastolle sähköpostilla osoitteeseen helsinki.uo(at)oikeus.fi.

Helsingin ulosottovirastoon voi olla yhteydessä myös tilanteessa, jossa on epäselvää, onko asiakkaana oleva taho sama kuin jäädytyspäätöksen tai pakotteiden kohteena oleva.

Jäädytys- tai pakotelistalla olevalle henkilölle tai yhteisölle kuuluvia varoja ei myöskään saa luovuttaa eteenpäin kolmannelle taholle ilman viranomaisen lupaa.

Jäädytyspäätöksiin ja pakotteisiin liittyvien velvoitteiden rikkominen on rikoslain mukaan rangaistavaa. 

EU:n terrorismin torjumiseksi asettama varojen jäädyttäminen tai kansallinen jäädytyspäätös voi koskea luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä (esimerkiksi yritystä). Varojen jäädyttäminen tarkoittaa, että jäädyttämislistalla olevalle henkilölle ei saa luovuttaa varoja. Kansallisen lain mukaiset päätökset varojen jäädyttämisestä tekee Suomessa keskusrikospoliisi (KRP). Se pitää listaa henkilöistä, joita jäädyttämispäätökset koskevat.

Kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan nimettyihin tahoihin kohdistuvia taloudellisen tai muun yhteistyön rajoituksia. Rajoitusten tavoitteena on vaikuttaa kyseisen tahon harjoittamaan politiikkaan tai toimintaan, joka uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

Ulkoministeriön pakotteista kertovilla sivuilla on linkit voimassaoleviin finanssipakotteisiin ja pakotesäädösten tulkintaohjeita. Valvottavat toimijat voivat tilata sivuilta uutiskirjeen ajankohtaisista pakoteasioista.

Sanktiot

Osana aluehallintoviraston rahanpesulain noudattamisen valvontaa ovat käytössä myös sanktiot. Voimme määrätä sanktion rahanpesulain määräysten laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Sanktiot toimivat valvonnan viimesijaisena keinona, ja niiden määrääminen perustuu aina kokonaisharkintaan.

Käytössämme olevat sanktiot ovat niin sanottuja hallinnollisia seuraamuksia, koska rahanpesulain noudattamatta jättäminen ei ole rikos. Varsinaisia rahanpesurikoksia tai rahanpesun esirikoksia tutkii poliisi.

Voimme määrätä ilmoitusvelvollisen huolimattomuudesta tai tahallisesti tehdystä laiminlyönnistä tai lain rikkomisesta hallinnollisena seuraamuksena

  • julkisen varoituksen
  • rikemaksun tai
  • seuraamusmaksun. 

Asianajajaliiton esityksestä aluehallintovirasto määrää sanktioita myös asianajajille. 
Julkaisemme tiedot annetuista julkisista varoituksista sekä rike- ja seuraamusmaksuista sivuillamme. Rikemaksu ja seuraamusmaksu maksetaan valtiolle.

Julkinen varoitus voidaan antaa vain, kun asia kokonaisuutena arvioiden ei anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin. Julkinen varoitus voidaan antaa niissä tapauksissa, kun ilmoitusvelvollinen tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee jonkin muun rahanpesulain säännöksen tai määräyksen kuin rike- tai seuraamusmaksua koskevien säännösten vastaisesti. Esimerkiksi teoista ja laiminlyönneistä, jotka eivät täytä rikemaksun tunnusmerkistöä, voidaan antaa julkinen varoitus.

Luonnolliselle henkilölle annetaan julkinen varoitus häntä henkilökohtaisesti velvoittavien säännösten tai määräysten vastaisesta menettelystä.

Voimme määrätä rikemaksun toimijalle, joka rikkoo tai laiminlyö jonkin rahanpesulain velvoitteista:

  • riskiarvion laatiminen ja riskien arviointi
  • asiakkaan tunteminen tai tunnistaminen tai asiakkaan tuntemista koskevien tietojen säilyttäminen 
  • epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen tekeminen 
  • rahanpesun valvontarekisteriin rekisteröitäväksi hakeminen 
  • menettelytapojen laatiminen rahanpesulain rikkomusepäilyistä ilmoittamiseen 
  • työntekijöiden koulutuksen ja suojelun järjestäminen ja toimintaohjeiden laatiminen. 

Rikemaksun määräämisessä huomioimme laiminlyönnin tai rikkomuksen laadun, laajuuden ja kestoajan. Oikeushenkilölle (yritykselle tms. yhteisölle) määrättävä rikemaksu on vähintään 5 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 10 000 euroa.

Voimme määrätä seuraamusmaksun pääosin samoista rahanpesulain rikkomuksista ja laiminlyönneistä kuin rikemaksun, mutta seuraamusmaksun määräämisen edellytykset ovat rikemaksua korkeammat. Seuraamusmaksun voimme määrätä, jos rikkomus tai laiminlyönti on vakavaa, toistuvaa tai järjestelmällistä. Jos ilmoitusvelvollinen toimija laiminlyö velvoitteensa hakeutua rahanpesun valvontarekisteriin, määräämme rikemaksun.

Jos ilmoitusvelvollinen on luonnollinen henkilö, emme voi määrätä seuraamusmaksua sellaisesta teosta tai laiminlyönnistä, joka on muualla laissa säädetty rangaistavaksi. 

Jos ilmoitusvelvollinen on oikeushenkilö (eli yritys tms. yhteisö), voimme määrätä seuraamusmaksun tietyin edellytyksin myös oikeushenkilön johtoon kuuluvalle henkilölle. Tällöin johtoon kuuluvan henkilön on täytynyt merkittävällä tavalla myötävaikuttaa vastuullaan olleeseen rahanpesulain vastaiseen tekoon tai laiminlyöntiin. Voimme määrätä johdolle seuraamusmaksun oikeushenkilölle määrättävän seuraamusmaksun lisäksi tai sen sijasta.

Seuraamusmaksu voi olla huomattavasti korkeampi kuin rikemaksu. Sen määrä perustuu kokonaisarviointiin, jossa huomioimme muun muassa

  • menettelyn laadun, laajuuden ja keston
  • tekijän taloudellinen asema,
  • menettelyllä saavutetun hyödyn tai aiheutetun vahingon,
  • tekijän yhteistyön asian selvittämiseksi
  • aiemmat rikkomukset.

Rahoituspalveluiden tarjoajalle määrättävä seuraamusmaksu voi olla enintään kymmenen prosenttia ilmoitusvelvollisen edeltävän vuoden liikevaihdosta tai viisi miljoonaa euroa, sen mukaan kumpi on suurempi. Seuraamusmaksu voi kuitenkin aina olla suuruudeltaan kaksinkertainen saatuun hyötyyn nähden, jos tämä on määritettävissä.

Muulle toimijalle määrättävä seuraamusmaksu saa puolestaan olla enintään joko kaksi kertaa niin suuri kuin teolla tai laiminlyönnillä saavutettu hyöty tai miljoona euroa, sen mukaan kumpi on suurempi.

Selityksiä termeille

Kun asiakassuhde perustetaan, asiakkaan henkilöllisyys on ensin todennettava. Tavanomaisessa tilanteessa asiakkaan henkilöllisyys todennetaan suomalaisen viranomaisen myöntämästä henkilökortista, passista tai ajokortista. 

Lisätietoja henkilöllisyyden todentamisasiakirjojen luotettavuusvaatimuksista voit lukea Eurooppa-neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston verkkosivuilta.

Eurooppa-neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston verkkosivut

Asiakas tunnistetaan keräämällä tästä kaikki asiakassuhdetta koskevat keskeiset tiedot rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemiseksi.  Nämä tiedot voivat vaihdella riippuen asiakkaasta. Asiakkaan tunteminen tarkoittaa tietojen keräämistä, päivittämistä, täydentämistä ja ajantasaista ylläpitoa asiakasrekisterissä koko asiakassuhteen keston ajan.

Tapahtuma, joka poikkeaa suuruudeltaan tai tyypiltään asiakkaalle tavanomaisesta liiketoiminnasta tai maksuliikenteestä. Epäilyttävän liiketoimen varojen alkuperä on selvitettävä. 

Rahanpesulaissa on säädetty tietyillä aloilla toimivien yhteisöjen ja elinkeinonharjoittajien ilmoitusvelvollisuudesta. Näitä toimijoita kutsutaan ilmoitusvelvollisiksi. Ilmoitusvelvollisuus koskee niitä toimijoita, joilla on liiketoimintansa puitteissa mahdollisuus havaita rahanpesua ja terrorismin rahoitusta tai joita voidaan käyttää hyväksi näihin tarkoituksiin.

Katso lista valvomistamme ilmoitusvelvollisista toimijoista kohdasta "Ketä aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain noudattamisessa?".

Luonnollinen henkilö, joka toimii tai on toiminut merkittävässä julkisessa tehtävässä. PEP-henkilö voi käyttää merkittävää poliittista vaikutusvaltaa. Myös poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön lähisukulaiset katsotaan PEP-henkilöiksi.

Rahanpesun valvontarekisteri on ylläpitämämme valtakunnallinen rekisteri ilmoitusvelvollisista valvottavistamme. Valvontarekisteri on tarkoitettu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvontaan. Valvontarekisteriin merkitään ne valvottavat toimijat, jotka eivät kuulu Finanssivalvonnan valvottavien listalle tai aluehallintoviraston muihin elinkeinovalvonnan rekistereihin.

Rahanpesun valvontarekisteriin hakeudutaan sähköisellä hakemuslomakkeella. Löydät linkin tämän sivun lopusta. Lisätietoa valvontarekisteristä löydät myös tältä sivulta.

Ilmoitusvelvollisen täytyy tehdä kirjallinen riskiarvio liiketoiminnastaan. Riskiarvion tarkoituksena on käytännön tasolla tunnistaa ja arvioida liiketoiminnalle tyypilliset rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskitekijät. Riskiarviossa kuvataan konkreettisella tasolla esimerkiksi jonkin palvelun riski, joka yrityksen on liiketoiminnassaan huomioitava. Riskiarviota on myös päivitettävä säännöllisesti. 

Henkilö, joka omistaa yrityksen tai muuten käyttää siinä määräysvaltaa. Tosiasiallinen edunsaaja omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista tai äänimäärästä suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.  Ilmoitusvelvollisen on tunnistettava ja ylläpidettävä ajantasaisia tietoja asiakkaan tosiasiallisista edunsaajista ja tarvittaessa todennettava näiden henkilöllisyys. 

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Tee hakemus rahanpesun valvontarekisteriin sähköisellä hakemuslomakkeella. Löydät linkin lomakkeeseen tämän sivun lopusta.

Jos havaitset virheen jo lähetetyssä hakemuksessa tai haluat päivittää hakemuksen tietoja, voit ilmoittaa muutokset sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Päivitämme hakemuksen tiedot ajantasaiseksi. 

Käytämme rekisteröintipäätöksen tukena kaupparekisteriotetta, josta tarkistamme yrityksen perustiedot. Jos yrityksen perustiedoissa tapahtuu muutoksia, tiedot eivät päivity valvontarekisteriimme. Lähetä muuttuneet perustiedot meille sähköpostilla osoitteeseen [email protected] 

Yrityksen rahanpesun riskiarvioon ei ole valmista mallipohjaa. Riskiarvio pohjautuu valvottavan toimijan omaan näkemykseen liiketoiminnassaan ja toimialallaan tyypillisistä ja mahdollisista rahanpesun riskeistä. Riskit voivat vaihdella hyvin paljon jopa samassa liiketoiminnassa, jolloin yhteneväistä riskiarviopohjaa ei käytännössä voi laatia.

Valvottavan on riskiarvion tekemisessä huomioitava liiketoimintansa luonne, koko ja laajuus.

Riskiarvion tarkoitus on kuvata konkreettisella tasolla jonkin palvelun tai liiketoimen riski joutua käytetyksi rahanpesutarkoituksessa. Jos esimerkiksi palveluvalikoima yrityksessä muuttuu tai toiminta laajenee maantieteellisesti, ilmoitusvelvollisen vastuulla on päivittää riskiarviota. 

Olemme tehneet ilmoitusvelvollisille ohjeen riskiarvion laatimiseen.

Tosiasiallinen edunsaaja on tunnistettava aina, mutta henkilöllisyyden todentaminen on tehtävä vain tarvittaessa. 

Todentamisella tarkoitetaan henkilöllisyyden todentamista esimerkiksi passista tai ajokortista. Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisen on tunnistettava ja pidettävä yllä riittäviä, tarkkoja ja ajantasaisia tietoja asiakkaan tosiasiallisista edunsaajista ja tarvittaessa todennettava näiden henkilöllisyys. 

Jos rahanpesun riski on asiakkaan kohdalla arvioitu matalaksi, voi tässä tapauksessa riittää pelkkä tosiasiallisen edunsaajan tunnistaminen. Asiakkaaseen liittyvien riskien arviointi on aina tehtävä ja valvottavan on suhteutettava tunnistamisessa käytettävät toimenpiteet asiakkaaseen liittyviin rahanpesun riskeihin. 

Ilmoitusvelvollisena sinun täytyy kiinnittää huomiota asiakkaidesi poikkeuksellisiin liiketoimiin ja selvittää liiketoimeen liittyvien varojen alkuperää. Tätä kutsutaan selonottovelvollisuudeksi.

Jos olet havainnut epäilyttävän liiketoimen ja täyttänyt selonottovelvollisuuden, ilmoita heti rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoittamisen epäilystä. Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta on tehtävä riippumatta siitä, onko asiakassuhdetta perustettu tai siitä kieltäydytty tai onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai onko siitä kieltäydytty.

Epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoittamisen epäilystä on ilmoitettava keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle. Rahanpesun selvittelykeskuksella on käytössä sähköinen ilmoitusjärjestelmä, jossa ilmoituksen voi tehdä organisaation edustajana tai yksityishenkilönä. Löydät linkin tämän sivun lopusta.

Esimerkiksi Finanssivalvonta ja Patentti- ja rekisterihallitus ovat tuottaneet koulutusmateriaalia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Löydät linkkejä materiaaleihin tämän sivun lopusta.

Lakilinkit