Terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille

YK:n kestävän kehityksen tavoite 3:n logo, jossa lukee: “3, Terveyttä ja hyvinvointia”. Sydänsähkökäyrä, jonka lopussa on sydänkuvake.

YK:n tavoite 3: taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille. 

Alatavoite 3.5: tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa. 

Alatavoite 3.8: saavuttaa yleiskattava terveydenhuolto, mukaan lukien turva taloudellisilta riskeiltä, pääsy laadukkaiden ja olennaisten terveydenhoitopalvelujen piiriin sekä turvalliset, tehokkaat, laadukkaat ja edulliset välttämättömät lääkkeet ja rokotukset kaikille. 

Alatavoite 3.a: tukea tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen täytäntöönpanoa kaikissa maissa tarpeen mukaan. 

Ohjaamme kuntia tupakkalain toimeenpanossa (alatavoite 3.a) 

Tupakkalain mukaan aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata kuntia lain toimeenpanossa. Käytännön valvontatyö hoidetaan kunnissa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä.  

Kuntien tehtävänä on valvoa tupakan myyntiä ja mainontaa tekemällä tarkastuksia myyntipaikkoihin. Lisäksi kunnat valvovat tupakointikieltoja esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja yleisten uimarantojen tarkastusten yhteydessä. Kunnat myöntävät myös tupakan myyntilupia.  

Kunta voi kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön parvekkeilla ja huoneistojen sisätiloissa, jos asuntoyhteisö hakee kieltoa. 

Mitä tarkoittaa käytännössä, että aluehallintovirastot ohjaavat kuntia?  

  • Järjestämme kunnille ohjaustilaisuuksia yhteistyössä Valviran kanssa. 
  • Arvioimme ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden tupakkalain mukaisia valvontasuunnitelmia. 
  • Teemme arviointi- ja ohjauskäyntejä valvontayksiköihin.  

Valvomme kuntien ja hyvinvointi­alueiden ehkäisevän päihdetyön lainmukaisuutta ja ohjaamme kuntia (alatavoite 3.5) 

Pystymme parhaiten tehostamaan päihteiden väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa siten, että varmistamme kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteiset ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön rakenteet.  

Hoidamme tehtäväämme kestävän kehityksen Agenda 2030:n mukaisesti: ”Ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.” Kun vähennämme eriarvoisuutta, voimme tukea välillisesti äärimmäisen köyhyyden vähentymistä ja ihmisten hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla.  

Mitä aluehallintoviraston valvonta käytännössä tarkoittaa? 

Valvontamme keskeisiä keinoja ovat 

  • ennakollinen valvonta 
  • suunnitelmaperusteinen valvonta 
  • jälkikäteinen valvonta 
  • valvontaan liittyvä ohjaus: 
    • ohjauskirjeet 
    • tiedotteet 
    • ohjauskäynnit 
    • arviointikäynnit 
    • informaatio-ohjaus (esimerkiksi koulutustilaisuudet) 
    • suunnitelmallinen valvonta, joka on Valviran ja aluehallintovirastojen valtakunnallisten valvontaohjelmien mukaista 
    • aluehallintovirastojen poikkihallinnollinen sidosryhmäyhteistyö.  

Ehkäisevällä päihdetyöllä on oma toimintaohjelmansa, joka tukee kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävää lakisääteistä työtä. Myös tupakkavalvonnalla ja valtion alkoholihallinnolla on omat valtakunnalliset valvontaohjelmat, joiden tavoitteena on ehkäistä tupakasta ja alkoholista aiheutuvia haittoja.  

Ketkä tekevät ehkäisevää päihdetyötä? 

Valvontaviranomaiset tekevät ehkäisevää päihdetyötä pääosin ennakollisesti ja suunnitelmaperusteisesti. Tehtäviä hoitavat tiiviissä yhteistyössä kaikki aluehallintovirastot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valvira sekä sosiaali- ja terveysministeriö: 

  • Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa työtä valtakunnallisesti. 
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa työn kansallisesta kehittämisestä ja ohjauksesta. 
  • Aluehallintoviranomaiset toimivat alueilla yhdenmukaisesti. He ohjaavat ja valvovat kuntien sekä hyvinvointialueiden ehkäisevää päihdetyötä. Näin voidaan varmistaa, että toimenpiteet ovat alueellisesti yhdenvertaisia.  

Kestävän kehityksen edistäminen aluehallintovirastoissa 

Pyrimme jättämään kestävään kehitykseen kädenjälkemme siten, että peruspalvelut ovat turvalliset ja alueellisesti yhdenvertaisesti saatavilla. Varmistamme, että valvontakohteemme tekevät omavalvontaa ja käyttävät ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Näin vaikutamme kestävään kehitykseen ja sen haasteisiin. 

Jalanjälkemme puolestaan pyrimme jättämään kestävään kehitykseen siten, että toimintamme on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista. Nykyinen resursointi on välttämätön asetettujen tavoitteiden ja tehtävien näkökulmasta. Työmme tukee ihmiskunnan turvallista ja oikeudenmukaista tilaa, terveellistä elämää ja hyvinvointia kaikenikäisille. 

Miten mittaamme tavoitteidemme saavuttamista? 

Tavoitteemme on tehostaa päihteiden (huumeet ja alkoholi mukaan lukien) väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa. Keskeisin keinomme tavoitteen saavuttamiseksi on varmistaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja sisällöt ovat lainmukaiset.  

Teemme yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa joka kolmas vuosi kyselyn, joka sisältää rakenteita ja sisältöjä koskevia seurantamittareita.  

Hyvinvointialueilla keskeisiä mittareita ovat toimivat lakisääteiset rakenteet, palvelut ja omavalvonta. 

Tapausesimerkki: aluehallintovirastojen valvonta vauhditti ehkäisevän päihdetyön kehitystyötä kunnissa 

Kunnat ovat kehittäneet ehkäisevän päihdetyön rakenteita vuosien varrella hyvään suuntaan aluehallintovirastojen ja Valviran ohjauksessa. Työ on ollut ja on vaikuttavaa. 

Aluehallintovirastojen ja Valviran vuonna 2021 tekemän valvonnan kohteena oli 62 kuntaa. Niistä 35 nimesi ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan lakisääteisen toimielimen, joka oli puuttunut. 

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023, ja siitä lähtien ehkäisevä päihdetyö on kuulunut myös niiden lakisääteisiin tehtäviin. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä ajatellen on ollut tärkeää, että kunnat ovat saattaneet lakisääteiset vastuunsa kuntoon valvontaviranomaisten ohjauksessa ennen hyvinvointialueiden toiminnan aloitusta. Näin kunnat ja hyvinvointialueet ovat voineet – ja voivat jatkossakin – toteuttaa ehkäisevän päihdetyön palveluita vaikuttavammin. 

Lue lisää: 

Valvomme hyvinvointialueita ja yksityisiä palveluntuottajia (alatavoite 3.8)

Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan pitää varmistaa omavalvonnallaan, että se hoitaa tehtävänsä lainmukaisesti ja noudattaa tekemiään sopimuksia. Omavalvonnassaan sen on varmistettava erityisesti palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus. Tehtävien ja palvelujen omavalvonta toteutetaan osana niiden järjestämistä ja tuottamista. 

Lain mukaan valvomme aluehallintovirastossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta. Lisäksi annamme valvontaan liittyvää ohjausta. Tuemme hyvinvointialueita niiden omassa valvontatehtävässään. Autamme hyvinvointialueita myös vahvistamaan omaa valvontarooliaan ensisijaisena valvojana. 

Valvontamme piiriin kuuluvat potilaan hoitoon liittyvän lääkehoidon asianmukainen toteutuminen ja kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyvien tai muiden lakisääteisten rokotusten tarjoaminen kansalaisille. Näihin palveluihin liittyvät puutteet tulevat vireille muun muassa kanteluina tai epäkohtailmoituksina.  

Valvomme terveydenhuollon organisaatioita ja ammattihenkilöiden toimintaa myös reaktiivisesti, kantelujen ja epäkohtailmoitusten käsittelyn avulla.  

Meillä ei ole toimivaltaa asiakasmaksuissa.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2020–2023 

Valvontaohjelmien avulla yhdenmukaistamme Valviran kanssa valtakunnallisesti lupa-, valvonta- ja ohjauskäytäntöjä. Valvontaohjelmien tavoitteena on parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Lisäksi niiden tehtävänä on varmistaa, että palvelut järjestetään yhdenvertaisesti, saavutettavasti, laadukkaasti ja turvallisesti.  

Olemme valmistelleet yhteistyössä Valviran kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2020–2023. Sen teemana on hyvinvointialueiden järjestämisvastuun sekä siihen liittyvän omavalvonnan toteutuminen. Teeman mukaisesti ennakollisen viranomaisvalvonnan painopiste on toimintayksiköiden omavalvonnan edistämisessä, tukemisessa ja varmistamisessa.  

Osana valvontaohjelmaamme teemme vuonna 2023 arviointikäyntejä hyvinvointialueille yhdessä Valviran kanssa. Niiden tavoitteena on erityisesti hyvinvointialueen omavalvonnan vahvistaminen ja tukeminen. Ohjaus- ja arviointikäynneillämme saamme tietoa, miten hyvinvointialue on varmistanut palvelujensa saatavuuden, jatkuvuuden, turvallisuuden ja laadun sekä asiakkaiden yhdenvertaisuuden (ennalta valituissa painopisteissä, kuten hoitoon pääsyssä). Voimme myös arvioida heidän valvontansa vaikuttavuutta ja oman toimintansa kehittämistä. Keräämme ohjaus- ja arviointikäynneistämme palautetta, jotta voimme arvioida valvontaohjelmamme vaikuttavuutta. 

Vuonna 2023 arvioimme suunnitelmallisessa valvonnassamme ensisijaisesti hyvinvointialueiden järjestämisvastuuta ja omavalvonnan toteutumista. Valvontaohjelman mukainen, pitkäjänteinen valvonta on kuitenkin vain osa valvontakokonaisuuttamme.  

Vuoden 2023 mittarimme on ohjaus- ja arviointikäyntien toteutuminen 

Hyvinvointialueiden täytyy järjestää ja tuottaa palvelunsa lainmukaisesti. Niiden pitää tehdä tehtäviensä ja palvelujensa omavalvontaa osana niiden järjestämistä ja tuottamista. Ohjaus- ja arviointikäyntiemme tavoitteena on erityisesti hyvinvointialueen omavalvonnan vahvistaminen ja tukeminen. Käynneillä saamme tietoa, miten hyvinvointialue on varmistanut palvelujensa saatavuuden, jatkuvuuden, turvallisuuden, laadun ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden.  

Mittarinamme on myös muun muassa hoitoon pääsyn toteutuminen. Saamme hoitoon pääsyn tilastot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ohjaus- ja arviointikäyntejämme varten. Hyödynnämme näitä tilastoja keskustelun pohjana, kun arvioimme hyvinvointialueiden omavalvontaa. 

Omavalvontaprosessin mittarina on, miten systemaattisesti omavalvonta on organisoitu ja miten se toteutuu käytännössä. Olemme keränneet nämä tiedot hyvinvointialueilta kuluvana vuonna kyselyllä, joka koski ohjaus- ja arviointikäyntejämme. 

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa 1.1.2023. Sen vuoksi käytettävissämme ei ole mittareihin liittyvää seurantatietoa tavoitteista vuodelta 2022. 

Lue lisää: