Terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille

Peruspalvelut, oikeusturva- ja luvat -vastuualueella toteutetaan tavoitetta kolme useassa eri tehtävässä sosiaali- ja terveydenhuollossa, elinkeinovalvonnassa, oikeusturvassa ja ympäristöterveydenhuollossa. Vastuualueella tehdään työtä sen hyväksi, että suomalaisten perusoikeudet toteutuvat, kunnissa ja hyvinvointialueilla hoidetaan lakisääteiset peruspalvelut sekä varmistetaan, että asuin- ja elinympäristö on terveellinen ja turvallinen.

Tehostamme päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvinvointialueella on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:ssä. Aluehallintovirastot valvovat ja ohjaavat hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää (mukaan lukien ehkäisevä päihdetyö) 1.1.2024 voimaan tulleen lain sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta ohjaamana. 

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) määrittelee aluehallintoviraston tehtävän ehkäisevässä päihdetyössä. Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ja hyvinvointialueita ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Aluehallintovirastot toteuttavat edellä mainittua tehtävää muun muassa poikkihallinnollisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön monialaisen työryhmän tehtävän kautta. Työryhmät edistävät aluehallintovirastojen sisäistä poikkihallinnollista yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisyssä. Kahden aluehallintoviraston (Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Itä-Suomen) työryhmissä on mukana myös kyseisten aluehallintovirastojen toimialueen ehkäisevän päihdetyön toimijoita, kuten kuntia, hyvinvointialueita ja järjestöjä. Tavoite on tukea laajaa yhteistyötä aluetasolla ja saada myös tilannekuvaa alueellisista päihdeilmiöistä ja ehkäisevästä päihdetyöstä myös aluehallintovirastojen työn tueksi. Työryhmät kokoontuvat säännöllisesti.

Tapausesimerkki työryhmän toiminnasta 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön ryhmä järjestää vuosittain toimialueelta valitulle hyvinvointialueille sekä kyseisen alueen kunnille ohjaukseen kohdentuvan tilaisuuden. Siinä käydään vuoropuhelua ryhmässä mukana olevien yksiköiden asiantuntijoiden (alkoholihallinto, ympäristöterveydenhuollon yksikkö, opetus- ja kulttuuritoimi, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt) sekä alueen ja kuntien toimijoiden välillä.

Tapausesimerkit informaatio-ohjauksesta 

Itä-Suomen aluehallintoviraston poikkihallinnollinen ehkäisevän päihdetyön työryhmä järjesti vuonna 2024 alueen ehkäisevän päihdetyön toimijoille webinaarin Ehkäisevää päihdetyötä ikääntyneiden parissa toimiville.

Webinaarin tavoitteena oli antaa tietoa ikääntyneiden päihteiden käytöstä Itä-Suomessa ja välineitä ikääntyneiden päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn sekä esitellä hyväksi ja toimiviksi havaittuja toimintamalleja. Osallistujia oli lähes 200, ja palaute oli erinomaista.

Vuonna 2024 aluehallintovirastot olivat mukana myös järjestämässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa ehkäisevän päihdetyön EPT-treffejä kunnille ja hyvinvointialueille sekä muille ehkäisevän päihdetyön toimijoille. Tilaisuuksia oli kuusi kappaletta, ja niissä jaettiin tietoa laadukkaan ja vaikuttavan ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi päihdeilmiöistä, hyvistä käytännöistä, muuttuvasta lainsäädännöstä jne. EPT-treffeillä on ollut runsaasti osallistujia, ja niille on toivottu jatkoa. 

Vuonna 2024 aluehallintovirastot arvioivat myös vuosille 2015–2025 annetun kansallisen ehkäisevän päihdetyön toimeenpano-ohjelman toteutusta toimialueellaan ja osallistuivat THL:n kanssa edellä mainitun toimeenpano-ohjelman päivittämiseen tulevalle kaudelle.  

Ohjauskirje hyvinvointialueille

Aluehallintovirastot lähettivät vuonna 2024 ohjauskirjeen ehkäisevästä päihdetyöstä kaikille hyvinvointialueille. Ohjauskirjeessä painotettiin, että myös ehkäisevää päihdetyötä tulee tehdä sosiaali- ja terveyspalveluissa osana yleistä ehkäisevää työtä, haittojen vähentämistä sekä hoitoa ja kuntoutusta. Olennaista on huomioida eri ikä- ja väestöryhmät. Kokonaisuus on laaja, ja sujuvan toiminnan varmistaminen edellyttää koordinaatiota ja aktiivista yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Työn tulee myös perustua luotettavaan tutkimustietoon.

Ehkäisevä päihdetyö on hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä (tiedote ohjauskirjeestä)

Tapausesimerkki Pakka-toiminnasta ja lupalausuntomenettelystä

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallinnon/ehkäisevän päihdetyön asiantuntija on ollut tukemassa Pirkanmaan hyvinvointialuetta, joka käynnistää uudelleen PAKKA-toimintaa Pirkanmaan alueella. Alkoholihallinnon ylitarkastajat ovat osallistuneet Pakka-tapaamisiin ja vastaaviin työryhmiin myös muilla alueilla.  
Alkoholihallinnossa on tehty aktiivisesti lähiympäristön kuulemisia, jotka koskevat riskikohteiden lupahakemuksia ja lupamuutoksia. Mikäli lähistöllä sijaitsee päihdekuntoutujien tiloja, päiväkoteja tai kouluja, kuullaan hyvinvointialueita ja kuntia. Myös lähiseutujen asukkaille annetaan mahdollisuus lausua.

Edistämme yleiskattavan terveydenhuollon saavuttamista, mukaan lukien turva taloudellisilta riskeiltä, pääsy laadukkaiden ja olennaisten terveydenhoitopalvelujen piiriin sekä turvalliset, tehokkaat, laadukkaat ja edulliset välttämättömät lääkkeet ja rokotukset kaikille

Aluehallintovirastot jatkoivat edelleen vuonna 2024 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (621/2021, järjestämislaki) 42 §:n 2 momentin mukaista valvontaa ja ohjausta toimialueellaan. Aluehallintoviraston tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuuden valvonta ja valvontaan liittyvän ohjauksen antaminen. 

Aluehallintovirastojen tehtävänä on tukea hyvinvointialueita niiden järjestämisvastuuseen kuuluvassa omassa valvontatehtävässä, hyvinvointialueiden oman valvontaroolin vahvistamisessa ensisijaisena valvojana. Hyvinvointialueiden ja yksityisen palveluntuottajan omavalvonnan velvoitteista on säädetty järjestämislain 40 §:n 1 momentissa. Lain mukaan hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on järjestämislain mukaisessa toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen hoitaminen ja tekemiensä sopimusten noudattaminen. Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on omavalvonnassaan erityisesti varmistettava palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus. Tehtävien ja palvelujen omavalvonta on toteutettava osana niiden järjestämistä ja tuottamista. 

Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat yhteistyössä suunnitelmallisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valvonta perustuu valtakunnalliseen valvontaohjelmaan, joka tehdään nelivuotiskaudeksi, ja sen painopisteitä päivitetään vuosittain.

Aluehallintovirastot keskittivät vuonna 2024 sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman mukaisen suunnitelmallisen valvontansa riskiperusteisesti sinne, missä valvontaviranomaisen asiantuntemuksen mukaan oli suurimpia puutteita palveluiden saatavuudessa, laadussa tai oikea-aikaisuudessa.  

Vuosille 2024–2027 tehdyn sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman mukaisesti Valviran ja aluehallintovirastojen suunnitelmallisessa valvonnassa tarkasteltiin vuonna 2024 erityisesti: 

• kiireettömään hoitoon pääsyä perusterveydenhuollossa 
• lapsiperheiden palveluiden ja lastensuojelun järjestämisen omavalvontaa 
• perustason mielenterveys ja päihde- ja riippuvuuspalvelujen järjestämis-tä hyvinvointialueilla
• kotihoidon riittävyyttä 
• sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden omavalvontaa hyvinvointialueilla. 

Tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti aluehallintovirastot vahvistavat valvonnan painopistettä hyvinvointialueiden järjestämistehtävän ja omavalvonnan valvontaan sekä tähän liittyvään ohjaukseen ja kohdentavat valvontaa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti peruspalvelujen saatavuuteen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Valvonnan kohdentamisella aluehallintovirastot varmistivat omavalvontaa varmistavien menetelmien käyttöä toiminnan johtamisen ja kehittämisen työkaluna. 

Aluehallintovirastot toteuttivat vuonna 2024 hyvinvointialueille ohjaus- ja valvontakäyntejä hyvinvointialueiden järjestämisvastuun sekä siihen liittyvän omavalvonnan toteutumisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnan aloittaminen edellyttää palveluntuottajan ja palveluyksikön rekisteröintiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen rekisteriin (Soteri). Aluehallintovirastot toimivat Valviran ohella toimivaltaisina rekisteröintiviranomaisina. Yleiskattavan terveydenhuollon saavuttamista, mukaan lukien turvaa taloudellisilta riskeiltä edistämme rekisteröimällä vain luotettavia terveydenhuollon palveluntuottajia ja palveluja.

Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi aluehallintovirastot valvovat terveydenhuollon organisaatioita, palveluntuottajia ja ammattihenkilöiden toimintaa myös reaktiivisesti, kantelujen ja epäkohtailmoitusten käsittelyn avulla. 

Potilaan hoitoon liittyvän lääkehoidon asianmukainen toteutuminen ja kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyvien tai muiden lakisääteisten rokotusten tarjoaminen kansalaisille kuuluvat myös aluehallintoviraston valvonnan piiriin. Edellä mainittuihin palveluihin liittyvät puutteet tulevat vireille muun muassa kanteluina tai epäkohtailmoituksina. Sen sijaan asiakasmaksuissa aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa. 

Edistymistä kuvaavat mittarit

Mittari	2024	2023	2022	2021
Sosiaalihuollon suunnitelmaperusteinen valvonta	202	230	474	406
Sosiaalihuollon reaktiivinen valvonta	955	1 152	1 547	906
Sosiaalihuollon kantelut	2 021	1 599	1 293	1 183
Sosiaalihuollon oikaisuvaatimukset	148	55	101	139
Terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta	90	107	171	129
Terveydenhuollon reaktiivinen valvonta	607	754	3 902	498
Terveydenhuollon kantelut	3 320	2 615	1 928	1 798
Lähde: USPA / Tableau

 

 

Tuemme tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen täytäntöönpanoa kaikissa maissa tarpeen mukaan

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Aluehallintovirastot ohjaavat kuntia tupakkalain toimeenpanossa. Ohjaustyötä toteutetaan aluehallintovirastoissa esimerkiksi järjestämällä kunnille ohjaustilaisuuksia yhteistyössä Valviran kanssa, arvioimalla valvontayksiköiden tupakkalain mukaisia valvontasuunnitelmia ja tekemällä arviointi- ja ohjauskäyntejä valvontayksiköihin. 

Tupakkalain tavoitteiden toteuttamisessa ja aluehallintovirastojen ohjaustyössä tukee Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma. Vuosille 2023–2024 päivitetyssä valvontaohjelmassa painopisteitä oli tuotevalvonta ja markkinoinnin valvonta sekä omavalvonnan tukeminen ja yhteistyö ehkäisevän päihdetyön kanssa.

Aluehallintovirastot ottivat kantaa muun muassa savuttomia nikotiinituotteita koskevaan lakihankkeeseen yhteisessä lausunnossaan asiasta. Lisäksi esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto lausui luonnoksista eräiden tupakkalain nojalla annettujen asetusten muuttamisesta, luonnoksesta hallituksen esitykseksi tupakkalain muuttamiseksi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sekä Valviralle luonnoksesta tupakkalain valtakunnalliseksi valvontaohjelmaksi 2025–2028.

Tupakkalaissa aluehallintovirastoille on annettu tehtäväksi myös huolehtia alueellisesta toiminnasta tupakoinnin lopettamiseksi.

Jokaisessa aluehallintovirastoissa kokoontuu säännöllisesti poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön monialainen työryhmä. Työryhmien tehtävänä on poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä päihteiden käytön ja päihdehaittojen (mukaan lukien nikotiinituotteet) ehkäisyssä, ehkäisevän päihdetyön ohjaus sekä tukeminen alueellisesti. Työryhmien toimet tukevat valtakunnallisen ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman tavoitteita. 

Työryhmät järjestävät kokouksia ja voivat järjestää yhteistyötilaisuuksia, koulutuksia sekä seuraavat alueen päihdeilmiöitä sekä ehkäisevän päihdetyön tilannekuvaa (esimerkiksi nikotiinituotteiden osalta tarkasteltu: vapen ja nikotiinipussien käyttö alueellisesti ja kuinka niiden käyttöä ehkäistään eri ikäryhmissä). Työryhmissä on edustus (ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja) myös aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon yksiköstä, tupakkalain valvonnan ohjauksen näkökulmasta. 

Vuonna 2024 aluehallintovirastot olivat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja muiden ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa suunnittelemassa ehkäisevän päihdetyön webinaareja kunnille ja hyvinvointialueille sekä muille ehkäisevän päihdetyön toimijoille muun muassa uusista nikotiinituotteista. Webinaareissa (2 kpl) oli osallistujia runsaasti, ja palaute oli hyvää.  Webinaarien aiheet: osa I: Uudet nikotiinituotteet ilmiönä kouluissa ja oppilaitoksissa – mistä kyse? osa II: uudet nikotiinituotteet ilmiönä kouluissa ja oppilaitoksissa – mitä tehtävissä käytännössä käytön ehkäisemiseksi, käyttöön puuttumiseksi ja tuen tarjoamiseksi? Vapetus ilmiönä – mistä on kyse ja mitä tehtävissä?

Edistymistä kuvaavat mittarit

Mittari	2024	2023	2022
Ohjaustilaisuudet kunnille yhteistyössä Valviran kanssa, lukumäärä	2	0	1
Ohjaus- ja arviointikäynnit valvontayksiköihin, lukumäärä	7	12	10
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden tupakkalain mukaisten valvontasuunnitelmien arvioiminen, lukumäärä	0	14	10