Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kantelut

Valvomme, että kuntien lakisääteiset tehtävät toteutuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Kunta on sosiaalipalvelujen ensisijainen valvova viranomainen, mutta myös aluehallintovirasto valvoo oman virastonsa alueella tuotettavia julkisia ja yksityisiä sosiaalipalveluja. 

Tietoa sote-kanteluista ja -valvonnasta

Valvontaviranomaisia ovat sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirastot. Hyvinvointialue katsotaan valvontaviranomaiseksi ainoastaan silloin, kun kyse on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaisesta yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta.

Aluehallintovirasto valvoo toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen sekä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta ja antaa valvontaan liittyvää ohjausta. Aluehallintovirasto valvoo ja ohjaa myös niitä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, joissa hyvinvointialue ei toimi järjestäjänä.

Valvira ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa, yhteensovittamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Lisäksi Valvira valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen sekä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta ja antaa valvontaan liittyvää ohjausta silloin, kun kysymyksessä ovat

  • periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat
  • usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat
  • asiat, jotka liittyvät olennaisesti Valvirassa käsiteltävään muuhun sosiaalihuoltoa tai terveydenhuoltoa taikka sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan
  • asiat, joita aluehallintoviraston valvonta-asioita käsittelevät virkamiehet ovat esteellisiä käsittelemään.

Myös Valvira valvoo ja ohjaa niitä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, joissa hyvinvointialue ei toimi järjestäjänä.

Vuoden 2023 alusta alkaen ensisijainen valvontavastuu on siirtynyt sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestäjille eli hyvinvointialueille. Palvelujen järjestämisellä tarkoitetaan muun muassa sitä, että hyvinvointialue on vastuussa asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialue voi muun muassa tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut itse, hankkia ne yksityiseltä sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajalta tai järjestää palvelut palvelusetelillä. Hyvinvointialueet valvovat palvelujensa järjestämistä ja toteutumista omavalvonnallisin keinoin. Vaikka hyvinvointialue valvoo järjestämiänsä sosiaali- ja terveyspalveluja, ei hyvinvointialueesta käytetä nimeä valvontaviranomainen.

Eduskunta on 28.2.2023 hyväksynyt lain sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. Sen myötä hyvinvointialueen valvontavelvoite tulee koskemaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Jos hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvassa asiassa yksityisen palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenee epäkohtia tai puutteita, hyvinvointialueen on ohjattava yksityistä palveluntuottajaa tai tarvittaessa pyydettävä yksityiseltä palveluntuottajalta ja tämän alihankkijalta asiasta selvitystä asettamassaan riittävässä määräajassa. Epäkohtien tai puutteiden ilmettyä hyvinvointialueen on vaadittava niiden korjaamista asettamassaan riittävässä määräajassa. Jos on kyse asiakas- tai potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista tai puutteista, hyvinvointialueen on vaadittava niiden välitöntä korjaamista.

Jollei yksityinen palveluntuottaja tai tämän alihankkija korjaa epäkohtia tai puutteita hyvinvointialueen asettamassa määräajassa, hyvinvointialueen on tarvittaessa ryhdyttävä sopimusoikeudellisiin toimenpiteisiin korvauksen alentamiseksi tai sen maksamisesta pidättymiseksi. Jos rikkomukset ovat olennaisia tai toistuvia, hyvinvointialueen on ryhdyttävä toimenpiteisiin sopimuksen irtisanomiseksi tai purkamiseksi.

Hyvinvointialueen on ilmoitettava välittömästi palveluja valvovalle aluehallintovirastolle palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat ja puutteet. Vastaavasti jos aluehallintovirasto saa tiedon asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista tai puutteista palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa, on aluehallintoviraston ilmoitettava asiasta välittömästi hyvinvointialueille, joille palveluntuottaja tuottaa palveluja. Lisäksi hyvinvointialueen ja aluehallintoviraston on lähetettävä toisilleen tiedoksi laatimansa tarkastuskertomukset, jotka koskevat hyvinvointialueelle palveluja tuottavan palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toimintaa.

Aluehallintoviraston tehtävänä on edistää ja varmistaa hyvinvointialueiden omavalvontaa ja puuttua tilanteeseen, kun hyvinvointialueen omavalvonta ei riitä.

Lue lisää: Hyvinvointialueet ꟷ sosiaali- ja terveydenhuolto

Aluehallintovirastossa valvonta-asia voi tulla vireille esimerkiksi epäkohtailmoituksen tai omien havaintojemme perusteella. 

Valvontaviranomainen ryhtyy tietoonsa tulleen valvonta-asian perusteella niihin toimenpiteisiin, joihin se asiakas- tai potilasturvallisuuden varmistamisen tai lain noudattamisen kannalta katsoo olevan aihetta. 

Jos asia ei anna aluehallintovirastossa aihetta erillisiin toimenpiteisiin, aluehallintovirasto voi arvioida, että asia on syytä saattaa hyvinvointialueelle tiedoksi ja omavalvonnassa ja valvonnassa huomioon otettavaksi. 

Aluehallintoviraston valvonta puuttuu ennen kaikkea epäilyihin laadultaan tai laajuudeltaan merkittävästä lainvastaisesta tai asiakasturvallisuutta vaarantavasta toiminnasta. Aluehallintovirasto ottaa asian selvitettäväkseen lähtökohtaisesti silloin, kun hyvinvointialueen omavalvonnalliset tai valvonnalliset toimenpiteet joko omaa toimintaa tai yksityistä palvelutuotantoa koskevien epäkohtien suhteen eivät ole olleet riittäviä tai kyse ei ole hyvinvointialueen toimivaltaan kuuluvasta asiasta. 

Valvonta-asiat ovat pääsääntöisesti kanteluita laaja-alaisempia ja yleisemmällä tasolla käsiteltäviä asioita, eli niin sanottua organisaatiovalvontaa. Organisaatiovalvonnassa käsitellään toiminnan järjestämiseen ja organisointiin liittyviä asioita, joita ovat esimerkiksi henkilökunnan määrään ja rakenteeseen, hoidon ja palvelun laatuun ja sisältöön sekä lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät asiat.

Ryhdymme yleensä selvittämään valvonta-asiaa siten, että kuulemme valvonnan kohdetta. Kuulemisen yhteydessä lähetämme valvonnan kohteelle lähtökohtaisesti kaikki meille esimerkiksi epäkohtailmoituksen yhteydessä toimitetut asiakirjat, jotka liittyvät asiaan, ja pyydämme valvonnan kohteelta selvitystä asiasta. 

Jos valvonta-asia koskee yksityistä palveluntuottajaa, pyydämme lisäksi mahdollisesti palvelun järjestämisvastuulliselta taholta eli hyvinvointialueelta lausuntoa valvonta-asiasta. 

Käsittelemme valvonta-asiat useimmiten asiakirjojen perusteella, mutta valvonta-asiaan voi liittyä myös tarkastuskäynti.

Valvonta-asiaan liittyvät asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia viimeistään asian ratkaisemisen jälkeen. Asiakirjat saattavat kuitenkin sisältää joiltakin osin salassa pidettävää tietoa.

Kantelulla tarkoitetaan valvovalle viranomaiselle tehtyä ilmoitusta epäillystä laiminlyönnistä tai virheellisestä toiminnasta. Aluehallintoviraston lisäksi useat eri viranomaiset tutkivat kanteluja.

Kanteluina käsittelemme yleisimmin yksilöasioita eli tietyn asiakkaan tai potilaan hoitoa, palvelua tai kohtelua koskevia asioita, mikä erottaa kantelut laajemmista valvonta-asioista.

Aluehallintovirasto arvioi, mihin toimenpiteisiin se kantelun johdosta ryhtyy. Jos kantelu ei anna aluehallintovirastolle aihetta toimenpiteisiin, ilmoitamme siitä yleensä kantelun tekijälle kirjeellä.

Joskus asiakkaan tai potilaan kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena. Tällaisessa tapauksessa voimme siirtää asian toimintayksikköön tai hyvinvointialueelle. Sen pitää vastata muistutukseen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa ja toimittaa vastaus myös aluehallintovirastolle.

Jos kantelu otetaan aluehallintovirastossa selvitettäväksi, ryhdymme selvittämään asiaa esimerkiksi hankkimalla asiakirjoja tai kuulemalla kantelun kohdetta. Kuulemisen yhteydessä lähetämme kantelun kohteelle lähtökohtaisesti kaikki meille kantelun yhteydessä toimitetut asiakirjat ja pyydämme kantelun kohteelta selvitystä asiasta. Aluehallintovirasto voi hankkia asiassa myös asiantuntijalausunnon.

Kun olemme saaneet tarvittavat selvitykset, arvioimme, onko kantelun kohde toiminut lain edellyttämällä tavalla, ja annamme asiassa päätöksen.

Kantelut ovat salassa pidettäviä myös asian ratkaisemisen jälkeen.

Kirjevastaus annetaan yleensä, jos aluehallintovirasto on arvioinut asian ja katsoo, ettei kantelussa tai valvonta-asiassa ilmene sellaista aluehallintoviraston toimivallan piiriin kuuluvaa lainvastaista menettelyä tai laiminlyöntiä, joka antaisi aihetta aluehallintoviraston toimenpiteisiin.

Ei seuraamusta tarkoittaa, että asia on selvitysten perusteella ollut kunnossa tai epäkohta on ollut niin lievä, että valvontaviranomainen on katsonut päätöksessä annetun ohjauksen lain mukaiseen menettelyyn riittävän.

Jos aluehallintovirasto toteaa hyvinvointialueen tai yksityisen palveluntuottajan toiminnassa joko tarkastuskäynnin tai saatujen selvitysten perusteella puutteita, se voi antaa tälle päätöksessään hallinnollista ohjausta toiminnan jatkoa varten. Hallinnollisen ohjauksen muotoja ovat käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen ja voimakkaimpana huomautus. Valvova viranomainen voi siis saattaa valvottavan tietoon käsityksensä lainmukaisesta menettelystä tai kiinnittää tämän huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallinnon vaatimuksiin. Mikäli nämä keinot eivät olisi riittäviä, voimme antaa valvottavalle huomautuksen.

Valvontaviranomainen voi myös kehottaa valvottavaa korjaamaan todetun puutteen tai muun epäkohdan.

Aluehallintovirasto voi antaa esimerkiksi tarkastuskäynnillä myös suullista ohjausta, jonka tarkoituksena on ohjata palvelujen tuottajaa korjaamaan toiminnan puutteita tai epäkohtia viivytyksettä. Ohjausta voidaan antaa myös asiakkaan palveluprosesseissa olevien riskien tunnistamisessa, jotta asiakasturvallisuuden vaarantuminen voidaan ennaltaehkäistä.

Viimesijaisena keinona valvonta-asiassa voimme antaa organisaatiolle velvoittavan määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Antaessamme määräyksen asetamme määräajan, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Määräystä on mahdollista tehostaa muun muassa uhkasakolla. Asiakas- tai potilasturvallisuuden turvaamiseksi aluehallintovirasto voi myös keskeyttää toiminnan, kieltää palveluyksikön tai sen osan käytön välittömästi taikka poistaa palveluntuottajan rekisteröinnin tai palveluyksikköä koskevan rekisteröinnin.

Ennakollisella valvonnalla tarkoitetaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluntuottajien lupa- ja ilmoitusmenettelyä, jossa arvioimme palveluntuottajan toimintaedellytyksiä jo ennen toiminnan aloittamista. Toimintaedellytysten arvioinnissa huomioimme esimerkiksi tilat, joissa toimintaa on tarkoitus toteuttaa, henkilökunnan määrän ja rakenteen, toiminta-ajatuksen ja toiminnan kohderyhmän. 

Reaktiivisella valvonnalla tarkoitetaan sitä, että saamme ilmoituksen tai kantelun sosiaali- tai terveyspalveluntuottajan virheestä tai laiminlyönnistä, eli jokin epäkohta on jo saattanut toteutua, ja ryhdymme selvittämään asiaa jälkikäteen. Aluehallintovirasto voi ottaa reaktiivisen valvonta-asian käsiteltäväkseen myös omasta aloitteestaan esimerkiksi median kautta tietoonsa tulleen epäkohdan perusteella. Tästä käytetään myös nimitystä oma-aloitteinen valvonta.

Suunnitelmallisella valvonnalla tarkoitetaan valvontaa, jota toteutamme esimerkiksi riskien arvioinnin perusteella tai lakisääteisen velvollisuutemme nojalla suunnitelmaan perustuen. Toteutamme suunnitelmallista valvontaa myös aluehallintovirastojen ja Valviran yhteistyössä laatiman sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman perusteella.

Mitä teen, kun olen tyytymätön palveluun?

Jos olet tyytymätön saamaasi palveluun tai hoitoon, keskustele ensin hoitoa antaneen tai päätöksen tehneen henkilön tai hänen esimiehensä kanssa. Asia voi korjaantua keskustelun avulla. Toiminnasta vastaavalla taholla on velvollisuus korjata mahdolliset epäkohdat. Lisäksi tyytymättömyyttä aiheuttaneisiin tilanteisiin voi liittyä väärinymmärryksiä, jotka selviävät nopeimmin keskustelemalla.

Kun sosiaalihuollon henkilökunta tekee ilmoituksen havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta esihenkilölleen, on esihenkilöllä velvollisuus viipymättä reagoida mainittuun epäkohtaan. Esihenkilö ilmoittaa asiasta palvelua järjestävälle taholle, eli hyvinvointialueelle, jos kyseessä on yksityinen palvelujen tuottaja. Jos esihenkilö ei reagoi epäkohtaan tai ryhdy korjaamaan sitä, henkilökunnan kannattaa ilmoittaa asiasta aluehallintovirastoon.

Ennen kuin teet kantelun, suosittelemme ensin keskustelemista ja muistutuksen tekemistä.

Voit tehdä kantelun asiasta meille aluehallintovirastoon. Ilmoitamme sinulle mahdollisimman pian, jos kantelusi ei johda valvonta-asiaan. 

Valvira käsittelee tapaukset, joissa epäillään, että hoitovirhe on johtanut potilaan kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen.

Jos olet tyytymätön saamaasi kohteluun tai palvelun laatuun, voit tehdä asiastasi kirjallisen muistutuksen suoraan toimintayksikköön. Toimintayksiköitä ovat esimerkiksi päiväkoti, terveyskeskus, lääkäriasema, sosiaalitoimisto tai hoivakoti. Tällöin epäkohta tulee heti vastuuhenkilön tietoon, ja siihen voidaan puuttua nopeasti. Sinun täytyy saada kirjallinen vastaus muistutukseesi noin neljän viikon sisällä. 

Voit tehdä muistutuksen toimintayksikön omalla lomakkeella tai vapaamuotoisena. Otsikoi vapaamuotoinen asiakirja muistutukseksi. Lähetä muistutus suoraan toimintayksikön johtajalle tai hyvinvointialueelle sille henkilölle, joka vastaa kyseisestä toimialasta.

Potilasasiamies tai sosiaaliasiamies voi avustaa sinua muistutuksen tekoon liittyvissä asioissa:

Voit tehdä muistutuksen myös läheisesi puolesta, jos hän ei kykene tekemään muistutusta itse.

Jos olet muistutusvastauksen saatuasi edelleen tyytymätön, voit tehdä asiasta kantelun meille aluehallintovirastoon. Jos et ole tehnyt muistutusta ennen kantelua, voimme siirtää tekemäsi kantelun asiaasi koskevaan toimintayksikköön, joka käsittelee sen muistutuksena.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Sosiaalihuolto

Asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa on säädetty laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

Asiakkaan asema ja oikeudet.

Terveydenhuolto 

Potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa on säädetty laissa potilaan asemasta ja oikeuksista.

Potilaan asema ja oikeudet.

Sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen tehtävänä on:

  • kertoa asiakkaan oikeuksista 
  • toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 
  • avustaa asiakasta muistutuksen ja kantelun tekoon liittyvissä asioissa 
  • avustaa asiakasta potilasvahinkoon liittyvissä asioissa.

Asiamies ei ota kantaa asiakkaan hoidon tai palvelun sisältöön tai taudinmääritykseen. Heidän yhteystietonsa saat toimintayksiköstä.

Potilasvakuutuskeskus huolehtii terveydenhuollon yhteydessä aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamisesta.

Jos olet tyytymätön sinusta tehtyihin asiakasasiakirjamerkintöihin tai potilasasiakirjamerkintöihin, ole yhteydessä siihen toimintayksikköön, jossa kirjaukset on tehty. Aluehallintovirasto ei voi muuttaa potilasasiakirjamerkintöjä tai sosiaalihuollon asiakirjamerkintöjä.

Ongelmatilanteissa ole yhteydessä tietosuojavaltuutettuun  

Usein kysyttyjä kysymyksiä vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta

Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille luvassa asetetut vaatimukset. Hoivakotien palveluntuottajilta odotetaan omavalvontaa, mikä on valvonnan ensisijainen muoto. Omavalvontasuunnitelman on oltava julkisesti nähtävänä ja sitä on seurattava. Vanhusten hoivapalvelua valvovat lisäksi kunnat, aluehallintovirastot ja Valvira.

Hyvinvointialue on vastuussa palvelun järjestämisestä ja sillä on velvollisuus valvoa sekä hankkimiaan palveluja että omaa toimintaansa.

Me aluehallintovirastossa valvomme hyvinvointialueiden palvelujen järjestämistä sekä muiden julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaa.

Valvira valvoo merkitykseltään suuria, periaatteellisia tai laajoja tapauksia. Siirrämme tapauksen käsittelyn tarvittaessa Valviralle sovitun työnjaon mukaisesti.

Ylimmät laillisuusvalvojat ovat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Kun kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty, viranomaispäätöksistä voi valittaa EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen.

Vuonna 2021 meille tehtiin yhteensä 230 vanhusten hoivapalveluihin liittyvää kantelua. Lisäksi vireille tuli 586 vanhusten hoivapalveluihin liittyvää valvonta-asiaa.     

Vuonna 2021 ratkaisimme yhteensä 218 vanhusten hoivapalvelua koskevaa kantelua. Näistä 60 ratkaisussa annettiin hallinnollisia seuraamuksia tai hallinnollista ohjausta. 

Lisäksi vuonna 2021 ratkaisimme yhteensä 671 valvonta-asiaa, joista 239 tapauksessa annettiin hallinnollisia seuraamuksia tai hallinnollista ohjausta.

Hallinnollisilla seuraamuksilla ja ohjauksella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että annamme huomautuksen lain vastaisesta toiminnasta tai saatamme valvottavan tietoon käsityksemme lain mukaisesta menettelystä.

Lisätietoa valvonnasta ja kanteluista:

Vanhustenhuollon valvonnat ja kantelut aluehallintovirastoissa 2019-2021

Alla olevasta kuvasta näet vireille tulleiden vanhustenhuollon valvonta- ja kanteluasioiden määrät vuosina 2019, 2020 ja 2021.

Vireille tulleet valvonnat 2019: 682 kpl, 2020: 430 kpl, 2021: 586 kpl. Vireille tulleet kantelut, 2019: 366 kpl, 2020: 230 kpl, 2021: 230 kpl.

Vanhustenhuollon palveluasumisessa lääkäripalvelujen järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Jos palveluja tuottaa yksityinen toimija, hyvinvointialueen täytyy sopia lääkäripalvelujen järjestämisestä palveluntuottajan kanssa.

Lääkäripalvelujen järjestäminen palveluasumisen yksiköihin arvioidaan aina asiakkaiden tarpeiden perusteella. Lääkäripalvelujen täytyy olla saatavilla, kun asiakas niitä tarvitsee. Pelkästään etäkonsultaationa tuotettu lääkäripalvelu ei ole potilaan oikeuksien näkökulmasta riittävää.

Tietopalvelussamme voi olla ajoittaista ruuhkaa, joka johtuu pyyntöjen suuresta määrästä, niiden laajuudesta tai vastaavasta syystä. Asiakirja- ja tietopyynnöt pyritään hoitamaan mahdollisimman nopeasti, julkisten tietojen osalta joka tapauksessa viimeistään kahden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä.

Jos asian käsittely vaatii erityistoimenpiteitä tai tavanomaista suuremman työmäärän pyydettyjen asiakirjojen suuren lukumäärän, salassa pidettävien tietojen peittämisen tai muun näihin rinnastettavan syyn takia, tieto julkisesta asiakirjasta annetaan viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

Meillä on erikseen säädetyissä tapauksissa oikeus periä maksu sen kuluneen työajan perusteella, joka käytetään tietojen esille hakemiseen ja salassa pidettävien tietojen peittämiseen ennen asiakirjojen luovuttamista. Asiakkaalle ilmoitetaan hinta-arvio etukäteen, jos pyynnön toteuttamisesta voidaan periä maksu.

Median osalta tavoitteena on, että toimittajien kysymyksiin vastaavat ne virkamiehet, jotka parhaiten tietävät vastauksen. Mediakohu aiheuttaa usein vastuuvirkamiehille kuormitustilanteen, jolloin heidän on priorisoitava valvontaan liittyvät työtehtävänsä ohi tiedotusvelvollisuuden.

Hyvinvointialueilla on vanhusten hoivapalvelujen järjestämisvastuu sekä ensisijainen valvontavastuu. Ne voivat tuottaa palvelut itse tai antaa sopimuksella palvelut tuotettavaksi yksityisen yrityksen tai kolmannen sektorin palvelutarjoajalle. Molemmissa tapauksissa valvomme hyvinvointialueiden toimintaa.

Meidän velvollisuutemme on valvoa vanhusten hoivapalvelujen tuottajien toimintaa, jos hyvinvointialueen valvonta ei riitä. Jos katsomme tarpeelliseksi tai jos tapaus on valtakunnallinen, voimme siirtää tapauksen valvonnan Valviralle.

Hyvinvointialueet vastaavat vanhuspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi hyvinvointialueet vastaavat itse tuottamiensa tai sopimuksella muilta palvelujen tuottajilta hankkimiensa palvelujen valvonnasta.

Hyvinvointialueen pitää aina ilmoittaa alueensa aluehallintovirastoon ilmi tulleista puutteista ja epäkohdista. Hyvinvointialueella on myös velvollisuus ohjata ja neuvoa palveluntuottajia ja pyrkiä sitä kautta saamaan mahdolliset puutteet korjatuksi. Tiettyjä lain edellyttämiä valvontatoimenpiteitä, kuten toiminnan keskeyttämisen, voivat tehdä vain aluehallintovirasto tai Valvira. Näistä toimista on säädetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa.

Kun hyvinvointialue hankkii palveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta, hyvinvointialueen on varmistuttava siitä, että palvelujen hankkimiselle on lainmukaiset perusteet ja palveluntuottajat täyttävät niille laissa asetetut vaatimukset. 

Hyvinvointialueella on myös yksityisen hoivapalvelun toimintayksikön sijaintiin perustuva valvontavastuu riippumatta siitä, hankkiiko hyvinvointialue itse kyseisestä toimintayksiköstä palveluja vai ei. Hyvinvointialue ohjaa ja valvoo alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja. Hyvinvointialue on näin ollen valvontaviranomainen, jolla on mahdollisuus tarkastaa palvelutuottajan toimintayksikkö silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Se voi olla esimerkiksi kirjallisesti tai suullisesti saatu ilmoitus epäkohdasta. Hyvinvointialue voi tehdä tarkastuksia myös ennalta ilmoittamatta.

Me aluehallintovirastossa hoidamme sosiaalihuollon valvontaa alueillamme. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa meitä meille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Ohjauksen tavoitteena on yhdenmukaistaa aluehallintovirastojen toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä.

Yksittäisten valvonta-asioiden osalta toimivalta kuuluu Valviralle, kun kyse on periaatteellisesti tärkeästä ja laajakantoisesta asiasta tai kun asia koskee usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa Valvira hoitaa tapaukset, joissa joudutaan puuttumaan henkilön ammatinharjoittamisoikeuteen. Valvira tutkii myös tapaukset, joissa hoidon tai sen laiminlyömisen epäillään aiheuttaneen henkilön kuoleman tai vaikean vammautumisen. Joissain tapauksissa asia voidaan siirtää Valviran hoidettavaksi myös sen vuoksi, että olemme esteellinen selvittämään alueellamme tapahtunutta valvonta-asiaa.

Tarkastuskäynneillä on yleensä mukana valtion valvontaviranomaisen lisäksi myös hyvinvointialueen valvonnan henkilökuntaa.

Toteutamme suunnitelmallista valvontaa yhdessä Valviran kanssa laatimamme sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman ja siihen liittyvien alueellisten toimeenpanosuunnitelmien mukaisesti.

Valvonta perustuu hyvinvointialueilta ja sosiaalihuollon toimintayksiköistä kerättyihin tietoihin. Voimme hyödyntää valvonnassa myös esimerkiksi Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdessä tekemiä selvityksiä. Suunnitelmissa huomioidaan alueelliset erityispiirteet, kuten yksittäiset hoitolaitokset.

Ohjaamme hyvinvointialueita niiden valvontavastuissa muun muassa ohjauskirjeillä, keskusteluilla, ohjaus- ja arviointikäynneillä ja sovituilla tarkastuskäynneillä hoivakoteihin. Teemme tarkastuskäyntejä myös ennalta ilmoittamatta. Teemme tarkastuskäyntejä muun muassa saatujen ilmoitusten perusteella.

Vuonna 2021 tyypillisiä syitä vanhusten hoivapalveluja koskevissa kantelu- ja valvonta-asioissa olivat:

  • palveluntarjoajan riittämätön hoitohenkilöstömitoitus
  • henkilöstön puutteellinen ammattitaito
  • henkilöstörakennetta koskevat epäkohdat
  • henkilöstön epäasiallinen käytös tai asiakkaan huono kohtelu
  • puutteet lääkehoidon toteuttamisessa
  • puutteet palvelujen saatavuudessa
  • päätöksentekoon tai hallintomenettelyyn liittyvät menettelytapavirheet
  • puutteet omavalvonnassa.

Valvomme yksityisiä ja hyvinvointialueen omia hoitolaitoksia samalla tavalla, mutta ensisijainen valvontavastuu on kuitenkin hyvinvointialueella. Lupakäytäntö yksityisen ja hyvinvointialueen oman hoitolaitoksen välillä on erilainen. Yksityisen palvelutoiminnan osalta toimimme lupaviranomaisena. Hyvinvointialueiden yksiköt taas eivät tarvitse lupaa toiminnan aloittamiseksi.