Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvontaan uusi toimintamalli

Julkaisupäivä 3.3.2022 15.16 Blogit

Punainen kontti, jonka kyljessä lukee pelastuslaitos.

Aluehallintovirastoissa on valmistunut arviointimalli alueiden pelastustoimille ja pelastuslaitoksille säädettyjen ympäristövahinkojen, eli öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden valvontaan. Malli otettiin käyttöön kaikissa kuudessa aluehallintovirastossa vuoden 2022 alusta. 

Taustalla aluehallintovirastojen uusi tehtävä

Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta integroitiin edellisessä pelastuslain uudistuksessa tiiviimmin osaksi pelastuslaissa säädeltyä pelastustoimintaa. Uudistuksen myötä myös valvova viranomainen vaihtui. Aikaisemmin ELY-keskukset valvoivat, että pelastuslaitosten torjuntakalusto on alueen öljyvahingon uhka ja torjuntavalmiuden taso huomioiden tarkoituksenmukaista. ELY-keskukset myös vahvistivat alueensa öljyntorjuntasuunnitelmat.

Nykytilanteessa aluehallintovirasto valvoo öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaa osana pelastustoimen valvontatehtävää. Valvonnalla varmistetaan, että pelastustoimen palvelutaso myös ympäristövahinkojen pelastustoiminnan osalta on alueen riskeihin ja onnettomuusuhkiin nähden riittävää. 

Valvonnalla seurataan myös ympäristövahinkoihin varautumista 

Palvelutason toteutumista arvioidaan toteutuneiden tehtävien kautta. Näitä suoritteita öljy- ja kemikaalivahingoista kertyy kuitenkin suhteellisen vähän, eikä alusöljy- ja aluskemikaalivahingoista juuri lainkaan. Tämän vuoksi valvonnan kohdistaminen vain suoritteisiin antaisi määrällisesti suppean ja yksipuolisen tarkastelukulman. Valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi aluehallintovirastoissa on kehitetty arviointimalli, joka tarkastelee pelastustoiminnasta suoriutumisen lisäksi öljy- ja kemikaalivahinkoihin varautumista ja torjuntavalmiuden tasoa. 

Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden arviointimalli 

Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden arviointimallin tavoite on kattaa ympäristövahingon torjuntatehtävä (YVT) ja siihen varautuminen kokonaisuutena. Kokonaisuus on jaettu kymmeneen YVT-elementtiin, joiden toteutumista arvioidaan kolmella eri torjuntavalmiuden tasolla. YVT-elementtien toteutumista kuvataan sanallisesti konkreettisilla esimerkeillä. Esimerkeistä on havaittavissa, mihin valvonnassa kiinnitetään huomioita. Samoin ne osoittavat, mitä näkökohtia huomioimalla tai toimenpiteitä toteuttamalla torjuntavalmiutta on mahdollista nostaa.

Arviointimalli ja siihen liittyvät arviointikriteerit toimitetaan pelastuslaitoksille etukäteen. Näin torjuntavalmiuden arviointimalli luo samalla kehikon, jonka avulla pelastuslaitokset voivat kehittää omaa varautumistaan.

Alueen riskitaso määrittelee ympäristövahinkojen torjuntavalmiustason 

Kuten riskitkin ovat alueilla erilaisia, myös torjuntavalmiudelta edellytettävä taso arvioidaan aluekohtaisesti. Arviointimallissa tämä on huomioitu eri torjuntavalmiustasojen kautta. Pelastustoimen alueilla, joihin kohdistuu ainoastaan vähäinen maa-alueita koskeva ympäristövahinkojen riski, tulee täyttää torjuntavalmiudelle asetettu minimivaatimustaso. Korkeamman vahinkoriskin alueilla, kuten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen ollessa potentiaalisia, tulee valmiustason olla vastaavasti korkeampi.

Tasovaatimukset linkittyvät sisäministeriön asetuksen pelastustoimen suunnitelmista (1363/2018) jakoon suunnitelmallisesta varautumisesta päivittäiskokoluokan tehtäviin (4.§) ja vaativiin tilanteisiin (5.§). Tähän samaan jakoon perustuu myös ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelman sisältövaatimukset. 

YVT-valvonta tukee torjuntavalmiuden kehittämistä 

YVT-elementtien toteutumista kuvaavissa esimerkeissä on pyritty riittävään yksityiskohtaisuuteen ja yksiselitteisyyteen. Tämä vahvistaa paitsi arviointien vertailukelpoisuutta ja yhdenmukaisuutta, myös arvioinnista saatavien tulosten hyödynnettävyyttä. Esimerkkikuvauksilla haetaan sellaista konkreettisuuden tasoa, joka tukee myös havaittujen kehittämiskohteiden viemistä käytäntöön. Siten valvonta tuottaa lisäarvoa myös valvottaville pelastuslaitoksille. Tämä nähdään merkitykselliseksi erityisesti ympäristövahinkoihin varautumisessa, mihin ohjeistusta tai kokemuksellista tietoa on ollut käytettävissä vähäisessä määrin.

Valvontamalli tuottaa tietoa pelastustoimen alueiden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden tasosta valtakunnallisesti yhdenmukaisin vertailuperustein, jolloin myös kansallinen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden taso on jatkossa arvioitavissa.

Justiina Halonen
pelastusylitarkastaja
Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
(1.1–31.12.2021)


Lisätietoa: 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, pelastusylitarkastaja Mira Leinonen
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, pelastusylitarkastaja Jussi Herranen
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, pelastusylitarkastaja Jari Laine ja pelastusylitarkastaja Eero Nyman
Itä-Suomen aluehallintovirasto, pelastusylitarkastaja Timo Väisänen
Lapin aluehallintovirasto, pelastusylitarkastaja Seppo Lehto
Pohjois-Suomen aluehallinto, pelastusylitarkastaja Jarno Soisalo

Kaikkien sähköpostit ovat muotoa [email protected]
 

Pelastuslaitos Ympäristövahinko Ympäristövahinkojen torjunta pelastus pelastustoimi valvonta valvonta ympäristö Öljyntorjunta