Aluevaste – moderni tapa vastata laajoihin ilmiöihin
Aluehallintovirastojen valmiustoimikuntatyö on vaativa kokonaisuus, jossa koordinoidaan laajaa alueellista verkostoa. Tavoitteena on, että toiminta valmiustoimikunnassa tuo osallistujille lisäarvoa ja tarjoaa käytännön työvälineitä arjen varautumistyöhön.
Nykytilanteessa turvallisuuden ja varautumisen toimenpiteet pitää monelta osin muuntaa tilanteeseen sopiviksi. Monet toimintatavat ovat vanhentuneet ja joissain asioissa toimintaamme ohjaavat vielä vanhat menetelmät, joita pitäisi modernisoida. Haasteena on, että verkoston jäsenillä on yhä vähemmän työaikaa käytettävissä kehitystyöhön. Siksi perinteiset kehittämistavat eivät enää riitä, vaan uuden on synnyttävä joustavasti ja sujuvasti muun työn ohessa, ilman kohtuutonta ajankäyttöä. Tämä on haaste, joka saadaan ratkaistuksi hyvällä ja vahvalla luottamusta vaativalla yhteistyöllä valmiustoimikunnan ja sen hermokeskuksena toimivan sihteeristön kanssa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on erittäin ylpeä tähän toimintaan osallistuvien organisaatioiden panoksesta työhön.
Olemme kehittäneet Etelä-Suomen valmiustoimikunnan aluevaste-työskentelyä dialogisen keskustelun kautta yhteistyössä sihteeristön, DialogiAkatemian ja aluehallintoviraston varautumisen yksikön kanssa. Syksyn 2024 aikana rakensimme yhteisen prosessin, jonka avulla voidaan edetä ilmiölähtöisesti kohti konkreettisia toimenpiteitä.
Aluevaste ei ole pelkkä lopputuotos, vaan ennen kaikkea työskentelytapa erilaisten ilmiöiden käsittelyyn. Ensin tunnistetaan, mistä ilmiössä on kyse. Sen jälkeen määritellään kehittämisehdotusten avulla organisaatioiden roolit ja vastuut, minkä pohjalta päästään kiinni käytännön toimiin. Työskentely toi esiin myös tiedonvaihtoon liittyviä haasteita. Ilmiötyöskentelyssä riittää, että saadaan yhteinen käsitys siitä, mitä ilmiöstä on oleellista tietää, jotta voimme yhdessä ehkäistä esimerkiksi väestöryhmien välisiä jännitteitä.
Nostimme esiin neljä ilmiötä, joihin valmiustoimikunta sitoutuu toiminnassa reagoimaan vuonna 2025:
- Suomessa olevien ihmisten yleinen tyytymättömyys
- tyytymättömyys maahantuloon, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen
- vähemmistöjen ja väestöryhmien väliset jännitteet sekä
- syrjäytymiskehitys.
Tavoitteena on tarttua näihin ilmiöihin verkostotyön keinoin, antaa niihin aluevaste ja seurata aktiivisesti työn etenemistä. Kokeilualueeksi tarkastelua varten on valittu Vantaan Myyrmäki, jonka turvallisuustilanne on herättänyt huolta myös poliittisissa keskusteluissa.
Edellinen kappale kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta kirjaukselta, mutta siihen kätkeytyy satoja käytettyjä työtunteja. Voidaan tunnustaa, että normaali työaika ei ole riittänyt tämän valmisteluun. Valitettavasti tämä on siis ristiriidassa aiemman kirjoitetun kanssa siitä, että teemme ketterästi ja helposti uuden kehittämistä ilman työajan ylityksiä.
Myyrmäen aluevasteen malli perustuu varhaisten signaalien tunnistamiseen ja nopeaan, moniammatilliseen reagointiin. Se tarjoaa rakenteen ilmiöiden – kuten nuorisorikollisuuden, päihteiden käytön ja koetun turvattomuuden – yhteiseen ymmärrykseen ja konkreettisiin toimiin. Tavoitteena on saada verkoston eri toimijoilta jokaiselta oma pieni vaste kokonaistyöhön, jolloin Myyrmäen alue on saanut tilanteelleen käynnistyvän aluevasteen.
Samalla meidän tulee ravistella perinteistä pehmeän ja kovan turvallisuuden ajatteluamme. Otetaan esimerkiksi se, että koulussa opettaja huomaa oppilaassaan jotakin outoa, mutta ei oikein osaa sanoittamaan, mistä on kyse. Hän tunnistaa oppilaan ajattelumaailman muuttuneen ja näkee vihossa piirreltynä erikoisia symboleja. Oppilas on vetäytyvä eikä häneen saa enää kunnollista kontaktia. Yhteydenpito kotiin ei johda mihinkään. Opettaja puhuu asiasta koulukuraattorille, joka tunnistaakin symboleista, että ne ovat ääriajatteluun liittyviä. Tämä kaikki on siis arkista koulun työtä ja kyseessä on arjen turvallisuus koulussa. Isossa kuvassa tämä liittyy radikalisoitumisen ensi askeliin tai jo mahdollisesti syvempäänkin.
Esimerkissä on sekoitus ilmiötyöskentelymme joitakin aineksia. Jokainen voi tätä lukiessaan pohtia, arvottaako tämän pehmeäksi vai kovaksi turvallisuudeksi. Haastammekin Etelä-Suomen aluehallintovirastosta pysäyttämään tämän vertailevan ajattelutavan ja haluamme puhua kokonaisturvallisuudesta, johon uusi yhteiskunnan turvallisuusstrategia tarjoaa vastauksia. Parhaimmillaan strategia auttaa meitä tunnistamaan toimijoita asialle ja toimii samalla toimijakaaviona.
Asukkaiden mukaan Myyrmäessä turvallisuuden tunnetta heikentävät muun muassa epäsiisteys, järjestyshäiriöt, huutelu, uhkailu ja nuorisorikollisuus. Huolta aiheuttavat myös poliisin vähäinen näkyvyys ja syrjäytyminen. Keskeisimpinä ongelmina nousevat esiin huumeiden myynti ja käyttö sekä häiritsevä käyttäytyminen julkisilla paikoilla.
Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan konkreettisin toimin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tekee pitkäjänteistä yhteistyötä esimerkiksi Vantaan kaupungin, poliisin ja aluehallintoviraston kanssa. Myyrmäen alueella on lisätty valvontaa poliisin toimesta ja on kehitetty päihdehoitoyksiköiden turvallisuutta lisäämällä vartiointia. Näiden lisäksi hyvinvointialue selvittää mahdollisuuksia nopeuttaa lastensuojeluilmoitusten käsittelyä. Pelastuslaitos puolestaan lisää turvallisuustietoisuutta kouluttamalla väestöä.
Kaupunki on jo tehnyt parannuksia asemanseudun koetun turvallisuuden parantamiseksi paikkojen siivoamisella ja pesulla, pienillä korjauksilla, maalauksella sekä tagien poistamisella. Lisäksi viihtyisyyttä on parannettu muun muassa parantamalla valaistuksia sekä hoitamalla istutuksia. Turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi yhteistyötä on tiivistetty esimerkiksi Myyrmäen alueen kauppiaiden kanssa.
Millä siis pääsee alkuun kaikessa? Tunnistettuja ilmiöitä voi hyödyntää koko Suomessa. Ne on tunnistettu erilaisista tilannekuvista ja eri raportoiduista tilastoista. Meidän täytyy myös myöntää, että nämä voivat toimia hybridivaikuttamisen maaperänä. Ne koskettavat meitä kaikkia eri tavoin ja jokainen voi miettiä, tulevatko ilmiöt esiin omassa työssä tai muussa arjessa tai henkilökohtaisessa elämässä. Emme voi enää sulkea silmiämme näiltä asioilta. Ne ovat syvällä yhteiskunnassa ja korjaavia toimia tarvitaan.
Aluevaste on siis toimenpidemalli, joka vastaa signaaleihin ja vaatii toimenpiteiden käynnistämistä verkoston kanssa. Aluevastemallin on tarkoitus tuoda helpotusta eri organisaatioiden toimintaan, työn arkeen sekä paikallisten asukkaiden elämään. Kokonaisuuden tavoitteena on auttaa hahmottamaan paremmin ilmiöitä ja ymmärtää uudenlainen yhdessä tehtävä ja jaettava toimijuus.