Hyvinvointialueiden pelastustoimen omavalvonta kaipaa terävöittämistä
Odotettu hyvinvointialueuudistus sekä hyvinvointialueet näkivät päivänvalon 1. päivänä tammikuuta 2023. Samalla astui voimaan pelastustoimen järjestämistä koskeva uusi laki – laki pelastustoimen järjestämisestä. Uuden voimaan tulleen pelastustoimen järjestämislain nojalla hyvinvointialueiden pelastustoimille säädettiin tehtäväksi varmistaa omavalvonnalla pelastustoimen tehtävien ja palveluiden lainmukainen hoitaminen sekä laatia järjestämisvastuulleen kuuluvista pelastustoimen tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Mutta mitä tämä pelastustoimen omavalvonta oikein tarkoittaa käytännössä? Ymmärtääksemme paremmin mistä tässä uudessa tehtävässä on kyse, syvennymme oheisessa kirjoituksessa hieman tarkemmin siihen, mitä pelastustoimen omavalvonta tarkoittaa ja miksi omavalvonta on merkityksellinen asia. Edellä mainitun pelastustoimen järjestämislain esitöissä omavalvonnan perusideaa on kuvattu siten, että se on tietylle toimintayksikölle laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään sekä korjaamaan suunnitelmallisesti ja nopeasti. Omavalvonnassa kysymys on siis ennen kaikkea laadun- ja riskienhallinnasta, jossa toimintaa ja palveluja arvioidaan muun muassa palveluiden saatavuuden, toteutumisen sekä laadun näkökulmista. Käytännössä tämä uusi tehtävä tarkoitti sitä, että hyvinvointialueiden tuli laatia järjestämisvastuulleen kuuluvista pelastustoimen palveluista suunnitelma, pelastustoimen omavalvontaohjelma, jossa tuli määritellä, miten lailla annettujen velvoitteiden noudattaminen järjestetään ja toteutetaan. Edellä mainittujen palvelujen saatavuuden, toteutumisen ja laadun seurannan lisäksi omavalvontaohjelmassa keskeistä olisi myös tieto siitä, miten havaittuihin puutteisiin reagoitaisiin ja miten puutteellisuudet aiottiin korjata.
Pelastustoimen valvontaa vai pelastustoimen omavalvontaa
Joku voisi kysyä, että miksi pelastustoimen omavalvontaa tarvitaan, kun meillä on jo toimialaa valvova viranomainen? On totta, että aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa hyvinvointialueita ja niiden pelastustoimia pelastustoimen järjestämislain mukaisesti. Hyvinvointialueen pelastustoimen omavalvonta on aluehallintoviraston suorittaman viranomaisvalvonnan, eli laillisuusvalvonnan ja pelastustoimen palvelutason valvonnan, näkökulmasta kuitenkin eri asia, ja omavalvonta on merkityksellistä ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin aluehallintoviraston hyvinvointialueiden pelastustoimiin kohdistama laillisuusvalvonta on monesti luonteeltaan asiakirjavalvontaa, eikä se ole valvonnan luonteen vuoksi usein kovinkaan nopeaa ja reaktiivista. Lisäksi laillisuusvalvonta on usein valitettavan jälkikäteistä valvontaa. Tapahtunut ”vahinko” on siten usein ehtinyt tapahtua jo jonkin aikaa sitten. Omavalvonnalla sen sijaan tehtäviä hoitava ja palvelua tuottava toimintayksikkö pystyy reagoimaan tarvittaessa tilanteisiin huomattavasti nopeammin, ja parhaassa tapauksessa puuttua riskiä aiheuttavaan toimintaa ennalta ehkäisevästi.
Toiseksi omavalvonnan etu suhteessa viranomaisvalvontaan liittyy organisaation oppimiseen. Sanotaan, että viisas oppii muiden virheistä, ja että tyhmä ei opi omistakaan. Oppivalla organisaatiolla on kykyä luoda, hankkia ja siirtää tietoa sekä muuttaa omaa käyttäytymistä uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaisesti. Toimiva omavalvonta mahdollistaa hyvinvointialueiden pelastustoimien kehittää omaa toimintaansa sekä pelastustoimen palveluita entistä paremmiksi. Toimiva omavalvonta kuvataankin pelastustoimen järjestämislain esitöissä palveluiden laadun hallinnan ja palvelutoiminnan kehittämisen välineeksi, jossa parhaimmillaan koko työyhteisö osallistuu palveluiden jatkuvaan seurantaan ja kehittämiseen. Lisäksi omavalvonnan havainnot ja raportit palvelevat oikein laadittuina myös hyvinvointialueiden pelastustoimien vuosittaista selvitysvelvollisuutta palveluiden laadusta, saatavuudesta ja taloudesta.
Omavalvonnalla ei näin ollen ole tarkoitus korvata valvontaviranomaisen vastuulla olevaa valvontaa, vaan ennemminkin ajatella näiden täydentävän ja vahvistavan toisiaan. Lisäksi on hyvä huomata, että näillä molemmilla valvontamuodoilla on yhteinen päämäärä: taata pelastustoimen palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja laadukasta toteutumista koko Suomessa.
Matka on alussa – ja töitä riittää
Aluehallintovirastot valvoivat ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden pelastustoimen omavalvontaa valtakunnallisesti kuluneena vuonna. Suoritetun valvonnan yksi keskeisin huomio ja päällimmäinen huolenaihe on pelastustoimen omavalvonnan suuri eritahtisuus. Tämä selittyy pitkälti toimintaan käytettävissä olevilla resursseilla, mutta myös sillä, että hyvinvointialueuudistusta valmisteltaessa osa pelastuslaitoksista oli jo ehtinyt ottamaan varaslähdön omavalvontaan. Toimialan näkökulmasta tämä oli tietysti pelkästään positiivinen varaslähtö. Toisilla alueilla puolestaan omavalvonta on edelleen vain nimellisesti huomioitu kokonaisuus, johon ei olla vielä ehditty paneutua kunnolla. Eritahtisuus ja omavalvonnan kehittyminen eri suuntiin alueiden välillä haastaa myös pelastustoimen palveluiden yhdenmukaisen arvioinnin. Aluehallintovirastot esittävätkin valvontaa koskevan selvityksen johtopäätöksissä muun muassa tarvetta pelastustoimen omavalvonnan tarkempaan sääntelyyn omavalvonnasta annettavan asetuksen muodossa.
Nyt koostettu selvitys pelastustoimen omavalvonnan tilasta antaa meille ensimmäistä kertaa tietoa siitä, miten hyvinvointialueiden pelastustoimelle annettua uutta tehtävää on ryhdytty hoitamaan. Vaikka on selvää, että matka on vasta alussa, on myös huomattava, että töitä riittää tehtäväksi niin hyvinvointialueilla, valvovassa viranomaisessa kuin toimialaa ohjaavassa sisäministeriössäkin. Pelastustoimi markkinoi usein itseään riskienhallinnan asiantuntijana. Myös laadusta pelastustoimen palveluissa ovat ensimmäiset pioneerit puhuneet toimialalla jo reilusti neljännesvuosisata sitten. Nyt olisi korkea aika meidän näyttää pelastustoimena, että otamme tämänkin meille uskotun tehtävän ja hoidamme sen kunniakkaasti maaliin - yhdessä.
Lisätietoa: Selvitys pelastustoimen omavalvonnan tilastaTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 1.2MB
Mira Leinonen, pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Jari Valtanen, pelastusylitarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto