Vaihdevuodet ja työkyky (Työkyvyn ytimessä – jakso 4)
Vaihdevuodet – pitäisikö niistä puhua enemmän työpaikalla? No pitäisi. Saimme Työkyvyn ytimessä -podcastin 4. jaksoon vieraaksi arvostetun gynekologin Leena Väisälän. Keskustelimme siitä, miten vaihdevuodet näkyvät työelämässä ja miten niihin voitaisiin suhtautua avoimemmin ja rakentavammin.
Miksi me puhumme vaihdevuosista? Siksi, että ne saattavat vaikuttaa työkykyyn. Testosteronitasot laskevat miehillä kyllä iän myötä, mutta eivät samalla tavalla kaikilla, eivätkä kivesten toiminnot pääty yhtäkkisesti. Tästä syystä vain pieni osa miehistä kokee työkykyyn vaikuttavia oireita. Naisilla taas munasarjojen toiminnan päättyessä estrogeenin vähenemisestä aiheutuu jonkinlaisia oireita lähes kaikille, ja ne voivat vaikuttaa merkittävästikin työkykyyn. Koska työelämässä merkittävä osa työntekijöistä on yli 40-vuotiaita naisia, ovat vaihdevuodet asia, joista työyhteisöissä tulisi avoimemmin puhua.
Vaihdevuosista puhuttaessa monille tulee mieleen kuumat aallot ja hikoilu, mutta oireet voivat olla paljon laaja-alaisempia. Podcastissa Väisälä kertoo, että unihäiriöt, nivelkivut, mielialavaihtelut, keskittymiskyvyn haasteet ja jopa muistiongelmat ovat yleisiä. Moni ei edes tunnista oireitaan vaihdevuosiksi, koska ne kehittyvät niin vähitellen. Osa selviää lähes oireitta, mutta monilla ne vaikuttavat merkittävästi arkeen ja työssä jaksamiseen.
Erityisen haastavaa on, että oireet voivat alkaa jo nelikymppisenä, jolloin moni on työelämässä täydessä vauhdissa. Ongelma on, että nainen ei aina osaa yhdistää esimerkiksi unihäiriöitä tai väsymystä vaihdevuosiin. Työelämässä tämä voi tarkoittaa lisääntyvää väsymystä, lyhyempää pinnaa, keskittymishaasteita tai jopa sairauspoissaoloja. Väisälän mukaan on tärkeää, että työpaikoilla ymmärretään vaihdevuosien vaikutukset ja tuetaan työntekijöitä aivan kuin muissakin elämänvaiheisiin liittyvissä muutoksissa.
Miten työkykyä voidaan tukea vaihdevuosien aikana?
Hyvä keskusteluyhteys oman esihenkilön kanssa on tässäkin yhteydessä merkityksellistä. Kun työarkea muutenkin jaetaan yhdessä, on työntekijän helpompi ottaa myös vaihdevuosioireet esille esihenkilönsä kanssa. Tällöin voidaan yhdessä pohtia, mikä työjärjestely voisi tukea työkykyä. Esihenkilön ei siis tarvitse olla mikään vaihdevuosiasioiden asiantuntija voidakseen keskustella asiasta. Riittää, kun on avoimin mielin kiinnostunut kuuntelemaan työntekijänsä omia ajatuksia siitä, mikä erityisesti omaan työkykyyn juuri sillä hetkellä vaikuttaa. Yhdessä voi pohtia, millä konkreettisella toimella työkykyä voitaisiin siinä tilanteessa tukea.
Väisälä listaa yksilöllisten työjärjestelyiden lisäksi muutamia yleisiä toimia, joita työpaikoilla voidaan tehdä:
- Mahdollisuus joustaviin työaikoihin voi auttaa unihäiriöistä kärsiviä.
- Työtilojen lämpötilan ja ilmanvaihdon huomioiminen voi helpottaa kuumista aalloista kärsiviä.
- Avoin keskustelukulttuuri, jossa vaihdevuosista voidaan puhua ilman häpeää, lisää ymmärrystä ja vähentää stigmoja. Kun vaihdevuosista voi puhua samalla tavalla kuin muistakin työkykyyn vaikuttavista tekijöistä, kynnys hakea apua madaltuu.
- Koulutus: Väisälä korostaa, että monilla esihenkilöillä ei ole tietoa vaihdevuosien vaikutuksista. Koulutus voi auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa työntekijä tarvitsee tukea. Sekä esihenkilöiden että työntekijöiden tulisi paremmin ymmärtää vaihdevuosien vaikutukset ja ottaa asia rohkeasti puheeksi.
Nainen – hae hoitoa ja tue hyvinvointiasi
Moni nainen sinnittelee vaihdevuosioireiden kanssa turhaan. Väisälä toteaa joskus törmäävänsä ajatukseen, että vaihdevuosioireet ovat vain jotain, mikä täytyy kestää. Hän rohkaiseekin naisia hakeutumaan hoitoon: oireiden kanssa ei tarvitse kärsiä vuosikausia. Hormonihoito on monille tehokas apu. Myös terveelliset elämäntavat, kuten liikunta ja monipuolinen ravinto, ovat tärkeässä asemassa ja voivat lievittää oireita. Oikea hoito omiin oireisiin löytyy yhteistyössä lääkärin kanssa. Ja toisaalta aina ei tarvita välttämättä lääkärin hoitoa. Tieto kehossa tapahtuvista muutoksista auttaa suhtautumaan niihin paremmin, ja omaa kehoa kuuntelemalla voi itsekin löytää tapoja hallita oireita esimerkiksi juuri liikunnan avulla.
Työterveyshuollon rooli on keskeinen, mutta Väisälä korostaa, että vaihdevuosia ei aina osata tunnistaa työterveyden vastaanotolla. Vaihdevuodet eivät ole sairaus, mutta ne voivat vaikuttaa hyvinvointiin ja työkykyyn merkittävästi. Siksi niiden huomioiminen työterveyshuollossa on tärkeää. Työterveyshuollossa kannattaa hakeutua ensin työterveyslääkärille, sillä vaihdevuosioireiden tunnistamiseen ja hoitoon ei aina välttämättä tarvita gynekologin vastaanottoa.
Kohti avoimempaa suhtautumista
Kun vaihdevuodet nähdään normaalina osana elämää eikä asiana, jota pitäisi piilotella, myös työkykyä tukevat ratkaisut on helpompi löytää. Nyt on aika tuoda vaihdevuodet osaksi työelämän keskustelua – yhtä luontevasti kuin muutkin elämänvaiheet!
Vaihdevuosien huomioiminen työpaikoilla ei ole vain yksilön etu; se hyödyttää koko työyhteisöä. Kun työpaikat tukevat työntekijöiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa, myös työmotivaatio, sitoutuminen ja tuottavuus paranevat.
Tämän blogikirjoituksen kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä podcast-jakson tekstityksen tiivistämisessä blogikirjoituksessa hyödynnettäväksi.