Siskonlinnan päiväkodin pihassa orastavat niin istutukset kuin liikunnallinen elämäntapakin

Päiväkotien pihojen liikuntaedellytysten parantamiseen ja luonnonmukaistamiseen jaettiin vuonna 2023 kertaluontoinen lähes miljoonan euron valtionavustus. Avustuksella tuettiin yli 40 pihan parannustöitä ja yksi näistä avustusta saaneista kohteista on Lempäälän Siskonlinnan päiväkodin piha. Siskonlinnan piha on kokenut upean uudistuksen. Luonto on uudessa pihassa läsnä, liikuntamahdollisuuksia on moneen lähtöön ja piha rohkaisee vaihtelevuudellaan lapsia luoviin leikkeihin. Pihojen liikuntaedellytysten parantaminen ja luonnonmukaistaminen saa pian jatkoa, sillä Suomi liikkeelle ohjelman rahoituksesta tullaan kohdentamaan päiväkotien ja nyt myös koulujen pihoihin 2,5 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Päiväkoti Siskonlinna on Lempäälän varhaiskasvatuksen suurin yksikkö. Kunnan lapsimäärän kasvaessa Siskonlinnaa laajennettiin vuonna 2020 yhdeksänryhmäiseksi. Tämän laajennuksen yhteydessä pihasta jouduttiin poistamaan siinä aiemmin kasvaneita puita ja pensaita, joten kasvillisuus ei enää laajennuksen jälkeen luonut piha-alueelle luonnollisia katveita. Siskonlinna on rakennettu vanhalle peltoalueelle, joten piha oli avoin ja profiililtaan kenttämäinen. Hiekkapohjaisesta pihasta löytyivät lähtötilanteessa perinteiset päiväkodin pihakalusteet ja leikkitelineet. 

Päiväkodin arkeen kuuluu ulkoilu lähes säällä kuin säällä ja pihalla ollaan useampi tunti päivässä. Siskonlinnan vanha piha ei käyttäjien mukaan ollut enää viihtyisä eikä erityisesti innostanut lapsia liikkumaan ja leikkimään. Pihaan haluttiin tuoda puita ja pensaita pois kaadettujen tilalle ja tätä tuki myös huomio siitä, että etenkin pienten lasten kanssa metsä- ja puistoretket edellyttävät aina erityisiä järjestelyjä. Luonnonmukaistamalla päiväkodin pihaa, luontokosketuksesta tulisi päivittäistä.

Lempäälän suurimpana varhaiskasvatusyksikkönä Siskonlinna toimii usein kesäaikaan päivystävänä päiväkotina. Lähtötilanteen kartoituksessa eritoten kuumat kesäpäivät nostettiin ulkoilun kannalta ongelmallisiksi pihan paahteisuudesta ja pölyisyydestä johtuen. Auringolta suojaamaan oli hankittu paviljonginomainen katos, joka lapsien määrään suhteuttaen oli kuitenkin kooltaan liian pieni eikä se ollut pihan toiminnallisuuden kannaltakaan toimiva.

Ratkaisuja osallistavalla suunnittelulla

Pihasuunnittelulla lähdettiin ratkomaan alkukartoituksessa esiin nousseita ongelmia ja nostamaan pihan tasoa luonnon ja liikunnan näkökulmista. Prosessiin osallistettiin niin päiväkodin lapset kuin aikuisetkin. Lasten toiveita pihan suhteen tiedusteltiin sekä päiväkodin henkilöstön että pihasuunnittelijan toimesta. Lasten toiveet kirjattiin ylös ja ne huomioitiin osana prosessia. Lapset toivoivat pihaan mm. trampoliinia, kiipeily- ja ulkopelipaikkaa, keinua sekä erilaisia ulkoleluja. Lisäksi toiveissa mainittiin myös hiekka ja vesi.

Lasten vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta toivoivat pihaan pölyämätöntä pintaa kuten nurmikkoa sekä puita suojaamaan auringolta. Kasvillisuutta toivottiin myös viihtyisyyden lisäämisen näkökulmasta. Varhaiskasvattajat toivoivat pihaan ylipäätään monimuotoisuutta, joka houkuttelisi liikkumaan. Tätä kuvastaa hyvin hankesuunnitelmaan liitetty henkilökunnan kommentti: ”Lisää kasvillisuutta ja luonnollisia harjoituselementtejä... kivet, kiipeilypuut, voisi mennä piiloon, kiivetä, liikkua ja toimia monipuolisesti, houkuttelisi mielikuvitusmaailmaan. Piha olisi osa luontoa.”

Suunnitteluprosessi eteni pihan käyttäjien kuulemisen kautta suunnittelijan luonnokseen, jota päästiin vielä tarkastelemaan ja kommentoimaan päiväkodin näkökulmasta. Siskonlinnan johtajan Tuija Rannan mukaan suunnitteluvaihe sujui erittäin jouhevasti yhteistyössä teknisen puolen kanssa. Prosessista jäi tunne, että pihan käyttäjien ajatuksia ja toiveita kuultiin aidosti ja asioihin oli mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi idea trampoliinista tuli suoraan lapsilta ja tätä lähdettiin pihasuunnitelmassa sitten innolla edistämään.
 

 

Lapset pääsivät suunnitteluvaiheessa piirtämään kuvia unelmien päiväkotipihasta. Piirustuksissa mm. trampoliini ja syötävää satoa tuottavat kasvit. Nämä unelmat toteutuivat, sillä nykyisin Siskonlinnan pihassa on marjapensaita, omenapuita ja maatrampoliini.

Uusi piha on upea

Siskonlinnan uuden pihan avajaisia päästiin juhlistamaan elokuussa 2024. Käyttöönotto on sujunut hyvin ja työn tulokset ovat keränneet kiitosta niin päiväkodin väeltä, lasten huoltajilta kuin laajemmaltikin. Pihan parannus oli monipuolinen ja käsitti niin maaperän muokkausta, pintamateriaalien vaihtoa, istutuksia kuin välinehankintojakin. Uudistetussa pihassa onkin näiden toimenpiteiden pohjalta runsaasti uusia olosuhteita, jotka houkuttelevat liikkumaan, mutta myös ylipäätään viihtymään. Pihaan on nyt istutettu hyötykasvien, pienempien puiden ja pensaiden lisäksi isoksi kasvavia varjostavia puita.  Maahan upotetut kivet ja pölkyt esimerkiksi kutsuvat hyppimään ja tasapainoilemaan. Luonnonmateriaalein toteutetut alustat puolestaan tarjoavat joustavan ja turvallisen alastulon sekä pehmentävät esimerkiksi juoksuleikkien tiimellyksessä sattuneita kaatumisia aivan eri tavalla kuin aiempi sorapintainen pihamaa. Nurmikko ja muu kasvipeitteinen piha tarjoavat myös vanhaa pihaa miellyttävämmät olosuhteet lepäämiseen ja rentoutumiseen leikkien välissä. Luonnonmukaisten pihojen on todettu myös kannustavan luovaan leikkiin, kun käsillä on enemmän irtonaista materiaalia. (Sinkkonen ym. 2019, 2.)

Maaperän muokkauksella saatiin aikaan korkeuseroja ja pihasta löytyykin nyt luonnonnurmipäällysteinen kiipeilykumpu, joka toimii talvella lasten mäenlaskupaikkana. Myös lumenkasauspaikka on jo suunnitteluvaiheessa mietitty ja sijoitettu leikkialueen yhteyteen huomioiden myös pihan istutukset. Pihamaahan muokattuun painanteeseen puolestaan ohjataan hulevedet, joten myös lasten leikeissä suosittu vesielementti on olosuhteiden salliessa pihassa läsnä.

Liikuntapaikkarakentamisen avustusten parissa työskentelevä ylitarkastaja Jarkko Rantamäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta toteaa, että avustusmuodon mukaisilla pihan parannustöillä luonto voidaan tuoda osaksi lasten kasvua ja arkipäivää urbaaneihinkin ympäristöihin. Hänen mukaansa luonnonmukaistettu ympäristö ruokkii lasten luontaista uteliaisuutta ja tarjoa virikkeitä motoriikan kehittymiseen takavuosien puissa kiipeilyn tapaan. Tällaisia mahdollisuuksia pitkälle viety rakennettu ympäristö ei voi tarjota.

Siskonlinnan pihassa lapsi saa konkreettisesti kätensä multaan, sillä pihaan on hankittu istutuslaatikoita, joissa lapset voivat kasvattaa kasviksia ja kukkia. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin päiväkodin tontille aidatun piha-alueen ulkopuolelle kukkaniitty. Pihaan on istutettu marjapensaita ja omenapuita, joiden antimista lapset pääsevät toivon mukaan nauttimaan tulevina vuosina. Kaikilla näillä vihertämisen toimenpiteillä pyritään lisäämään lasten luonnollista mikrobialtistusta vastustuskyvyn kehittämiseksi ja luodaan samalla mainioita edellytyksiä ympäristökasvatuksen toteuttamiseen.

Luonnonmukaistamisen lisäksi pihaan rakennettiin leikkialueen ympäri kiertävä punaiseksi värjätty pyöräilyreitti ajoratamerkintöineen. Reitti on Tuija Rannan mukaan lisännyt lasten pyöräilyn määrää todella merkittävästi. Pihan ollessa vielä aiemmin soralla, pyöräily oli vähäistä ja pienille lapsille luonnollisesti raskaampaa kuin sileämmällä alustalla ajettaessa. Innostusta pyöräilyyn oli kuitenkin jo tuolloin selkeästi havaittavissa, sillä lapset olisivat halunneet ajella potku- ja kolmipyörillä keinujen alla olevilla sileäpintaisemmilla turvamatoilla, mikä jouduttiin kieltämään vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. 

Parannustöiden jälkeen erittäin suosituksi osoittautunut ympyräreitti tukee lasten motorista oppimista mahdollistaen pyöräilyn harjoittelun turvallisesti. Lapset pääsivät heti pihauudistuksen jälkeen pohtimaan, missä on pyöräparkki ja mihin kypärät säilötään. Lasten osallisuus hankkeessa on jatkunutkin myös pihan käyttöönottovaiheessa, sillä pyöräilyrata innoitti päiväkotilaisia tekemään reitille liikennemerkkejä, joita lapset pääsivät myös itse työstämään. 

Monipuolisuutta ja selkeyttä toimintojen fiksulla sijoittelulla

Tuija Ranta toteaa, että pihan parantamisen myötä ulkoilun aikainen toiminta jakautuu nykyisin tasaisemmin ympäri piha-aluetta ja jonottaminen leikkitelineisiin ja keinuihin on tätä kautta vähentynyt. ”Aiemmin oli sellaista jonottamisen kulttuuria ja päämäärätöntä haahuilua ympäri avointa hiekka-aluetta. Nykyisin jakaannutaan entistä enemmän eri puolille pihaa ja on selkeää, mitä voi touhuta missäkin.” Ennen parantamishanketta pihan ollessa vielä hiekkaa ja soraa jouduttiin kuoppien kaivamista ja leikkikuormureiden maanajoa ohjaamaan usein pois kulkuväyliltä. Hyvin tehdyn pihasuunnittelun myötä ulkoilualueella on selkeä rakenne ja lapset tietävät, missä voi pyöräillä ja missä puolestaan kaivella kuoppia. Fyysisen aktiivisuuden kannalta jonottamisen vähentyminen on äärimmäisen myönteinen asia ja selkeä jaottelu eri toiminta-alueisiin lisää turvallisuutta samalla vähentäen henkilökunnan tarvetta kieltää tai uudelleen ohjata lasten toimintaa. 

Esteettömyys on huomioitu Siskonlinnan pihassa suunnitteluvaiheesta lähtien ja tämä näkyy myös toiminta-alueiden sijoittelussa. Luonnonmukaiset alueet kuten kukkaniitty ja monilajinen nurmialue sijaitsevat piha-alueen reunamilla, joissa maaperään kohdistuva rasitus on pienempi kuin kulkureittien ja sisäänkäyntien läheisyydessä. Kulutusta kestävä ja tasaisen kulkuväylän takaava pyöräilyrata puolestaan on sijoitettu päiväkotirakennuksen välittömään läheisyyteen. Pihaan hankitut esteettömät välineet löytyvät pyöräilyreitin varrelta, jolloin siirtyminen esimerkiksi pyörätuolia käyttäen esteettömälle keinulautatyyppiselle vastakiikulle tai esteettömään hiekkalaatikkoon on helppoa.

 

Piha ennen (ylempi) ja jälkeen (alempi kuva). Pihan parannuksen myötä luonnonmateriaalit ja liikunnallisuutta lisäävät olosuhteet luovat pihalle selkeän rakenteen eri toiminnoille. Uudistetun pihan kuvassa on etualalla lasten toivoma maatrampoliini ja sen taustalla pyöräilyrata, jonka varrelta löytyvät mm. esteetön keinulauta ja hiekkalaatikko.

Luonnon ja liikunnan lisääminen kannattaa

Siskonlinnan piha on kuntalaisten vapaassa käytössä päiväkodin aukioloaikojen ulkopuolella. Pihalla onkin ollut ilahduttavasti käyttäjiä myös ilta-aikaan, mikä osaltaan kielii hankkeen onnistumisesta. Tuija Ranta kertoo, että pihauudistuksen jälkeen erityisesti perheet ovat käyneet omine pyörineen uudella radalla ajelemassa ja viihtymässä vehreässä pihassa. Hän kertoo esimerkin palautteesta, jossa lähitienoon alakouluikäinen lapsi halusi mennä Siskonlinnan päiväkodin pihaan aina iltaisin pomppimaan trampoliinille. Koululainen oli todennut vanhemmilleen, että ”Siskonlinnalla on maailman paras päiväkodin piha, olisipa se ollut tällainen jo meidän aikana”. ”Aivan ihanaa saada tällaista palautetta ja vieläpä niin, että se ei tullut edes talon sisältä vaan jo isommalta koululaiselta”, Ranta iloitsee.

Tehdyt uudistustyöt ajoitettiin päiväkodin varsinaisen toimintakauden ulkopuolelle. Siskonlinna on toiminut loma-aikoina keskeisestä sijainnistaan ja koostaan johtuen usein päivystävänä päiväkotina. Muutostöiden vuoksi piha ei ollut kesäaikaan käytössä ja kuntatasolla tämä huomioitiinkin kesäajan päivystävän varhaiskasvatusyksikön valinnassa, joten päivystysvuorossa oli toinen päiväkoti. Ranta tarkastelee projektia jälkikäteen tyytyväisenä ja nostaa esiin yhtenä onnistumisena myös sen, että pihan parantaminen saatiin toteutettua kokonaan yhden kesän aikana. Usein tällaisia rakennushankkeita pilkotaan osakokonaisuuksiksi eri vuosina toteutettavaksi. Tämä työmaa saatettiin kuitenkin alusta loppuun yhden kesän aikana. Toki tehtyjen istutusten juurtumista ja kasvuun lähtöä seurataan edelleen pihan jo ollessa aktiivisessa käytössä. 

Jarkko Rantamäki kertoo, että vastaavia päiväkotien ja koulujen pihojen luonnonmukaistamisia on tehty muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Saksassa jo vuosien ajan. Tehtyjen tutkimusten osoittamat terveysvaikutukset korostavat tarvetta edistää pihojen liikkumisolosuhteita ja tuoda luonto osaksi suunnittelua. Rantamäki näkee, että vuonna 2023 jaettu valtionavustus osoittautui hyväksi keinoksi kannustaa kuntia innostavien pihojen rakentamiseen. Valtionavustuksen turvin toteutettiin 43 päiväkodin pihan parantamishanketta. Avustus oli kertaluontoinen, mutta tänä keväänä saatu uusi rahoitus osoittaa, että tämä pilottihanke oli onnistunut ja tarpeellinen. 

Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä kohdensi vuoden 2026 Suomi Liikkeelle -ohjelman rahoituksesta 2,5 miljoonaa euroa päiväkotien ja koulujen liikuntaedellytysten parantamiseen pihojen luonnonmukaistamisella.

Lähteet:

Sinkkonen A, Tahvonen O, Puhakka R & Roslund M: Viherpihalta terveyttä ja hyvinvointia. Helsingin yliopisto, 2019.