Toimintamme jalanjälkiä

Kestävä kehitys kirjanpitoyksikön toiminnassa – yleistä

Valtion aluehallinnon yhteisen strategian vuosille 2024–2027 visiona on Kestävää tulevaisuutta tekemässä – yhdessä ja lähellä, mikä ohjaa aluehallinnon virastoja perustehtävässään, hallitusohjelman toimeenpanossa sekä toiminnan ja rakenteiden uudistamisessa. Strategisena painopisteenä on muun muassa kestävän ja puhtaan siirtymän toteuttaminen. Julkisen hallinnon strategian toteuttamisen päämääränä on myös muun muassa ylisukupolvinen vastuunkanto luonnon kantokyvyn varmistamisesta sekä keskeisenä toimintalinjauksena vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. 

Toimitilojen kehittäminen 

Lämmitettyjen rakennettujen tilojen käyttö aiheuttaa merkittävän hiilijalanjäljen myös aluehallintovirastojen toiminnassa. Aluehallintovirastot osallistuivat tiiviisti myös vuoden 2024 aikana valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistukseen, jossa tavoitteena on valtiotoimijoiden yhteisellä käyntiasiakkaiden palveluverkolla sekä yhteisillä työympäristöillä mahdollistaa nykyistä asiakaslähtöisempi, kustannustehokkaampi ja suunnitelmallisempi toiminta. Hanke noudattaa myös valtion toimitilastrategiaa, jonka ekologisuus- ja taloudellisuustavoitteiden mukaisesti neljännes valtion henkilöstöstä työskentelisi yhteiskäyttötiloissa vuoteen 2030 mennessä. 

Vuonna 2023 valmistuivat ensimmäiset valtion yhteiset työympäristöt Joensuuhun ja Kouvolaan, ja vuoden 2024 aikana toteutuivat vastaavat yhteiset työympäristöt Poriin, Lahteen, Lappeenrantaan ja Rovaniemelle. Aluehallintovirasto oli osallisena kaikissa näiden paikkakuntien hankkeissa. Yhteisen työympäristön toteuttamiseen tähtääviä hankkeita oli vuonna 2024 käynnissä myös Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä, Oulussa, Seinäjoella, Tampereella sekä Turussa, ja näistä muutoshankkeista osan odotetaan valmistuvan vaiheittain tai kokonaan jo vuoden 2025 aikana. Kevään 2024 hallituksen kehysriihen tuomien valtionhallinnon tuottavuustavoitteiden myötä aluehallintovirastojen tekemät omat toimistotilojen vähennysratkaisut vauhdittivat osaltaan valtiokonsernin yhteisiä hankkeita useilla paikkakunnilla. Kirjanpitoyksikön tilatehokkuusluku, joka koskee Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattuja toimistoneliöitä, onkin pienentynyt yli 25 toimistoneliöiden/ htv lukemista (2018) jopa noin 10 m²/htv lukemiin.

Valtion toimitilastrategian mukaisissa työympäristöissä tavoitteena ovatkin alle 10 m²/htv toimistoalat, mikä on aluehallintovirastoille realistinen saavutettavaksi monitilaratkaisujen, nimeämättömien työpisteiden, yhteiskäyttöisten tilatyyppien sekä hybridityön alhaisten läsnäoloasteiden myötä. Vuoden 2024 aikana tehdyissä mittauksissa ja havainnoinneissa aluehallintovirastojen, kuten useimpien muiden valtion virastojenkin, läsnäoloaste työpaikoilla jäi edelleen usein selvästi alle 30 %:n. Monipaikkainen etätyö on siis vakiintunut, varsinkin koronapandemian aikana muuttuneiden työnteon tapojen myötä. 

Yhteiset työympäristöt tuovat valtiokonsernille säästöjä, ja muun muassa virastotalorakennuksia on voitu jopa myydä pois, mutta kirjanpitoyksikölle yhteisten työympäristöjen laaja palvelupaketti on myös tuonut toimitiloihin liittyviä menoja: Senaatti-kiinteistöt toteuttaa nyt vuokralaisilleen työympäristökokonaisuuden, johon kuuluvat tietoliikenneverkot, työpisteiden näytöt, AV-varustelu, monitoimilaitteet, toimistotarvikkeet sekä erilaisia toimistopalveluita. Tämä osaltaan edistää kestävää yhteiskäyttöisyyden kehitystä ja elinkaarimallia, mutta on samalla siirtänyt kustannuksia muista hallinnon sektoreista toimitilahallintoon.  

Toimitilahallinnossa talouden seuranta edellyttää toimenpiteitä muun muassa siksi, että sisäilman ja turvallisuusratkaisujen vaatimustasot ovat kohonneet. Myös uudet teknologiat ja indeksisidonnaisuus on otettava huomioon. Samalla on kuitenkin merkittävästi edistetty muun muassa energiansäästötoimia ja kestävän kehityksen elinkaariajattelua eri tilaratkaisuissa.

Aluehallintovirastoissa on ollut käytössä sähköinen arkistointi jo vuodesta 2017, ja vuonna 2024 valmistui aluehallintovirastojen digitointiprojektin loppuraportti. Aluehallintovirastot ovat olleet mukana myös Kansallisarkiston massadigitointihankkeessa. Digitointiprojektin myötä aluehallintovirastojen paperiasiakirja-aineistoja on eri alueilta keskitetty pääosin Vaasan ja Helsingin toimipaikkoihin. Samalla arkistoaineiston kokonaismäärä on yleisesti puoliintunut vuoteen 2017 verrattuna. Tilasäästöjen myötä onkin voitu luopua yhteensä noin tuhannesta neliöstä lämmitettyä arkistotilaa eri puolilla maata, ja kopiointiin sekä tulostamiseen käytetyn paperin hankintamäärä on vähentynyt yli 75 %. Tämä kehitystrendi jatkuu edelleen.

Kirjanpitoyksikön hankintatoimi ja matkustaminen 

Aluehallintovirastot noudattavat valtion yleisiä hankintalinjauksia, muun muassa kansallista julkisten hankintojen strategiaa, yhteishankintavelvollisuutta sekä valtion yhteisiä palveluita koskevia säädöksiä. Hansel-hankintapulssin kertoman mukaan kirjanpitoyksikön suurin hankintojen hiilijalanjälki (1,21 milj. CO2-ekv.kg) vuonna 2024 aiheutui edelleen rakennusten ja huoneistojen käytöstä eli toimittajana korostui Senaatti-kiinteistöt. Toiseksi suurin jalanjälki aiheutui ICT-palveluista (0,85milj. CO2 ekv.kg) eli valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin palveluista. Nämä kaksi valtiotoimittajaa edustavatkin yhdessä 59,6 % aluehallintovirastojen hiilijalanjäljestä.  

Usein keskusteluun nostettu matkustuspalveluiden käyttö aiheutti aluehallintovirastojen hankinnoissa vain 0,04 milj. CO2-ekv.kg hiilijalanjäljen. Aluehallintovirastoissa on jälleen vähennetty matkustusta, sillä vuoteen 2023 verrattuna kaikki matkustuksen tunnusluvut, muun muassa matkapäivien määrä, kilometrikorvaukset tai hotelliyöpymiset, viittasivat 2024 väheneviin määriin. Kirjanpitoyksikön koko ja tuloksellisuus ovat likimain säilyneet ennallaan.  Lisäksi on ehkä huomioitava, että virkamatkustusmäärä oli ilmeisesti toipunut ensin vuoden 2022 koronapandemian vaikutuksista vuoteen 2023, mutta vuonna 2024 voitiin palata virkamatkustamisessa jopa alle 2022 määrien. Vain kuljetusvälineiden vuokramenot olivat lähes entisellä tasolla, mutta tässä taustalla selittäjänä on lähinnä se, että aluehallintovirastoissa luovuttiin monista virka-autoista. Jäljellä olevat virka-autotkin ovat entistä vähäpäästöisempiä, uudempaa tekniikkaa ja yhä useammin ladattavia. Kotimaan virkamatkoja tehdään julkisilla – perinteisesti eniten ”vihreillä” junilla, jotka hyvin yhdistävät eri toimipaikat toisiinsa. Matkustamisen vähentämistä ja siten kestävää kehitystä edistetään myös videoneuvottelukäytännöillä: Suuri osa virkamiesten työstä on erilaisia verkkoneuvotteluja, ja vuonna 2024 saatiin käyttöön myös uusi Valtorin TLIV-luokiteltu palvelu luottamuksellisiin videotapaamisiin.  

Hanselin ylläpitämän Hankintapulssin raportilta ostodatan perusteella voidaan todeta, että kirjanpitoyksikön hiilijalanjälki olisi neljässä vuodessa pienentynyt 5,92 miljoonasta (2020) 3,79 miljoonan (2024) CO2-ekv.kg lukemiin. Lyhyehköllä ajanjaksolla hiilijalanjälki oli siis pienentynyt 36 %.  
 

Aluehallintovirastojen matkustuksen lukuja vuosilta 2022–2024