Pelastustoimen valtakunnallinen asiantuntija-arviointi 2023: Pelastustoimen haasteet ja kehityksen suuntaviivat

Pelastustoimen vuoden 2023 valtakunnallinen asiantuntija-arviointi paljastaa monia kehityskohtia Suomen pelastustoimessa. Arviointi tarjoaa arvokasta tietoa pelastustoimen nykytilasta, nostaa esiin keskeiset haasteet ja osoittaa tulevaisuuden kehityssuuntia.

Henkilöstön saatavuus on tällä hetkellä pelastustoimen suurimpia haasteita. Arvioinnin mukaan tilanne pahenee entisestään, kun jopa 20–30 % nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana. Henkilöstöpula koskettaa sekä päätoimista henkilöstöä että sopimuspalokuntia, joiden rooli on erityisen merkittävä pienemmällä alueilla. Tilanne asettaa kovia paineita pelastustoimen toiminnan jatkuvuudelle ja kehittämiselle. Pelkkä pelastajien koulutusmäärien lisääminen ja Pelastuskoulun aseman vakiinnuttaminen eivät henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia ratkaise, vaan kyse on koko henkilöstön saatavuuteen liittyvistä haasteista ja hyvinvointialueiden tulee kiinnittää erityistä huomiota pelastustoimen henkilöstön veto- ja pitovoimatekijöihin.

Pelastustoimen investoinnit vuoteen 2029 peilattuna näyttävät hyvin maltillisilta ja perustuvat tarpeeseen. Moni paloasemainvestointi korvausinvestointi sisäilmaongelmaisen paloaseman paikalle. Paloasemien uusinvestoinnit puolestaan ovat suunniteltu korjaavan monella paikalla havaittuja toimintavalmiuden epäkohtia. Pelastustoimen investointisuunnittelusta on havaittavissa, että hyvinvointialueiden budjettipaineet ovat johtaneet siihen, että investointeja paloasemien kunnostamiseen ja kaluston uusimiseen on siirretty eteenpäin. Tilanne on huolestuttava, sillä raskas kalusto on jo nyt ikääntynyttä ja korjausvelka kasvaa jatkuvasti.

Valtakunnallisessa asiantuntija-arviossa on pyritty nostamaan esiin hyviä käytäntöjä, joita on syytä ottaa käyttää pelastustoimessa laajemminkin. Nämä esiin nostetut käytännöt ovat sellaisia, jotka lisäävät pelastustoimen vaikuttavuutta ja ovat kustannustehokkaita toimia. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Pohjois-Karjalan kohdennetun turvallisuusviestinnän ja Kanta-Hämeen palontutkinnan tehokkaan hyödyntämisen. Näillä toimilla on saatu pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuutta parannettua. On kuitenkin selvää, että onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja viestinnässä on valtakunnallisesti vielä parannettavaa seuraaville vuosille. Esimerkiksi turvallisuusviestinnän seurantaa ja tehokkuutta on kehitettävä, jotta viestit saavuttavat oikeat kohderyhmät ajoissa. Myös muuttunut maailmanpoliittinen tilanne tuo entistä enemmän huomiota väestönsuojeluun liittyville tarpeille, joita on pelastustoimessa arvioinnin mukaan syytä edelleen kehittää.

Sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset muodostavat kriittisen osan Suomen pelastustoimen verkostoa, erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella. Valtakunnallisen arvioinnin mukaan sopimuspalokuntien toimintaedellytykset ovat heikkenemässä. Koulutusaikojen pidentyminen ja terveystarkastusten puutteet kuormittavat vapaaehtoisia ja vaikeuttavat uusien henkilöiden rekrytointia. Ilman toimenpiteitä vapaaehtoisten rooli voi kaventua merkittävästi tulevaisuudessa ja pelastustoimen kustannustehokas tapa järjestää toimintaa on häviämässä ilman sopimuspalokuntatoimintaa edistäviä toimia.

Valtakunnallinen arviointi tuo selkeästi esille Suomen pelastustoimen keskeiset haasteet: resurssien niukkuus, henkilöstövaje ja vanheneva kalusto ovat ongelmia, jotka vaativat kiireellisiä ratkaisuja. Samalla on selvää, että parempi tietojohtaminen ja tietojärjestelmien kehittäminen ovat välttämättömiä, jotta palveluiden taso voidaan turvata. Hyvinvointialueiden on syytä tarkastella kriittisesti toimensa vaikutuksia ja panostaa raportointinsa laatuun ja ajantasaisuuteen. Tulevaisuuden pelastustoimen tulee perustua suunnitelmallisuuteen, investointien realistiseen toteuttamiseen ja henkilöstöresurssien vahvistamiseen.

Kansalaisten turvallisuuden varmistaminen on pelastustoimen ensisijainen tehtävä. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on kehityksen suunnattava kohti vastuullista resursointia, vahvempaa yhteistyötä ja tehokkaampaa ennakointia. Valtakunnallinen asiantuntija-arviointi tarjoaa hyvän pohjan keskustelulle, mutta todellinen muutos vaatii päätöksiä ja tekoja.

Mira Leinonen 
yksikön päällikkö, pelastusylitarkastaja

Linkki valtakunnalliseen asiantuntija-arviointiin  (pdf 1.7MB)

Kirjoittaja vastaa pelastustoimen valtakunnallisen asiantuntija-arvion laatimisesta. Pelastustoimen arviointitehtävä on yksi hyvinvointialueiden myötä aluehallintovirastoille osoitetuista tehtävistä. Valtakunnallisen asiantuntija-arvioinnin laatiminen on keskitetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston tehtäväksi.