Lupia, valvontaa ja ohjausta – miksi ja mihin niitä tarvitaan? 

Suomi on 107-vuotias pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jonka kantavia periaatteita ja arvoja ovat pitkään olleet muun muassa universaalit palvelut, toimiva julkinen sektori, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, korkea työllisyysaste, koulutuksen tasa-arvo ja laatu, yhteistyö ja konsensushakuisuus sekä vastavuoroinen luottamus. Hyvä, toimiva ja turvallinen arki. Nämä ovat olleet useiden vuosikymmenien aikana niitä rakennuspalikoita, joiden varaan ja joihin kansallisia voimavaroja suunnaten maamme kehittyi. Ja onhan Suomemme edelleen yksi maailman parhaista maista, jossa on hyvä asua, elää ja yrittää. 

Samalla monet laaja-alaiset haasteet ja riskit ovat kasvaneet ja osin realisoituneet meilläkin. Yhteinen ympäristömme ja maapallomme, meidän ihmisten toimien ja luonnonvarojen liikakulutuksen vuoksi, ei voi kovin hyvin. Zoonoosit tuntuvat yleistyvän, maatalous- ja elintarviketuotannon ja samalla elämisen edellytykset heikkenevät pallollamme monin paikoin, useiden eurooppalaistenkin maiden demokratiakehitys on kääntynyt autoritääriseen suuntaan, sisäistä turvallisuutta ja luottamusta horjutetaan, työn murros kiihtyy, kansainvälinen yhteistyö blokkiutuu, naapurissamme on avointa hyökkäyssotaa käyvä maa jne. Turvallisuuspoliittinen ympäristö on kääntynyt meilläkin, luonnollisesti ja historian opettamana, nopeasti hyvin kaverihakuiseksi. Olemme saaneet huomata, että meistä jokainen on kokonaisturvallisuustoimija - yksin, yhdessä ja yhteisöissä.

Tästä valtavan laajasta kuvasta huomattavasti pienempään ja arkisempaan - miten kaikki tämä liittyy valtion aluehallintoon, aluehallintovirastoihin ja suunniteltuun, vuoden 2026 alussa aloittavaan Lupa- ja valvontavirastoon (LVV). Oikeusvaltiossa kaikki julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia sekä on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. Oikeusvaltioperiaate edellyttää, että jokaisella on yhdenvertainen oikeussuoja lain edessä, ja se estää viranomaisten mielivaltaisen vallankäytön ja väärinkäytökset.

Aluehallintovirastot sekä tuleva Lupa- ja valvontavirasto yhdessä siihen yhdistyvien Valviran ja ELY-keskusten ympäristönvalvontatoimintojen kanssa turvaavat nimenomaan edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti kansalaisten oikeutta laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin, yhteiskunnan turvallisuuteen, varautumis- ja kokonaisturvallisuusyhteistyöhön sekä niin elinympäristön kuin ihmistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Tämä tapahtuu lainsäädännön antamilla valtuuksilla ja viranomaisvelvoitteiden mukaisesti, hyvän hallinnon periaatteita noudattaen ja asiakkaita oikeudenmukaisesti, puolueettomasti ja huolellisesti kohdellen, ilman tarpeetonta viivytystä.

Lupa- ja valvontavirastossa toiminnot on alustavasti suunniteltu rakentuvan vastuu- tai aihealueittain kuudelle pääosastolle tai toimintayksikölle, joissa kussakin on 6-9 palvelukokonaisuutta, joita yhteensä siis miltei 50. Nämä hoitavat muun muassa palvelutuottajien luparekisteröintitehtäviä, ympäristölupia, valtionavustusasioita, työrikosasioita sekä ohjausta ja valvontaa koskien sosiaali- ja terveyspalveluja, pelastustoimea, varhaiskasvatusta, koulutusta ja kulttuuripalveluja, työsuojelua, ympäristöasioita, työvoimapalveluja, eräitä elinkeinoja ja ympäristöterveydenhuoltoa. Eikä tässä vielä kaikki, kokonaisturvallisuuden kentässä Lupa- ja valvontavirasto koordinoi jatkossakin toimintaa kokoamalla alueelliset valmiustoimikunnat, järjestämällä alueellisia maanpuolustuskursseja, valmiusharjoituksia ja muuta varautumiseen liittyvää koulutusta, joille on näinä aikoina paljon kysyntää.

Kiitokset kaikille päättyvän vuoden yhteistyöstä. Hyvää ja rauhallista joulua!