Työkyky koetuksella – Mielenterveyden häiriö haastaa työelämässä (Työkyvyn ytimessä – jakso 1)
Mielenterveyden merkitys työelämässä on noussut keskeiseksi aiheeksi, kun mielenterveyden häiriöistä on tullut yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ja pitkiin sairauspoissaoloihin. Keskustelin tästä tärkeästä teemasta Kevan johtajaylilääkäri ja psykiatrian erikoislääkäri Tuula Metsän kanssa Työkyvyn ytimessä -podcastimme ensimmäisessä jaksossa.
Kasvavat haasteet – huolestuttavia tilastoja
Tilastot osoittavat, että mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet nopeasti. Vuonna 2023 yli 100 000 työikäistä suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä, mikä on ennätyksellinen luku. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet.
Vaikka tilastot ovat hälyttäviä, on tärkeää nähdä niiden taustalla olevat tekijät. Metsä muistutti, että työelämän muutokset, teknologian kehitys ja jatkuva tavoitettavuus kuormittavat mieltä. Itse ajattelen, että tässä piilee yksi työelämän suurimmista haasteista: miten voimme tukea työntekijöitä navigoimaan jatkuvassa muutoksessa?
Työelämän murros ja mielenterveys
Työelämä on muuttunut dramaattisesti viime vuosikymmeninä, kun fyysiset työt ovat vaihtuneet asiantuntijatyöhön. Metsän mukaan jatkuva informaatiotulva, monitehtäväisyys ja sosiaalisten kontaktien väheneminen aiheuttavat psyykkistä kuormitusta. Tämä näkyy erityisesti nuorilla työntekijöillä, joiden työkyky voi vaarantua jo uran alkuvaiheessa.
Olen Metsän kanssa samaa mieltä siitä, että muuttunut työelämä haastaa työntekijöitä tavalla, johon ei ole aiemmin tarvinnut varautua. Työpaikoilla on oltava valmiuksia ja osaamista vastata näihin haasteisiin ennaltaehkäisevästi, jotta työntekijät eivät jää yksin kuormituksensa kanssa. Mielen hyvinvointia voi ja sitä myös pitää johtaa työpaikoilla.
Metsä painotti, että työyhteisöillä ja työnantajilla on merkittävä rooli mielenterveyden tukemisessa. Esimerkiksi Keva on ollut mukana kehittämässä Mielenterveystalon verkkosivustoa, joka tarjoaa käytännön työkaluja johdolle, esihenkilöille ja työyhteisöille mielenterveyden tukemiseen. Myös mielenterveyttä edistävä työkykyjohtamisen toimintamalli on tärkeä askel kohti kestävämpää työelämää. Ja itse asiassa tämä mielenterveyttä edistävä työkykyjohtamisen malli sisältää aivan ne samat peruselementit kuin ihan tavallinen työkykyjohtaminen.
Yksilön vastuu ja arjen tasapaino
Vaikka työpaikoilla on suuri vastuu, myös yksilöllä on tärkeä rooli. Metsä totesi, että riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat yksinkertaisia mutta olennaisia keinoja pitää huolta mielenterveydestä.
Itse ajattelen, että myös työpäivän aikainen palautuminen on erityisen tärkeää. Monesti odotamme iltaa tai viikonloppua, jotta voisimme rentoutua, mutta arjen kiireissä palautuminen jää usein liian vähälle. Meidän tulisikin löytää keinoja pysähtyä ja hengähtää jo työpäivän aikana.
Miksi työnantaja pyytää heti keskusteluun, kun sairauspoissaoloja on vähänkin?
Metsä nosti esiin tutkimuksen, jonka mukaan masennuksen vuoksi pitkään sairauspoissaololla olleet harvoin palaavat takaisin työelämään. Tämä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Ongelmia tulisi ratkoa jo niiden alkuvaiheessa, eikä vasta silloin kun tilanne on ehtinyt pahentua.
Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikalla on oltava valmiita tunnistamaan haasteita ajoissa. Toistuvat tai pitkät sairauspoissaolot kertovat työelämätutkimusten mukaan mahdollisista työkyvyn haasteista tulevaisuudessa, ja tästä syystä meilläkin on käytössämme varhaisen tuen malli. On tärkeää, että reagoimme ajoissa emmekä vasta sitten, kun haasteet ovat jo mittavia. Ei kannata siis ihmetellä, jos esihenkilö pyytää keskusteluun. Kannattaa suhtautua siihen huolenpitona ja mennä avoimin mielin keskustelemaan omasta tilanteesta, luottamuksellisesti totta kai.
Työkyvyn ydin
Keskustelumme lopuksi Metsä tiivisti työkyvyn ytimen: hyvä mielenterveys tarkoittaa kykyä rakastaa ja tehdä työtä, kuten Sigmund Freud aikoinaan totesi. Metsä lisäsi, että itsensä kehittäminen ja merkityksellisyyden kokeminen ovat myös tärkeitä elementtejä.
Kun mielenterveys ja työkyky nähdään kokonaisuutena, voimme luoda työelämän, jossa jokainen voi kukoistaa – niin yksilönä kuin yhteisön jäsenenä.
Tämän blogikirjoituksen kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä podcast-jakson tekstityksen tiivistämisessä blogikirjoituksessa hyödynnettäväksi.