Valmiusharjoitus osuu oikeaan aikaan

Julkaisupäivä 9.5.2022 14.51 Blogit

Viranomaisten varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on lakisääteistä. Viranomaisten tehtävä on varmistaa, että väestö ja infrastruktuuri pystytään suojaamaan ja varmistamaan sekä yhteiskunnan toimintakyky turvaamaan häiriö- ja konfliktitilanteissa. Aluehallintovirastot järjestävät säännöllisesti erilaisia valmiusharjoituksia parantaakseen eri toimijoiden varautumista.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto järjestää tänä vuonna Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa alueelliset valmiusharjoitukset, joiden pääkohderyhmänä ovat kunnat. Harjoitusten suunnittelu aloitettiin jo syksyllä 2021, jolloin pääteemoiksi määritettiin tilannearviointi, yhteistyön harjoittelu sekä väestönsuojelu. Satakunnan harjoitus EMMA22 pidetään toukokuussa ja Varsinais-Suomen harjoitus AURORA22 puolestaan syyskuussa heti puolustusvoimien paikallispuolustusharjoituksen jälkeen.

Varautuminen on ennen kaikkea yhteistyötä

Kriisitilanteita leimaa yllätyksellisyys, kiire ja pirstaleisuus. Tiedon kerääminen ja tilannekuvan muodostaminen vaativat aikaa, jota kriisissä ei ole. Kriisit eivät myöskään noudata organisaatio-, kunta- tai maakuntarajoja. Häiriötilanteissa toimimista pitää siis harjoitella säännöllisesti, jotta tilannekuvan rakentaminen ja toimintasuunnitelmasta päättäminen sujuisi nopeasti ja tehokkaasti.

Viranomaisten tulee kyetä jakamaan oikeaa, ajantasaista informaatiota tehokkaammin kuin huhut ja väärä tieto liikkuvat nettikeskusteluissa. Viranomaiset eivät pysty voittamaan sosiaalista mediaa nopeudessa, mutta niiden tulee jakaa faktapohjaista ja ajantasaista tietoa, jotta kansalaiset osaavat toimia oikein. Tarvittaessa on kyettävä evakuoimaan väestö nopeasti ja hallitusti yhdessä kuntien kanssa.

Kunnat ovat yhteiskunnassamme keskeisiä toimijoita ja niiden pitää varautua pitämään huolta asukkaistaan ja järjestämään palvelut myös poikkeusoloissa. Vaikka vastuulliset viranhaltijat johtavat oman organisaationsa toimintaa, mikään taho ei kutenkaan varaudu yksin. Häiriötilanteen ymmärtämiseen tarvitaan laaja verkosto erilaisia toimijoita niin omasta organisaatiosta kuin ulkopuolisista sidosryhmistäkin. Varautuminen tehdään yhteistyössä julkishallinnon, yksityisen sektorin ja järjestöjen kanssa.

Varautuminen on käynnissä jatkuvasti

Krimin miehitys, Lähi-idän tilanne ja viimeisimpänä Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan ovat vaikuttaneet eurooppalaisten turvallisuudentunteeseen radikaalisti ja pysyvästi. Helmikuussa kansalaisten turvallisuus järkkyi, kun Venäjän panssarikolonnat ajoivat Ukrainaan. Tšernobylin ydinvoimala-alueen valtaaminen ja Venäjän retoriikka ydinaseiden käytöstä aiheuttivat pelkoa, joka johti muun muassa joditablettien hetkelliseen loppumisen apteekeista. Väestönsuojelu, kriisivalmius ja materiaalinen varautuminen nousivat yhtäkkiä kaikkia kiinnostaviksi ja arkeen vaikuttaviksi teemoiksi.

Koko yhteiskuntaan vaikuttavassa häiriötilanteessa esiintyy aina erilaista hamstrausta. Esimerkiksi kotitaloudet pyrkivät näin rakentamaan omia pieniä varmuusvarastojaan ja siten parantamaan kriisikestävyyttään. Kotitalouksien itsenäiseen pärjäämiseen on laadittu 72 tunnin varautumissuositus, jonka mukaisesti kodista pitäisi löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Samalla pitäisi pystyä varmistamaan, miten asukkaat pärjäävät kylmenevässä asunnossa tai vedenjakelun katketessa. Tämän kansalaisten omatoimisen selviytymisen tarkoitus on myös antaa viranomaisille aikaa toimia, eli muodostaa tilannekuva, laatia toimintasuunnitelma ja ryhtyä toimenpiteiden toteuttamiseen.

Paniikkiin tai hamstraukseen ei kuitenkaan ole edelleenkään mitään tarvetta, sillä eri tahot tekevät joka päivä sekä näkyviä että näkymättömiä toimia, jotta voimme nukkua yömme turvallisesti. Yksi näistä näkyvistä toimista on alueellinen valmiusharjoitus. Varautuminen ja sen osana poikkeusolojen harjoittelu parantavat kriisinsietokykyämme ja mahdollistavat sen, ettei toiminta kaadu heti ensimmäiseen vastoinkäymiseen. Olemme valppaina ja valmiina toimimaan tarpeen ja tilanteen mukaan.

Unto Usvasalo
Pelastusylitarkastaja
Lounais-Suomen aluehallintovirasto

pelastustoimi varautuminen