Turvallista pelastustyötä

Julkaisupäivä 31.3.2022 11.17 Blogit

Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.

Työturvallisuuslaki on yleislaki, jota sovelletaan lähes kaikkeen työhön. Lain keskeisenä tavoitteena on suojella työntekijöitä terveyden menettämisen ja tapaturman vaaroilta työssä. Lain säännökset ovat pakottavaa oikeutta, mikä tarkoittaa, ettei laissa säädettyä minimitasoa voida alittaa sopimuksin. On hyvä ottaa huomioon, että työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä seurausta, esimerkiksi työntekijän loukkaantumista, vaan riittää, että olotila on säädösten vastainen. Tilannetta arvioitaessa tarkastellaan sitä, mitä vastuussa ollut taho on jättänyt tekemättä.

Lakia sovelletaan pelastuslaitoksen pää- ja sivutoimiseen henkilökuntaan, sekä sopimuspalokuntaan kuuluvan pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuvan henkilön työhön.

Seuraavissa kohdissa on asioita, jotka herättivät huomiota Itä-Suomen aluehallintoviraston kahteen pelastuslaitokseen syksyllä 2021 tekemillä työsuojelutarkastuksilla.

Kelpoisuusvaatimukset savusukeltajalta

Sisäministeriön antamassa pelastussukellusohjeessa (SM 48/2007) todetaan yksiselitteisesti, että savusukellus on erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä. Työturvallisuuslain 11 §:n mukaan erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytysten puolesta työhön soveltuva työntekijä.

”Jos 10 §:ssä tarkoitettu työn vaarojen arviointi osoittaa, että työstä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa, tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä tai tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu työntekijä. Muiden henkilöiden pääsy vaara-alueelle on tarpeellisin toimenpitein estettävä.” Työturvallisuuslaki 11 §.

Turvallisesti toteutettava savusukellus edellyttää tekijältään riittävää koulutusta, terveydentilaa, toimintakykyä ja osaamisen ylläpitämistä eli harjoittelua. Käytännössä jos jokin edellytyksistä ei täyty, ei täyty myöskään turvallisen työnteon perusedellytykset.

Työnantajalla tulee olla tieto työntekijöistä, jotka ovat savusukelluskelpoisia. Luonnollisesti myös työntekijöillä itsellään tulee olla tieto siitä, onko savusukelluskelpoisuudet voimassa vai eivät. Työnantajalla taas on huolehtimisvelvoite, että työtä tekevät vain siihen pätevät ja edellytysten puolesta soveltuvat työntekijät, mutta myös työntekijällä on velvollisuus pidättäytyä työstä, mikäli siitä aiheutuu vakavaa vaaraa hänelle itselleen tai muille (tai ei ole kykenevä tekemään sitä).

Suojaparilla vai ilman

Savusukellusta turvaamaan on aina oltava valmiina suojapari. Suojaparin tulee olla käytettävissä tehtäväänsä koko savusukelluksen ajan, eikä sillä voi teettää tehtäviä, jotka rajoittavat sen käyttöä suojaparina. Työturvallisuuslaki 29 § kieltää yksin savusukelluksen, joten suojaparinkin muodostaa aina kaksi henkilöä.

Pelastussukellusohjeen mukaan savusukellus on mahdollista aloittaa asuinrakennuksessa yhden huoneiston palossa silloin, kun savusukelluspari on savusukelluskelpoinen ja suojapari kykenee käyttämään paineilmalaitteita. Muissa rakennuspalotyypeissä edellytetään myös suojaparilta savusukelluskelpoisuutta. Erityisen vaativissa kohteissa, kuten tunneleissa, savusukellusta ei ole turvallista aloittaa 1+3 vahvuudella vaan se täytyy tehdä erillisen toimintasuunnitelman mukaan. 

Jos jostain poikkeuksellisesta syystä savusukellusta on ajauduttu tekemään henkilöillä, jotka eivät ole savusukeltajia tai ilman suojaparia, tulee työntekijän tehdä vaaratilanneilmoitus viipymättä puutteellisuuksista työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle (työturvallisuuslaki 19 §). Työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Niukat henkilöresurssit eivät anna oikeutusta ryhtyä työturvallisuutta vaarantaviin suoritteisiin. 

Talonpolton riskit poistettava

Savusukelluksen kelpoisuuden vaatimia vuosittaisia kuumia savusukellusharjoituksia on pidetty usein purkutaloissa. Syksyllä 2021 harjoituksen loppupolton yhteydessä tapahtui räjähdys, jossa loukkaantui kaksi pelastuslaitoksen työntekijää. Räjähdyksen arvioidaan johtuneen talon rakenteisiin piilotetuista räjähteistä.

Työnantajan on huolehdittava (työturvallisuuslaki 8 §), että kuumat savusukellusharjoitukset järjestetään turvallisessa harjoitusympäristössä. Tämä tulee ottaa huomioon myös talonpoltoissa, jotka tulee tehdä vaaraa aiheuttamatta. Käytännössä ennen polttoa tulee varmistua, ettei rakenteissa ole sellaisia tekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa työntekijöille, kuten räjähteitä. Mikäli riskiä ei pystytä varmuudella poistamaan, tulee polttamisesta pidättäytyä ja valita toinen harjoitustapa.

Yhteinen työpaikka (Työturvallisuuslaki 49 §)

Pelastustoimintaa joudutaan tekemään usein yhdessä muiden toimijoiden, kuten ensihoidon ja poliisin kanssa. Työturvallisuuslaki tunnistaa onnettomuuspaikan yhteiseksi työpaikaksi, jossa pelastustoiminnan johtaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa tilannetta johtaessaan. Pelastustoiminnan johtajan on siten varmistettava, että onnettomuuspaikalla toimivan ulkopuolisen työnantajan ja tämän työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viimekädessä pelastustoiminnan johtajan täytyy varmistua esimerkiksi tarkoituksenmukaisten henkilösuojainten käytöstä onnettomuuspaikalla. Jos poliisimies on unohtanut pukea huomioliivin liikennettä ohjatessaan päälleen, niin huomioliivistä täytyy muistuttaa. Tai, jos työtehtävä edellyttää palokunnan työntekijöiltä suojainten käyttämistä, niin sama suojaustaso täytyy varmistaa myös muilta vaara-alueella olevilta. Jos tämä ei ole mahdollista, niin suojaamattomien henkilöiden pitää pysyä poissa vaara-alueelta. Näin toimittaessa varmistetaan turvallinen, yhteinen työpaikka. 

”Yhteisellä työpaikalla tulee pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen huolehtia:
1) työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien toimintojen yhteensovittamisesta;
2) työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä;
3) työpaikan yleisestä turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä;
4) muusta työpaikan yleissuunnittelusta; ja
5) työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä.”
Työturvallisuuslaki 51 §.

Valvontavastuu

Työnantajalla on aina vastuu työn turvallisesta suorittamisesta ja asianmukaisten suojainten käytön valvonnasta. Tilanteissa, joissa pelastustoiminnan johtaja toimii etänä, toimii kohteessa oleva tilannepaikanjohtaja työnantajan edustajana ja hänen tehtävänään on valvoa, että työ tehdään turvallisesti ohjeita noudattaen. Myös pelastustoiminnan johtajan tulee varmistua siitä, että kohteessa käytetään turvallisia ja tarkoituksenmukaisia suojaimia, kuten tiealueella puun raivauksessa viiltosuojattuja varusteita ja muita suojaimia, joita tiealueella työskenneltäessä tulee käyttää. 

Viisi yleistä toimintatapaa turvallisen pelastustoiminnan varmistamiseksi:

  1. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi tehdään kirjallisesti ja pelastustoimintaan osallistuvat pelastuslaitoksen työntekijät sekä sopimuspalokuntalaiset perehdytetään aineistoon. Suurin osa palokuntien hälytystehtävistä on ns. perustehtäviä, joissa yleiset riskit ovat tiedossa etukäteen. Näin on mahdollista luoda malli, jossa kaikkiin tavanomaisiin tehtäviin määritellään vähimmäissuojaustaso ennen työn aloittamista; esimerkiksi tiealueella työskennellessä huomioasu (luokka 2, liikenteenohjaajalla luokka 3), kypärä ja turvakengät. Suojaustasojen vakiinnuttua työnjohdollinen valvonta on myös helpompaa ja työntekijöidenkin on helpompi valita oikeat suojaimet itsenäisesti. Pelastustoiminnan johtajan tulisi arvioida ja muistuttaa palokunnan yksiköitä tarvittavien suojainten käytöstä (suojaustasosta) kaikille tehtäville liityttäessä. Oletus, että suojaimia käytetään asianmukaisesti ei täytä työnantajan valvontavelvoitetta.
     

  2. Savusukeltajat nimetään tehtävään ja pelastuslaitos pitää kirjaa savusukelluskelpoisista työntekijöistä ja heidän koulutuksestansa, terveystarkastuksista, toimintakykytesteistä (Firefit) sekä harjoituksista (kaksi kylmää, yksi kuuma). Savusukeltajat merkitään esim. kypärään liimattavalla S-kirjaimella, jolloin työnjohto tunnistaa savusukeltajat ja voi teettää työtä siihen soveltuvilla henkilöillä.
     

  3. Kuumat savuharjoitukset järjestetään vain kohteissa, joista voidaan olla varmoja, että niiden rakenteissa ei ole räjähteitä kätkettynä tai muita vaaroja. Turvalliset harjoitukset on aina mahdollista järjestää tähän tarkoitukseen suunnitelluissa harjoituskonteissa tai muilla vastaavilla harjoitusradoilla.
     

  4. Kaikki pelastuslaitoksen pelastustoimintaan osallistuvat työntekijät ja sopimuspalokuntalaiset suorittavat Tieturva 1 -kurssin osana ylläpitokoulutusta. Kurssi antaa hyvät perustiedot tiealueella työskentelystä sekä vaarojen tunnistamiseen ja niiltä suojautumiseen. Kurssi on maksuton verkkokurssi. 
     

  5. Pelastuslaitos varmistaa, että sen jokaisella pelastustoimintaan osallistuvalla työntekijällä on riittävät tiedot työn haitta- ja vaaratekijöistä ja varmistaa tiedot säännöllisillä kertauksilla, joista pidetään seurantakirjapitoa. Lisäksi pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat sopivat yhdessä kirjallisesti käytännöistä, joilla varmistetaan palokuntalaisten työturvallisuusosaaminen ja myös, että sopimuspalokunnan hankkimat suojavarusteet täyttävät työtehtävien vaatimukset. Pelastuslaitoksen varustaessa palokuntia, täytyy laitoksen huolehtia myös perehdytyksestä kaluston käyttöön. 

”Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen:

1) työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista;

2) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi;

3) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta;

4) työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa.

Lasse Kurronen, työsuojelutarkastaja
Kai Horelli, pelastusylitarkastaja

Kirjoittajat toimivat Itä-Suomen aluehallintovirastossa työsuojelun valvonnan sekä pelastustoimen valvonnan tehtävissä. 

pelastus pelastustoimi suomi työsuojelu työsuojelu