Kirjastot koronakurimuksessa

Alkuvuosi 2020 aloitettiin kirjastoissa positiivisin mielin.  Vuosi 2019 oli osoittanut, että lukuinnostus oli vilkastunut ja e-kirjojen käytön lisääntynyt huimasti. Kirjastoissa riitti kävijöitä ja aineistot liikkuivat. Sitten korona levisi Suomeen ja tuli äkkipysäys.

Maaliskuussa kirjastot suljettiin valtioneuvoston päätöksellä. Joissakin kunnissa kirjaston henkilökunta sijoitettiin muihin tehtäviin tai lomautettiin. Valtaosa kirjastojen ammattilaisista alkoi kuitenkin tuottaa entistä enemmän sisältöjä verkkoon. Kirjastojen henkilökunta järjesti mm. satutunteja, lukupiirejä ja erilaisia tapahtumia verkossa. E-aineistoja markkinoitiin aktiivisesti mikä näkyikin aineistojen käytön merkittävänä kasvuna. 

Vaikka kirjastot lisäsivät panostusta e-aineistojen saatavuuteen, kysyntään ei kyetty täysin vastaamaan.  Fyysisen aineiston korvaaminen e-aineistolla on taloudellisesti mahdotonta, eikä isoa osaa aineistosta ole kirjastoille edes saatavilla sähköisessä muodossa. Kirjastojen sulkeminen paljastikin monia puutteita ja kehityskohteita kirjastojen aineiston ja sisältöjen tarjonnassa. Nyt on selkeästi tarve valtakunnalliselle e-kirjastolle. Kirjastoja avattiin rajoitetusti toukokuun lopulla ja lisää palveluja otettiin käyttöön kesäkuun alussa. Hetken saimme elää normaalia elämää. Nyt olemme taas koronakurimuksessa mutta kirjastot on voitu pitää auki, joskin palveluja on jouduttu hiukan rajaamaan.

Asiakkaille tehdyistä kyselyistä olemme saaneet tietoa kirjastopalvelujen vaikuttavuudesta ja merkityksestä. Kyselyt osoittavat, että kirjastojen sulkemisella oli todella suuri vaikutus ihmisten elämään. Suurin vaikutus sulkemisella oli lukemisharrastukseen. Ongelmaksi ei koettu pelkästään stoppia kirjojen lainaamisessa, vaan vastauksissa korostui myös kirjastohenkilöstön ammattitaidon merkitys aineiston valinnassa.

Kirjastotilojen sulkeminen vaikutti myös opiskelun, tutkimuksen ja työnteon mahdollisuuksiin sekä vähensi sosiaalisia kontakteja. Vaikka kirjaston merkitys on suuri yksilötasolla, vastauksista käy ilmi, että sulkeminen vähensi koko kaupungin tai kuntakeskuksen kiinnostavuutta ja merkittävyyttä. Kirjasto on kaikille avoin ja ilmainen tila, jonka sulkeminen vaikutti niin sosiaalisiin kontakteihin kuin työnteon ja opiskelun mahdollisuuksiin. Opiskelijoille, tutkijoille ja monille tietotyöläisille kirjasto on tärkeä myös ympäristönä, jossa tarvittavat lähteet ja muut kirjallisuus ovat helposti saatavilla. Asiakkaat valittivat, että kirjaston sulkeminen vaikeutti tai teki jopa mahdottomaksi heidän työnsä tai opintonsa.

Monet kokivat kirjastojen sulkuajan laskeneen yleistä elämänlaatua, kun päivittäinen tai viikottainen kirjastokäynnin rutiini rikkoutui.

Anneli Ketonen
Kirjastotoimen ylitarkastaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto