Kirjastojen henkilökunta asiakkaita auttamassa

Julkaisupäivä 18.2.2022 8.57 Blogit

Kirjastot demokratian vahvistajana - väestökysely 2021

Aluehallintovirastot saivat OKM:ltä toimeksiannon tehdä kirjastojen asiakysely kolmen vuoden välein. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2018. Tuolloin kysyttiin kirjaston käyttäjiltä kirjaston palveluista ja käytöstä. Vuoden 2021 kysely tehtiin ajankohtaisesta teemasta ”Kirjasto demokratian edistäjänä”. Vastaajia ei rajattu kirjaston käyttäjiin, vaan kyselyn ja haastattelujen otanta (N=1000) muodostettiin valtakunnallisesta kuluttajapaneelista kiintiöidyllä satunnaispoiminnalla asuinalueen, sukupuolen, ikäluokan ja äidinkielen mukaan. Kyselyä oli laatimassa AVIen ylitarkastajien lisäksi kirjastoalan ammattilaisia alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta kirjastosta. Kyselyn toteutti Feelback Oy. Kyselyn kysymykset ja vastaukset löytyvät AVIen verkkosivuilta

Kirjastot ovat asiakaspalvelun mestareita – ainakin jos uskomme Taloustutkimuksen Kansallinen asiakaspalvelupalaute -tutkimusta. Kirjastot ovat sijoittuneet poikkeuksellisella voittoputkella tutkimuksen kärkeen vuosina 2013–2020. Taloustutkimuksen selvityksissä vastaajat ovat ottaneet kantaa muun muassa odotus- ja asiointiaikaan, asiantuntemukseen ja halukkuuteen käyttää palvelua uudestaan. Avin kirjastotoimen selvityksessä tarkasteltiin kirjaston palveluille ominaisia asiakastarpeita. 

Kirjasto demokratian edistäjänä -väestökyselyn perusteella kirjastojen asiakkaat vaikuttavat verrattain itseohjautuvilta. Kyselyyn vastanneista yli kaksi kolmasosaa eivät olleet kokeneet tarvitsevansa henkilökunnan apua tietotekniikan käyttämisessä, tiedon etsinnässä internetistä tai tiedon luotettavuuden arvioinnissa. Ne, jotka apua tarvitsivat, kaipasivat sitä tietotekniikan käytössä hieman useammin kuin nettitiedonhaussa tai tiedon luotettavuuden arvioinnissa. Mielenkiintoisesti 18—34-vuotiaat (N=255) olivat kertoneet saaneensa apua sitä tarvitessaan useimmin kuin muut ikäryhmät kaikessa muussa paitsi tiedon löytämisessä kirjaston kokoelmasta. 

Voisiko ero ikäryhmien välillä kertoa jotakin monilukutaitojen tilasta nuoremmassa väestössä, vai ovatko nuoret aikuiset ja alle keski-ikäiset itsevarmempia pyytämään apua sitä tarvitessaan? Hieman ikävämmältä vastausten jakautuminen näyttää siitä näkökulmasta, että 18—34-vuotiaat kertovat myös useammin kuin muut ikäryhmät jääneensä ilman apua, vaikka olisivat sitä tarvinneet. Kyselyssä ei päästy kiinni siihen, mistä avun saamisen puute johtui, mutta asiakaspalvelun näkökulmasta kirjastoissa on tietenkin olennaista kiinnittää huomiota myös nuorempiin kirjaston käyttäjiin. Vastaavia kehittämisen kohteita on havaittu myös Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastojen tutkimuksessa

Kaikissa ikäryhmissä vaille henkilökunnan apua oli jäänyt viisi prosenttia vastanneista. Tuloksissa ei ollut juurikaan eroja, kun vastauksia tarkasteltiin kirjastonkäytön aktiivisuudessa. Alle 10 000 asukkaan kunnissa ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa apua vaille jääminen oli hieman harvinaisempaa kuin muissa kokoluokissa. Yleistäen voidaan myös sanoa, että mitä harvemmin vastaaja käytti kirjaston palveluja, sitä vähemmän hän koki myös tarvinneensa henkilökunnan apua. Kenties vähemmän kirjastoja käyttävien palveluntarve kohdistuu sellaisiin palveluihin, joissa henkilökunnan ohjaus- ja tukitehtävät eivät ole kovin suuressa roolissa. Ehkäpä myös sähköisten aineistojen käytön kasvu vaikuttaa näissä vastauksissa, sillä e-aineistot muuttavat kirjaston fyysisen tilan merkitystä ja kirjaston aineistokokoelman käytön tapoja.  
 
Voit tutustua tarkemmin kirjastotilojen valtakunnallisen arvioinnin johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin vuoden 2019 peruspalvelujen arvioinnin raportissa

Yli puolet vastaajista (54 %) oli tarvinnut ja saanut henkilökunnalta apua tiedon löytämisessä kirjaston kokoelmasta. Kyselyssä ei eritelty printti- ja e-aineistojen käyttöä. Mitä ahkerampi lukija, sitä vähemmän tarvitsi kirjaston henkilökunnan apua tietotekniikan käyttämisessä, tiedon etsinnässä internetistä sekä tiedon luotettavuuden arvioinnissa. Silti myös päivittäisiksi lukijoiksi identifioituneet tarvitsivat apua kokoelman käyttöön. Tässä tulosten tulkinta siirtyy hatarammalle pohjalle. Kyse voi olla siitä, että aktiiviset lukijat hyödyntävät enemmän kirjaston henkilökunnan sisältöjen suosittelua ja tarvitsevat näin ollen apua ”tiedon” löytämisessä. 56 % vastaajista ilmoitti toisaalla kyselyssä henkilökohtaisen neuvonnan tiedon etsinnässä myös kirjaston keskeiseksi vahvuudeksi. Toisaalta kyse voi olla sosiaalisten kontaktien tarpeesta – kirjastossa kohdataan muita ihmisiä. Tiedontarve limittyy inhimillisen vuorovaikutuksen tarpeen kanssa. Kolmas tulkinta voisi olla se, että kirjastoilla on vielä aidosti tekemistä kirjastonkäytön ohjaamisen ja saavutettavuuskysymysten kanssa. 

Joka tapauksessa tuloksissa on pohdinnan paikka kirjastojen viestinnälle ja asiakaspalvelulle: miten merkityksellistää kirjaston yhteiskunnallista roolia asiakkaille ja saada myös ei-käyttäjiä tutustumaan tai palaamaan palvelujen äärelle – ja miten huomata sellaiset asiakkaat, jotka eivät välttämättä tule nähdyiksi ja kohdatuiksi hektisen arjen keskellä. Kirjastoilla on asiakaspalveluun vahva ote, mutta alati muuttuva yhteiskunta ja kirjastojen käyttäjäkunta asettavat odotuksia kirjastotilalle, henkilöstön osaamiselle, palvelukanaville sekä yksilöllisten tarpeiden huomioimiselle.  

Näitä teemoja käsiteltiin Länsi- ja Sisä-Suomen avin ja alueemme alueellisten kehittämiskirjastojen koulutuspäivissä syksyllä 2021. Voit myös tutustua linkkien takaa tarkemmin koulutuspäivien herättämiin ajatuksiin strategisesta viestinnästä ja kulttuurisesta moninaisuudesta


Mika Mustikkamäki 
kirjastotoimen ylitarkastaja 
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 

kirjasto kirjasto kirjastopalvelut kirjastotoimi suomi