Kirjastoissa järjestettävien tilaisuuksien tärkeys

Julkaisupäivä 15.8.2022 14.30 Blogit

Aluehallintovirastot saivat OKM:ltä toimeksiannon tehdä kirjastojen asiakysely kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2018. Tuolloin kysyttiin kirjaston käyttäjiltä kirjaston palveluista ja käytöstä. Vuoden 2021 kysely tehtiin ajankohtaisesta teemasta ”Kirjasto demokratian edistäjänä”. Vastaajia ei rajattu kirjaston käyttäjiin, vaan kyselyn ja haastattelujen otanta (N=1000) muodostettiin valtakunnallisesta kuluttajapaneelista kiintiöidyllä satunnaispoiminnalla asuinalueen, sukupuolen, ikäluokan ja äidinkielen mukaan. Kyselyä oli laatimassa AVIen ylitarkastajien lisäksi kirjastoalan ammattilaisia alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta kirjastosta. Kyselyn toteutti Feelback Oy. Kyselyn kysymykset ja vastaukset löytyvät AVIen verkkosivuilta.

Erilaisten yhteiskunnallisten tapahtumien tärkeyttä kirjastossa kysyttäessä tärkeimmiksi nousivat oman kunnan ajankohtaisten asioiden esittely- ja keskustelutilaisuudet sekä tilaisuudet osallistua oman kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen asiakkaana. Ensimmäiseen eivät liity kuntapäättäjien tapaamiset, jota kysyttiin erikseen, ja se sijoittui neljänneksi.

Ajankohtaisten asioiden esittelyt ja keskustelut kokivat tärkeimmiksi kirjastoa viikoittain käyttävät sekä päivittäin lukevat ja 35-54-vuotiaat. Mutta huonoimmankin painoarvon antaneet ’ei lainkaan lukevat’ -vastaajat pitivät näitä tilaisuuksia melko tärkeinä.

Palvelujen kehittämiseen tähtäävät tilaisuudet koettiin kaikkein tärkeimmiksi nuorten aikuisten (18-34 v.), harvoin lukevien ja ei ollenkaan lukevien keskuudessa. Kaiken kaikkiaan nuorten aikuisten ryhmä nousi tässä kysymyksessä esiin. Heidän vastauksensa korostivat yhteiskunnallisten tilaisuuksien tärkeyttä samoin kuin kirjastoja viikoittain käyttävien ja viikoittain lukevien vastaukset. Tässä oiva sisäänheittotuote nuorille aikuisille?

Tulosta voi tulkita siten, ettei varsinainen poliittisten päättäjien kanssa puhe innosta niin paljon kuin aito aihelähtöinen keskustelu sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Ehkä taustalla on tarve olla samalla viivalla yhdenvertaisena muiden keskustelijoiden kanssa, eikä pelkästään informaation kohteena. Tätä juuri on kirjastolaissa kirjaston tehtäväksi osoitettu yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Se lisää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta, joiden edistäminen on kirjastolain tavoitteena.

Ero eri ikäisten välillä tämän kysymyksen kohdalla on merkittävä. Tarve vaikuttaa on selvä alle keski-ikäisten ryhmässä, mutta vanhemmissa ikäryhmissä yhteiskunnallisten tilaisuuksien tärkeyttä kirjastossa ei koeta kovin tärkeäksi. Tämä kuvastaa muutosta yhteiskunnassa ja julkisessa keskustelussa. Päätökset tehtiin ennen kokouksissa, ja niihin oli tyytyminen. Nyt monet lait velvoittavat osallistamaan kohderyhmää palvelujen suunnitteluun, ja nuoremmilla sukupolvilla on tähän selvä tarve.

Kirjastoissa monesti tuskaillaan sitä, että päättäjät eivät tule kirjastoon. Mutta äänestäjät tulevat, eikö se ole tärkeintä? Kun äänestäjillä on tila kokoontua vaihtamaan ajatuksiaan ja muodostamaan mielipiteitä yhdessä, voi poliittisia päättäjiäkin alkaa kiinnostaa kirjasto tilaisuuksien areenana.

Satu Ihanamäki
Kirjastotoimen ylitarkastaja
Lapin AVI

kirjasto kirjasto kirjastolaki kirjastopalvelut kirjastopolitiikka kirjastotilat suomi yleinen kirjasto