Jälkivalvonta ja hallintopakkokeinot

Julkaisupäivä 10.12.2021 13.00 Blogit

Pelastuslain mukaan pelastuslaitos valvoo alueellaan paloturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia. Niitä on asetettu sekä yleisesti että kohdennetummin rakennusten omistajille ja käyttäjille. Pelastustoimen onnettomuus- ja resurssitilaston Pronton mukaan valvontaa tehtiin viime vuoden aikana erilaisilla palotarkastuksilla 43 522 kappaletta. Voi siis sanoa, että palotarkastus on hallinnon prosessina tärkeää ja jokapäiväistä toimintaa.

Pelastuslain mukaan valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Lisäksi valvonnan laatua määrittelevät hallintolaki ja hyvän hallinnon periaatteet. Vaikka kaikki periaatteet ohjaavat pelastusviranomaisia hyvään hallintoon, nostan tässä erityiseen tarkasteluun luottamuksensuojaperiaatteen.

Haitallinen jälkivalvontakierre

Pelastuslain mukaan palotarkastuksen yhteydessä havaittu puute on määrättävä korjattavaksi. Mikäli puutetta ei voida korjata heti, siitä on annettava korjausmääräys määräaikoineen. Sen jälkeen siirrytään jälkivalvontaan, jonka tarkoitus on seurata annetun korjausmääräyksen suorittamista. Jälkivalvonta on siis keskeinen osa palotarkastusprosessia. Mikäli korjausmääräystä ei noudateta määräaikaan mennessä, jatkuu valvontaprosessi joko antamalla uusi määräaika tai siirtymällä pelastuslain 105 §:n mukaisten hallintopakkokeinojen käyttöön. Viranomaisella on aina kuitenkin käytössään sille annettu harkintavalta. Sitä voi, ja sitä tulee käyttää.

Jälkivalvonta voi vaikeimmissa kohteissa olla prosessina pitkä ja sitoa niukkoja resursseja kohtuuttomasti. Jos valvonnan laadun keskeisenä mittarina on suoritteiden määrä, ohjaa se siirtymään täsmällisen jälkivalvonnan sijaan seuraavan kohteen pariin. Viranhaltijalta toiselle periytyviä, ns. roikkumaan jääviä riskikohteita voidaan luultavasti nimetä jokaisen pelastuslaitoksen alueelta. Näissä kohteissa edellisellä palotarkastuksella annetut korjausmääräykset voivat pahimmillaan olla säännönmukaisesti noudattamatta, kun uusi määräaikaistarkastus jo painaa päälle.

Edellä kuvattujen kohteiden valvonnan on kuitenkin oltava lain viranomaisen toiminnalle asettamien vaatimusten mukaista – aivan kuten niiden helpompienkin – ja ehkä jopa korostetusti. Merkittävimpiä paloriskejä saadaan poistettua erityisesti hyvällä jälkivalvonnalla ja sen myötä paloturvallisuutta lisättyä. Riskien hallinnan näkökulmasta pelastuslaitosten tulisi olla kiinnostuneita siitä, kuinka tällaiset haastavat kohteet etenevät palotarkastusprosessissa.

Toimivaltaa on käytettävä

Harkintavallan käyttäminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että korjausmääräykselle harkitaan lähtökohtaisesti uusi määräaika ja toivotaan, että asianosainen ottaisi tällä kertaa määräyksen tosissaan. Jälkivalvonnan kulku ja hallintopakkokeinojen käyttö on kuvattava selkeästi ja koulutettava ne alueen pelastusviranomaisille. Yksittäisellä valvovalla viranhaltijalla on oltava riittävä luottamus työkaluihin ja osaaminen niiden käyttöön. Jälkivalvonnan hyvä laatu, ja sen jatkona tarvittaessa käytettävät hallintopakkokeinot rakentavat oleellisilta osin pelastusviranomaisen valvontatyön luotettavuutta ja uskottavuutta. Jälkivalvonnan tulee näkyä asianosaisen suuntaan selkeänä siten, ettei ole epäselvää, milloin hallintopakkokeinoihin tarvittaessa siirrytään ja mitä se tarkoittaa asianosaisen kannalta. Se motivoi laittamaan kohteessa havaitut puutteet kuntoon ilman selittelyä ja välttelyä. Laadukkaalla jälkivalvonnalla vähennetään tarvetta ottaa käyttöön hallinnollisesti työllistäviä hallintopakkokeinoja.

Jälkivalvonnan ja mahdollisten hallintopakkokeinojen käytön yhteydessä kohteiden edustajien, riskikohteiden naapurissa asuvien ja toimintaa harjoittavien on voitava luottaa pelastusviranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Hallintolain mukaan hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Jos pelastusviranomainen ei valvo annettujen korjausmääräysten toteuttamista ja siirry tarvittaessa hallintopakkokeinojen käyttöön, hyvän hallinnon periaatteet eivät ole luottamuksensuojan osalta toteutuneet. Jos puutteellisella jälkivalvonnalla on yhteys tapahtuneeseen onnettomuuteen tai sen aiheuttamiin vakaviin vahinkoihin, ei valvonta myöskään ole ollut laadukasta ja tehokasta.

Eero Nyman

Pelastusylitarkastaja
Lounais-Suomen aluehallintovirasto

pelastus suomi valvonta